Ilmalämpöpumput eli ILPit

[Coanda]

Itse pelkäsin myös että paljonko tulee jäätä Toshiba Premium +25 kun tuli asennettua talon kylkeen aika matalalle sokkeliin..

Pakkasia ollut etelässäkin, kovia jaksoja, pikku pakkasia, sekä nollan tuntumassa ja hämmästynyt kun ei mitään jäätä ole kertynyt. Tulisi mieleenkään jotain viritellä..

Onko niin että uudemmat värit eivät kerää jäätä niin paljon? Ei ainakaan ole näyttänyt että ulkoyksikön kennokaan olisi jäässä, eli pikkuruista huurretta pahemmassa kunnossa.

Tuo on ihan käyttöolosuhteista kiinni. Itsellä on tuliterä Mitsubishin LN25 ja Toshiba Haori vierekkäin Pohjois-Pohjanmaalla joen rannalla, ja viikossa tulee 40 litran palju pullolleen jäätä. Nyt olen kahdesti viikossa tyhjentänyt, ettei pääse jäätymään ylivuodon vuoksi maahan kiinni.

 

[jm82]

Täällä myös Mitsu LN35. Vähän kertyy jäätä päivittäin, niin on tullut tyhjättyä palju päivittäin. Veikkaan kanssa, että viikossa palju olisi aika täynnä ja painava. Asennettu -19 syksyllä.

Maateline, niin sulamisvettä tippuu vähän paljun ohikin ja ainakin äsken palju oli pikkasen jäätynyt kiinni.

 

[Deussi]

Itse vähän ihmetellyt kanssa sulatusta ja veden määrää.

Alakerrassa ollut jo muuttaessa Panasonic cu-hz12rke, viimetalvena todella paljon jäätä, tosin pyynnit olivat 24-25 ja puhallus 4/5 kokoajan, ainoa lämmönlähde takan lisäksi 200m2 kaksikerroksisessa. Märkätiloissa lattialämmöt.

Nyt tälle talvelle tuli yläkertaan kaveriksi Mitsubishi FT25, yläkertaan kun ei oikein lämpö alhaalta siirtynyt ja kesäksi makuutilat kiva viilentää.

Alhaalla 21 pyynti, 3/5 puhallus ja ylhäällä 19 ja 2/5 puhallus.

Panasonic jatkaa samaa veden ja jään pudotusta, mitsusta ei tule juuri mitään alas.
Ajattelin, että onkohan jotai häikkää mitsussa, lämpöä sieltä kuitenkin tulee ja tottakai rasitus on pienempi vrt panasonic. Täytyy katsoa, kun pakkaset nousevat vielä reilummin tonne lähelle - 20 astetta mikä sitten tilanne.

 

[Hammer Schultz]

Mitsun myyntimies sanoi meille että kunnon pakkasilla vettä ei juuri tule, eniten vettä tulee nollakelien yhteydessä.

Mene ja tiedä.

 

[Coanda]

Mitsun myyntimies sanoi meille että kunnon pakkasilla vettä ei juuri tule, eniten vettä tulee nollakelien yhteydessä.

Mene ja tiedä.

Oikein kovilla pakkasilla ulkoilman absoluuttinen kosteussisältö on pieni, joten ei sitä paljoa pääse kertymään.

 

[Nimismies]

Joo LN25:stä ei kanssa ihan kovimmilla pakkasilla taida ihan hirveästi tulla, mutta nyt tässä -8 asteen tietämillä ja varsinkin nollan paikkeilla saa tuollaisen ihan matalan pulkan tyhjentää kolmesti päivässä. Kävikin joulun aikaan klassisesti, että isompi palju jäätyi tulvittuaan yli ja nyt se odottelee pulkan alla inspiraatiota käydä nakuttelemassa jollain työkaluilla vapaaksi.

 

[Hammer Schultz]

Oikein kovilla pakkasilla ulkoilman absoluuttinen kosteussisältö on pieni, joten ei sitä paljoa pääse kertymään.

Näinhän se taitaa olla, vanha kansa sanoo että pakkasen paukkuessa klapitkin naksuvat kuiviksi parhaiten.

 

[jarp]

Googlatkaa mollier-diagrammi niin selviää, miten tuota vettä tulee. Kysehän on siis siitä, että mitä korkeampi lämpötila, sitä enemmän ilmaan mahtuu absoluuttisesti vettä. Sitten kun joku pinta (ulkoyksikön kenno) kylmenee, niin ilmassa oleva kosteus alkaa tiivistymään vedeksi. Eli veden tiputtelu riipuu täysin ulkoilman lämpötilasta, ilman suhteellisesta kosteudesta ja siitä, miten kylmäksi koneen ulkokenno menee ja varmaan myös ilman virtausnopeudesta. Kone varmaan vaikuttaa tuohon ulkokennon kylmenemiseen ja virtausnopeuteen.

Jos vettä ei tule tavella lainkaan, niin epäilisin kyllä, että kone on rikki...

 

[Hammer Schultz]

Jos vettä ei tule tavella lainkaan, niin epäilisin kyllä, että kone on rikki...

Kovilla pakkasilla suhteellinen kosteus on alhaisimmillaan ja kosteus haihtuu ilmaan helpoiten -> vähiten vettä. Tämä siis teoriapohjalta joka tukee tuota ettei kovilla pakkasilla tule paljoa vettä.

 

[sinuspilonidalis]

Itsellä mennyt yksi laastipalju ku olen yrittänyt kenkiä vähän liian kovalla voimalla paljusta jääkönttiä irti. Silti olen ollut tyytyväinen ratkaisuun, palju nyt ei mahdottomasti maksa.

Jos rakennuttaisin uutta taloa, niin kaivattaisin sadevesijärjestelmän routarajan alapuolelle (näin kai ne nykyään pitäisikin tehdä) ja tekisin niin, että ilpin vedet tippuisi pystysuoraan routarajan alapuolelle. Nyt menee sadevesijärjestelmä 30cm syvyydessä, koitin johtaa ilpin vedet sinne eristetyssä putkessa saattokaapelin kanssa, mutta eipä se kovilla pakkasilla toiminut, laastipalju on käytännössä paljon vaivattomapi. Mutta kesällä toimii hyvin.

Minulla on juurikin näin tehty, mutta koen sen epävarmaksi tavaksi hallita vesiä. Pidän ilpin alla em. lasten pulkkaa, johon on porattu reikä kaivon kohdalle. Tällöin vesi valuu pulkasta sadevesijärjestelmään niin kauan kun kelien puolesta pystyy ja kylmemmällä jäätyy kun jäätyy ja pulkka tyhjennetään tarvittaessa. Tänä talvena ei vielä ole tarvinnut tyhjätä kertaakaan, vaikka Mitsu on ollut lämmitysmoodissa syyskuusta asti.

 

[Spoeghe]

ilman virtausnopeudesta. Kone varmaan vaikuttaa tuohon ulkokennon kylmenemiseen ja virtausnopeuteen.

Virtausnopeuden saapi ajatella "tilavuus per aika". Siitä ja ilmankosteustiedostahan saa suoraan laskettua paljonko "vettä menee koneen läpi".

 

[deem]

Kellään kokemusta näistä värinän/äänenvaimentimista. Ulkoyksikkö resonoi seinän kautta dieselmäisesti kovemmilla pakkasilla.

Ilmalämpöpumppu

Ilmalämpöpumppu asennettuna Netraudasta! Meiltä suosituimmat mallit edullisesti parhailta merkeiltä, kuten Mitsubishi ja Panasonic - kotiin toimitettuna.

www.netrauta.fi

https://www.landen.fi/lvi/varinanvaimennin-entrade-2-2-kpl-pss-jousi/p/6438056134037/ tälläiset tilasin syksyllä ja muutti oman yksikön dieselpörinät huomattavasti vaimeammaksi jyminäksi. Asennuksessa muistettava huomioida jousien eri jäykkyydet. Pieni hinta kokeilla.

 

[ississ]

Kellään kokemusta näistä värinän/äänenvaimentimista. Ulkoyksikkö resonoi seinän kautta dieselmäisesti kovemmilla pakkasilla.

Ilmalämpöpumppu

Ilmalämpöpumppu asennettuna Netraudasta! Meiltä suosituimmat mallit edullisesti parhailta merkeiltä, kuten Mitsubishi ja Panasonic - kotiin toimitettuna.

www.netrauta.fi

Toisessa ulkoyksikössä oli vakiona kumit ja toisessa jouset.
Jousiversiosta pitää keleistä riippuen käydä poistamassa lumi/jää kun ääni kasvaa sisällä.
Seinätelineessä ja puurunko/ulkolauta.

 

[Nik97]

Itsellä mennyt yksi laastipalju ku olen yrittänyt kenkiä vähän liian kovalla voimalla paljusta jääkönttiä irti. Silti olen ollut tyytyväinen ratkaisuun, palju nyt ei mahdottomasti maksa.

Jos rakennuttaisin uutta taloa, niin kaivattaisin sadevesijärjestelmän routarajan alapuolelle (näin kai ne nykyään pitäisikin tehdä) ja tekisin niin, että ilpin vedet tippuisi pystysuoraan routarajan alapuolelle. Nyt menee sadevesijärjestelmä 30cm syvyydessä, koitin johtaa ilpin vedet sinne eristetyssä putkessa saattokaapelin kanssa, mutta eipä se kovilla pakkasilla toiminut, laastipalju on käytännössä paljon vaivattomapi. Mutta kesällä toimii hyvin.

Miksi ei toiminut? Jäätykö putki tukkoon saattokaapelista huolimatta? Luulisi jos putkessa on riittävästi kaatoa niin ei paljoa ehtisi jäätymään. Itse pohtinut tällästä ratkaisua: vaikka laastipalju tai vastaava ulkoyksikön alle ja siihen reikä johon pystyisi asentamaan letkun ja letkun saattaisi jonkun matkan päähän talosta ja saattokaapeli letkun sisälle. Tuleeko hankalaksi/kalliiksi?

 

[Persojet]

Pidättekö ihan jotain laastipaljua ilpin alla vaiko sitten jotain viistosti olevaa levyä, joka vie sulamisvedet kauemmaksi?

Sulatusvesikaukalo Tecnosystem lämmityskaapeli 3m 850x400mm itellä tommonen alla. Siitä vedetty letku sadevesikaivoon. Sais olla vaan pidempi sulatuskaalepeli tuossa sarjassa niin oli hyvä.

 

[Deussi]

Paljonhan tommonen kaukalo vetää sähköä vuoden aikana, ei tuolla pakkasilla tommoset vastukset lumessa ja jäässä ilmaiseksi hohkaa.

 

[Nik97]

En jaksa uskoa että tuollainen kaapeli paljoa haukkaa, eikä sen periaatteessa 24/7 pidä hohkata, varsinkaan jos putkessa on kaatoa

 

[Hammer Schultz]

Paljonhan tommonen kaukalo vetää sähköä vuoden aikana, ei tuolla pakkasilla tommoset vastukset lumessa ja jäässä ilmaiseksi hohkaa.

Esitteessä lukee heating cable poweriksi 15W/m eli eipä juuri mitään.

 

[jarp]

Miksi ei toiminut? Jäätykö putki tukkoon saattokaapelista huolimatta? Luulisi jos putkessa on riittävästi kaatoa niin ei paljoa ehtisi jäätymään. Itse pohtinut tällästä ratkaisua: vaikka laastipalju tai vastaava ulkoyksikön alle ja siihen reikä johon pystyisi asentamaan letkun ja letkun saattaisi jonkun matkan päähän talosta ja saattokaapeli letkun sisälle. Tuleeko hankalaksi/kalliiksi?

Joo kun se sadevesiviemöri purki ihan vaan ojaan ja koko matkalta 30cm tms. syvyydessä. Jäätyi siis. Toimisi varmaan ok jos se viemäri painuisi jossain vaiheessa toutarajan alle.

Toinen oli ongelmat kaukalon kanssa, kenkäkaukalosta sulanapitokaapelilka diytetty jäätyi sekin kovalla pakkasella ennen pitkää. En jaksanut kaupallusta tuotetta enää hankkia...

 

[maky]

Tarkoitus olisi hommata jäähdyttävä pumppu ASO-kämppään. Kyseessä siis 50 m2 kerrostaloluukku ja tällaisia vaihtoehtoja tarjosivat:

• Mitsu HR25 3.4 kW 1736 € + timanttiporaus
• Toshiba Seiya 3.3 kW 1736 € + timanttiporaus
• Gree Bora 3.2 kW 1374 € + timanttiporaus

Onko mitään syytä olla ottamatta tuota Greetä? Ei ole tietoa kuinka kauan tässä tulee asusteltua, niin halvin houkuttaa. Kaikki noista on kyllä ihan ylimitoitettuja, mutta mitä hinnastoja katselin, niin 2-2.5 kW laitteet on käytännössä samanhintaisia eli se ja sama.

Jos muita kiinnostaa pumpun asennuttaminen ASO-kämppään, niin tuo menee hyvitettävänä muutostyönä eli muuttaessa saa sitten jotain takas ikävähennysten jälkeen. Pumppu on myös ainakin Asuntosäätiöllä vaihtoehtona ASO-eduksi ja itse ajattelin edun juurikin tähän käyttää, mutta jää tuosta silti yli puolet itselle maksettavaa.

 

[kjns]

Onko mitään syytä olla ottamatta tuota Greetä? Ei ole tietoa kuinka kauan tässä tulee asusteltua, niin halvin houkuttaa. Kaikki noista on kyllä ihan ylimitoitettuja, mutta mitä hinnastoja katselin, niin 2-2.5 kW laitteet on käytännössä samanhintaisia eli se ja sama.

Tehon puolestahan noista ihan mikä tahansa riittää jäähdyttämään 50 neliöisen kerrostalokämpän. Meillä on 2,5kW jäähdytystehon omaava pumppu 125 neliön ok-talossa johon paistaa koko päivän aurinko ja tuokin menee täällä koko kesän ihan vajaatehoilla...

Jotkuthan on sitä mieltä, että ihan ylisuureksi mitoitettu pumppu saattaa käydä katkokäyntiä enemmän kuin pienempi, joka taas ei tee pumpun kestolle hyvää. Tosin nykyaikaiset invertteripumput osaa kyllä ajella aika sievästi hyvinkin pienillä vajaateholla jolloin kompuraa ei tarvitse katkoa kokonaan välillä. Sullakin kun pumppu on vain kesällä käytössä niin ongelmaa tuskin pääsee syntymään vaikka oliskin "turhan tehokas".

Jos rahan säästäminen ei ole pakkorako, niin valintaa kannattaa varmaan pohtiä lähinnä koon, estetiikan ja äänentasojen pohjalta. Kannattaa katsella pumppujen speksit läpi yksiköiden mittojen ja äänenpaineiden osalta. Hiljaisempi pumppu on käytössä mukavampi ja noissa on kyllä eroja.


* Oletan hinnan sisältävän laitteen asennuksen muilta osin kun tuo timanttiporaus on mainittu erikseen? Jos ei niin ovat aika rouhean hintaisia pumppuja

 

[P3kko]

Millainen operaatio on ilmanlämpöpumpun sisäyksikön siirto 5-10cm alemmas. Suunnitelmissa paneelikatto gyproc katon päälle.

 

[nKulkuri]

Millainen operaatio on ilmanlämpöpumpun sisäyksikön siirto 5-10cm alemmas. Suunnitelmissa paneelikatto gyproc katon päälle.

Riippuu lähinnä siitä, että onko putkissa varaa ja onko läpivienti sopivassa kohtaa. Pumpusta riippuen saattaa selvitä nopeastikin vähän keulaa avaamalla ja sisälle vilkuilemalla.

 

[P3kko]

Riippuu lähinnä siitä, että onko putkissa varaa ja onko läpivienti sopivassa kohtaa. Pumpusta riippuen saattaa selvitä nopeastikin vähän keulaa avaamalla ja sisälle vilkuilemalla.

Putkien läpivienti on sisäyksikön alakulmassa, sen puolesta on varaa laskea.

 

[Deussi]

Sisäyksikköhän on kiinni ns kiskoilla, eli seinään on laitettu kiinni taustalevy johon sisäyksikkö vaan nostetaan paikalleen.

Jos putkissa ja johdoissa varaa niin taustalevy siirto alemmas ja siihen roikkumaan yksikkö. Sisäyksikkö peittänee vanhat reiät mikäli ei tolkuttomasti laske.

Kannattaa kuitenkin eka mittaa ja katsoa ohjekirjasta onko pakko edes laskea yksikköä.

 

[cman]

Olisko se siitä syystä alareunassa se lähtö, että kondessivedet valuu painovoimalla, vai käytetäänkö noissa ihan pumppua?

 

[shotgun]

Elikkä pitäisi saada uusi kone. ILTO 300:n tilalle kävisi adapterilla Swegon Casa W4 smart ilman, että tarttee tehdä lainkaan muutoksia IV-hormeihin.

Käyköhän mikään muu kone tuohon samaan adapteriin? Harkitsen samantapaista operaatiota, ja tuli mieleen, että olisikohan mahdollista hankkia tuo Swegonin adapteri ja sitten joku parempi IV-kone?

 

[jarp]

Käyköhän mikään muu kone tuohon samaan adapteriin? Harkitsen samantapaista operaatiota, ja tuli mieleen, että olisikohan mahdollista hankkia tuo Swegonin adapteri ja sitten joku parempi IV-kone?

Kerro jos löydät mikä kävisi. Swegonin sivuilla on mittapiirros tuosta adapterista, niin siitähän voi asiaa pohtia. En ole lähtenyt etenemään itsekään vielä tässä projektissa, koska ILTO 300 on mielestäni ollut himpun alitehoinen (sitä pitää ajaa kokoajan teholla 3, jossa ilmanvaihdon tavoite saavutetaan) ja W4 taitaa olla samantehoinen, eli sitäkin pitää kokoajan ajaa lähes täysiä. Kun olisi kone jossa olisi vähän enemmän marginaalia...

Ps. Mikä W4:ssa on huonoa sinun mielestä? En ole itse perehtyunyt näihin laitteisiin lainkaan, joten en oikein osaa tehdä vertailua. Ainot kriteerit minulla olisi, että hiljainen, ei saa katkokäydä talvella (okok jos pakkasta -35 niin silloin voitaneen hyväksyä) ja pitäisi olla liitettävissä jollain tavalla automaatioon, joko DIY:nä tai pakasta vedettynä, eli ilmanvaihdon automaattinen tehostus työhuoneen CO2 tasojen perusteella, sekä kylppärin kosteuden perusteella.

 

[Svaiski]

Onko niksejä millä saisi estettyä tuloilman säleikön umpeen kuurautumisen? Näkyy Oulun korkeudella kuurautuvan tuollainen perus alumiinisäleikkö umpeen kun lämpötila vaihtelee kovasta pakkasesta lauhaan sopivalla nopeudella. Tähän mennessä pitänyt harjalla käydä avaamassa käsipelillä, ei jaksanut IV kone imaista täydellä teholla kuuraa pois kun kokeilin.

 

[pelitys]

Onko niksejä millä saisi estettyä tuloilman säleikön umpeen kuurautumisen? Näkyy Oulun korkeudella kuurautuvan tuollainen perus alumiinisäleikkö umpeen kun lämpötila vaihtelee kovasta pakkasesta lauhaan sopivalla nopeudella. Tähän mennessä pitänyt harjalla käydä avaamassa käsipelillä, ei jaksanut IV kone imaista täydellä teholla kuuraa pois kun kokeilin.

Juuri tuon takia IV-koneen manuaalissa varoitetaan käyttämästä liian tiheää säleikköä. Ei muuta kuin harvempaa tilalle ja sen sisällä ei saa olla ötökkäverkkoa tmv. Tai sitten virittelee jonkin irroitettavan säleikön minkä saa otettua pois talveksi.
Itse olen suunnitellut laittavani kesäksi säleikön päälle jonkin irroitettavan siivilän tms. mikä pitäisi ötökät ulkopuolella, muuten suodatinta saa olla imuroimassa kuukauden välein.

 

[shotgun]

Ps. Mikä W4:ssa on huonoa sinun mielestä? En ole itse perehtyunyt näihin laitteisiin lainkaan, joten en oikein osaa tehdä vertailua.

Ihan periaatteesta en haluaisi ostaa sellaisen firman laitetta, joka on joskus onnistunut suunnittelemaan Ilton. Lisäksi muistelen täältäkin lukeneeni, että se Casa jäätyy ja/tai pumppailee.
Mutta mitään faktaa ei siis ole, pääasiassa vain Ilton luomia ennakkoluuloja.

 

[Moloch]

No, meillä on tuo Swego ILTO 440 Control ja se kyllä vetää lämmön talteenottokennon jäähän kun pakkanen ylittää 20-25 astetta. Ihan aina. Sen jälkeen on sitten sitä katkokäyntiä. Joskus olen käynyt sulattamassa ja kuivaamassa sen jos on ollut pidempi pakkasjakso.

 

[deem]

Iteki tuossa vilkasin raitisilmaputkensäleikön ja näytti vetäneen kuuraan ensimmäisen kerran tälle talvelle. Muovinen ja harva säleikkö kyseessä sekä Oulun korkeudella, liekkö syynä vain muuttuva ilmanala.

 

[Svaiski]

Iteki tuossa vilkasin raitisilmaputkensäleikön ja näytti vetäneen kuuraan ensimmäisen kerran tälle talvelle. Muovinen ja harva säleikkö kyseessä sekä Oulun korkeudella, liekkö syynä vain muuttuva ilmanala.

Tällä alueella 95% asunnoista näkyy omaavan umpeen kuurautuneen säleikön. Tosiaan jos olis tietoa auttaako tuohon esim pieni lippa säleikön päälle tms systeemi niin voisi melkein harkita sellaisen asentamista. Ei tarttisi montaa kertaa käydä harjalla hieromassa auki säleikköä. Hyvä tietää että muovikaan ei tuossa auta, se oli yksi vaihtoehto omalla listalla, että auttaisikohan materiaalin vaihto alumiinista muoviin.

 

[jarp]

Ihan periaatteesta en haluaisi ostaa sellaisen firman laitetta, joka on joskus onnistunut suunnittelemaan Ilton. Lisäksi muistelen täältäkin lukeneeni, että se Casa jäätyy ja/tai pumppailee.
Mutta mitään faktaa ei siis ole, pääasiassa vain Ilton luomia ennakkoluuloja.

No, meillä on tuo Swego ILTO 440 Control ja se kyllä vetää lämmön talteenottokennon jäähän kun pakkanen ylittää 20-25 astetta. Ihan aina. Sen jälkeen on sitten sitä katkokäyntiä. Joskus olen käynyt sulattamassa ja kuivaamassa sen jos on ollut pidempi pakkasjakso.

Olikos tuossa ILTO 440:ssä ulkoilman esilämmitystä? Koska jos ei, niin pakkohan sen onkin pätkiä, ellei ole jotain vähän hienompaa teknoa sisässä, mutta ei kai ILTO:ssa sentään? W4:ssa kai on tuo esilämmitys jos en väärin katsonut, jolloin pätkimistä ei kai pitäisi niin tapahtua? Mutta ei ole kyllä henkkoht kokemuksia tosiaan.

 

[Moloch]

Olikos tuossa ILTO 440:ssä ulkoilman esilämmitystä? Koska jos ei, niin pakkohan sen onkin pätkiä, ellei ole jotain vähän hienompaa teknoa sisässä, mutta ei kai ILTO:ssa sentään? W4:ssa kai on tuo esilämmitys jos en väärin katsonut, jolloin pätkimistä ei kai pitäisi niin tapahtua? Mutta ei ole kyllä henkkoht kokemuksia tosiaan.

Ei ole ulkoilman esilämmitystä. Ulkoilma tulee ihan raakana kennolle. Vasta HEPA -suodattimen jälkeen on asuntoon menevälle ilmalle sähkövastus lämmittämässä.

 

[Deussi]

Tuohon ulkosäleikön jäätymiseen muutama vinkki mitä itse kuulin:

- Tiheät muoviset ovat huonoimpia
- Mahdollisimman iso karkea alumiininen
- Pienitikkaverkot jne pois talveksi kokonaan
- Katos/huopa/lippa päälle suojaksi, tekee saman efektin kun esim autokatos auton ikkunoille

 

[Euroshopperi 2]

Tuli ilmoitus, että ilmalämpöpumppu autotalliin on saapunut asentajalle. Tilasin marraskuussa jo varoiksi, kun kuulemma saatavuus ja varaukset alkaa olemaan täynnä. Malli on Mitsubishi MSZ-RW25VG-SC , eli uusin malli. Tämän pitäisi toimia vähän kylmemmässäkin ja ainakin lauhdutin ja höyrystin onkin 25 mallissa samaa kokoa, kuin vanhemmassa 35 mallissa. Sisäyksikkö onkin melkoinen köntti, mutta lämpöä pitäisi sitten siirtyä paremmin ja puhallusteho onkin se tärkeämpi just autotallissa levittämään lämpöä pidemmälle. No saa sitten nähdä, miten toimii.
MSZ-RW25VG-SC kustantaa 200 € enemmän kuin vanha malli. Olikohan se joku LN tms. Onko sattumalta kertynyt jo muilla kokemuksia vehkeestä?

 

[peapurek]

Uusi Flagship Model MSZ-RW

MSZ-RW25VG-SC / MUZ-RW25VGHZ-SC MSZ-RW35VG-SC / MUZ-RW35VGHZ-SC MSZ-RW50VG-SC / MUZ-RW50VGHZ-SC Esite EN https://torn-climatizare.ro/wp-content/uploads/2021/08/MSZ-RW-Brochure-Web-file_5302.pdf Esite SE Ruotsissa laite nimetty Sumoksi...

lampopumput.info

 

[Euroshopperi 2]

Uusi Flagship Model MSZ-RW

MSZ-RW25VG-SC / MUZ-RW25VGHZ-SC MSZ-RW35VG-SC / MUZ-RW35VGHZ-SC MSZ-RW50VG-SC / MUZ-RW50VGHZ-SC Esite EN https://torn-climatizare.ro/wp-content/uploads/2021/08/MSZ-RW-Brochure-Web-file_5302.pdf Esite SE Ruotsissa laite nimetty Sumoksi...

lampopumput.info

Enpä ollutkaan tuota huomannut aikaisemmin. Täytyy seurata kokemuksia tuolta. Kiitos vinkistä.

 

[Jallutin]

Mikähän on nykyään fiksuin ilmalämpöpumppu noin 1500e laitehintaan, tulisi olemaan aluksi sekundaarinen lämmönlähde ja ehkä myöhemmin se ensisijainen.
120m2 taloa pitäisi pystyä viilentämään ja myöskin lämmittämään. Nykyään löytyy isohko varaava takka/leivinuuni ja vesikiertoinen patterilämmitys, joka tulee vielä poistumaan ja tilalle sähköpatterit.
Onko se Panasonic hz25xke, siinä ainakin olisi isona plussana tuo ilmanpuhdistus ja hyvä hyötysuhde.

 

[Serbetli]

vesikiertoinen patterilämmitys, joka tulee vielä poistumaan ja tilalle sähköpatterit.

En olekaan hetkeen älyttömämpää ideaa kuullut. Onko pattereissa jotain vikaa? Mikä on lämmönlähde?

 

[Jallutin]

En olekaan hetkeen älyttömämpää ideaa kuullut. Onko pattereissa jotain vikaa? Mikä on lämmönlähde?

Eiköhän se patteriverkoston lähes 45 vuoden ikä riitä syyksi, sekä yhtä vanha puukattila joka lämmittää 3000l vesivaraajaa.

 

[MJay]

Patteriverkoston putket kestävät kyllä lähemmäs 100v, jos verkostoa ei ole jouduttu jatkuvasti täyttämään hapekkaalla vedellä. Kattilan (ja varaajan jos vaihtokunnossa) tilalle vaan jokin järkevämpi lämmönlähde, niin varmasti olisi parempi kuin suunnitellut sähköpatterit. Tai toki niilläkin torpan lämmittää, mutta järkeä en tuossa nyt ainakaan suoraan näillä tiedoin näe. Edit. Toki jos kattilahuoneen tilan tarvitsee johonkin muuhun käyttöön, niin asiassa voi olla sitä kautta järkeä jonkin verran.

 

[pelitys]

Eiköhän se patteriverkoston lähes 45 vuoden ikä riitä syyksi, sekä yhtä vanha puukattila joka lämmittää 3000l vesivaraajaa.

Tuohan on vasta patteriverkoston käyttöiän puolessavälissä ainakin tämän artikkelin mukaan. Patteriputket kestävät jopa 100 vuotta toisin kuin käyttövesiputket ja viemärit. Kannattaisi modernisoida se ja lämmittää vettä pilp tai vilp vekottimella.

Lämpöpatterin ikä voi olla jopa 100 vuotta – yksinkertaisimman huoltotyön osaa jokainen

Lämpöpatterit eivät katoa suomalaiskodeista vielä vuosikymmeniin, vaikka lattialämmitys valtaa alaa uudisrakennuksissa. Termostaattia saattaa kuitenkin uhata jumittuminen.

yle.fi

 

[Jallutin]

Patteriverkoston putket kestävät kyllä lähemmäs 100v, jos verkostoa ei ole jouduttu jatkuvasti täyttämään hapekkaalla vedellä. Kattilan (ja varaajan jos vaihtokunnossa) tilalle vaan jokin järkevämpi lämmönlähde, niin varmasti olisi parempi kuin suunnitellut sähköpatterit. Tai toki niilläkin torpan lämmittää, mutta järkeä en tuossa nyt ainakaan suoraan näillä tiedoin näe. Edit. Toki jos kattilahuoneen tilan tarvitsee johonkin muuhun käyttöön, niin asiassa voi olla sitä kautta järkeä jonkin verran.

Siinä se avainsana tuli, hapekas vesi. Kaikki ovat samassa kierrossa (kattila, patterit ja varaaja). Jolloin kyllä saa lorotella sitä vettä kiertoon lisää. Joten en usko, että tuohon 100v ikään päästää milloinkaan. On siinä lisäksi myös omat murheensa.

Siitä kun lähdet uusimaan kaiken, niin tulee ihan mukavan hintainen investointi. Joten eiköhän se ilp + takka ja pahoilla keleillä sähköpatterit sitten vielä avuksi ole tässä vaiheessa ihan varteenotettava vaihtoehto ja huoleton. Toki ajetaan nyt vielä tota kattilaa puulla, kun sitä löytyy.

 

[Serbetli]

Itse taas uskon, että 100v on pitkälle alakanttiin, jos putket eivät ole ulkopuolelta korrosoivassa ympäristössä. Meidän murjussa on 50v vanhat patteriputket, eikä avatuissa liitoksissa tai katkaistuissa putkissa ole pystynyt havaitsemaan mitään, joka olisi jo elinaikaa vähentänyt. Avopaisunta-astia on ollut käytössä ensimmäiset 40v. Happamia kyllä olivat avopaisunta-astian putket. Koeponnistin vanhan kattilan purun jälkeen järjestelmän 10 bar paineella: antautui yksi patteri.

Jos haluaa kysyjän tilanteessa lisää tilaa, saa sitä jo mukavasti hävittämällä vanhan kattilan ja varaajan ja korvaamalla ne 500l -energiavaraajalla. Energiavaraajaan voisi edelleen liittää monipuolisesti erilaisia lämmönlähteitä: PILP, aurinkokerääjät, VILP, MLP, vesitakka, jne, eli ei olisi ollenkaan sähköpattereihin verrattavissa olevaa hölmöilyä.

 

[Raitlin]

Toisaalta kyllä ymmärrän ajatuksen, meillä noin saman verran neliöitä, 86 rakennettu okt ja ilppi + takka hoitaa lämmityksen. "Päälämmönlähde" (ilp ei ymmärtääkseni ole hyväksytty ainoaksi) on kattosäteilylämppärit jotka säädetty varalta 15 asteeseen jos ilppi kyykkää. Jos olisin samassa tilanteessa niin en silti kyllä purkais olemassaolevaa vesikiertoa pois vaan laittaisin käyttövedelle sähkövaraajan niin ei tartteis puuta poltella lämpiän veden takia (oletan että sieltä varaajalta kierukalla se käyttövesi otetaan nykytilasssa). Näin pystyis tulevaisuudessa vilppiä tms laittamaan jos innostuu kuten tossa kommentoitiin edellä.

 

[Euroshopperi 2]

Mikähän on nykyään fiksuin ilmalämpöpumppu noin 1500e laitehintaan, tulisi olemaan aluksi sekundaarinen lämmönlähde ja ehkä myöhemmin se ensisijainen.
120m2 taloa pitäisi pystyä viilentämään ja myöskin lämmittämään. Nykyään löytyy isohko varaava takka/leivinuuni ja vesikiertoinen patterilämmitys, joka tulee vielä poistumaan ja tilalle sähköpatterit.
Onko se Panasonic hz25xke, siinä ainakin olisi isona plussana tuo ilmanpuhdistus ja hyvä hyötysuhde.

Katselet näemmä luokkaa ”Fiag ship ” Ne on nykyään jo kovia ilmanparannuslaitteitakin ja taitavat kaikki sisältää jo Corona suodattimetkin. Tänään tuli autotalliin se Mitsubishin uusin RW malli ja siinä saa nyt autotallin viiruksetkin kyytiä. Siinä on siis ”Plasma Quad Plus” nimikkeellä tuo suodatus. Perushinta on 1800 € ja nykyään taitaa asennus olla jo sen 600 €. Mökillä on Fujitsun aikaisempi ”Flag ship” ASYG12LZCAN. Molemmissa on mielestäni perusvehjettä kookkaampi ulkoyksikkö ja melkoisen suuret sisäyksikkököntit seinällä. Kompressorit on myös suuremmat kuin edeltävissä malleissa. Esim RW 25 mallin kompressori vastaa LN 35 mallia. Nimellistehot irtoaa siis vielä -25 asteessakin ja ne oikeasti vielä tuolloin lämmittääkin. Fujitsu on pärjännyt mökillä käyntikuntoisena tämän talven vaikka pakkasta jo käväissyt sen -30 astetta rikki.
Kattelin myös noita omasta mielestä kelpuullisia ominaisuuksia ja kun tuo Mitsubishi RW nyt sattui silmään, niin jotenkin takerruin tuohon ”Hyper heating” juttuun. Ja alkoi muutenkin löytyä tarvittavia ominaisuuksia. Mitsuissa ollut kuulemma sulatussyklit sekaisin anturin väärän asennuksen johdosta. Jotenkin uskottelin ittelleni, että uutuuden myötä ongelma on ratkaistu, kun melkoinen uudistus muutenkin tehty. Saa sitten lopulta nähdä, miten hyrrää tosikäytössä. Hinta nyt ei ihan viimeisenpäälle ratkaissut, jos pari sataa tulee eroa vanhaan malliin nähden. Mulle tärkeintä oli tuo suunnattu puhallus, vai mikä lie ”lämmönheittäjä” ominaisuus ja kunnon kylmään ulottuva nimellisteho.

https://www.scanoffice.fi/wp-content/uploads/sites/11/2021/11/rw_esite_low_res.pdf

Tuossa vielä tarkemmin siitä plasma suodattimesta.

https://www.scanoffice.fi/wp-content/uploads/sites/11/2018/06/Mitsubishi-Electric-MSZ-LN-esite.pdf

Tulin just tallista säätämästä RW pumppua, kun asensin sähkömittarin tauluun. Kyllä on erinomainen lämmönheitto tuossa uudessa Mitsussa. Just se, mitä oli hakusessakin. Erinomaiset säädöt puhallus keiloille ja sain lämmön leviämään kunnolla. Suosittelet tutkimaan tuon RW mallin ominaisuuksia. Ei ole kyllä ihan design kärkeä, mutta tehoissa löytyy sitten paremmin.

 

[Euroshopperi 2]

Mikähän on nykyään fiksuin ilmalämpöpumppu noin 1500e laitehintaan, tulisi olemaan aluksi sekundaarinen lämmönlähde ja ehkä myöhemmin se ensisijainen.
120m2 taloa pitäisi pystyä viilentämään ja myöskin lämmittämään. Nykyään löytyy isohko varaava takka/leivinuuni ja vesikiertoinen patterilämmitys, joka tulee vielä poistumaan ja tilalle sähköpatterit.
Onko se Panasonic hz25xke, siinä ainakin olisi isona plussana tuo ilmanpuhdistus ja hyvä hyötysuhde.

Vanhat patterit kannattaa vaihtaa C22 ja niin isot kun ulkonäöllisesti tai muuten mahtuu. Sen jälkeen voisi käydä VILP. Varsinkin etelässä toimii hyvin kun saadaan isoilla/ylitehoisilla pattereilla pudotettua kiertoveden lämpö jo lähelle huonompaa lattialämmitystä. Kannattaisi ensin tarkastaa todellinen öljynkulutus. Siitä saa laskettua sähkötehon tarpeen ja arvioida kannattavuutta ennen patterien poistoa.

Yksi mielenkiintoinen vaihtoehto on pienempään omakotitaloon maa-ilma lämpöpumppu. Jos pitää uusia koko lämmönjako, niin tämä käy lämmitysjärjestelmäksi ja on erittäin hyvä hyötysuhde.

Maa-ilmalämpöpumppu :: Jaasahko

Hyvä lämmitysratkaisu esimerkiksi mökille tai pieneen omakotitaloon. Toimii päälämmönlähteenä ja on huomattavasti hankintahinnaltaan edullisempi kuin esim maalämpö. Putkisto asennetaan maahan, vesistöön tai kaivoon. Ulos ulkoyksikkö (kuva), jonka avulla lämpö siirretään...

www.jaasahko.fi