Ilmanvaihto eli IV-keskustelu

Onko kokemusta Ilto 440 puhaltimien vaihdosta? Kannattaako n. 15 vuotta vanhaan taloon alun perin asennettuun koneeseen?

Viime vuonna muutin tähän taloon ja teetin pian muuton jälkeen IV-kanavien puhdistuksen ammattilaisella. Kanavia ei ilmeisesti oltu ikinä aiemmin putsattu. Ihan asiallinen vaikutelma jäi työstä. Kanavat putsattiin ja desinfioitiin ja ilmamäärät säädettiin mittarien avulla kohdilleen. Referenssinä oli talon rakennusajalta peräisin oleva ilmamäärien mittauspöytäkirja. Sain myös uuden pöytäkirjan, jossa ilmamäärissä pieniä eroja alkuperäisiin lukemiin.

Heppu joka tämän työn teki vähän ihmetteli jo silloin koneen pitämää ääntä ja arveli, että puhaltimien vaihto voisi olla lähivuosina ajankohtainen. Asia ei niin pahasti ole häirinnyt, mutta olen nyt itsekin alkanut kiinnittää huomiota siihen, että kone tosiaan pitää enemmän ääntä kuin esim. vanhemmilla oleva vastaava joskin hieman uudempi kone. En tiedä oliko asiaan vaikutusta sillä, että huoltomies teki uudet mittaukset nopeudella 3. En muista kyllä varmaksi, oliko taloon muuttaessa oletuksena nopeus 2 vai 3. Sen ainakin pistin merkille, että esim. olohuoneessa oleva ilmanvaihtoventtiili on nykyisin selvästi vähemmän auki kuin taloon muuttaessa. Voisiko siis olla, että venttiilit ovat nyt pienemmällä, mutta kone käy isommalla teholla?

Mietin siis, että kannattaisiko noiden puhaltimien vaihto ja voisiko se muutenkin parantaa koneen suorituskykyä? Ilma on talossa yleisesti raikas, joskin vessassa ilma on ajoittain hieman raskas. En tiedä voisiko ilmanvaihto vetää lattiakaivosta tms hajuja. Vessassa on pelkkä poistoventtiili.

Heitetään nyt vielä vähän tunnostellen tämmöinenkin kysymys, että onko tällaisen koneen päivittäminen kokonaan uuteen millään tavalla järkevä vaihtoehto vai kannattaisiko kuitenkin miettiä ennen kaikkea puhaltimien vaihtoa? Nuo puhaltimetkaan ei toki mitään ilmaisia ole ja sitten tietysti mietityttää, milloin sippaa jokin muu osa koneesta. Toki uusi kone on selvästi isompi kerta investointi, mutta voisiko pitkällä aikavälillä olla järkevä sijoitus? Tuntuu kieltämättä vähän liioittelulta, mutta kysynpä nyt ainakin näin vaihtoehtona.

Puhaltimien uusiminen varmaan vaatisi sekin ilmamäärien mittaamisen uudelleen. Onko tähän tarkoitukseen saatavilla toimivia mittareita millään järkevillä hinnoilla, jos suorittaisi toimenpiteen itse?

Toki yksi vaihtoehto voisi olla kokeilla myös pelkkien puhaltimien laakereiden vaihtoehtoa. En nyt ole ihan varma, miltä kulunut laakeri kuulostaisi, mutta kone ei varsinaisesti kuulosta mitenkään hankaavalta tms.
Yleensä kyllä riittää pelkkä laakerien vaihto ja puhaltimien kunnollinen putsaus. Jos löytyy DIY-henkeä niin tulee halvaksi. Uudet puhaltimet riistohintaisia.

Tuolta opiskelemaan:
 
Onko kokemusta Ilto 440 puhaltimien vaihdosta? Kannattaako n. 15 vuotta vanhaan taloon alun perin asennettuun koneeseen?

Viime vuonna muutin tähän taloon ja teetin pian muuton jälkeen IV-kanavien puhdistuksen ammattilaisella. Kanavia ei ilmeisesti oltu ikinä aiemmin putsattu. Ihan asiallinen vaikutelma jäi työstä. Kanavat putsattiin ja desinfioitiin ja ilmamäärät säädettiin mittarien avulla kohdilleen. Referenssinä oli talon rakennusajalta peräisin oleva ilmamäärien mittauspöytäkirja. Sain myös uuden pöytäkirjan, jossa ilmamäärissä pieniä eroja alkuperäisiin lukemiin.

Heppu joka tämän työn teki vähän ihmetteli jo silloin koneen pitämää ääntä ja arveli, että puhaltimien vaihto voisi olla lähivuosina ajankohtainen. Asia ei niin pahasti ole häirinnyt, mutta olen nyt itsekin alkanut kiinnittää huomiota siihen, että kone tosiaan pitää enemmän ääntä kuin esim. vanhemmilla oleva vastaava joskin hieman uudempi kone. En tiedä oliko asiaan vaikutusta sillä, että huoltomies teki uudet mittaukset nopeudella 3. En muista kyllä varmaksi, oliko taloon muuttaessa oletuksena nopeus 2 vai 3. Sen ainakin pistin merkille, että esim. olohuoneessa oleva ilmanvaihtoventtiili on nykyisin selvästi vähemmän auki kuin taloon muuttaessa. Voisiko siis olla, että venttiilit ovat nyt pienemmällä, mutta kone käy isommalla teholla?

Mietin siis, että kannattaisiko noiden puhaltimien vaihto ja voisiko se muutenkin parantaa koneen suorituskykyä? Ilma on talossa yleisesti raikas, joskin vessassa ilma on ajoittain hieman raskas. En tiedä voisiko ilmanvaihto vetää lattiakaivosta tms hajuja. Vessassa on pelkkä poistoventtiili.

Heitetään nyt vielä vähän tunnostellen tämmöinenkin kysymys, että onko tällaisen koneen päivittäminen kokonaan uuteen millään tavalla järkevä vaihtoehto vai kannattaisiko kuitenkin miettiä ennen kaikkea puhaltimien vaihtoa? Nuo puhaltimetkaan ei toki mitään ilmaisia ole ja sitten tietysti mietityttää, milloin sippaa jokin muu osa koneesta. Toki uusi kone on selvästi isompi kerta investointi, mutta voisiko pitkällä aikavälillä olla järkevä sijoitus? Tuntuu kieltämättä vähän liioittelulta, mutta kysynpä nyt ainakin näin vaihtoehtona.

Puhaltimien uusiminen varmaan vaatisi sekin ilmamäärien mittaamisen uudelleen. Onko tähän tarkoitukseen saatavilla toimivia mittareita millään järkevillä hinnoilla, jos suorittaisi toimenpiteen itse?

Toki yksi vaihtoehto voisi olla kokeilla myös pelkkien puhaltimien laakereiden vaihtoehtoa. En nyt ole ihan varma, miltä kulunut laakeri kuulostaisi, mutta kone ei varsinaisesti kuulosta mitenkään hankaavalta tms.
Mitäs maksoi tuo iv kanavien nuohous ja ilmamäärien mittaus uudelleen?

Kannattaa tosiaan aloittaa laakerien vaihdolla, ei vaadi erityisiä työkaluja ja pystyy tehdä itsekin. Puhaltimien puhdistus sitten samalla. Itse kun vaihdoin laakerit niin äänimaailma muuttui kertaheitolla.

Pitäisi itsekin vielä nuo iv kanavat nuohouttaa kun 16v vanha talo eikä aiempaa historiaa siitä jobista. Ilmanlaatu kyllä on ihan hyvä vielä
 
Mistä porukka ostaa/tilaa suodattimet? Itsellä talossa 6 vuotias Enervent Pingvin XL ja siihen halvimmat (F7/M5) suodattimet joita netistä löytänyt olleet noin 32e luokkaa.
 
Kelailin postauksia takaisin päin, eli lämpö tilanne koneen mukaan tyyliin, ulko lämpötila 19c , tuloilma 27 astetta, jäteilma 20 astetta


n. Tuloilman pyynti koneessa 16 astetta. Ulkona 19 astetta (helteet loppunu noin viikko sitten). Ohitus päällä ja osittainen ohitus päällä. Lämmittimet pois päältä. Sisäilma noin 25-26 astetta. nuo siis koneen ilmoittamat.

Oletetaan että mittaus tapahtuu koneessa, on nuo suht pienellä teholla, miten ne käyttäytyy jos laitat ison tehon päälle. Tuli mieleen jos ilmavirrat on pieniä, niin kannattaa kokeilla vähän isompia tehoja.

Jossain kohtaa mainittu kätisyys, ja se että ohjain kortti vaihdettu, niin tulee myös mieleen että anturit ei ihan mene oikeisiin kohtiin automatiikassa, isommalla ilmavirralla voi vähän arpoa onko esim ulkolämpötila kehittynyt kohti muilla tavoi mitattuun ulkolämpötilaan, jne. (oletus ettei varsinaista ulkoanturia, eikä varsinaista huone anturia, jos on niin ne voi helposti testat jäädyttämällä/lämittämällä anturia)
Jos kortti on vaihdettu vaatii se tuon uuden konfurigaationumeron asettamista. Kuulostaa että sitä ei ole asetettu, joten vianetsintä olisi varmaan viisainta aloittaa tästä eli ottaa kortin vaihtanut firma luokalle.

Selailin muitakin nettipalstoja. Maalämpöfoorumilla yhdellä käyttäjällä oli tismalleen sama ongelma ku minullaki.

Korjaantui konfiguraationumeron asettamisella. Oli jäänyt kortinvaihdonnyhteydessä laittamatta.

Mullakin kone tosiaan tiedustelee tuota konfiguraationumeroa.

Liikkeeseen ilmotettu ja tulossa ovat. Katsotaan miten käy.
 
Sen kuuluukin olla päällä silloin jos se yrittää ottaa poistoilmasta viileämpää talteen, toinen vaihtoehto on ohitus. Sille viileän talteenotolle ei vain ole siellä softassa/valikossa järkevää nimeä koska se LTO-peltimoottorin asento on 0/1. Näin siis ainakin minulla Vallox 110MV:ssä.
Kuulostaa siltä, kuin sulla jokin muu lämmittäis kuin LTO. Jos poistoilma on viileämpää kuin +27°C niin silloin LTO ei pysty lämmittämään tuloilmaa noin korkealle. Eli onko tilanne nyt sellainen että sulla jokin muu laite lämmittää sisällä sikana sitä ilmaa tai onko sulla siellä etulämmitysvastusta Valloxissa joka on päällä? Tai jälkilämmityspatteri lämmittämässä? Ei LTO voi saada mistään noin paljoa lämpöä tuloilman puolelle ellei poistoilma (sisäilma) ole noin lämmintä. Onko siellä sisällä tosiaan noin kuuma vai olisiko se tuloilman anturi niin vanha että se näyttää pieleen?

Edit:
Hyvä huomio, että saat tehostuksen aikaiset prosentit sun täytyy ensin laittaa se kone tehostukselle ja sitten katsoa puhallinasetukset, sama juttu poissa-tilalle erikseen. Vallox taitaa muuten näyttää vain tulopuhaltimen %.

Juu. Aurinko lämmittää. Viis vuotta vanha kämppä ja isot ikkunat etelään päin. Alkaa jo maaliskuussa tuntuun ns. "auto auringossa parkissa"-efekti. Tähän asti ei ongelmaa ku iv-kone tasannu lämmöt. Nyt ollu vaan vähän rasittavaa ku tosiaan kierrättää tuota lämmintä ilmaa.

Joka tapauksessa uskon että syy on tuossa emokortin konfiguraationumeron puutteessa ja sen aion laittaa seuraavaksi kuntoon. Saa tulla ihan asentaja paikalle laittamaan.
 
Selailin muitakin nettipalstoja. Maalämpöfoorumilla yhdellä käyttäjällä oli tismalleen sama ongelma ku minullaki.

Korjaantui konfiguraationumeron asettamisella. Oli jäänyt kortinvaihdonnyhteydessä laittamatta.

Mullakin kone tosiaan tiedustelee tuota konfiguraationumeroa.

Liikkeeseen ilmotettu ja tulossa ovat. Katsotaan miten käy.

Kantsii varmaa samalla kysyä siitä koneen verkkoliitännästä. Siihen emokortillehan se yhdistyy.
 
Mistä porukka ostaa/tilaa suodattimet? Itsellä talossa 6 vuotias Enervent Pingvin XL ja siihen halvimmat (F7/M5) suodattimet joita netistä löytänyt olleet noin 32e luokkaa.
Suodatinpojat.comista on tullut nyt kestotilauksena parina vuonna Valloxin Aito Kotilämmön suodatinpaketti, on ollut siellä halvin. Olen ottanut tuon lähinnä sen ison kiertoilman karkeasuodattimen takia, muut saa ostettua erillisinä ja ne tuleekin vaihdettua useammin kuin kerran vuodessa. Imuroin vaan tuon kasetin jos se ei ole vaihtovuorossa.
 
Pitäisi itsekin vielä nuo iv kanavat nuohouttaa kun 16v vanha talo eikä aiempaa historiaa siitä jobista. Ilmanlaatu kyllä on ihan hyvä vielä
Kärjistäen, jos ei koneessa jäähdytystä.
Harva omakotitalossa kanavia nuhouttaa muuten vain, jos ei siis jostain syystä ole kanavia sotkettu, esim remontin yhteydessä, suodatin mokia(tulopuoli sotkettu) , tai poistopuoleen nokea, tai arki muuten kovasti poistopuolta sotkevaa. ja alkaa haitata esim lämmöntalteentottoa.
 
Mitäs maksoi tuo iv kanavien nuohous ja ilmamäärien mittaus uudelleen?

Kannattaa tosiaan aloittaa laakerien vaihdolla, ei vaadi erityisiä työkaluja ja pystyy tehdä itsekin. Puhaltimien puhdistus sitten samalla. Itse kun vaihdoin laakerit niin äänimaailma muuttui kertaheitolla.

Pitäisi itsekin vielä nuo iv kanavat nuohouttaa kun 16v vanha talo eikä aiempaa historiaa siitä jobista. Ilmanlaatu kyllä on ihan hyvä vielä

Hinta työlle oli n. 550e ja siihen kuului kanavien ja venttiilien puhdistus, kanavien desinfiointi, ilmamäärien mittaukset/säätö sekä dokumentointi. Tinkasin tuohon vielä kahdet suodatinsarjat :) Työn teki Suomen vesitekniikka. Sama kaveri ilmeisesti kiertää aika laajalla alueella ja työ järjestettiin semmoiselle päivälle, että reitille sattui muitakin asiakkaita samalta suunnalta. Ei ainakaan erikseen laskutettu kilometreistä. Hinta muodostuu käytännössä (lähes?) kokonaan työstä, joten voi laittaa kotitalousvähennykseen.

Ei mikää ilmainen homma, mutta jäi ainakin vaikutelma, että työ tehtiin kunnolla. Noin päällisin puolin en sanoisi turhaksikaan työksi, koska kanavista kyllä lähti pölyä ihan reilusti. Jos tuon työn teettää ammattilaisella, niin kannattaa etukäteen selvittää tarkalleen, millaisilla työkaluilla homma tehdään jne. Kuulemma osa näistä ammattilaisista mittaa venttiilit kohdilleen tyyliin omalla etusormella :D

Jonkun mielestä voi olla huuhaata, mutta mielestäni hinta on ihan siedettävä, jos tämän työn teettää kerran 15 vuodessa. Yleisesti kait suositellaan kymmenen vuoden välein ja myyjiltä kysyttäessä tietenkin vähintään viiden vuoden välein.

Vielä tuosta laakerien vaihdosta. Osaatko kuvailla, millaista ääntä kone piti sinulla ennen laakereiden vaihtoa? Kuuluiko ääni sekä koneesta että venttiileiden kohdalta?
 
Hinta työlle oli n. 550e ja siihen kuului kanavien ja venttiilien puhdistus, kanavien desinfiointi, ilmamäärien mittaukset/säätö sekä dokumentointi. Tinkasin tuohon vielä kahdet suodatinsarjat :) Työn teki Suomen vesitekniikka. Sama kaveri ilmeisesti kiertää aika laajalla alueella ja työ järjestettiin semmoiselle päivälle, että reitille sattui muitakin asiakkaita samalta suunnalta. Ei ainakaan erikseen laskutettu kilometreistä. Hinta muodostuu käytännössä (lähes?) kokonaan työstä, joten voi laittaa kotitalousvähennykseen.

Ei mikää ilmainen homma, mutta jäi ainakin vaikutelma, että työ tehtiin kunnolla. Noin päällisin puolin en sanoisi turhaksikaan työksi, koska kanavista kyllä lähti pölyä ihan reilusti. Jos tuon työn teettää ammattilaisella, niin kannattaa etukäteen selvittää tarkalleen, millaisilla työkaluilla homma tehdään jne. Kuulemma osa näistä ammattilaisista mittaa venttiilit kohdilleen tyyliin omalla etusormella :D

Jonkun mielestä voi olla huuhaata, mutta mielestäni hinta on ihan siedettävä, jos tämän työn teettää kerran 15 vuodessa. Yleisesti kait suositellaan kymmenen vuoden välein ja myyjiltä kysyttäessä tietenkin vähintään viiden vuoden välein.

Vielä tuosta laakerien vaihdosta. Osaatko kuvailla, millaista ääntä kone piti sinulla ennen laakereiden vaihtoa? Kuuluiko ääni sekä koneesta että venttiileiden kohdalta?
Mielenkiintoista. Mä sain keväällä tarjouksen 750€ lähikunnassa vaikuttavalta firmalta. En silloin tarttunut heti kun yritin saada muitakin mutta ei kuulunut niiltä mitään joten homma jäi.

Kyllä se ääni tuli koneesta. Kone kun on tuossa meillä kodinhoitohuoneessa niin oli kyllä hyvä että äänimaailma muuttui. En osaa kuvailla ääntä mutta puhaltimet olivat kyllä todella törkyiset. Pitäisikö tästä myös olettaa kanavien olevan myös?

Kannattaa käyttää paineilmaa puhdistukseen, toki myös voit yrittää liuottaa kunhan et sähköosia laita litkuun.
 
Tuon kanavien puhtauden näkee kun ottaa venttiilin irti ja katsoo sinne kanavaan.
 
Homemap maksoi viime vuoden joulukuussa 500 €. Kanavien puhdistus ja desinfiointi, mittaus sekä säätö ja tämän lisäksi vielä liesikanaviston harjaus. Se olikin muuten todella likainen . Tyytyväinen olin työn jälkeen ja työmieheen, hänen kanssa tuli rupateltua aika paljonkin työn ohessa.
 
Mielenkiintoista. Mä sain keväällä tarjouksen 750€ lähikunnassa vaikuttavalta firmalta. En silloin tarttunut heti kun yritin saada muitakin mutta ei kuulunut niiltä mitään joten homma jäi.

Kyllä se ääni tuli koneesta. Kone kun on tuossa meillä kodinhoitohuoneessa niin oli kyllä hyvä että äänimaailma muuttui. En osaa kuvailla ääntä mutta puhaltimet olivat kyllä todella törkyiset. Pitäisikö tästä myös olettaa kanavien olevan myös?

Kannattaa käyttää paineilmaa puhdistukseen, toki myös voit yrittää liuottaa kunhan et sähköosia laita litkuun.

Kannattaa ehkä kysäistä joltain vähän isommalta tekijältä, joka tekee puhdistuksia laajemmalla alueella ja suunnitelmallisemmin. Omalla kohdalla tuo hinta oli etukäteen sovittu, mutta ajankohta ilmoitettiin sitten vähän myöhemmin, kun saatiin sopivasti tilauksia samalle suunnalle. Kaveri taisi kuitenkin ajella jostain n. 100-200 km päästä, joten kilsoja olisi saanut varmasti maksella ihan reilusti, jos asioikseen vain minun konetta olisi tullut huoltamaan.

Jankkaan vielä tätä ääniasiaa :D Kuulostiko se koneen ääni aiemmin jotenkin hankaavalta/raastavalta tms selvästi vialliselta? Itselläni tuo ääni kuulostaa kyllä tavallaan ihan koneen normaalilta toimintaääneltä, mutta vain turhan kovalta. Eli siis samalla tavalla kova ääni kuin mikä tietokoneen tuulettimista lähtee, jos kierroksia vaan nostaa tarpeeksi. Jos puhallinnopeudet tiputtaa asentoon 1 tai 2, niin kone kyllä hiljenee, mutta ei ole pienimmilläkään kierroksillä ihan äänetön. Itselläkin kone on juuri kodinhoitohuoneessa ja ääni kuuluu muihinkin huoneisiin, jos sitä kuuntelee.
 
Kannattaa ehkä kysäistä joltain vähän isommalta tekijältä, joka tekee puhdistuksia laajemmalla alueella ja suunnitelmallisemmin. Omalla kohdalla tuo hinta oli etukäteen sovittu, mutta ajankohta ilmoitettiin sitten vähän myöhemmin, kun saatiin sopivasti tilauksia samalle suunnalle. Kaveri taisi kuitenkin ajella jostain n. 100-200 km päästä, joten kilsoja olisi saanut varmasti maksella ihan reilusti, jos asioikseen vain minun konetta olisi tullut huoltamaan.

Jankkaan vielä tätä ääniasiaa :D Kuulostiko se koneen ääni aiemmin jotenkin hankaavalta/raastavalta tms selvästi vialliselta? Itselläni tuo ääni kuulostaa kyllä tavallaan ihan koneen normaalilta toimintaääneltä, mutta vain turhan kovalta. Eli siis samalla tavalla kova ääni kuin mikä tietokoneen tuulettimista lähtee, jos kierroksia vaan nostaa tarpeeksi. Jos puhallinnopeudet tiputtaa asentoon 1 tai 2, niin kone kyllä hiljenee, mutta ei ole pienimmilläkään kierroksillä ihan äänetön. Itselläkin kone on juuri kodinhoitohuoneessa ja ääni kuuluu muihinkin huoneisiin, jos sitä kuuntelee.
Ääni taisi olla nimenomaan normi käyntiääni mutta isompana. Ei tullut pyöriteltyä kauheasti vanhoilla laakereilla puhaltimia käsin. Mutta tosiaan laakerien vaihto on muutaman euron + oman työn kustannus joten lähtisin siitä ennenkuin miettii monen sadan puhaltimien vaihtoa.
 
Osaako joku vielä suositella, mistä kannattaa hankkia uudet laakerit tuohon Ilton 440:aan? Laakerin tyyppi on ilmeisesti 608-2Z. Näissäkin varmaan on laatueroja?

Onko suositella jotain tiettyä valmistajaa tai ostopaikkaa?
 
Osaako joku vielä suositella, mistä kannattaa hankkia uudet laakerit tuohon Ilton 440:aan? Laakerin tyyppi on ilmeisesti 608-2Z. Näissäkin varmaan on laatueroja?

Onko suositella jotain tiettyä valmistajaa tai ostopaikkaa?
SKF E2 laakeri
Vähintään 30% alhaisemmat kitkahäviöt ja kaksinkertainen käyttöikä normaaliin laakeriin verrattuna.
 
Osaako joku vielä suositella, mistä kannattaa hankkia uudet laakerit tuohon Ilton 440:aan? Laakerin tyyppi on ilmeisesti 608-2Z. Näissäkin varmaan on laatueroja?

Onko suositella jotain tiettyä valmistajaa tai ostopaikkaa?
Ihan vaikka motonetistä löytyy.
 
Swegon w5, toukokuussa asennettu. Käy ja kukkuu. Mitenkäs siitä saisi dataa pihalle, ja jonkinsortin logia? Paneelista saa tän hetkiset tiedot, mutta tuleva lämmityskausi kiinnostaa, että koska ottaa ja kuinka paljon. Ja paljonko esim. saunominen vaikuttaa lämpötiloihin?

Edit. Smart access näköjään, mutta aika suolasen hintainen. SEM-boksi löytyy, saisikohan siitä mitään pihalle?

Päivitystä, menin sittenkin siitä, mistä aita matalin ja hommasin Swegonin Smart Accesin. Tieto siitä välittyy verkkoon karvalakki wi-fi lähettimellä (ei swegon) ja käyttö kännykällä. Wi-fin virrat otin W5 piirikortilta 24v - 12v muuntimen kautta. Pelittää komiasti. Käyttöliittymä on aika suppea, mutta saa mm. lämpö ja kosteusdataa. Mitä halusinkin. En mainosta tässä käyttämiäni palikoita, mutta saa lisätietoa, ken haluaa. Oli helppo tapaus.
 
Keväällä asenneltiin tähän meidän yksikerroksiseen 2002 valmistuneeseen kämppään Valox 125 MV vanhan MUH Ilmavan tilalle. Yläpohjassa kulkevat huoneiden väliset ilmanvaihtoputket on eristetty sillä ajalleen tyypillisellä noin 5 cm villakerroksella ja sen lisäksi ovat puhallusvillan seassa. Jäteilmaputki eristettiin kunnolla uuden laitteen asennuksessa.

Mietiskelin tässä, että paljonkohan tuossa tulee lämpöhävikkiä lämpimän ilman kulkiessa laitteelta huoneisiin? Pisin putkiveto taitaa olla noin 15 metriä. Harkitsin, että vuokraisin talvella kunnon pakkasilla lämpökameran ja kävisin vähän vilkaisemassa yläpohjassa, että hehkuuko ilmanvaihtokanavat villan seasta lämpiminä.
 
Tervehdys iv-asiantuntijat :) Mikä on oikea suodattimien järjestys MUH Ilmava -koneissa? Meillä on MUH Ilmava 120 ja tuntuu, että netin kuvissa ja käyttöohjeissakin järjestys on aina eri. Oikealla puolella on tuloilma ja vasemmalla poisto.
1) Loogisesti ajattelen tuloilman puolella ensin tulisi karkea ja sitten tuo valkoinen hienompi suodatin, mutta käyttöohjeen osassa kuvissa on toisinpäin ja Youtube-videoissakin osalla ihmisistä on toisin päin. Mikä lienee oikea järjestys?
2) Tarvitseeko tuolla poistopuolella olla suodatinta ollenkaan? Välillä siinä näkee mustaa karkeampaa ja välillä vaaleaa hienompaa suodatinta laitettuna. Meillä ei ole liesituuletinta tähän liitettynä. Tarkoitus ilmeisesti suojata jotenkin konetta moskalta, mutta eikö parempi olisi että menisivät vain suoraan ulos eikä suodatin "hidastamassa" systeemiä?

Kiitos paljon vastauksista, terveisin tietämätön

20240914_115019.jpg
 
Tervehdys iv-asiantuntijat :) Mikä on oikea suodattimien järjestys MUH Ilmava -koneissa? Meillä on MUH Ilmava 120 ja tuntuu, että netin kuvissa ja käyttöohjeissakin järjestys on aina eri. Oikealla puolella on tuloilma ja vasemmalla poisto.
1) Loogisesti ajattelen tuloilman puolella ensin tulisi karkea ja sitten tuo valkoinen hienompi suodatin, mutta käyttöohjeen osassa kuvissa on toisinpäin ja Youtube-videoissakin osalla ihmisistä on toisin päin. Mikä lienee oikea järjestys?
2) Tarvitseeko tuolla poistopuolella olla suodatinta ollenkaan? Välillä siinä näkee mustaa karkeampaa ja välillä vaaleaa hienompaa suodatinta laitettuna. Meillä ei ole liesituuletinta tähän liitettynä. Tarkoitus ilmeisesti suojata jotenkin konetta moskalta, mutta eikö parempi olisi että menisivät vain suoraan ulos eikä suodatin "hidastamassa" systeemiä?

Kiitos paljon vastauksista, terveisin tietämätön

20240914_115019.jpg
Tuo on hienosuodatin, nuilla vaahtomuovisilla esisuotimilla ihan sama miten päin ovat. Poistopuolella pitää olla suodatin, muuten lto kenno on kohta tukossa:
1000013978.jpg
 
ilmanvaihtokone alkoi vinkumaan. Aukaisin koneen ja huomasin että tuloilman karkeasuodatin täynnä ötököitä -> vaihto -> vinkuna loppui.

Kumma miten tukossa oleva tulopuolen suodatin aiheuttaa vinkunaa.
 
Lapetekin liesikupu lakkasi toimimasta, eli kun on/off napista käynnistää huipparin niin merkkivalot kyllä syttyy mutta nothing happens. Otin suodattimet irti ja kurkkasin hormiin, niin tuon takaisiniskuventtiilin läpät ei avaudu lainkaan. Ulkona ollut melkoinen lumimyräkkä, joten onkohan kuitenkin huippuimuri jäässä tai muutoin jumissa? Kannattaako tuon venttiilin läpät työntää käsin auki ja puhaltaa hiustenkuivaajalla hormiputkeen vai tekeekö vaan vahinkoa jos noita läppiä lähtee ronklaamaan. Voi kai tuo olla myös vaan että liesituulettimen moottori mennyt rikki.

Takaisiniskuventtiili käsittääkseni tämä:
1698833414122.png

Palaillaas tähän sen verta, että kuinka ratkaista jumittava takaiskuventtiili/perhospelti? Lapetekin saarekeliesikupu. Pelannut nyttemmin muutoin normaalisti mutta kyseinen pelti ei siis tahdo aueta edes huipparin ollessa täysillä, yleensä aukeaa muutaman minuutin päästä jos on täysillä mutta pienemmällä teholla ei ollenkaan. Veikkaisin että päässty niin paljon rasvaa tms töhnää että sen takia jumittaa, ainakin alhaalta katsottaessa on rasvaisen näköinen. Jos törkkää peltiä varovasti vaikka keittiölastalla niin "puff", aukeaahan ne ja alkaa ilma virrata eri malliin.

Ongelmana lähinnä että eihän tuohon peltiin edes yletä käsit kunnolla liesikuvulta päin. Ei mitään hajua kuinka tuota kupua lähtisi purkamaan ja/tai pääsisikö peltiin silti helpommin käsiksi kun sehän on hormiputken sisällä. Mahtaako jotkut lvi-firmat hoitaa myös noita lieden hormien putseja, jos samalla hoituisi tuo ongelma pellin aukeamisen kanssa? Pfft.

Uudet rasvasuodattimet juuri vaihdoin, sillä ei ollut mitään merkitystä. Ohessa kuva kun katsoo liesikuvun alta tuonne hormiin päin.

lapee.PNG
 
Palaillaas tähän sen verta, että kuinka ratkaista jumittava takaiskuventtiili/perhospelti? Lapetekin saarekeliesikupu. Pelannut nyttemmin muutoin normaalisti mutta kyseinen pelti ei siis tahdo aueta edes huipparin ollessa täysillä, yleensä aukeaa muutaman minuutin päästä jos on täysillä mutta pienemmällä teholla ei ollenkaan. Veikkaisin että päässty niin paljon rasvaa tms töhnää että sen takia jumittaa, ainakin alhaalta katsottaessa on rasvaisen näköinen. Jos törkkää peltiä varovasti vaikka keittiölastalla niin "puff", aukeaahan ne ja alkaa ilma virrata eri malliin.

Ongelmana lähinnä että eihän tuohon peltiin edes yletä käsit kunnolla liesikuvulta päin. Ei mitään hajua kuinka tuota kupua lähtisi purkamaan ja/tai pääsisikö peltiin silti helpommin käsiksi kun sehän on hormiputken sisällä. Mahtaako jotkut lvi-firmat hoitaa myös noita lieden hormien putseja, jos samalla hoituisi tuo ongelma pellin aukeamisen kanssa? Pfft.

Uudet rasvasuodattimet juuri vaihdoin, sillä ei ollut mitään merkitystä. Ohessa kuva kun katsoo liesikuvun alta tuonne hormiin päin.

lapee.PNG
Onko tuo kanava/putki , se perhospelti sellaisessa paikkaa että siihen pääsee käsiksi, jos siis hormiputkella et tarkoita jotain tiilihormiin tungettua.

Eli keittokalusteita purkamalla, esim se tyypillinen maustekaappi pois ja sen takana tuo kanava ? ymmärsin lastalla tökkimisestä niin että kovin pitkällä ei ole. esim välikatolta siihen pääsisi.

Haen sitä että jos tuota pitää viritellä, niin asentaja siihen pääsisi kohtuu vaivaan. vs että menee jossain tiilihormissa ja haastavaa nostella koko linjaa.

Kuvauksesta sai kyllä käsityksen että mahdollisesti tarttuu rasvapintaan sen verran tiukkaa että tarvii apuvoimaa irtoakseen, eli puhdistamalla helpottaisi, tai vaihtoehoisesti jouset vähän liianjäykkiä, mutta silloin ongelma olisi ollut kuvn asennuksen yhteydessä ja olisi pitänyt silloin korjata.

Jos ei välitä mistä kanavasta kyse niin rasvojen putsaamiseen tulee mieleen konsteja, mutta ehkä ammattilaisten ideoita kannattaa kuunella, ja jos kanava on rasvanen, niin ehkä se on niitä kodin kanavia minkä riskitasoa kannattaa arvioida.
 
Onko tuo kanava/putki , se perhospelti sellaisessa paikkaa että siihen pääsee käsiksi, jos siis hormiputkella et tarkoita jotain tiilihormiin tungettua.

Eli keittokalusteita purkamalla, esim se tyypillinen maustekaappi pois ja sen takana tuo kanava ? ymmärsin lastalla tökkimisestä niin että kovin pitkällä ei ole. esim välikatolta siihen pääsisi.

Haen sitä että jos tuota pitää viritellä, niin asentaja siihen pääsisi kohtuu vaivaan. vs että menee jossain tiilihormissa ja haastavaa nostella koko linjaa.

Kuvauksesta sai kyllä käsityksen että mahdollisesti tarttuu rasvapintaan sen verran tiukkaa että tarvii apuvoimaa irtoakseen, eli puhdistamalla helpottaisi, tai vaihtoehoisesti jouset vähän liianjäykkiä, mutta silloin ongelma olisi ollut kuvn asennuksen yhteydessä ja olisi pitänyt silloin korjata.

Jos ei välitä mistä kanavasta kyse niin rasvojen putsaamiseen tulee mieleen konsteja, mutta ehkä ammattilaisten ideoita kannattaa kuunella, ja jos kanava on rasvanen, niin ehkä se on niitä kodin kanavia minkä riskitasoa kannattaa arvioida.

En tiedä käytinkö hormia terminä virheellisesti, mutta kyseessä on siis tämän tyylinen saareke liesikupu: https://www.netrauta.fi/attachments...90_led_saarekemalli_rst___lasi_kayttoohje.pdf
Eli ei ole mitään maustekaappia tms, vaan liesikupu tulee katosta keittiösaarekkeen lieden päälle. Tuostahan kyllä löytyy kasausohjeet mutta hieman epäilyttää näillä "kädentaidoilla" lähteä hökötystä purkamaan pois. :D

Aikaisemmin ongelmaa ei ollut eli epäilisin että pelti / sen ympärys tosiaan vaan rasvoittunut liikaa. Itseasiassa nyt kun uudemman kerran kokeilin niin juuri yletän ihan kädellä peltiin saakka, täytynee ensalkuun kokeilla ruikkia siihen jotain puhdistusainetta ja hinkata pois - hieman kyllä haastavaa alakautta ja tokihan pelti antaa periksi eli aukeaa sitten kun sitä menee vaikka rätillä painamaan.

Välikatolta/yläpohjalta en ole asiaa tutkinut, poisto/hormiputki kulkee sieltä eristeiden joukosta luonnollisesti katolle huipparille.
 
En tiedä käytinkö hormia terminä virheellisesti, mutta kyseessä on siis tämän tyylinen saareke liesikupu: https://www.netrauta.fi/attachments...90_led_saarekemalli_rst___lasi_kayttoohje.pdf
Eli ei ole mitään maustekaappia tms, vaan liesikupu tulee katosta keittiösaarekkeen lieden päälle. Tuostahan kyllä löytyy kasausohjeet mutta hieman epäilyttää näillä "kädentaidoilla" lähteä hökötystä purkamaan pois. :D

Aikaisemmin ongelmaa ei ollut eli epäilisin että pelti / sen ympärys tosiaan vaan rasvoittunut liikaa. Itseasiassa nyt kun uudemman kerran kokeilin niin juuri yletän ihan kädellä peltiin saakka, täytynee ensalkuun kokeilla ruikkia siihen jotain puhdistusainetta ja hinkata pois - hieman kyllä haastavaa alakautta ja tokihan pelti antaa periksi eli aukeaa sitten kun sitä menee vaikka rätillä painamaan.

Välikatolta/yläpohjalta en ole asiaa tutkinut, poisto/hormiputki kulkee sieltä eristeiden joukosta luonnollisesti katolle huipparille.
Jos se ja kun se kanava menee tuolla pellinalla ja perhospelti sillä osuudella niin asentajalla tarvittaessa helppo pääsy siihen.
Tuo ilmeisesti ihan oma poistokanava pihalle asti, , niin sitä touhuamalla ei rakennuksen muuta ilmanvaihto sotke niin helpolla kuin muualla, mutta vastuu kysymyksissä varmaan ihan hyvä kysellä IV firmoilta tsekkaan homma, ja jos rasvanenkin niin puhdistaa.
 
Jos se ja kun se kanava menee tuolla pellinalla ja perhospelti sillä osuudella niin asentajalla tarvittaessa helppo pääsy siihen.
Tuo ilmeisesti ihan oma poistokanava pihalle asti, , niin sitä touhuamalla ei rakennuksen muuta ilmanvaihto sotke niin helpolla kuin muualla, mutta vastuu kysymyksissä varmaan ihan hyvä kysellä IV firmoilta tsekkaan homma, ja jos rasvanenkin niin puhdistaa.

Juu, siellähän se poistoputki noiden peltien kätkössä menee jossa myös ko. pelti.

Noin vuosi sitten iv-kanavat putsattu ja säädetty (okt), mutta eipä tullut tuo lieden poistokanava silloin mieleenkään kun ei tämmöistä ongelmaa ollut.. :D
 
-55 rakennettuun kolmikerroksiseen puutaloon on ilmanvaihdon parannukset nyt suunnitteilla. Korvausilmaventtiilejä ei ollut lainkaan, yhden lisäsin väliaikaisesti alakerran makuuhuoneeseen tuuletusikkunan paikalle ja yläkertaan on tilattu pienempi lossnay. En osaa päättää laittaisinko alakertaankin pikkulosnayn makuuhuoneeseen ja isomman olohuoneeseen (2 huonetta yhdistetty yhdeksi isoksi, riittääkö yksi laite..?) Vai laitanko myöhemmin "oikean" lto-koneen hormin kautta jolloin kanavia ei tarvitsisi koteloida, olettaen että hormin vapaat reiät soveltuu. Vai laittaisiko olohuoneen päihin kaksi cooltronia toisiinsa synkronoituna. Vai tyytyisikö vain painovoimaiseen ilmanvaihtoon sekoittavilla tuloilmaventtiileillä ja tarvittaessa huippuimurilla avustettuna, kun kesäaikaan ei ilma kulje. Siihenkin voisi toki viritellä hieman älyä, kuten ulkolämpötilan mukaan säätyvä poistoventtiili. Mutta vaikeaa on. :p
 
yhden lisäsin väliaikaisesti alakerran makuuhuoneeseen tuuletusikkunan paikalle ja yläkertaan on tilattu pienempi lossnay.
en ole missään nimessä mikään "asian tuntija" mutta omassa (uudemmassa) talossahan ilmanvaihto menee niin että voidaan ajatella että talo on pullo, sitten tulee lto kone johon tulee pullon ulkoa yksi raitis ilma putki ja lähtee yksi jäteilma putki pullosta ulos. sisäventtiilit pullon sisällä vain kierrättävät ilmaa lto koneen kautta.

nyt jos sulla on yhtäkkiä ikkunoissa korvausilmaa tulossa sisään jne niin silloinhan siitä juuri tulee ko huoneeseen vedontuntua (koska kylmä ilma tulee suoraan sisälle eikä kuten lto koneessa esilämmitettynä kennon tms kautta) ja muutenkin se sitten vetää painesuhteet keturalleen koko talosta ? (vaikka olisikin painovoimainen ilmanvaihto jne)

ehkä olisi hyvä hankkia oikea ilmanvaihdon suunnittelija paikalle miettimään mitä tekee ettei tee turhaa työtä ja väärin ? :)
ps valloxilla on bluesky järjestelmä jonka avulla voisi saada koko taloon ilmanvaihdon "helposti" vedettyä/tehtyä sillä ilmanvaihtokanavat ovat joustavaa haitarimuoviputkea joka ei ole kovin isokokoista. mutta sekin vaatinee suunnittelijan jotta sen saa nimenomaan kolmikerroksiseen taloon tehtyä kerralla kunnolla.
 
Viimeksi muokattu:
en ole asian tuntija mutta omassa (uudemmassa) talossahan ilmanvaihto menee niin että voidaan ajatella että talo on pullo, sitten tulee lto kone johon tulee pullon ulkoa yksi raitis ilma putki ja lähtee yksi jäteilma putki pullosta ulos. sisäventtiilit pullon sisällä vain kierrättävät ilmaa lto koneen kautta.
Nykyään, oikeastaan aika lyhyen aikaan , olisko viimevuosisadan loppupuollella milloin koneellinen tulo/poisto asumiseen.
55 rakenettu omakotitalo alunperin voinut olla painovoimainen, eli hyvin epämääräinen ja ne korvausilma reitit tärkeitä. Jos ja kun rakennusta vuosikymmenten aikana rempattu, mutta ei ole tehty tietoisesti ilmanvaihto korjauksia, niin ne korvausilmanreitit kärsineet, 70 luvun energiakiirissä ehkä tietoisesti tukittu. Voi olla myös koneellinen poistoilmanvaihto, silloinkin myös ne korvausilmanreitit tärkeitä, jos ja kun niitä kuitekin tukittu, niin jäljelle jääneisiin syntyy isompivirtaus ja usein myös lisääntyy rakenteiden läpi imeminen jos ja kun ei ole tiivitä rakenteita , varsinkin kun ei ole kivitalo. (tukkimisellä suunniteltu määrät alittuu, ja aikanaan ne voineet alunalkaenkaan olla pieni, ja osa suunnittelua ollut tuuletukset, eli ikkunat auki, lisäksi tulisijat olleet merkittävä osa ilmanvaihtoa, ja vuosikymmenten myötä kosteuskuorma lisääntynyt),

Oma lukunsa on sitten yhdistelmä painovoimaista ja koneellista poistoa, missä korvauilmareittien puutteet voineet johtaa poistoreiteissä ilmavirran suunnan muutoksiin, ja ei harvinaista että poistojakintukittu.
(painoivoimaisessa lisätty vuosien saatossa huippareita)

ehkä olisi hyvä hankkia oikea ilmanvaihdon suunnittelija paikalle miettimään mitä tekee ettei tee turhaa työtä ja väärin ? :)
ps valloxilla on bluesky järjestelmä jonka avulla voisi saada koko taloon ilmanvaihdon "helposti" vedettyä/tehtyä sillä ilmanvaihtokanavat ovat joustavaa haitarimuoviputkea joka ei ole kovin isokokoista.
Puutalo niin ilmanvaihto tärkeää myös senrakennuksen kannalta, ja asuinmukavuuden, ilmanlaadun kannalta. ilmanvaihdon mokilla voi helposti tuhota rakennuksen ja vanhassa puukohteessa mihin ei tehdä kerralla laajaa peruskorjausta niin sen ilmanvaihdon ja ilmanlaadun parantaminen voi olla haasteellista, kolmekerrosta ei helpota. se ei helpota yhtään että korjaukset voi nostaa pinnalle vanhat puutteet.
 
Viimeksi muokattu:
-55 rakennettuun kolmikerroksiseen puutaloon on ilmanvaihdon parannukset nyt suunnitteilla. Korvausilmaventtiilejä ei ollut lainkaan, yhden lisäsin väliaikaisesti alakerran makuuhuoneeseen tuuletusikkunan paikalle ja yläkertaan on tilattu pienempi lossnay. En osaa päättää laittaisinko alakertaankin pikkulosnayn makuuhuoneeseen ja isomman olohuoneeseen (2 huonetta yhdistetty yhdeksi isoksi, riittääkö yksi laite..?) Vai laitanko myöhemmin "oikean" lto-koneen hormin kautta jolloin kanavia ei tarvitsisi koteloida, olettaen että hormin vapaat reiät soveltuu. Vai laittaisiko olohuoneen päihin kaksi cooltronia toisiinsa synkronoituna. Vai tyytyisikö vain painovoimaiseen ilmanvaihtoon sekoittavilla tuloilmaventtiileillä ja tarvittaessa huippuimurilla avustettuna, kun kesäaikaan ei ilma kulje. Siihenkin voisi toki viritellä hieman älyä, kuten ulkolämpötilan mukaan säätyvä poistoventtiili. Mutta vaikeaa on. :p

Jos itse olisin samalla tavalla "nollista" lähdössä, niin varmaan laittaisin vaan joka kerrokseen oman Losnayn ja toteaisin homman valmiiksi. Siinä on kuitenkin se, että se itse mitoittaa tulo- ja poistoilmamäärän neutraaliksi ja lämmittää vielä tuloilmaakin, joten homma toimii energiatehokkaasti ilman riskiä mistään yli- tai alipaineesta johtuvista hässäköistä, mikä taas on enempi riskinä jos rupeaa itse tuloilmaventtiilejä puhkomaan ym.
 
Lossnay tuli tänään ja menee yläkertaan päätyhuoneeseen, epäilen ettei painovoimainen toimi yläkerrassa ainakaan niin kuin pitäisi, kun on avoin portaikko. Painovoimainen ilmanvaihtohan talossa jo on, tuloilmaventtiilit vaan puuttuu. En tiedä onko sellaiset joskus ollut, vai onko vuotavat ikkunat toimittanut niiden virkaa. :p Painovoimainen kyllä ajatuksena miellyttää eniten, jos vielä lämpimiä kelejä varten laittaisi huippuimurin. Mietityttää vaan säästääkö lto merkittäviä määriä energiaa, täytynee laskea.
 
:p Painovoimainen kyllä ajatuksena miellyttää eniten, jos vielä lämpimiä kelejä varten laittaisi huippuimurin. Mietityttää vaan säästääkö lto merkittäviä määriä energiaa, täytynee laskea.
Eikös tuo Lossnay omalta osaltaan ole lämmöntalteenotolla.
Mutta tuohon painovoimaiseen osuuteen on piipun päähän vaikea edullisesti viritellä lämmöntalteenottoa, kohtuu hintaa ? (ja ei enään niin painovoimainen) Joku ilmasta veteen juttu rempan yhteydessä kysyä kustannusarvioita.

Energiahukkaa kannattaa laskeskella jollain mitoitusilmamäärillä. (jos samalla niitä tavoittelisi)
 
Eikös tuo Lossnay omalta osaltaan ole lämmöntalteenotolla.
Mutta tuohon painovoimaiseen osuuteen on piipun päähän vaikea edullisesti viritellä lämmöntalteenottoa, kohtuu hintaa ? (ja ei enään niin painovoimainen) Joku ilmasta veteen juttu rempan yhteydessä kysyä kustannusarvioita.

Energiahukkaa kannattaa laskeskella jollain mitoitusilmamäärillä. (jos samalla niitä tavoittelisi)
Juu lossnay on kai melko hyvälläkin hyötysuhteella toimiva lto-kone, joten sinänsä helppo valinta, vaikkei niin kovin nätti laatikko olekaan. Hormi on sitten se mikä on. Ehkä sekin jotain kerää talteen, kun ilma kulkee sen 5 metriä pitkän röörin läpi. (edit: tai sitten ei, kun ei siellä kulje kylmempää ilmaa mitä huoneenlämpöinen ilma voisi esilämmittää)

Ja tuo mitoitusjuttu on myös olennainen. Mikään nykyajan normien mukainen koko huoneilman vaihto kahden tunnin välein ei vanhassa talossa ole niin tarpeen, jos ilma vaan pysyy riittävän raikkaana ja samalla lto:n merkityskin tietysti pienenee, kun ei ole mistä ottaa.
 
Viimeksi muokattu:
Viittä vaille katastrofi oli autotallissa, kun sattumalta huomasin pakastimen kondensoineen salakavalasti pohjasta.
Eli lyhykäisesti. Autotallissa on ollut lämmittimenä Polar E30, joka on siis 25 kW tehoinen öljyilma lämmitin. No sehän poistaa esim talvella kosteaa ilmaa näppärästi polton mukana ulos ja märät lattiat kuivuu kohtuudella, eikä talli ollut kostea oikeestaan koskaan. Hommasin sitten Mitsubishi RW25 lämmittämään öljyn säästö mielessä ja hyvin lämmitti. 2 vk sitten siirrettiin pakastinta (500 L) imurointeja varten ja mukavasti lähti kokolattiamatto mukana ihan soossina ja lastalla nostellen ämpäriin. Pinta näytti hienolta, mutta pohjakudos oli täysin mädäntynyt. Vilkaisu pakastimen alle ja koko pohja oli täynnä roikkuvia vesipisaroita, eli mukavasti kondensoi erinomaiseen paikkaan täysin silmiltä suojaan.
No mattoveitsellä 1 m x 1.8 m pala pois, seinien avaus, kuivatus ja 60 cm x 60 cm laatat tilalle ja reunoihin 10 cm laatta soiroilla korotus. Silikonilla tiivistetty laattakaukalo tilalle siis.
Ensimmäisenä laatoituksen jälkeen kävin hakemassa Losnay 100:n ja se pyörii nyt alkuun pienemmällä teholla jatkuvasti tuolla ja pari viikkoa lämmitys pyyntinä 25 astetta, että rakenteet alkaa kuivua.
Oikeestaan oli hyvä varoitus, että mitä tuollainen ILP saattaa aiheuttaa, kun jää tuo ilman vaihtuminen, tai oikeestaan vaihtumattomuus itseltä älyämättä ja seurauksien ketju tajuamatta.
Mulla on siis kokolattiamatot autotallin osassa, jossa on treenikämppä, jos joku ihmettelee mattoa. Samoin seinillä on kudottuja lattialaattoja.
Varoittavana esimerkkinä laitoin nyt ja tuntuisi alkuun, että tuo Losnay on kuin täsmäisku meikäläisen autotalliin, kun ILP tuli laitettua. No jälkikäteen, mutta kuitenkin juuri ja juuri ajoissa kuitenkin. Muutosta ei vain tajunnut tarpeeksi ottaa huomioon lämmitysmuotoa vaihtaessa. Polar E30 on kyllä vieläkin ja saa puuhastelua varten lämpöä lisää 5 minuutissa tarvittaessa.
 
Mitenkäs kannattaisi tukkia ikkunoiden korvausilma-venttiilit? Tuli sittenkin LTO-kone, mutta ikkunoissa kaiken varalta Biobe-vs venttiilit. Sivuvivuista saa kyllä venttiilin kiinni-asentoon, mutta pitäisikö karmissa oleva kanavareikä myös hieman lämpöeristää umpeen? Uretaania ei, ei niin lopullista ratkaisua, mutta ewona-villaa löytyisi, jolla tukkia?

IMG_20240923_193444547.jpg
 
Mitenkäs kannattaisi tukkia ikkunoiden korvausilma-venttiilit? Tuli sittenkin LTO-kone, mutta ikkunoissa kaiken varalta Biobe-vs venttiilit. Sivuvivuista saa kyllä venttiilin kiinni-asentoon, mutta pitäisikö karmissa oleva kanavareikä myös hieman lämpöeristää umpeen? Uretaania ei, ei niin lopullista ratkaisua, mutta ewona-villaa löytyisi, jolla tukkia?

IMG_20240923_193444547.jpg
Pelkkä reijän ummistaminenkin auttaa, mutta tuskin eristeestä haittaakaan on.

Kannattaa myös tarkkailla että ikkuna ei ala keräämään kosteutta sisäänsä, eli liian tiiviiksi sitä ei saa tehdä.
 
Toi on suora reikä pihalle, eli ei kierrä lasien välistä ilma. Joten ei vaikuta itse ikkunan ilmankiertoon, oli tukossa tai ei.
 
Mitenkäs kannattaisi tukkia ikkunoiden korvausilma-venttiilit? Tuli sittenkin LTO-kone, mutta ikkunoissa kaiken varalta Biobe-vs venttiilit. Sivuvivuista saa kyllä venttiilin kiinni-asentoon, mutta pitäisikö karmissa oleva kanavareikä myös hieman lämpöeristää umpeen? Uretaania ei, ei niin lopullista ratkaisua, mutta ewona-villaa löytyisi, jolla tukkia?

IMG_20240923_193444547.jpg
Ei kannata tukkia. Jos talossa on joskus ilmanvaihto epätasapainossa, niin noista raoista ilma pääsee liikkumaan turvallisesti eikä mistään rakenteen läpi.
 
Ei kannata tukkia. Jos talossa on joskus ilmanvaihto epätasapainossa, niin noista raoista ilma pääsee liikkumaan turvallisesti eikä mistään rakenteen läpi.
Kyllä, mutta onko tarvetta kaikkien kuuden ikkunan, jotka asuinkerroksissa, räppänien olla auki? Kun ilmanvaihto säädetty napsun alipaineiseksi, perjaatteessa imee silloin pakkasilmaa raakana sisään. Mutta samaa asiaa kyllä mietin, että olisi "paineentasausventtiileinä". Täytyy konsultoida mittamiestä, mitä mieltä. Ja kaakeliuunienkin takia, voi olla paikallaan pitää korvausilmat auki ainakin niissä huoneissa. Vaikkakin koneessa takka-toiminto.
 
Viimeksi muokattu:
Projektina ilmanvaihdon parannus. Talo on 70 luvulla tehty 1 kerroksinen siporex-talo, alunperin painovoimainen ilmanvaihto. Ja alunperin tasakatto mutta päälle tehty harjakatto 80 luvulla. Sen verran tehty että katolla on Vilpe eco ideal poistopuhallin mikä haaroitettu wc ja kylpyhuoneeseen. Ohjaus vilpe eco ideal wireless ja kosteusanturi kylppärissä. Talon jokaiseen puiseen tuuletusikkunaan laitettu säädettävä korvausilmaventtiili.

Homma sinänänsä toimii, yksi haittapuoli on imurin voimakas ääni. Johtuen varmaan suht suorista putkista. Kanavaan työnnetty solukumisia äänenvaimentimia, mutta ne enimmäkseen muuttaa äänen vihellykseksi. Ja asiaa ei auta että tuo wireless säätölaite on aika aataminaikuinen säätää, ja jo 30% nopeudella äänekäs. Varmaan korjaantuisi jos välikatossa tekisi putkeen jonkinlaiset mutkat ja oikea äänenvaimennin.
Onko tuon eco ideal wireless tilalle olemassa mitään oikeasti viisaampaa säätölaitetta? Esim älylaitteella säädettävää + kosteusanturi.

Toinen juttu, homma toimii kun sietää metelin, ilma vaihtuu ihan ok. Mutta jos laittaa makuuhuoneen oven kiinni, aamulla huoneessa on todella huono ilma. Olen katsellut Mitsun Lossnay laitteita, jos laittaisi noita makuuhuoneisiin ja olohuoneeseen. Mutta mielellään laittaisin laitteen puiseen tuuletusikkunaan, en haluaisi porailla seiniin lisä reikiä. Tuo pienempi lossnay on vähän leveä tuuletusikkunaan. Onko suositella jotain muuta hyvää laitetta mikä koon mukaan kävisi suht helposti tuuletusikkunaan ja toimiva lämmöntalteenotto? Noissa halvimmissa näyttää olevan 300w vastukset, sellaiset ei oikein houkuta.

Oikea ilmanvaihtokonekkin on ollut mielessä, mutta kovin helppoa putkienvetoreittiä/tapaa en ole keksinyt.
 
Kyllä, mutta onko tarvetta kaikkien kuuden ikkunan, jotka asuinkerroksissa, räppänien olla auki? Kun ilmanvaihto säädetty napsun alipaineiseksi, perjaatteessa imee silloin pakkasilmaa raakana sisään. Mutta samaa asiaa kyllä mietin, että olisi "paineentasausventtiileinä". Täytyy konsultoida mittamiestä, mitä mieltä. Ja kaakeliuunienkin takia, voi olla paikallaan pitää korvausilmat auki ainakin niissä huoneissa. Vaikkakin koneessa takka-toiminto.
Jos säädetty napsun alipaineiseksi niin todennäköisesti silloin nuo olleet tukittuna, ja jos aiemmin ollut koneellinen poisto niin ei noista enään paljoa ilmaa virtaa. Mutta tuskin idea niitä pitää yhtä auki kuin aiemmin, suunniteltu alipainekkin katoaa . (jos mitattu venttiilit auki, niin sulkeminen on vähän epävarmaa vaikutukselta)

Siis yritän mutuilla että tulo poisto koneiden kanssa jos ikkuna venttiileitä niin ovat pienellä ja talvella vielä enemmän kiinni.

Mutta samoilla linjoilla Mönssin kanssa ei kannata kokonaan tukkia, vanhassa kohteessa kivempi jos kovalla alipaineella ilma tulee hallitusti, mutta sen verran kiinni että alipaineen puolella.

Oliko yksi kerroksinen, vai useampi kerroksinen, korkeassa talvi vs kesäerot isompia.
 
Juu, siellähän se poistoputki noiden peltien kätkössä menee jossa myös ko. pelti.

Noin vuosi sitten iv-kanavat putsattu ja säädetty (okt), mutta eipä tullut tuo lieden poistokanava silloin mieleenkään kun ei tämmöistä ongelmaa ollut.. :D

Sattuipas sopivasti, sillä itsellä liki sama laitos ja nyt kun vaihdoin ikkunoiden väsähtäneet tiivisteet kun vuosivat aika lailla, niin alkoi nyt kylminä öinä pukkaamaan ilmaa kanavasta ja ei näytä olevan minkäänlaista perhospeltiä. Kokeilin tuota ulkoverhousta ottaa pois, niin eipä kyllä hievahdakaan vaikka ruuvit poistettu. Pitänee varmaan LVI-ukko kutsua paikalle asentamaan. Toisaalta talvella lieden alue toimisi kohtuullisena jääkaappina, kun kylmä ilma valuu kanavaa pitkin :)
 
Jos säädetty napsun alipaineiseksi niin todennäköisesti silloin nuo olleet tukittuna, ja jos aiemmin ollut koneellinen poisto niin ei noista enään paljoa ilmaa virtaa. Mutta tuskin idea niitä pitää yhtä auki kuin aiemmin, suunniteltu alipainekkin katoaa . (jos mitattu venttiilit auki, niin sulkeminen on vähän epävarmaa vaikutukselta)

Siis yritän mutuilla että tulo poisto koneiden kanssa jos ikkuna venttiileitä niin ovat pienellä ja talvella vielä enemmän kiinni.

Mutta samoilla linjoilla Mönssin kanssa ei kannata kokonaan tukkia, vanhassa kohteessa kivempi jos kovalla alipaineella ilma tulee hallitusti, mutta sen verran kiinni että alipaineen puolella.

Oliko yksi kerroksinen, vai useampi kerroksinen, korkeassa talvi vs kesäerot isompia.
Pientä kirjoitusvirhettä itseltäni, ilmoja ei vielä ole säädetty tasapainoon, koska jokunen venttiili puuttuu vielä koko järjestelmästä. Korvausilmat otin varmuuden vuoksi uusiin ikkunoihin, koska helpompi ummistaa kuin jälkikäteen puhkaista. Piti tulla (koneellinen) poisto vaan, mutta toverit ympäripuhui lto-jörjestelmään. 3 kerros tyyppitalo (vai onko se termi 1.5 kerroksinen). Kellarissa ei asuta, mutta pestään ja saunotaan, kahdessa kerroksessa sitten asutaan. Eli en ummista lopullisesti, tutkitaan sitten mittauksien yhteydessä, olisiko aiheellista jättää vaikka keittiöön ja olohuoneen kakluunia varten hallitumpaa korvausilma-reittiä. Kellarin pyrin alipaineistamaan napsun verran, jotta pysyy kellari-ilmat kellarissa. Siellä kyllä kaikki on remontoitu ja kunnossa, mutta kellari on kellari.
 
Yksikerroksinen omakotitalo, rakennettu 2002. Koneellinen poisto/tulo, nykyisellään hoitaa Vallox 125MV. Ilmanvaihdot säädetty alkuperäisen suunnitelman mukaiseksi ja kanavat putsattu.

Jostain syystä on leivinuunin yläpuolelle vedetty oma poistoilmakanava, jota ei ole yhdistetty LTO masiinaan, vaan liesituulettimen huippuimuriin. Eli siitä on imu päällä kun liesituulettimen laittaa päälle. Kääntöpuolena nyt sitten on, että sieltä tulee sisään ilmaa, kun liesituuletin ei ole päällä, koska talossa on suunnitelman mukaisesti alipainetta.

Mitenhän tuollaista on tarkoitus käyttää? On ihan normaali poistoilmaventtiili, eli sellainen pyöriteltävä, joten tuskin sitä on jatkuvasti tarkoitus laittaa manuaalisesti päälle / poiskaan?
 
Yksikerroksinen omakotitalo, rakennettu 2002. Koneellinen poisto/tulo, nykyisellään hoitaa Vallox 125MV. Ilmanvaihdot säädetty alkuperäisen suunnitelman mukaiseksi ja kanavat putsattu.

Jostain syystä on leivinuunin yläpuolelle vedetty oma poistoilmakanava, jota ei ole yhdistetty LTO masiinaan, vaan liesituulettimen huippuimuriin. Eli siitä on imu päällä kun liesituulettimen laittaa päälle. Kääntöpuolena nyt sitten on, että sieltä tulee sisään ilmaa, kun liesituuletin ei ole päällä, koska talossa on suunnitelman mukaisesti alipainetta.

Mitenhän tuollaista on tarkoitus käyttää? On ihan normaali poistoilmaventtiili, eli sellainen pyöriteltävä, joten tuskin sitä on jatkuvasti tarkoitus laittaa manuaalisesti päälle / poiskaan?
En osaa sanoa oikeasta käytöstä ja onko tyypillinen ratkaisu, mutta takaisin virtauksen voisi estää perhospellillä kuten liesituulettimissa tehdään. Kai se olisi modattavissa poistokanavaankin. Vaihtoehtoisesti poistoventtiilin voisi korvata suljettavalla saunatyyppisellä.

Tulisijalle olisi voitu järjestää oma käsin avattava raitisilmakanavakin mitä tässä yhteydessä ei ilmeisesti ole? Onkohan liesituuletin kytketty ilmanvaihtokoneeseen, että pudottaa poistoa ettei alipaineistu talo liikaa? Meillä ei ole ja saa ikkunaa avata ettei ala vetää korvausilmaa hormeista (takka, ei leivinuuni).
 
Yksikerroksinen omakotitalo, rakennettu 2002. Koneellinen poisto/tulo, nykyisellään hoitaa Vallox 125MV. Ilmanvaihdot säädetty alkuperäisen suunnitelman mukaiseksi ja kanavat putsattu.

Jostain syystä on leivinuunin yläpuolelle vedetty oma poistoilmakanava, jota ei ole yhdistetty LTO masiinaan, vaan liesituulettimen huippuimuriin. Eli siitä on imu päällä kun liesituulettimen laittaa päälle. Kääntöpuolena nyt sitten on, että sieltä tulee sisään ilmaa, kun liesituuletin ei ole päällä, koska talossa on suunnitelman mukaisesti alipainetta.

Mitenhän tuollaista on tarkoitus käyttää? On ihan normaali poistoilmaventtiili, eli sellainen pyöriteltävä, joten tuskin sitä on jatkuvasti tarkoitus laittaa manuaalisesti päälle / poiskaan?
Tulee mieleen että ideana lämpöisellä kaudella poistaa lämpöä, tosin jos siellä LTO niin kylmällä kaudella nimenomaan luulisi ettö halutaan se lämpö LTO kautta talteen ja jakaa muualle.

Jos idea se että käyttäjä sitä säätelisi, niin luulis laitetun joku sauna venttiili tai muuten käyttäjän suljettavissa/avattavissa.

Edelliseltä asukkaalta voisi kysellä, jos heihin yhteys mahdollista.

Se miksi tulee ilmaa sisään , niin joko se liesituulitin suunniteltu olevan aina päällä, tai sitten perhospelti jumissa. (*

Jos huipparissa niin tuskin tarkoitus tulla korvausilmaa tuota varten, maalikolle vähän yllättävä ratkaisu että kanavaa käytettäisiin kaksisuuntaisesti....


(*
Tai sitten jos suunniteltu ventiili minkä käyttäjä sulkee avaa, mutta jostain syystä paikalla nyt joku muu.
 
Tulisijalle olisi voitu järjestää oma käsin avattava raitisilmakanavakin mitä tässä yhteydessä ei ilmeisesti ole? Onkohan liesituuletin kytketty ilmanvaihtokoneeseen, että pudottaa poistoa ettei alipaineistu talo liikaa? Meillä ei ole ja saa ikkunaa avata ettei ala vetää korvausilmaa hormeista (takka, ei leivinuuni).
Ei tosiaan ole tulisijalle omaa raitisilmakanavaa, joka muuten tuntui tosi yleiseltä, kun näitä taloja kävi useampaa katsomassa. Valtaosassa oli takka, lähes missään ei raitisilmakanavaa sille. Yhdessä 2006 valmistuneessa päästiin kuntotarkastukseen asti ja siinäkään ei seinästä tai papereista löytynyt takalla omaa kanavaa. Omistaja vaan kommentoi, että "emmää tiiä, jostain se ilma on takkaa poltettaessa tullu". Osa mitä käytiin katsomassa oli ihan saman vuoden valmistuotantoa, joista piirrustuksista kanava löytyi, muttei kuitenkaan seinästä siltä kohtaa.

Meidän liesituuletin ei ole kiinni ilmanvaihtokoneessa, sillä on ihan oma huippari jota ohjataan liesituulettimen säädöillä. Eli 99% ajasta pois päältä.

Olisi kyllä mukava jos saisi jotenkin helposti itse mittailtua, että millainen se paine-eri nykyisellään on vaipan yli. Hiton kalliita vaan ne laitteet ja vuokrausta harjoittaa vaan harva liike, Allergia- ja Sisäilma-Apu kai eniten.

Tulee mieleen että ideana lämpöisellä kaudella poistaa lämpöä, tosin jos siellä LTO niin kylmällä kaudella nimenomaan luulisi ettö halutaan se lämpö LTO kautta talteen ja jakaa muualle.

Samaa itse oletan, siksi tuo hämää.

Jos idea se että käyttäjä sitä säätelisi, niin luulis laitetun joku sauna venttiili tai muuten käyttäjän suljettavissa/avattavissa.

Niinpä, saunassa vielä on lisäksi oma poistokanavansa, jota saisi helposti säädettyä.

Edelliseltä asukkaalta voisi kysellä, jos heihin yhteys mahdollista.

Klassinen kuolinpesältä osto, jossa myyjinä kuolinpesän nuorehkot lapset. Tiesivät lähinnä sen mitä sivusta seurasivat faijan puuhia. Yleisesti ottaen kaikki vaikuttaa tosi jämptisti rakennetulta, juuri piirrustusten mukaan. Remppojen yhteydessä on seiniä ja rakenteita availtu ja kaikki on hyvässä kuosissa. Tuo yksittäinen kanava on ainoa mikä hämää.

Se miksi tulee ilmaa sisään , niin joko se liesituulitin suunniteltu olevan aina päällä, tai sitten perhospelti jumissa. (*

Jos huipparissa niin tuskin tarkoitus tulla korvausilmaa tuota varten, maalikolle vähän yllättävä ratkaisu että kanavaa käytettäisiin kaksisuuntaisesti....


(*
Tai sitten jos suunniteltu ventiili minkä käyttäjä sulkee avaa, mutta jostain syystä paikalla nyt joku muu.
Perhospelti löytyy vain itse liesituulettimesta, tuo ylimääräinen poistoilmakanva nököttää katonrajassa ilman erillisiä säätöjä. On kyllä jännä ratkaisu. Eihän tuo kai sinällään mitään isoa ongelmaa aiheuta, jos pienehkö määrä korvausilmaa tulee tuota kautta. Ei millään viittis taas jotain ammattilaista palkata tuota ihmettelemään.
 
Kuulostaa kyllä erikoiselle, tulee ainoastaan mieleen että olisiko siinä ajateltu "liesituuletinta" myös sille leivinuunille, tai että mahdollisen huonon vedon iskiessä saisi ajaa savut pihalle, se toki vaan pahentaa vetotilannetta kun talon alipaine lisääntyy.

Nykyään/ainakin itsellä tuo on toteutettu tuomalla uunin päälle ihan tavallinen poistokanava ja iv-kone sitten lto:lla levittää lämpöä pitkin taloa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
255 575
Viestejä
4 440 185
Jäsenet
73 576
Uusin jäsen
pexlo

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom