Ilmanvaihto & ilmalämpöpumput

[cman]

Olisko se siitä syystä alareunassa se lähtö, että kondessivedet valuu painovoimalla, vai käytetäänkö noissa ihan pumppua?

 

[shotgun]

Elikkä pitäisi saada uusi kone. ILTO 300:n tilalle kävisi adapterilla Swegon Casa W4 smart ilman, että tarttee tehdä lainkaan muutoksia IV-hormeihin.

Käyköhän mikään muu kone tuohon samaan adapteriin? Harkitsen samantapaista operaatiota, ja tuli mieleen, että olisikohan mahdollista hankkia tuo Swegonin adapteri ja sitten joku parempi IV-kone?

 

[jarp]

Käyköhän mikään muu kone tuohon samaan adapteriin? Harkitsen samantapaista operaatiota, ja tuli mieleen, että olisikohan mahdollista hankkia tuo Swegonin adapteri ja sitten joku parempi IV-kone?

Kerro jos löydät mikä kävisi. Swegonin sivuilla on mittapiirros tuosta adapterista, niin siitähän voi asiaa pohtia. En ole lähtenyt etenemään itsekään vielä tässä projektissa, koska ILTO 300 on mielestäni ollut himpun alitehoinen (sitä pitää ajaa kokoajan teholla 3, jossa ilmanvaihdon tavoite saavutetaan) ja W4 taitaa olla samantehoinen, eli sitäkin pitää kokoajan ajaa lähes täysiä. Kun olisi kone jossa olisi vähän enemmän marginaalia...

Ps. Mikä W4:ssa on huonoa sinun mielestä? En ole itse perehtyunyt näihin laitteisiin lainkaan, joten en oikein osaa tehdä vertailua. Ainot kriteerit minulla olisi, että hiljainen, ei saa katkokäydä talvella (okok jos pakkasta -35 niin silloin voitaneen hyväksyä) ja pitäisi olla liitettävissä jollain tavalla automaatioon, joko DIY:nä tai pakasta vedettynä, eli ilmanvaihdon automaattinen tehostus työhuoneen CO2 tasojen perusteella, sekä kylppärin kosteuden perusteella.

 

[Svaiski]

Onko niksejä millä saisi estettyä tuloilman säleikön umpeen kuurautumisen? Näkyy Oulun korkeudella kuurautuvan tuollainen perus alumiinisäleikkö umpeen kun lämpötila vaihtelee kovasta pakkasesta lauhaan sopivalla nopeudella. Tähän mennessä pitänyt harjalla käydä avaamassa käsipelillä, ei jaksanut IV kone imaista täydellä teholla kuuraa pois kun kokeilin.

 

[pelitys]

Onko niksejä millä saisi estettyä tuloilman säleikön umpeen kuurautumisen? Näkyy Oulun korkeudella kuurautuvan tuollainen perus alumiinisäleikkö umpeen kun lämpötila vaihtelee kovasta pakkasesta lauhaan sopivalla nopeudella. Tähän mennessä pitänyt harjalla käydä avaamassa käsipelillä, ei jaksanut IV kone imaista täydellä teholla kuuraa pois kun kokeilin.

Juuri tuon takia IV-koneen manuaalissa varoitetaan käyttämästä liian tiheää säleikköä. Ei muuta kuin harvempaa tilalle ja sen sisällä ei saa olla ötökkäverkkoa tmv. Tai sitten virittelee jonkin irroitettavan säleikön minkä saa otettua pois talveksi.
Itse olen suunnitellut laittavani kesäksi säleikön päälle jonkin irroitettavan siivilän tms. mikä pitäisi ötökät ulkopuolella, muuten suodatinta saa olla imuroimassa kuukauden välein.

 

[shotgun]

Ps. Mikä W4:ssa on huonoa sinun mielestä? En ole itse perehtyunyt näihin laitteisiin lainkaan, joten en oikein osaa tehdä vertailua.

Ihan periaatteesta en haluaisi ostaa sellaisen firman laitetta, joka on joskus onnistunut suunnittelemaan Ilton. Lisäksi muistelen täältäkin lukeneeni, että se Casa jäätyy ja/tai pumppailee.
Mutta mitään faktaa ei siis ole, pääasiassa vain Ilton luomia ennakkoluuloja.

 

[Moloch]

No, meillä on tuo Swego ILTO 440 Control ja se kyllä vetää lämmön talteenottokennon jäähän kun pakkanen ylittää 20-25 astetta. Ihan aina. Sen jälkeen on sitten sitä katkokäyntiä. Joskus olen käynyt sulattamassa ja kuivaamassa sen jos on ollut pidempi pakkasjakso.

 

[deem]

Iteki tuossa vilkasin raitisilmaputkensäleikön ja näytti vetäneen kuuraan ensimmäisen kerran tälle talvelle. Muovinen ja harva säleikkö kyseessä sekä Oulun korkeudella, liekkö syynä vain muuttuva ilmanala.

 

[Svaiski]

Iteki tuossa vilkasin raitisilmaputkensäleikön ja näytti vetäneen kuuraan ensimmäisen kerran tälle talvelle. Muovinen ja harva säleikkö kyseessä sekä Oulun korkeudella, liekkö syynä vain muuttuva ilmanala.

Tällä alueella 95% asunnoista näkyy omaavan umpeen kuurautuneen säleikön. Tosiaan jos olis tietoa auttaako tuohon esim pieni lippa säleikön päälle tms systeemi niin voisi melkein harkita sellaisen asentamista. Ei tarttisi montaa kertaa käydä harjalla hieromassa auki säleikköä. Hyvä tietää että muovikaan ei tuossa auta, se oli yksi vaihtoehto omalla listalla, että auttaisikohan materiaalin vaihto alumiinista muoviin.

 

[jarp]

Ihan periaatteesta en haluaisi ostaa sellaisen firman laitetta, joka on joskus onnistunut suunnittelemaan Ilton. Lisäksi muistelen täältäkin lukeneeni, että se Casa jäätyy ja/tai pumppailee.
Mutta mitään faktaa ei siis ole, pääasiassa vain Ilton luomia ennakkoluuloja.

No, meillä on tuo Swego ILTO 440 Control ja se kyllä vetää lämmön talteenottokennon jäähän kun pakkanen ylittää 20-25 astetta. Ihan aina. Sen jälkeen on sitten sitä katkokäyntiä. Joskus olen käynyt sulattamassa ja kuivaamassa sen jos on ollut pidempi pakkasjakso.

Olikos tuossa ILTO 440:ssä ulkoilman esilämmitystä? Koska jos ei, niin pakkohan sen onkin pätkiä, ellei ole jotain vähän hienompaa teknoa sisässä, mutta ei kai ILTO:ssa sentään? W4:ssa kai on tuo esilämmitys jos en väärin katsonut, jolloin pätkimistä ei kai pitäisi niin tapahtua? Mutta ei ole kyllä henkkoht kokemuksia tosiaan.

 

[Moloch]

Olikos tuossa ILTO 440:ssä ulkoilman esilämmitystä? Koska jos ei, niin pakkohan sen onkin pätkiä, ellei ole jotain vähän hienompaa teknoa sisässä, mutta ei kai ILTO:ssa sentään? W4:ssa kai on tuo esilämmitys jos en väärin katsonut, jolloin pätkimistä ei kai pitäisi niin tapahtua? Mutta ei ole kyllä henkkoht kokemuksia tosiaan.

Ei ole ulkoilman esilämmitystä. Ulkoilma tulee ihan raakana kennolle. Vasta HEPA -suodattimen jälkeen on asuntoon menevälle ilmalle sähkövastus lämmittämässä.

 

[Deussi]

Tuohon ulkosäleikön jäätymiseen muutama vinkki mitä itse kuulin:

- Tiheät muoviset ovat huonoimpia
- Mahdollisimman iso karkea alumiininen
- Pienitikkaverkot jne pois talveksi kokonaan
- Katos/huopa/lippa päälle suojaksi, tekee saman efektin kun esim autokatos auton ikkunoille

 

[Euroshopperi 2]

Tuli ilmoitus, että ilmalämpöpumppu autotalliin on saapunut asentajalle. Tilasin marraskuussa jo varoiksi, kun kuulemma saatavuus ja varaukset alkaa olemaan täynnä. Malli on Mitsubishi MSZ-RW25VG-SC , eli uusin malli. Tämän pitäisi toimia vähän kylmemmässäkin ja ainakin lauhdutin ja höyrystin onkin 25 mallissa samaa kokoa, kuin vanhemmassa 35 mallissa. Sisäyksikkö onkin melkoinen köntti, mutta lämpöä pitäisi sitten siirtyä paremmin ja puhallusteho onkin se tärkeämpi just autotallissa levittämään lämpöä pidemmälle. No saa sitten nähdä, miten toimii.
MSZ-RW25VG-SC kustantaa 200 € enemmän kuin vanha malli. Olikohan se joku LN tms. Onko sattumalta kertynyt jo muilla kokemuksia vehkeestä?

 

[peapurek]

Uusi Flagship Model MSZ-RW

MSZ-RW25VG-SC / MUZ-RW25VGHZ-SC MSZ-RW35VG-SC / MUZ-RW35VGHZ-SC MSZ-RW50VG-SC / MUZ-RW50VGHZ-SC Esite EN https://torn-climatizare.ro/wp-content/uploads/2021/08/MSZ-RW-Brochure-Web-file_5302.pdf Esite SE Ruotsissa laite nimetty Sumoksi...

lampopumput.info

 

[Euroshopperi 2]

Uusi Flagship Model MSZ-RW

MSZ-RW25VG-SC / MUZ-RW25VGHZ-SC MSZ-RW35VG-SC / MUZ-RW35VGHZ-SC MSZ-RW50VG-SC / MUZ-RW50VGHZ-SC Esite EN https://torn-climatizare.ro/wp-content/uploads/2021/08/MSZ-RW-Brochure-Web-file_5302.pdf Esite SE Ruotsissa laite nimetty Sumoksi...

lampopumput.info

Enpä ollutkaan tuota huomannut aikaisemmin. Täytyy seurata kokemuksia tuolta. Kiitos vinkistä.

 

[Jallutin]

Mikähän on nykyään fiksuin ilmalämpöpumppu noin 1500e laitehintaan, tulisi olemaan aluksi sekundaarinen lämmönlähde ja ehkä myöhemmin se ensisijainen.
120m2 taloa pitäisi pystyä viilentämään ja myöskin lämmittämään. Nykyään löytyy isohko varaava takka/leivinuuni ja vesikiertoinen patterilämmitys, joka tulee vielä poistumaan ja tilalle sähköpatterit.
Onko se Panasonic hz25xke, siinä ainakin olisi isona plussana tuo ilmanpuhdistus ja hyvä hyötysuhde.

 

[Serbetli]

vesikiertoinen patterilämmitys, joka tulee vielä poistumaan ja tilalle sähköpatterit.

En olekaan hetkeen älyttömämpää ideaa kuullut. Onko pattereissa jotain vikaa? Mikä on lämmönlähde?

 

[Jallutin]

En olekaan hetkeen älyttömämpää ideaa kuullut. Onko pattereissa jotain vikaa? Mikä on lämmönlähde?

Eiköhän se patteriverkoston lähes 45 vuoden ikä riitä syyksi, sekä yhtä vanha puukattila joka lämmittää 3000l vesivaraajaa.

 

[MJay]

Patteriverkoston putket kestävät kyllä lähemmäs 100v, jos verkostoa ei ole jouduttu jatkuvasti täyttämään hapekkaalla vedellä. Kattilan (ja varaajan jos vaihtokunnossa) tilalle vaan jokin järkevämpi lämmönlähde, niin varmasti olisi parempi kuin suunnitellut sähköpatterit. Tai toki niilläkin torpan lämmittää, mutta järkeä en tuossa nyt ainakaan suoraan näillä tiedoin näe. Edit. Toki jos kattilahuoneen tilan tarvitsee johonkin muuhun käyttöön, niin asiassa voi olla sitä kautta järkeä jonkin verran.

 

[pelitys]

Eiköhän se patteriverkoston lähes 45 vuoden ikä riitä syyksi, sekä yhtä vanha puukattila joka lämmittää 3000l vesivaraajaa.

Tuohan on vasta patteriverkoston käyttöiän puolessavälissä ainakin tämän artikkelin mukaan. Patteriputket kestävät jopa 100 vuotta toisin kuin käyttövesiputket ja viemärit. Kannattaisi modernisoida se ja lämmittää vettä pilp tai vilp vekottimella.

Lämpöpatterin ikä voi olla jopa 100 vuotta – yksinkertaisimman huoltotyön osaa jokainen

Lämpöpatterit eivät katoa suomalaiskodeista vielä vuosikymmeniin, vaikka lattialämmitys valtaa alaa uudisrakennuksissa. Termostaattia saattaa kuitenkin uhata jumittuminen.

yle.fi

 

[Jallutin]

Patteriverkoston putket kestävät kyllä lähemmäs 100v, jos verkostoa ei ole jouduttu jatkuvasti täyttämään hapekkaalla vedellä. Kattilan (ja varaajan jos vaihtokunnossa) tilalle vaan jokin järkevämpi lämmönlähde, niin varmasti olisi parempi kuin suunnitellut sähköpatterit. Tai toki niilläkin torpan lämmittää, mutta järkeä en tuossa nyt ainakaan suoraan näillä tiedoin näe. Edit. Toki jos kattilahuoneen tilan tarvitsee johonkin muuhun käyttöön, niin asiassa voi olla sitä kautta järkeä jonkin verran.

Siinä se avainsana tuli, hapekas vesi. Kaikki ovat samassa kierrossa (kattila, patterit ja varaaja). Jolloin kyllä saa lorotella sitä vettä kiertoon lisää. Joten en usko, että tuohon 100v ikään päästää milloinkaan. On siinä lisäksi myös omat murheensa.

Siitä kun lähdet uusimaan kaiken, niin tulee ihan mukavan hintainen investointi. Joten eiköhän se ilp + takka ja pahoilla keleillä sähköpatterit sitten vielä avuksi ole tässä vaiheessa ihan varteenotettava vaihtoehto ja huoleton. Toki ajetaan nyt vielä tota kattilaa puulla, kun sitä löytyy.

 

[Serbetli]

Itse taas uskon, että 100v on pitkälle alakanttiin, jos putket eivät ole ulkopuolelta korrosoivassa ympäristössä. Meidän murjussa on 50v vanhat patteriputket, eikä avatuissa liitoksissa tai katkaistuissa putkissa ole pystynyt havaitsemaan mitään, joka olisi jo elinaikaa vähentänyt. Avopaisunta-astia on ollut käytössä ensimmäiset 40v. Happamia kyllä olivat avopaisunta-astian putket. Koeponnistin vanhan kattilan purun jälkeen järjestelmän 10 bar paineella: antautui yksi patteri.

Jos haluaa kysyjän tilanteessa lisää tilaa, saa sitä jo mukavasti hävittämällä vanhan kattilan ja varaajan ja korvaamalla ne 500l -energiavaraajalla. Energiavaraajaan voisi edelleen liittää monipuolisesti erilaisia lämmönlähteitä: PILP, aurinkokerääjät, VILP, MLP, vesitakka, jne, eli ei olisi ollenkaan sähköpattereihin verrattavissa olevaa hölmöilyä.

 

[Raitlin]

Toisaalta kyllä ymmärrän ajatuksen, meillä noin saman verran neliöitä, 86 rakennettu okt ja ilppi + takka hoitaa lämmityksen. "Päälämmönlähde" (ilp ei ymmärtääkseni ole hyväksytty ainoaksi) on kattosäteilylämppärit jotka säädetty varalta 15 asteeseen jos ilppi kyykkää. Jos olisin samassa tilanteessa niin en silti kyllä purkais olemassaolevaa vesikiertoa pois vaan laittaisin käyttövedelle sähkövaraajan niin ei tartteis puuta poltella lämpiän veden takia (oletan että sieltä varaajalta kierukalla se käyttövesi otetaan nykytilasssa). Näin pystyis tulevaisuudessa vilppiä tms laittamaan jos innostuu kuten tossa kommentoitiin edellä.

 

[Euroshopperi 2]

Mikähän on nykyään fiksuin ilmalämpöpumppu noin 1500e laitehintaan, tulisi olemaan aluksi sekundaarinen lämmönlähde ja ehkä myöhemmin se ensisijainen.
120m2 taloa pitäisi pystyä viilentämään ja myöskin lämmittämään. Nykyään löytyy isohko varaava takka/leivinuuni ja vesikiertoinen patterilämmitys, joka tulee vielä poistumaan ja tilalle sähköpatterit.
Onko se Panasonic hz25xke, siinä ainakin olisi isona plussana tuo ilmanpuhdistus ja hyvä hyötysuhde.

Katselet näemmä luokkaa ”Fiag ship ” Ne on nykyään jo kovia ilmanparannuslaitteitakin ja taitavat kaikki sisältää jo Corona suodattimetkin. Tänään tuli autotalliin se Mitsubishin uusin RW malli ja siinä saa nyt autotallin viiruksetkin kyytiä. Siinä on siis ”Plasma Quad Plus” nimikkeellä tuo suodatus. Perushinta on 1800 € ja nykyään taitaa asennus olla jo sen 600 €. Mökillä on Fujitsun aikaisempi ”Flag ship” ASYG12LZCAN. Molemmissa on mielestäni perusvehjettä kookkaampi ulkoyksikkö ja melkoisen suuret sisäyksikkököntit seinällä. Kompressorit on myös suuremmat kuin edeltävissä malleissa. Esim RW 25 mallin kompressori vastaa LN 35 mallia. Nimellistehot irtoaa siis vielä -25 asteessakin ja ne oikeasti vielä tuolloin lämmittääkin. Fujitsu on pärjännyt mökillä käyntikuntoisena tämän talven vaikka pakkasta jo käväissyt sen -30 astetta rikki.
Kattelin myös noita omasta mielestä kelpuullisia ominaisuuksia ja kun tuo Mitsubishi RW nyt sattui silmään, niin jotenkin takerruin tuohon ”Hyper heating” juttuun. Ja alkoi muutenkin löytyä tarvittavia ominaisuuksia. Mitsuissa ollut kuulemma sulatussyklit sekaisin anturin väärän asennuksen johdosta. Jotenkin uskottelin ittelleni, että uutuuden myötä ongelma on ratkaistu, kun melkoinen uudistus muutenkin tehty. Saa sitten lopulta nähdä, miten hyrrää tosikäytössä. Hinta nyt ei ihan viimeisenpäälle ratkaissut, jos pari sataa tulee eroa vanhaan malliin nähden. Mulle tärkeintä oli tuo suunnattu puhallus, vai mikä lie ”lämmönheittäjä” ominaisuus ja kunnon kylmään ulottuva nimellisteho.

https://www.scanoffice.fi/wp-content/uploads/sites/11/2021/11/rw_esite_low_res.pdf

Tuossa vielä tarkemmin siitä plasma suodattimesta.

https://www.scanoffice.fi/wp-content/uploads/sites/11/2018/06/Mitsubishi-Electric-MSZ-LN-esite.pdf

Tulin just tallista säätämästä RW pumppua, kun asensin sähkömittarin tauluun. Kyllä on erinomainen lämmönheitto tuossa uudessa Mitsussa. Just se, mitä oli hakusessakin. Erinomaiset säädöt puhallus keiloille ja sain lämmön leviämään kunnolla. Suosittelet tutkimaan tuon RW mallin ominaisuuksia. Ei ole kyllä ihan design kärkeä, mutta tehoissa löytyy sitten paremmin.

 

[Euroshopperi 2]

Mikähän on nykyään fiksuin ilmalämpöpumppu noin 1500e laitehintaan, tulisi olemaan aluksi sekundaarinen lämmönlähde ja ehkä myöhemmin se ensisijainen.
120m2 taloa pitäisi pystyä viilentämään ja myöskin lämmittämään. Nykyään löytyy isohko varaava takka/leivinuuni ja vesikiertoinen patterilämmitys, joka tulee vielä poistumaan ja tilalle sähköpatterit.
Onko se Panasonic hz25xke, siinä ainakin olisi isona plussana tuo ilmanpuhdistus ja hyvä hyötysuhde.

Vanhat patterit kannattaa vaihtaa C22 ja niin isot kun ulkonäöllisesti tai muuten mahtuu. Sen jälkeen voisi käydä VILP. Varsinkin etelässä toimii hyvin kun saadaan isoilla/ylitehoisilla pattereilla pudotettua kiertoveden lämpö jo lähelle huonompaa lattialämmitystä. Kannattaisi ensin tarkastaa todellinen öljynkulutus. Siitä saa laskettua sähkötehon tarpeen ja arvioida kannattavuutta ennen patterien poistoa.

Yksi mielenkiintoinen vaihtoehto on pienempään omakotitaloon maa-ilma lämpöpumppu. Jos pitää uusia koko lämmönjako, niin tämä käy lämmitysjärjestelmäksi ja on erittäin hyvä hyötysuhde.

Maa-ilmalämpöpumppu :: Jaasahko

www.jaasahko.fi

 

[Jallutin]

Katsotaan tulevaisuudessa tuota lämmitysputkistoa, että millainen sen kunto sitten on ja mietitään sitten sen kohtaloa uudelleen. Siihen asti saa tuo puukattila rauhassa poltella puuta, sitä kun on vielä 4-5 vuodeksi poltettavaksi. Käyttövesi ja patterivesi lämpenee sen avulla, tarkoitus laittaa joskus vielä pieni lämminvesivaaraja tuon ison varaajan perään, niin ei tarvi kesäisin tuota 3000l vettä lämmitellä, että saisi lämmintä käyttövettä. Meinaan että hohkaa aika hyvin kesäisin lämpöä tuo varaaja asuintiloihin.

Mitä se ILP toisi tähän hetkeen mukavuutta olisi se tasainen lämpö, ei pomppisi sisälämmöt 24-19 asteen välillä päivittäin.
Kyllä se päivittäinen kattilan sytyttäminen, puun roudaaminen paskakeleillä ja prosessin vahtiminen alkaa hiljalleen syömää miestä. Lisäksi päälle kattilan huollot ja kaikki muu kiva.

Katselet näemmä luokkaa ”Fiag ship ” Ne on nykyään jo kovia ilmanparannuslaitteitakin ja taitavat kaikki sisältää jo Corona suodattimetkin. Tänään tuli autotalliin se Mitsubishin uusin RW malli ja siinä saa nyt autotallin viiruksetkin kyytiä. Siinä on siis ”Plasma Quad Plus” nimikkeellä tuo suodatus. Perushinta on 1800 € ja nykyään taitaa asennus olla jo sen 600 €. Mökillä on Fujitsun aikaisempi ”Flag ship” ASYG12LZCAN. Molemmissa on mielestäni perusvehjettä kookkaampi ulkoyksikkö ja melkoisen suuret sisäyksikkököntit seinällä. Kompressorit on myös suuremmat kuin edeltävissä malleissa. Esim RW 25 mallin kompressori vastaa LN 35 mallia. Nimellistehot irtoaa siis vielä -25 asteessakin ja ne oikeasti vielä tuolloin lämmittääkin. Fujitsu on pärjännyt mökillä käyntikuntoisena tämän talven vaikka pakkasta jo käväissyt sen -30 astetta rikki.
Kattelin myös noita omasta mielestä kelpuullisia ominaisuuksia ja kun tuo Mitsubishi RW nyt sattui silmään, niin jotenkin takerruin tuohon ”Hyper heating” juttuun. Ja alkoi muutenkin löytyä tarvittavia ominaisuuksia. Mitsuissa ollut kuulemma sulatussyklit sekaisin anturin väärän asennuksen johdosta. Jotenkin uskottelin ittelleni, että uutuuden myötä ongelma on ratkaistu, kun melkoinen uudistus muutenkin tehty. Saa sitten lopulta nähdä, miten hyrrää tosikäytössä. Hinta nyt ei ihan viimeisenpäälle ratkaissut, jos pari sataa tulee eroa vanhaan malliin nähden. Mulle tärkeintä oli tuo suunnattu puhallus, vai mikä lie ”lämmönheittäjä” ominaisuus ja kunnon kylmään ulottuva nimellisteho.

https://www.scanoffice.fi/wp-content/uploads/sites/11/2021/11/rw_esite_low_res.pdf

Tuossa vielä tarkemmin siitä plasma suodattimesta.

https://www.scanoffice.fi/wp-content/uploads/sites/11/2018/06/Mitsubishi-Electric-MSZ-LN-esite.pdf

Tulin just tallista säätämästä RW pumppua, kun asensin sähkömittarin tauluun. Kyllä on erinomainen lämmönheitto tuossa uudessa Mitsussa. Just se, mitä oli hakusessakin. Erinomaiset säädöt puhallus keiloille ja sain lämmön leviämään kunnolla. Suosittelet tutkimaan tuon RW mallin ominaisuuksia. Ei ole kyllä ihan design kärkeä, mutta tehoissa löytyy sitten paremmin.

Pitää tuohon Mitsuun hieman tutustua, ei oikein hyvää vaikutelmaa antanut edelliset mallit juurikin tuon anturin takia. Ei se auta kuin vertailla ja lukea kokemuksia.
Oliko kuinka pitkä toimitusaika tuossa sinun uudessa pumpussa?

 

[Euroshopperi 2]

Katsotaan tulevaisuudessa tuota lämmitysputkistoa, että millainen sen kunto sitten on ja mietitään sitten sen kohtaloa uudelleen. Siihen asti saa tuo puukattila rauhassa poltella puuta, sitä kun on vielä 4-5 vuodeksi poltettavaksi. Käyttövesi ja patterivesi lämpenee sen avulla, tarkoitus laittaa joskus vielä pieni lämminvesivaaraja tuon ison varaajan perään, niin ei tarvi kesäisin tuota 3000l vettä lämmitellä, että saisi lämmintä käyttövettä. Meinaan että hohkaa aika hyvin kesäisin lämpöä tuo varaaja asuintiloihin.

Mitä se ILP toisi tähän hetkeen mukavuutta olisi se tasainen lämpö, ei pomppisi sisälämmöt 24-19 asteen välillä päivittäin.
Kyllä se päivittäinen kattilan sytyttäminen, puun roudaaminen paskakeleillä ja prosessin vahtiminen alkaa hiljalleen syömää miestä. Lisäksi päälle kattilan huollot ja kaikki muu kiva.



Pitää tuohon Mitsuun hieman tutustua, ei oikein hyvää vaikutelmaa antanut edelliset mallit juurikin tuon anturin takia. Ei se auta kuin vertailla ja lukea kokemuksia.
Oliko kuinka pitkä toimitusaika tuossa sinun uudessa pumpussa?

Marraskuussa tilasin, kun ei ollut vielä tuotu Suomeen yhtään laitetta. Eli ennakkovarauksia tuolloin uutuudesta sai tehtyä. Nythän niitä pitäisi jo alkaa löytyä kauppiailta. Ittekin tuli kateltua muiden valmistajien laitteita ja sattui tämä RW malli tulemaan kerrankin oikeaan aikaan markkinoille. Sopii omiin tarpeisiin just passelisti.
Mulla oli pienoisia vaikeuksia päästä perille mökin Fujitsun kaukosäätimen kanssa, enkä tajunnut siitä oikeestaan yhtään mitään. Joten tuurilla painellaan säätöjä siellä.
Mitsun RW taas on käsittämättömän yksinkertainen, tai sitten se vain jotenkin hyvin sopiva omaan tikapuuhermostoon.
Ja noista SCOP arvoista. Ne yrittää aina esitellä jotain uusia kovia lukuja, mutta pikkupräntillä löytyy joku tähti ja selitys, että ”mitattu EN345277756xxxyy mukaan” ja kuitenkin jokainen vehje on sama 5,3 lukema lopulta jollain yhdenmukaisella kaavalla tehtynä. No RW pisti silmään, että ainoastaan 5,2 SCOP. Fujitsukin oli markkinoiden tehokkain aikanaan lukemalla 5,31. Heh no kai se sitä sitten oli. Kaikki muut ominaisuudet kuitenkin vaikutti enemmän.

 

[Pakana]

Olisko se siitä syystä alareunassa se lähtö, että kondessivedet valuu painovoimalla, vai käytetäänkö noissa ihan pumppua?

Ei ole normaalissa sisäyksikössä kondenssivesipumppua. Niitä kyllä saa erikseen.

 

[jonesky12345]

Mikähän on nykyään fiksuin ilmalämpöpumppu noin 1500e laitehintaan, tulisi olemaan aluksi sekundaarinen lämmönlähde ja ehkä myöhemmin se ensisijainen.
120m2 taloa pitäisi pystyä viilentämään ja myöskin lämmittämään. Nykyään löytyy isohko varaava takka/leivinuuni ja vesikiertoinen patterilämmitys, joka tulee vielä poistumaan ja tilalle sähköpatterit.
Onko se Panasonic hz25xke, siinä ainakin olisi isona plussana tuo ilmanpuhdistus ja hyvä hyötysuhde.

Mitsun LN25 ja 35 oli molemmat n. 1500€ kun viime syksynä 35 tilasin.

 

[Jallutin]

Kahteen vaihtoehtoon päädytty. Aika samanlaisia kapistuksia ja tehoissa ollaan samoissa, Mitsussa olisi kylläkin tuo takkatoiminto. Vaikea valinta kyllä

Mitsubishi Electric RW25 (RW25VGHZ-SC)
vs
Ilmalämpöpumppu Panasonic HZ25XKE

 

[jonesky12345]

Kahteen vaihtoehtoon päädytty. Aika samanlaisia kapistuksia ja tehoissa ollaan samoissa, Mitsussa olisi kylläkin tuo takkatoiminto. Vaikea valinta kyllä

Mitsubishi Electric RW25 (RW25VGHZ-SC)
vs
Ilmalämpöpumppu Panasonic HZ25XKE

Suosittelen, että ostatte lämmitysteholta mahdollisimman hyvän ilpin ja pykälää isomman eli 35 sarjalaisen. Ottaisin samantien parhaan eli LN sarjalaisen. Toki jos saatte puun ilmaiseksi, niin silloin sitä ei lämmitysmuotona voita mikään, mutta mihin tahansa maksettuun lämmitysmuotoon verrattuna pois lukien maalämpö, tai ilmavesilämpö, tuo ilppi on hyötysuhteeltaan niin hyvä, että ottaisin sellasen sinne jo nykyään pöhisemään sen mitä irti lähtee.

Turha ottaa liian pienitehoista, kun isompi teho tekee laitteesta viilennyskaudellakin varmatoimisen. Lisäksi jos lämmityspolttoaineesta aka puusta joutuu jotain maksamaan on ilppi äkkiä halvin ratkaisukin nykytilanteessa.

 

[Jallutin]

Suosittelen, että ostatte lämmitysteholta mahdollisimman hyvän ilpin ja pykälää isomman eli 35 sarjalaisen. Ottaisin samantien parhaan eli LN sarjalaisen. Toki jos saatte puun ilmaiseksi, niin silloin sitä ei lämmitysmuotona voita mikään, mutta mihin tahansa maksettuun lämmitysmuotoon verrattuna pois lukien maalämpö, tai ilmavesilämpö, tuo ilppi on hyötysuhteeltaan niin hyvä, että ottaisin sellasen sinne jo nykyään pöhisemään sen mitä irti lähtee.

Turha ottaa liian pienitehoista, kun isompi teho tekee laitteesta viilennyskaudellakin varmatoimisen. Lisäksi jos lämmityspolttoaineesta aka puusta joutuu jotain maksamaan on ilppi äkkiä halvin ratkaisukin nykytilanteessa.

Mutta eikös tuo Mitsubishi RW hyper heating ole juurikin parempi, kuin tuo LN-sarjalainen. RW-sarja mene vielä nimellisteholla -25 asteessa, kun taas LN-sarjalainen kamppailee -15 asteessa.
RW-sarjalaiset on siis uudistunut hetki sitten.

 

[koelli]

Mutta eikös tuo Mitsubishi RW hyper heating ole juurikin parempi, kuin tuo LN-sarjalainen. RW-sarja mene vielä nimellisteholla -25 asteessa, kun taas LN-sarjalainen kamppailee -15 asteessa.
RW-sarjalaiset on siis uudistunut hetki sitten.

Kyllä tuo RW paperilla vie LN:ää ja toisaalta LN-sarja kärsii todistetusti laatuongelmista. RW-sarjasta ei ole vielä riittävästi tietoa saatavilla, mutta tuskin siinä huonompaan suuntaan on menyt. RW vai LN? Ehdottomasti RW, ei kahta kysymystä.

 

[Deussi]

Väärin luettu.

 

[Euroshopperi 2]

Näkynyt lehdissä tuota Mitsubishin RW 25 mallia olevan 2300 € asennettuna. Eli vissiin käytetään vanhaa 500 € asennushintaa. Jos ei ole design ykkösenä valintaa tehdessä, niin RW kyllä on hyvä laite. Tosin vasta muutama päivä takana kokemusta. Mulla oli tuo ”Wide room” ilman heitto pidemmälle tärkein ominaisuus, kun on tilat semmoiselle tarpeelle tehty. Autotallissa ei ole tarvetta juurikaan millään LN sarjaomaisten tms ”Design kuorille”, vaan tehot edellä mennään ja tietysti tuo käytettävyys.

 

[Illotus]

Itse taas uskon, että 100v on pitkälle alakanttiin, jos putket eivät ole ulkopuolelta korrosoivassa ympäristössä. Meidän murjussa on 50v vanhat patteriputket, eikä avatuissa liitoksissa tai katkaistuissa putkissa ole pystynyt havaitsemaan mitään, joka olisi jo elinaikaa vähentänyt. Avopaisunta-astia on ollut käytössä ensimmäiset 40v. Happamia kyllä olivat avopaisunta-astian putket. Koeponnistin vanhan kattilan purun jälkeen järjestelmän 10 bar paineella: antautui yksi patteri.

Jos haluaa kysyjän tilanteessa lisää tilaa, saa sitä jo mukavasti hävittämällä vanhan kattilan ja varaajan ja korvaamalla ne 500l -energiavaraajalla. Energiavaraajaan voisi edelleen liittää monipuolisesti erilaisia lämmönlähteitä: PILP, aurinkokerääjät, VILP, MLP, vesitakka, jne, eli ei olisi ollenkaan sähköpattereihin verrattavissa olevaa hölmöilyä.

Vanhojen patterien kanssa aina riippuu myös siitä, että mille menoveden lämpötilalle ne on mitoitettu. Lämpöpumpuilla hyötysuhde heikkenee ihan merkittävästi, jos pitää kauhean kuumaa vettä alkaa puskemaan. Eihän ne uudet patterit esim. Purmolta ihan kauhean kalliit ole, mutta kyllä siinä äkkiä tulee hintaa, jos pitää teettää.

 

[Euroshopperi 2]

Vanhojen patterien kanssa aina riippuu myös siitä, että mille menoveden lämpötilalle ne on mitoitettu. Lämpöpumpuilla hyötysuhde heikkenee ihan merkittävästi, jos pitää kauhean kuumaa vettä alkaa puskemaan. Eihän ne uudet patterit esim. Purmolta ihan kauhean kalliit ole, mutta kyllä siinä äkkiä tulee hintaa, jos pitää teettää.

Lämpöpumpulla kannattaa vetää niin isot patterit, kun pystyy. Joko ulkonäöllisesti, tai tilan suhteen. Vähintään C21, mutta mielummin C22. Konvektion kannalta myös korkeampi patteri on parempi. Seuraavaksi sitten pitää putkien kyetä kierrättämään vettä kunnolla, jotta lämpömäärä riittää matalammalla lämmöllä, tai patterit kohiseen. Ylimitoitus on kuitenkin aika törkeä oltava, kun halutaan pieni Dt menon ja tulon välillä ja monta eri juttua vielä pitää huomioida. Mm konvektio on tärkeä ja C22 patteri 60 cm korkeana on ihan eri juttu, kuin rivaton yksilevyinen 40 cm korkeana. Lämpötilan tarpeessa saattaa olla 30 asteen ero kiertovedellä ja lämpöpumppu ei enää yksistään toimi.

 

[Awelonian]

Kyllä tuo RW paperilla vie LN:ää ja toisaalta LN-sarja kärsii todistetusti laatuongelmista.

LN:n laatuongelmat näyttää olevan samanlainen jatkuva totuus, kuin esim. DSG:n toimimattomuus. Itselläni ei ole LN:n ollut ongelmia eikä muillakaan mitä tiedän ko. laitetta käyttävän. Jossain malleissa oli jotain sulatusteknista haastetta varsinkin malleissa, jotka roudattiin "halvalla Virosta", mutta ei se nyt koko tuotetta määrittele.

 

[Euroshopperi 2]

Nyt on tuo Mitsubishi RW pyörinyt perjantaista täyspäiväisesti ja kyllä tulee vettä ulkoyksikön alle riittoisasti. Hain Motonetista sen pienemmän kaukalon sinne alle ja täyttyi eilen, jossa puolikas jääköntti mukana. Eli 60 L muutamassa päivässä. Ei ole kyllä ihan sama jättää huolehtimatta noista koneenssivesistä ainakaan näillä keleillä etelässä. Tuohon pitää vetää betonilaatta alle, kun kelit lämpiää ja kaatosuuntauksella vielä. Isompi kaukalo olisi 90 L ja saattaa olla jo liian painava yrittää liikutella, niin kokeilen nyt tätä pienempää aluksi.

 

[maky]

Katselin hieman paikkaa ilmalämpöpumpulle kerrostaloluukkuun ja potentiaalisimmalle paikalle (kuvan oikea seinä) tulee tielle nuo lämmitysvesiverkon putket. Mitä luulette saako nuo jollain tapaa tuosta kierrettyä vai onko parempi katsoa jotain muuta paikkaa? Toki tuonne oikealle seinälle pääsee koko huoneen kiertämällä, mutta tulishan siihen putkille jo mittaa.

 

[kjns]

Mitä luulette saako nuo jollain tapaa tuosta kierrettyä vai onko parempi katsoa jotain muuta paikkaa?

Sinänsähän varmaan putket vois vetää katonkin kautta, mutta sitten sulle tulee ongelma kondenssivesien ohjaamisesta (jos meinaat pumpulla jäähdyttää jolloin kondenssivedet tulee sisäyksiköstä). Yleensä kondenssivesiputki vedetään samaan koteloon, jolloin kotelossa täytyy olla laskeva kulma ulospäin sisäyksiköltä. Jos vesiä ei saada hoidettua painovoimaisesti niin sitten sinne pitää laittaa kondenssivesipumppu tai johtaa ne johonkin muualle.

 

[jonesky12345]

Katselin hieman paikkaa ilmalämpöpumpulle kerrostaloluukkuun ja potentiaalisimmalle paikalle (kuvan oikea seinä) tulee tielle nuo lämmitysvesiverkon putket. Mitä luulette saako nuo jollain tapaa tuosta kierrettyä vai onko parempi katsoa jotain muuta paikkaa? Toki tuonne oikealle seinälle pääsee koko huoneen kiertämällä, mutta tulishan siihen putkille jo mittaa.

Vedät vaan tosta ikkunan pielestä noiden putkien vasemmalta puolelta läpiviennin ja sisäyksiköltä tuleva kotelo sitten vaan menee noiden lämmitysputkien "yli".

 

[Euroshopperi 2]

Katselin hieman paikkaa ilmalämpöpumpulle kerrostaloluukkuun ja potentiaalisimmalle paikalle (kuvan oikea seinä) tulee tielle nuo lämmitysvesiverkon putket. Mitä luulette saako nuo jollain tapaa tuosta kierrettyä vai onko parempi katsoa jotain muuta paikkaa? Toki tuonne oikealle seinälle pääsee koko huoneen kiertämällä, mutta tulishan siihen putkille jo mittaa.

Paljonko tulee mittaa verhotangon yläreunasta kattoon?

 

[maky]

Paljonko tulee mittaa verhotangon yläreunasta kattoon?

22 cm.

Rupesin vielä miettimään, että onko tuo paikka (1) sittenkään se paras. Ajattelin, että tuossa jäähtyisi koko kämppä ja makkarikin pysyisi viileänä koko yön, vaikka ovi olisi kiinni. Mutta toisaalta suurin osa sisällä vietetystä ajasta tulee oltua tuossa työpisteellä eli voi tuntua hieman ikävältä tuo ilmavirta?

Toinen vaihtoehto olisi tuo 2 telkkarin yläpuolella Ilmavirta ei olisi ongelma, koska sohvalla ei tule paljoa istuskeltua, mutta miten mahtaa jäähdyttää makkarin? Joku ohje oli myös, että ei saisi olla metriä lähempänä telkkaria. Mistähän moinen ja onko tosiaan noin?

Kolmannessa ei taas välttämättä koko asunto jäähdy?

 

[Deussi]

En laittaisi makuuhuoneeseen sisäyksikköä, virtaus, viileä ilma, äänet, hurinat jne. varsinkin jos oven auki pitäminen einole ongelma. Lisäksi välttelisin aivan keittiön vierustaa suodattimen likaisuuden takia.


Viilentäessä ilmavirta suunnataan niin ylös kuin pystyy, josta viileä ilma leijailee alas joten en näkisi virtausta niin ongelmallisena.
Lisäksi tommosessa luukussa ei tarvitse kovinkaan suurella pitää puhalluksia, koska ilman ei tarvitse levitä mihinkään pitkälle.

 

[burmanm]

Siinä se avainsana tuli, hapekas vesi. Kaikki ovat samassa kierrossa (kattila, patterit ja varaaja). Jolloin kyllä saa lorotella sitä vettä kiertoon lisää. Joten en usko, että tuohon 100v ikään päästää milloinkaan. On siinä lisäksi myös omat murheensa.

Ei kai nyt sentään käyttövesi samassa kierrossa voi olla kuin lämmitysvesi? Kyllä tuo olisi jo 45 vuodessa porsinut silloin ja sen juoja olisi tukehtunut samalla siihen määrään metallia mikä pattereista tulisi. Tuollainen kun ei olisi kovin luvallinen ratkaisu kuitenkaan, tuskin ikinä ollutkaan.

Eikös noissa puuvehkeissä yleensä kuitenkin kierukka ole varaajassa käyttöveden lämmitykseen?

 

[Jallutin]

Ei kai nyt sentään käyttövesi samassa kierrossa voi olla kuin lämmitysvesi? Kyllä tuo olisi jo 45 vuodessa porsinut silloin ja sen juoja olisi tukehtunut samalla siihen määrään metallia mikä pattereista tulisi. Tuollainen kun ei olisi kovin luvallinen ratkaisu kuitenkaan, tuskin ikinä ollutkaan.

Eikös noissa puuvehkeissä yleensä kuitenkin kierukka ole varaajassa käyttöveden lämmitykseen?

Käyttövedelle on oma kierukka, muuten sama kierto.

 

[burmanm]

Käyttövedelle on oma kierukka, muuten sama kierto.

Niin missä tilanteessa ne on siis samassa kierrossa? Milloin ne vedet sekoittuvat?

 

[Maxwell]

Jos sähkö maksaa kokonaisuudessaan noin 15 snt/kWh ja kaukolämmön energia noin 8 snt/kWh (80 eur/MWh), voiko maalaisjärjellä ajatella, että kaukolämpötalossa ILPillä kannattaa lämmittää jos hyötysuhde on yli 2? Jos nyt unohdetaan erilaiset perusmaksut, kun lämpöratkaisua ei kuitenkaan olla vaihtamassa, vaan ILP hankitaan viilennystarpeen takia.

 

[Serbetli]

Jos sähkö maksaa kokonaisuudessaan noin 15 snt/kWh ja kaukolämmön energia noin 8 snt/kWh (80 eur/MWh), voiko maalaisjärjellä ajatella, että kaukolämpötalossa ILPillä kannattaa lämmittää jos hyötysuhde on yli 2? Jos nyt unohdetaan erilaiset perusmaksut, kun lämpöratkaisua ei kuitenkaan olla vaihtamassa, vaan ILP hankitaan viilennystarpeen takia.

Jos tosiaan mainitsemasi hinnat ovat voimassa, eikä niihin vaikuta energian käytön määrä, on asia juurikin noin. 2011 selvitin yhteen kohteeseen kaukolämmön hankkimista. Ainakin kyseisellä myyjällä kyseiseen kohteeseen energian hinnoittelu perustui lähinnä maksimitarpeen varaukseen. Hintaan olisi vaikuttanut hyvin vähän, minkä verran energiaa olisi käyttänyt. Ajattelinkin, että kaikki lisäeristyssuunnitelmat olisi saanut hylätä ja alkaa sisälämpötilaa säätää ikkunoita auki pitämällä.