Ilmalämpöpumput eli ILPit

[chrisekh]

Jos helpottaa järkeilyä niin jos ulkona on 20 astetta lämmintä niin on suuri ero energiassa siihen että onko asunto 21 asteinen vai 31 asteinen. 31 asteinen asunto vaatii 10 kertaisen määrän lämmittämistä.

 

[dena]

Jos helpottaa järkeilyä niin jos ulkona on 20 astetta lämmintä niin on suuri ero energiassa siihen että onko asunto 21 asteinen vai 31 asteinen. 31 asteinen asunto vaatii 10 kertaisen määrän lämmittämistä.

ei ainakaan minua helpota. jos ulkolämpötila on 20, tulee ikkunoista niin paljon lämpöä että jos kämpässä haluaa pitää sen hieman 31 sisälämpöä normaalimman 22, niin asuntoa pitää luultavammin viilentää. Mikäli haluat sivistää, laske mielummin tuon aiemman esimerkkitilanteen, arvoina vaikka ulkolämpötila 0, sisälämpötila alussa ja lopussa 22.

 

[jarp]

juuri näin, lämpövuoto hieman pienenee kun sisälämpötila laskee, mutta kuinka paljon ? jos 8 tunnin aikaikkunan alussa sekä lopussa pitää lämpötilan olla vakio, ja lämmitys kestää sen 2 tuntia niin kuinka paljon edes sisälämpötila kerkeää 6 tunnissa laskemaan, josta tätä lämpövuotohyötyä saisi ? Jos se laskee esim 1 asteen, aletaan olla sellaisessa tilanteessa että kannattaa työpäivän aikana säästää myös pierut mukaan kotiin, ilmaiseen lämmitysenergiaan.

Just näin, tästä juuri kyse, että onko asialla pienintäkään merkitystä ja se ei milllään esson baari mutu-tuntumalla kyllä selviä. Jos älylaitteiden valmistajilta kysyy, niin luonnollisestikin lämpötilaa säästämällä pelastaa maailman, mutta se todellinen eri kiinnostaisi kyllä ihan itseänikin (ei sillä että en ihan mukavuussyistä ala lämpötilaa veivaamaan eestaas muuta kuin pitkien poissaolojen aikana, mutta noinniinkuin mielenkiinnosta).

Kai täällä joku raksainsinööri on, joka voi laskea? Tämän ei pitäisi olla edes mikään järjettömän vaikea juttu laskea, alalla on varmaan jotain keskimääräisiä arvoja lämpöhäviöistä jne, joilla voi laskea? Itsekin osaisin tarvittavat energiayhtälöt muodostaa, mutta ei pienintäkään käryä jonkun rakennuksen lämpöhäviöistä.

 

[jarp]

Jos helpottaa järkeilyä niin jos ulkona on 20 astetta lämmintä niin on suuri ero energiassa siihen että onko asunto 21 asteinen vai 31 asteinen. 31 asteinen asunto vaatii 10 kertaisen määrän lämmittämistä.

Mietis vähän tarkemmin, että mihin lämmitysenergiaa tarvitaan. 31 asteinen huoneisto sisältää toki enemmän lämpöenergiaa, kuin mitä 21 asteinen asunto, tottakai. Mutta jos pusket lämpöenergiaa sisään "täydelliseen" 31 asteiseen asuntoon, niin se lämpiää 32 asteiseksi, sitten 33 asteiseksi jne. 31 asteiseen asuntoon pitää puskea lämpöenergiaa saman verran sisään, mitä sitä vuotaa ulos, jotta se pysyy 31 asteisena. Samoin kuiin 21 asteiseen asuntoonkin.

Eli pitää laskea, paljonko asunnosta vuotaa lämpöenergiaa ulos per aikayksikkö ja kyllä, 31 asteisesta asunnosta sitä vuotaa enemmän, kuin 21 asteisesta asunnosta - mutta miten paljon enemmän ja onko tällä kertakaikkisesti mitään merkitystä, vai onko tosiaan kyse pierujen säästelemisestä kotiin asti.

 

[pelitys]

Nyrkkisääntö on että asteen muutos sisälämpötilassa vaikuttaa lämmityskustannuksiin viisi prosenttia. Pitäisi tietää montako astetta kämppä jäähtyy siinä ajassa kun lämmitys on pois päältä.

 

[chrisekh]

31 asteisesta asunnosta vuotaa 10 kertainen määrä energiaa ulos verrattuna 21 asteiseen asuntoon jos ulkolämpötila on 20 astetta. Eli 31 asteiseen asuntoon täytyy puskea kymmenkertainen määrä lämpöä sisään verrattuna 21 asteiseen.

 

[dena]

31 asteisesta asunnosta vuotaa 10 kertainen määrä energiaa ulos verrattuna 21 asteiseen asuntoon jos ulkolämpötila on 20 astetta. Eli 31 asteiseen asuntoon täytyy puskea kymmenkertainen määrä lämpöä sisään verrattuna 21 asteiseen.

pelityksen mainitsema 5% lienee aivan tosi, motiva ainakin kertoo samaa lukua. Tämähän ei varmastikaan ole lineaarinen absoluuttinen totuus läpi lämpöasteikon, mutta 1.05 potenssiin 10 on 1.628, ei suinkaan kymmenen.

 

[jarp]

pelityksen mainitsema 5% lienee aivan tosi, motiva ainakin kertoo samaa lukua. Tämähän ei varmastikaan ole lineaarinen absoluuttinen totuus läpi lämpöasteikon, mutta 1.05 potenssiin 10 on 1.628, ei suinkaan kymmenen.

Aloin pohtimaan asiaa mielenkiinnosta, että miten energiantarpeet menee, kun lämpötiloja vaihtelee. Jos yksinkertaistetaan erittäin rajusti ja ajatellaan, että pumppu tiputetaan työpäivän ajaksi 5 astetta normaalia pienemmälle lämmölle. Tällöinhän työpäivän aikana asunto jäähtyy ensin 5 astetta, jonka aikana pumppu ei työskentele lainkaan. Sen jälkeen pumppu työskentelee hieman pienemmällä teholla, jonka jälkeen pumppu nostaa lämpötilaa 5 asteella normaalia suuremmalla teholla. Jos jälleen erittäin karkeasti yksinkertaistetaan, niin ajatellaan, että tuo lämpötilan laskemisen aikana saavutettu energiansäästö menetetään lämpötilan nostamisen aikana (ei varmaan mene ihan 1:1, mutta jos edes samalle dekadille osuisi). Eli saavutettu säästö tulee siitä, että pumppu työskentelee pienemmällä teholla työpäivän aikana.

Nythän sitten riippu täysin ympäröivästä lämpötilasta, mitä mikäkin numero on ja paljonko on sähkölaitteita päällä jne. ja menee jo muutenkin varsin kovaksi mutuiluksi, mutta jos lämmityksen kytkee kohtuullisellakin pakkasella pois päältä, niin ei torppa kuitenkaan jäähdy mahdottoman kovaa kyytiä. Jos ajatellaan, että lämpötilan laskemiseen keskinmäärin menee 3 tuntia ja nostamiseen samat 3 tuntia ja työpäivä matkoineen on 8 tuntia, niin pumppu käy alennetulla teholla... 2 tuntia. Eli jos tuo asteen muutos == 5% lämmityskuluissa, niin laite käy päivässä 2 tuntia 10 % alemmalla teholla.

En jaksa enää laskea mitä tämä tekee euroissa, koska tässä vaiheessa ainakin itse en näe hommassa järkeä. Jos pumpun kytkee yöksikin matalemmalle lämmölle, niin sitten tietenkin saadaan jo 4+ tuntia alennetun tehon aikaa ja kenties kämppä jäähtyy keskinmäärin nopeamminkin, mutta siitä huolimatta ei kuulosta kovin isoilta säästöiltä. Mutta toisaalta ilmaista rahaa, että jos se vaivatta onnistuu, niin miksipä ei?

Saa kertoa jos ym. logiikassa meni joku raskaasti perseelleen tai joku numero on raskaasti metsässä...

 

[pelitys]

Karkeasti ottaen noin, mutta jollain kertoimella pitää laskea säästöä myös sille ajalle kun pumppu on sammuksissa, vaikka jäähtyminen ja lämmittäminen on plusmiinus nolla. Muutenhan sitä saisi järjenvastaisesti enemmän säästöä, kun sammuttaa pumpun ja tuulettaa kämpän että pääsee säästämään enemmän tunteja vuorokaudessa.
Eli tuohon pitäisi lisätä että lämmitys ilmaista sen ajan kun lämpöjä lasketaan ja sen jälkeen kun ollaan tavoitelämpötilassa säästellään 5% per aste.

 

[dena]

Aloin pohtimaan asiaa mielenkiinnosta, että miten energiantarpeet menee, kun lämpötiloja vaihtelee. Jos yksinkertaistetaan erittäin rajusti ja ajatellaan, että pumppu tiputetaan työpäivän ajaksi 5 astetta normaalia pienemmälle lämmölle. Tällöinhän työpäivän aikana asunto jäähtyy ensin 5 astetta, jonka aikana pumppu ei työskentele lainkaan. Sen jälkeen pumppu työskentelee hieman pienemmällä teholla, jonka jälkeen pumppu nostaa lämpötilaa 5 asteella normaalia suuremmalla teholla. Jos jälleen erittäin karkeasti yksinkertaistetaan, niin ajatellaan, että tuo lämpötilan laskemisen aikana saavutettu energiansäästö menetetään lämpötilan nostamisen aikana (ei varmaan mene ihan 1:1, mutta jos edes samalle dekadille osuisi). Eli saavutettu säästö tulee siitä, että pumppu työskentelee pienemmällä teholla työpäivän aikana.

Nythän sitten riippu täysin ympäröivästä lämpötilasta, mitä mikäkin numero on ja paljonko on sähkölaitteita päällä jne. ja menee jo muutenkin varsin kovaksi mutuiluksi, mutta jos lämmityksen kytkee kohtuullisellakin pakkasella pois päältä, niin ei torppa kuitenkaan jäähdy mahdottoman kovaa kyytiä. Jos ajatellaan, että lämpötilan laskemiseen keskinmäärin menee 3 tuntia ja nostamiseen samat 3 tuntia ja työpäivä matkoineen on 8 tuntia, niin pumppu käy alennetulla teholla... 2 tuntia. Eli jos tuo asteen muutos == 5% lämmityskuluissa, niin laite käy päivässä 2 tuntia 10 % alemmalla teholla.

En jaksa enää laskea mitä tämä tekee euroissa, koska tässä vaiheessa ainakin itse en näe hommassa järkeä. Jos pumpun kytkee yöksikin matalemmalle lämmölle, niin sitten tietenkin saadaan jo 4+ tuntia alennetun tehon aikaa ja kenties kämppä jäähtyy keskinmäärin nopeamminkin, mutta siitä huolimatta ei kuulosta kovin isoilta säästöiltä. Mutta toisaalta ilmaista rahaa, että jos se vaivatta onnistuu, niin miksipä ei?

Saa kertoa jos ym. logiikassa meni joku raskaasti perseelleen tai joku numero on raskaasti metsässä...

kyllä, mutta 5 astetta taitaa vaatia aika kovaa pakkasta ja melko väljän talon. Tässä nimenomaan tällaista lämmitysautomatiikkaa myyvän toimijan kuvaaja melko keskimääräisestä talvipäivästä:

sen mukaan -10 asteessa huoneilma jäähtyy 3 astetta noin 3-4 tunnissa, ja -2 asteessa 4-5 tunnissa. Tuskin ne markkinointimateriaalissaan käyttäisi ainakaan turhan tiivistä taloa.
tämä toimija lupailee sivuillaan jopa 40% säästöä, tätä pidän kyllä ihan höpöhöpönä

 

[jinx1980]

Eikö tuon nyt voi 5%/aste säännöllä yksinkertaistaa ihan siten että laskee mikä on 24h lämpötilan keskiarvo. Esimerkkinä vakiolämmitys 21C == keskiarvo. Sitten tehdään yllä olevan kuvaajan mukainen 3 asteen pudotus 9-18. Nähdään että ekaan 2 tuntiin ei tapahtu mitään, sitten lineaarista 11-14, vakiota 18C 14-17 ja lineaarinen nosto 1h. Eli 2h 21C, 3h 19,5C, 3h 18C, 1h 19,5C + 15h 21C, vuorokauden keskilämpötila 20,375C. Lineaariesti vetäen 0,625C pudotus antaa 3,125% säästön -> suht naurettavaa näpertelyä, yöllä sama niin säästö saadaan tuplattua, mutta edelleen puhutaan kympeistä/ykkössatasesta vuosisäästönä jos/kun lämmityskulut lienevät 600-2000e välissä.

PS. etelässä talven keskilämpötila taitaa olla -5C huiteilla että millään -20asteella ei kannata torpan jäähtymistä haarukoida, näitä päiviä on 3kpl...

 

[jad]

Itsekin olen monesti törmännyt tuohon Motivan 1 aste / 5% nyrkkisääntöön, mutta en ikinä ole sille löytänyt mitään perusteluita tai selvitystä millaiseen laskelmaaan tuo perustuu. Sehän on selvää, että kun taloja on harakanpesistä nollaenergiataloihin, ei tuo yksinkertaisesti voi pitää paikkansa kaikissa tapauksissa, vaan kyse on jonkinlaisesta keskiarvotalosta keskiarotalvessa.

Jäähdytyksen osalta tein aikanaan empiirisiä testejä ja tulin siihen tulokseen, että kun pumppu on käynnissä koko jäähdytyskauden, sähkönkulutuksessa ei juurikaan ollut eroa katkojäähdytykseen nähden. Sensijaan asumismukavuuteen tuo 24/7 jäähdytys vaikutti positiivisesti.

Jos ihan oikeasti haluaa säästää lämmityskuluissa, niin säätää sen lämpötilan 23 asteen sijasta 22 asteeseen pysyvästi. Hieman viileämpään sisäilmaan tottuu yllättävän äkkiä.

 

[Six]

Kysytään nyt täältäkin:
Vanha 1+2 FD sanoi kaputt ja uutta tilalle mutta tällä kertaa 2sisä+2ulkoyksikköä. Tarjouksia otettu vastaan ja päädytty näihin....Mitsu FT25 tai Gree Fairy 25. Kumpi parempi ? Ja miksi?

Fairy -ilmalämpöpumppu - Scanvarm

https://www.scanoffice.fi/wp-content/uploads/sites/11/2020/08/ft-esite.pdf

 

[Sgt.barnes]

Sain tarjouksia:

Perusasennuksella toshiba 25 premium 1989e tai 35 2150e.
Mitsubishi 35 NL 2200e Lumenvalkoinen.
Mitsun pumppuja ei ole maahantuojalla eikä ole tietoa milloin tulee, viimeksi kun oli vastaava tilanne niin kesti 3kk

115m2 Puurunkoinen paritalo, suora sähkö ja (pieni) varaava takka. Viime talvi meni nykyisellä IVT:llä ja "kovilla" pakkasilla takkaa tarpeen mukaan.

Nykyinen pumppu IVT Nordic Inverter PR-N 12 luftvärmepump | Polarpumpen.se

Mitsuahan näyttäisi olevan verkkokaupoissa kyllä saatavilla. Lähinnä vain mietin olisiko 25 malli riittävä lämmitykseen?

Osaatteko sanoa tulisiko millaista parannusta lämmityksessä uudella pumpulla IVT:hen verrattuna?

 

[Mariini]

On kyllä.

 

[Awelonian]

Mitsuahan näyttäisi olevan verkkokaupoissa kyllä saatavilla. Lähinnä vain mietin olisiko 25 malli riittävä lämmitykseen?

Täällä on 117 neliötä ja tuo LN25 on kyllä riittänyt mainiosti.

 

[Sgt.barnes]

Tässä jo kerkesin LN25 tilata, maatelineellä 2180e avaimet käteen toimitus

 

[chrisekh]

Noissa neliöiden lisäksi olisi hyvä sanoa rakennusvuosi ja mahdollinen öljylämmitys. 70-luvulla rakennetut öljylämmiteiset kämpät vaativat monesti suurempaa mitoitusta kuin 90-luvulla rakennettu sähkölämmitteinen asunto.

 

[Ponsu]

Lämpöpumppu helposti netistä

Eri käyttökohteisiin lämpöpumput kätevästi Taloon.comista. Tutustu laajaan valikoimaan luotettavia lämmitys- ja viilennyslaitteita, tilaa täältä!

www.taloon.com

Onko porukalla tästä kokemuksia? Tai muuten Boschista. Olen jo periaatteessa LN25:een päätynyt, mutta saisin tuon boschin 999€.

 

[Moloch]

Lämpöpumppu helposti netistä

Eri käyttökohteisiin lämpöpumput kätevästi Taloon.comista. Tutustu laajaan valikoimaan luotettavia lämmitys- ja viilennyslaitteita, tilaa täältä!

www.taloon.com

Onko porukalla tästä kokemuksia? Tai muuten Boschista. Olen jo periaatteessa LN25:een päätynyt, mutta saisin tuon boschin 999€.

Meille asennettiin viime syksynä Bosch EHP 6.0-1 AA. Tuli yksitasoiseen 121 asuinneliön omakotitaloon. Viime talven ja kesän perusteella ei valittamista: talvella lämmitti ja kesällä viilensi kuten pitikin.

 

[Ponsu]

Kävin sitten noutamassa. Hinta ratkaisi. Saahan tuohon myös 6v takuun, kun asentaja on boschin lämpömestari.

 

[Nacho46]

Meillä on Mitsu LN35 ja vallox 110 mv. Kannattaako valloxin tuloilman pyynti olla esim. 18c ja antaa ilpin lämmittää tämä "vajaus" lämpötilassa?

Saako i see -sensorin toimimaan niin, että se on päällä mutta ei laittaisi ilppiä virransäästöön? Jättäisi siis käyttöön muita sensorin ominaisuuksia. Tuntuu turhalta että yöllä huonelämpö laskee aavistuksen ja aamulla sitä taas aletaan nostamaan. Lämmön lasku tuntuu laattalattiassa aika nopeasti.

 

[Svaiski]

Meillä on Mitsu LN35 ja vallox 110 mv. Kannattaako valloxin tuloilman pyynti olla esim. 18c ja antaa ilpin lämmittää tämä "vajaus" lämpötilassa?

Saako i see -sensorin toimimaan niin, että se on päällä mutta ei laittaisi ilppiä virransäästöön? Jättäisi siis käyttöön muita sensorin ominaisuuksia. Tuntuu turhalta että yöllä huonelämpö laskee aavistuksen ja aamulla sitä taas aletaan nostamaan. Lämmön lasku tuntuu laattalattiassa aika nopeasti.

Saa. Ohjekirjassa selostus millainen kuvake pitää naputella kaukosäätimeen niin ei mene virransäästöön.

 

[glhf]

ILP:iä kerrostalon jäähdytykseen. Olen ajatellut Gree Bora 35 A-W:ta (edullinen hinta), mutta sen suodattimesta ei oikein löydy muuta tietoa kuin "tehokas plasmasuodatin". Hyvä ilmansuodatus kesän allergiakautta olisi myös plussaa ilpille. Onko samassa hintaluokassa pumppuja, joissa olisi kelvolliset suodattimet joista olisi myös testidataa?

 

[Mariini]

Ei noiden minkään suodattimet mitään HEPA ole, mutta Panasonic on yksi vaihtoehto, puhtaissa viilentimissä.

 

[Fact0ry]

Meillä on Mitsu LN35 ja vallox 110 mv. Kannattaako valloxin tuloilman pyynti olla esim. 18c ja antaa ilpin lämmittää tämä "vajaus" lämpötilassa?

Tuloilman lämpötila kannattaa laskea about niin alas kuin pystyy ilman että tulee epämiellyttävää vedon tunnetta. Tuo IV koneen jälkilämmitys on 900W vastuksilla, ja paljon energiatehokkaampaa on lämmittää sitä ilmaa ILPillä kuin IV-koneella. Oman IV-koneeni tuloilman lämpötilan olen asettanut noin 14-15 asteen kieppeille ja tuntuu vielä asialliselta. Kokeilemalla selviää.

 

[Svaiski]

Tuloilman lämpötila kannattaa laskea about niin alas kuin pystyy ilman että tulee epämiellyttävää vedon tunnetta. Tuo IV koneen jälkilämmitys on 900W vastuksilla, ja paljon energiatehokkaampaa on lämmittää sitä ilmaa ILPillä kuin IV-koneella. Oman IV-koneeni tuloilman lämpötilan olen asettanut noin 14-15 asteen kieppeille ja tuntuu vielä asialliselta. Kokeilemalla selviää.

Meillä taas näihin aikoihin nostan 18 asteeseen talveksi ja kesä mennään 16 asteella ettei tunnu vedon tunnetta. Kokeilin myös talvella yhden kuukauden pitää alempana, mutta ei näkynyt sähkölaskussa pudotus(pysyi parin euron sisällä muutos, menee normaalin vaihtelun piikkiin) niin nostin takaisin 18 asteeseen.

 

[Fact0ry]

Meillä taas näihin aikoihin nostan 18 asteeseen talveksi ja kesä mennään 16 asteella ettei tunnu vedon tunnetta. Kokeilin myös talvella yhden kuukauden pitää alempana, mutta ei näkynyt sähkölaskussa pudotus(pysyi parin euron sisällä muutos, menee normaalin vaihtelun piikkiin) niin nostin takaisin 18 asteeseen.

Tämä riippuu paljon LTO:n mallista. Pyöriväkennoiset ovat tehokkaampia lämmön talteenotossa kuin kysyjältä löytyvä ristivirtakenno. Liian lämmin asetus voi tarkoittaa pahimmillaan sitä, että se 900W vastus on lähes jatkuvasti päällä mikä vie sitten sähköä kymmeniä euroja kuussa. Jos asunnossa on sitten päälämmönlähteenä lämpöpumppu, niin tuon vastuksen käyttö kannattaa minimoida, luonnollisesti asumismukavuus huomioiden.

 

[brainsurgery]

Meillä taas näihin aikoihin nostan 18 asteeseen talveksi ja kesä mennään 16 asteella ettei tunnu vedon tunnetta. Kokeilin myös talvella yhden kuukauden pitää alempana, mutta ei näkynyt sähkölaskussa pudotus(pysyi parin euron sisällä muutos, menee normaalin vaihtelun piikkiin) niin nostin takaisin 18 asteeseen.

Laita siihen energiankulutusta mittaava laite väliin niin näet milloin se vastus on päällä ja milloin ei.

Ainakin meillä on kesällä ihan sama onko asetus 16 vai 18, ei ne vastukset kuitenkaan päälle mene ja se puskee kuitenkin niin lämmintä kuin vain pystyy. Jos ottaa LTO:n pois päältä kesällä niin sit kannattaa ottaa vastuksetkin.

 

[Peukkis]

Kysymys Mitsun LN25:sta.

Keväällä asennettu ilppi ja nyt ensimmäisiä kertoja lämmittämässä sillä. Huomasin että lämmintä tulee, mutta vain noin ~ 5-10 minuuttia kerralla pyynnin ollessa 23. Lämmityksen loppuessa siivekkeet palaavat ns. "perusasetuksille" ja sisäyksikkö puhaltelee huoneenlämpöistä ilmaa, kunnes jonkin ajan päästä alkaa taas lämmittämään.

Sen enempää manuaaleja pläräämättä ajattelin tämän olevan jokin virransäästöominaisuus. Voisiko joku viisaampi valaista osuinko oikeaan?

 

[Nacho46]

Normaalia katkokäyntiä. Haluttu lämpötila saavutettu ja sen ylläpitäminen ei vaadi pumpulta jatkuvaa lämmitystä. Siksi levähtää hetken.

 

[masaf2]

Normaalia katkokäyntiä. Haluttu lämpötila saavutettu ja sen ylläpitäminen ei vaadi pumpulta jatkuvaa lämmitystä. Siksi levähtää hetken.

Paitsi jos olis Toshiba Premium, missä voi rajoittaa suoraan kakesta kompressorin sähkötehonottaman 1/4 tai 1/8, säästää samalla kompuran ikää sillä, että saa pientäkin tehoa tuotettua tasaisesti ja mylly pyörii tasaisella nopeudella keväällä ja syksylläkin. Tuossa minimitehossa ja sen hyötysuhteissa se laatu yleensä mitataan... Ja sen huurteenpoistoissa myös.

Rajoittamattomalla käytöllähän Tossukin toimii juuri noin eli levähtelee välillä kun haluttu huonelämpö (ts. imuilman simuloitu arvo) saavutettu. Erinomaisen hyvä keksintö myös kunnollisen takkatoiminnon kanssa...

 

[Svaiski]

Laita siihen energiankulutusta mittaava laite väliin niin näet milloin se vastus on päällä ja milloin ei.

Ainakin meillä on kesällä ihan sama onko asetus 16 vai 18, ei ne vastukset kuitenkaan päälle mene ja se puskee kuitenkin niin lämmintä kuin vain pystyy. Jos ottaa LTO:n pois päältä kesällä niin sit kannattaa ottaa vastuksetkin.

Ei minulla ole tarvetta tuota sen kummemmin mittaroida ja tarkastella kun tämän empiirisen tutkimuksen perusteella ei kustannus nouse vaikka pitää tuon 18C taulussa talven ajan. Tässä talossa tuolla ei merkittäviä säästöjä saa aikaiseksi, mutta talviaikaan 2C pudotuksen huomasi vedon tunteena. Lähinnä kommentillani halusin painottaa vaan tuota "kokeilemalla selviää" sanomaa. Tuntuu vaihtelevan talokohtaisesti että miten se vaikuttaa rahallisesti ja milloin on vedon tunnetta.

 

[Nacho46]

Mistähän johtuu asteen ero pyydetyn ja toteutuneen lämpötilan välillä?

 

[jinx1980]

Onko kokemuksia ilpistä (mitsun fd35) ja auton moottorin- ja sisätilan lämmittimestä saman 16A tulppasulakkeen takana lämmityskaudella, meneekö joku ~1,6kW (lisä)kuorma ongelmitta? Painepesuria (jolle ei oikein ainakaan käynnistyessä 10A nalli riitä) olen käyttänyt samasta - kun pumppu ollut jäähdytyksellä - ilman mitään ongelmia.

Mistähän tuon näkisi että paljon tuo fd35 voi pahimmillaan ottaa virtaa/paljonko se vie kun puskee täysillä lämmintä? 10A nalli sille vissiin riittää eli kaiken järjen mukaan vienee 2kW paikkeilla, jolloin autolle jäisi toinen 10A (tulppa kun kestänee tasasta jatkuvaa 20A pintaan)...

 

[Ponsu]

Onko kokemuksia ilpistä (mitsun fd35) ja auton moottorin- ja sisätilan lämmittimestä saman 16A tulppasulakkeen takana lämmityskaudella, meneekö joku ~1,6kW (lisä)kuorma ongelmitta? Painepesuria (jolle ei oikein ainakaan käynnistyessä 10A nalli riitä) olen käyttänyt samasta - kun pumppu ollut jäähdytyksellä - ilman mitään ongelmia.

Mistähän tuon näkisi että paljon tuo fd35 voi pahimmillaan ottaa virtaa/paljonko se vie kun puskee täysillä lämmintä? 10A nalli sille vissiin riittää eli kaiken järjen mukaan vienee 2kW paikkeilla, jolloin autolle jäisi toinen 10A (tulppa kun kestänee tasasta jatkuvaa 20A pintaan)...

16A on 3680w
Taitaa 10A riittää (2300w) ilpille ja 1600w autoon. Se on siinä rajoilla. Auton lämmitin taitaa ottaa tuon maksimin koko ajan, kun taas ILP ei käy maksimikuormalla varmastikaan juuri koskaan, mikäli sitä pidetään päällä kokoajan.

Maalaisjärki (mutu) sanoisi, että tuo riittää, mutta varmaksi en osaa sanoa. Voi olla, että se kaikissa tilanteissa ei riittäisi. Eli käytännössä pumpun maksimikuormalla.

 

[jinx1980]

Posliinitulppa kestää tasaista kuormaa aika paljon nimellistä enemmän toisin kuin johdonsuojakatkaisija. Samoin se käsittääkseni kestää myös piikkejäkin paremmin kuin jopa c-tyyppi ja ilpit käsittääkseni toimivat normaaleilla b-tyypeillä täysin ongelmitta.

Tästä voisi päätellä että ilpistä ei mitään kovia piikkejä lähde, mutta mahtaako se täydellä kuormalla ottaa edes lähelle 2,3kW maksimia - tuskin, mutta mistä tämmöisen tiedon löytäisi?

1kw sisätilanlämppärillä toiminee varmasti mutta mieluummin pistäisi 1200/1400W. Noissahan on kanssa PTC-vastukset eli eivät ota nimellistä kuin kylmässä (-25C) ja kun auto lämpenee niin teho putoaa... Säteilylämmittimet näyttäisi olevan 300-400W joten 1800W tuosta tulisi ”huippua” 1400W puhaltimella joka olisi 8A nimellistä.

Toisin sanoen tuo 10+8A mennee kyllä 16A tulpalla olettaen että pumppu ei vedä mitään piikkiä missään tilanteessa eli käytännössä just silloin kun auto -25C:ssä lähtee lämpiämään...

 

[Ponsu]

Posliinitulppa kestää tasaista kuormaa aika paljon nimellistä enemmän toisin kuin johdonsuojakatkaisija. Samoin se käsittääkseni kestää myös piikkejäkin paremmin kuin jopa c-tyyppi ja ilpit käsittääkseni toimivat normaaleilla b-tyypeillä täysin ongelmitta.

Tästä voisi päätellä että ilpistä ei mitään kovia piikkejä lähde, mutta mahtaako se täydellä kuormalla ottaa edes lähelle 2,3kW maksimia - tuskin, mutta mistä tämmöisen tiedon löytäisi?

1kw sisätilanlämppärillä toiminee varmasti mutta mieluummin pistäisi 1200/1400W. Noissahan on kanssa PTC-vastukset eli eivät ota nimellistä kuin kylmässä (-25C) ja kun auto lämpenee niin teho putoaa... Säteilylämmittimet näyttäisi olevan 300-400W joten 1800W tuosta tulisi ”huippua” 1400W puhaltimella joka olisi 8A nimellistä.

Toisin sanoen tuo 10+8A mennee kyllä 16A tulpalla olettaen että pumppu ei vedä mitään piikkiä missään tilanteessa eli käytännössä just silloin kun auto -25C:ssä lähtee lämpiämään...

Juuri näin. Mutta juuri se, että teoriassa sulake saattaa palaa. Toisaalta ei se paha rasti ole vetää toista 10a rasiaa ulos, jos tuo nykyinen järjestelmä ei toimi?

 

[Zacksa]

Entiseen viileään tilaan rakentamassa huonetta. Suunnilleen 15 neliötä. Tila on talon päädyssä, eikä siellä ole varsinaista ilmanvaihtoa. Mietin tuonne LTO ilmanvaihtokonetta + sähköistä lattialämmitystä, mutta kesällä tuo tulee luultavasti olemaan liian kuuma, jos kesät on samanlaisia helvettejä kuin nyt.
Mikä olisi tuollaiseen tilaan riittävä ILP ja onko sellaista joka myös vaihtaisi ilmaa, vai onko tuo LTO-puhallin joka tapauksessa hyvä hankinta?

 

[brainsurgery]

Entiseen viileään tilaan rakentamassa huonetta. Suunnilleen 15 neliötä. Tila on talon päädyssä, eikä siellä ole varsinaista ilmanvaihtoa. Mietin tuonne LTO ilmanvaihtokonetta + sähköistä lattialämmitystä, mutta kesällä tuo tulee luultavasti olemaan liian kuuma, jos kesät on samanlaisia helvettejä kuin nyt.
Mikä olisi tuollaiseen tilaan riittävä ILP ja onko sellaista joka myös vaihtaisi ilmaa, vai onko tuo LTO-puhallin joka tapauksessa hyvä hankinta?

Laita joku tällainen? Huonekohtainen ilmanvaihto(venttiili) lämmöntalteenotolla (LTO) tehostaa painovoimaista ilmastointia ja poistaa ummehtuneen hajun vanhoista rakennuksista.

 

[Zacksa]

Laita joku tällainen? Huonekohtainen ilmanvaihto(venttiili) lämmöntalteenotolla (LTO) tehostaa painovoimaista ilmastointia ja poistaa ummehtuneen hajun vanhoista rakennuksista.

Juuri tuollaista tarkoitin viestissäni LTO puhaltimella. Nuo eivät kuitenkaan viilennä huonetta, joten jokin viilennin tarvitaan myös. Siksi mietin löytyykö ILP laitetta joka hoitaisi myös raittiin ilman huoneeseen?

 

[brainsurgery]

Juuri tuollaista tarkoitin viestissäni LTO puhaltimella. Nuo eivät kuitenkaan viilennä huonetta, joten jokin viilennin tarvitaan myös. Siksi mietin löytyykö ILP laitetta joka hoitaisi myös raittiin ilman huoneeseen?

Jos on, niin ei ainakaan sellaiseen hintaan että tulisi halvemmaksi kuin normi ILP ja tuo LTO laite.

 

[Zacksa]

Jos on, niin ei ainakaan sellaiseen hintaan että tulisi halvemmaksi kuin normi ILP ja tuo LTO laite.

Ok. Kiitos tiedosta

Minkälainen ilmalämpöpumppu tuollaiselle 15 neliölle on hyvä? Kannattaako valmistajien neliöitä uskoa, vai kannattaako ottaa isompi/pienempi? Hiljaisuus olisi plussaa, jos tuonne joskus jotain kotiteatteria virittelisin.

 

[masaf2]

Ei minkäänlainen... Ts. halvin mahdollinen minkä saat. Odota Black Fridayta tms. tai Ultimate Marketin 300 € halppispaska kapillaarikone tuohon, niin jotain järkeekin. Jos laitat tohon jonku 1500-2000 € asennettuna olevan ILPin, niin ei se ikinä maksa itteensä takaisin tai sinne päinkään.

 

[brainsurgery]

Saattais tosiaan olla paras jos laittais sen LTO + lattialämmityksen ja kesäksi joku siirrettävä jäähdytyspömpeli.

 

[jad]

Minkälainen ilmalämpöpumppu tuollaiselle 15 neliölle on hyvä? Kannattaako valmistajien neliöitä uskoa, vai kannattaako ottaa isompi/pienempi? Hiljaisuus olisi plussaa, jos tuonne joskus jotain kotiteatteria virittelisin.

Ei minkäänlainen... Ts. halvin mahdollinen minkä saat. Odota Black Fridayta tms. tai Ultimate Marketin 300 € halppispaska kapillaarikone tuohon, niin jotain järkeekin. Jos laitat tohon jonku 1500-2000 € asennettuna olevan ILPin, niin ei se ikinä maksa itteensä takaisin tai sinne päinkään.

Lähtötiedot on hieman vajaat, mutta oletan, että tässä pitää nyt vertailla kustannuksia:

• Huone LTO + sähköinen lattialämitys + kesäksi viilennys
• Huone LTO + ILP

Ja kyllä käyttömukavuudellekin jonkin painoarvon voi antaa, ei ihan kaikkea tarvitse aina rahassa tai säästössä mitata.

Siinä @masaf2 on oikeassa, että mikä tahansa markkinoilta löytyvä ILP on tuohon tilaan ylitehoinen, mutta silti ei välttämättä kannata valita sitä halvinta, vähintään kannattaa varmistaa, että pumppu on invertteritoiminen eikä on/off malli.

Oletan myöskin, että tilassa ei ole ikkunaa ? Tämähän sulkee myös kaikenlaiset pigviinit pois jäähdytysratkaisuksi. Ja tietysti ne on myös äänekkäitä.

Jos kuitenkin ikkuna löytyy ja päädyt jäähdytyksen osalta muuhun kuin ILP ratkaisuun, niin esimerkiksi tälläinen voisi olla hyvä vaihtoehto pingviinille jäähdytysratkaisuksi:

Air conditioning Eurom AC2401 for caravan, motorhome, camping, boat, bus, camper, caravan, mobile home, office or apartment. Improved model of the legendary climate Eurom AC2400: Amazon.de: Auto

 

[Mariini]

ILMALÄMPÖPUMPPU MIDEA MISSION PRO 9 SISÄ- JA ULKOYKSIKKÖ Jotain tällaista pumpuksi.

 

[iltanen]

Entiseen viileään tilaan rakentamassa huonetta. Suunnilleen 15 neliötä. Tila on talon päädyssä, eikä siellä ole varsinaista ilmanvaihtoa. Mietin tuonne LTO ilmanvaihtokonetta + sähköistä lattialämmitystä, mutta kesällä tuo tulee luultavasti olemaan liian kuuma, jos kesät on samanlaisia helvettejä kuin nyt.
Mikä olisi tuollaiseen tilaan riittävä ILP ja onko sellaista joka myös vaihtaisi ilmaa, vai onko tuo LTO-puhallin joka tapauksessa hyvä hankinta?

Pitäisikö tätä LTO:ta varten tehdä uusi reikä seinään? Samalla kai hoitaa yksi/kaksi muutakin reikää siirreltävää jäähdytyskonetta varten?

 

[Zacksa]

Pitäisikö tätä LTO:ta varten tehdä uusi reikä seinään? Samalla kai hoitaa yksi/kaksi muutakin reikää siirreltävää jäähdytyskonetta varten?

Tuolla on yksi suunnilleen 15*15cm helposti avattava reikä olemassa, muutoin ulkoseinä on tiiliverhoiltua

 

[Meisseli]

Mistähän tuon näkisi että paljon tuo fd35 voi pahimmillaan ottaa virtaa/paljonko se vie kun puskee täysillä lämmintä

Mun näkemissä pumpuissa (ei kovin iso otanta) on ulkoyksikön kyljessä kerrottu maksimit ottotehot, mahtaisiko mitsussakin lukea?