Ilmastonmuutos

[timppeli]

En tiedä miten ilmaston saaminen vastakkaiseksi liitty ketjuun

Siten että Suomen nykyinen ilmasto on jo nyt erittäin epäoptimaalinen maanviljelylle. Lainaus aiemmin linkkaamastani artikkelista:

Varsinaisten vilja-aittojen alueilla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa sataa runsaasti keväällä ja vähän syksyllä. Vettä riittää korren ja tähkän kasvun aikana. Kuiva syksy tuleennuttaa ja kuivattaa viljan pellolla pystyyn. Suomessa olosuhteet ovat päinvastaiset; alkukesä on usein sateeton ja syksy kostea, minkä vuoksi vilja on kuivattava puinnin jälkeen.

Menee varmaan sitten arvailuksi muuttuisivatko Suomen olosuhteet ilmastonmuutoksen myötä enemmän eteläisemmän Euroopan vilja-aittojen kaltaisiksi, eli enemmän sadetta keväällä ja kuivempia syksyjä. Se olisi ainakin toivottavaa, jos maanviljelyä täällä mietitään. Sen ei tarvitse välttämättä tarkoittaa että kevät ja syksy hups vaihtaisivat maagisesti paikkaansa Suomen ilmastossa, vaan esim. että lisääntyneen lämmön myötä sateinen loppukesä/syksy siirtyisi myöhemmäksi enemmän alkutalveen, jolloin se ei enää vaikuta viljankuivatukseen.

Yleisesti lisälämmön tuoma kasvukauden pidentyminen (jota rajoittaisi enää lähinnä auringonvalon määrä, eli keskitalvella täällä ei ainakaan ilman keinovalaistusta viljellä mitään, vaikka olisi +20 astetta lämmintä) tuo lisää pelivaraa siihen miten ajoittaa viljan kasvatus optimaalisemmin (esim. sateiden kannalta), ja lisäksi se mahdollistaa sellaisten kasvien viljelyn mikä ei juuri nyt ole mahdollista tai järkevää Suomessa (tulee mieleen esim. maissi; jotenkin oudosti onnistuin lapsuudessani kasvattamaan maissintähkän omakotitalomme pihalla, kai sitten silloin oli epätavallisen lämmin ja pitkä kesä tms.).

Muistelen joskus suomalaiselta maanviljelijältä kuulleeni tokaisun että "kaikki ennen juhannusta tuleva sade sataa suoraan laariin", eli ainakin hänen toiveensa tuntui olevan että paljon sateita keväällä ja alkukesällä, ja vähemmän sen jälkeen. Valitettavaa että varsin usein keväät tuntuvat olevan Suomessa kovin kuivia, tiepölyineen kaikkineen.

EDIT: Jaa, ei maissinviljely Suomessa ainakaan enää ole mikään mahdottomuus, vaikka aika pienimuotoista vielä ilmeisesti on:

Viljelijä päätti kokeilla maissin kasvatusta Suomessa – nyt hänellä on jättimäinen maissipelto

Maissilajikkeet ja viljelytekniikka ovat kehittyneet niin paljon, että maissista saadaan Suomessakin hyvä sato.

yle.fi

Muistelen aiemmin, kun olen tuosta omasta lapsuuden maissintähkänkasvatuksesta joillekin kertonut, kuullut epäilyjä että muistan väärin tai valehtelen kun eihän maissi kasva Suomessa ulkona yhtään sen enempää kuin riisi tai banaanit.

 

[pulatunnus]

Miksi kysyntä on lisääntynyt? Jos syynä on lähinnä väestönkasvu, sitten näkisin juuriongelmaksi väestönkasvun, en sen pysyykö ruoantuotanto sen perässä (oli ilmastonmuutosta tai ei).

Länsimaissa kysyntää on lisännyt väestönkasvu ja eläinperäisen tuotannon lisääntyminen.
Sama toki muualla.

Jos ilmastonmuutos ei uhkaisi, niin alkutuotanto uskotaan pystyvän vastaamaan väestönkasvuun.

Väestönennustetaan kasvavan vielä jonkin aikaa.

 

[pomk]

Paskapuhetta, jos siis ilmastotavoitteista oltais oikeasti tosissaan eikä vaan tehdä jotain hyvien fiiliksien vuoksi.

Mitä tarvetta on asettaa raippaveroa täysin kestävästi tuotetuille asioille?

 

[pulatunnus]

Kehittyvien maiden yritysten toiminta on edelleen yritysten toimintaa eikä kulutusta. Ei siinä ole loputtomiin optimoitavaa, vaan pitäisi oikeasti ajaa kulutusta eli elintasoa selvästi alas.

Ehkä tuo asia mikä edellä ei kannata lähteä ilmastonmuutosta torjumaan.

En näe mikä idea ajaa elintason laskua, kun se ei ole se juttu.

Ilmastonmuutoksen torjuminen voi vaikuttaa elintasoon, mutta ei elintason laskeminen ei ole ratkaisu ilmastonmuutokseeen.
Ilmastonmuutoksen seuraus voi olla elintasonlaskut, niin ainakin ennustetaan.


Jos esitetään että ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii elintason laskua, ja jos siinä ei onnistuta niin elintaso laskee, niin ehkä on parempi vain keskittyä siihen miten elintaso säilytetään mahdollisimman hyvin.

Kulutuksen osalta voi ajatella samoin, mutta jos noin yleistäen, niin herkästi vaikutus kuuliaan voi olla ei toivottu. Jos kulutus sanalla haluaa vedota, niin sitten joten sen tapaista että kulutusta pyrkiä siirtämään puhtaaseen kulutukseen.

 

[akse]

Mitä tarvetta on asettaa raippaveroa täysin kestävästi tuotetuille asioille?

Ideologian takia.
Ajatellaan että toisilla on ylimääräistä rahaa ostaa ylimääräisiä juttuja.. verotetaan.
Johan sitä jo muutenkin verotetaan, niin toki jonkinlainen yleinen lisä kulutusvero voidaan keksiä.
Vaikka sitten niin, että kestävät tuotteet on sitten vähän pienemmällä veron osuudella.

 

[pomk]

jonkinlainen yleinen lisä kulutusvero voidaan keksiä

Eikö meillä ole jo alv?

Ja siis ”voidaan keksiä” on loistava perustelu aivan kaikesta mielen pahoittamiselle ja uhkakuvien maalaamiselle. Näitä lisää.

Aidosti nettoneutraalille/positiiviselle tuotteelle ”haittaveron” asettaminen, ja vieläpä ”ideologian”(mikä ideologia?!?), olisi täysin järjetöntä eikä kukaan moista aja. Kertakäyttöiselle kivihiilellä tuotetulle paskalle taas haittavero on varsin perusteltavissa.

Voidaan keksiä joo ideologia joka voisi keksiä haittaveron mille vaan. Huoh.

 

[Joku_242]

Yleisesti lisälämmön tuoma kasvukauden pidentyminen (jota rajoittaisi enää lähinnä auringonvalon määrä, eli keskitalvella täällä ei ainakaan ilman keinovalaistusta viljellä mitään, vaikka olisi +20 astetta lämmintä) tuo lisää pelivaraa siihen miten ajoittaa viljan kasvatus optimaalisemmin (esim. sateiden kannalta), ja lisäksi se mahdollistaa sellaisten kasvien viljelyn mikä ei juuri nyt ole mahdollista tai järkevää Suomessa (tulee mieleen esim. maissi; jotenkin oudosti onnistuin lapsuudessani kasvattamaan maissintähkän omakotitalomme pihalla, kai sitten silloin oli epätavallisen lämmin ja pitkä kesä tms.).

Oikeastaan Etelä-Suomessa saadaan touko-heinäkuussa kutakuinkin saman verran auringon säteilyä kuin päiväntasaajalla vuorokautta kohden koska päivät on pidempiä. Syyskuun alussa se tosin on jo romahtanut puoleen päiväntasaajan luvuista. Kuva on otettu talvella tulleesta Tähdet ja Avaruus -lehdestä.