Ilmanvaihto eli IV-keskustelu

Liittynyt
31.10.2016
Viestejä
1 582
Eka11!! Ei vaan piti kysymäni, että onko kellään faktaa, että mimmoisille takaisinmaksuajoille pääsee vanhan LTO koneen (ILTO 300) vaihtamisessa uuteen (esim. Casa W4XS tai Casa W5)? LTO kennon hyötysuhteet on jonkin verran parantuneet, mutta itse mietin että säästöä saisi myös siitä, että kenties voisi tiputtaa tehoja pienemmälle CO2 ja kosteusautomatiikan myötä (pienempi teho == vähemmän lämpöenergiaa ulos, moottorit nyt varmaan sinänsä paljoa kuluta). Nyt tulee pidettyä hivenen alimitoitettua konetta täysillä kokoajan, kun tiettyinä aikoina CO2 tasot alkaa muuten nousemaan liikaa ja jaksa tuota konetta nyt aina käsinkään ruuvailla. Talvinen katkokäynti olisi myös kiva saada aisoihin (ainakin Casassa on tätä varten etulämmitysvastus) ja tätä kautta toiveissa tiputtaa myös Radon-tasoja.

Aiemminhan vastaus takaisinmaksuaikoihin on tainnut olla "ei ikinä", mutta jokohan nykyisillä sähkön hinnoilla ois jonkinlainen takaisinmaksuaikakin olemassa? Toinen vaihtoehto ois diyttää automatiikka vanhaan koneeseen, mutta aikaa on vähän nihkeästi...
 
Liittynyt
28.06.2017
Viestejä
883
Eka11!! Ei vaan piti kysymäni, että onko kellään faktaa, että mimmoisille takaisinmaksuajoille pääsee vanhan LTO koneen (ILTO 300) vaihtamisessa uuteen (esim. Casa W4XS tai Casa W5)? LTO kennon hyötysuhteet on jonkin verran parantuneet, mutta itse mietin että säästöä saisi myös siitä, että kenties voisi tiputtaa tehoja pienemmälle CO2 ja kosteusautomatiikan myötä (pienempi teho == vähemmän lämpöenergiaa ulos, moottorit nyt varmaan sinänsä paljoa kuluta). Nyt tulee pidettyä hivenen alimitoitettua konetta täysillä kokoajan, kun tiettyinä aikoina CO2 tasot alkaa muuten nousemaan liikaa ja jaksa tuota konetta nyt aina käsinkään ruuvailla. Talvinen katkokäynti olisi myös kiva saada aisoihin (ainakin Casassa on tätä varten etulämmitysvastus) ja tätä kautta toiveissa tiputtaa myös Radon-tasoja.

Aiemminhan vastaus takaisinmaksuaikoihin on tainnut olla "ei ikinä", mutta jokohan nykyisillä sähkön hinnoilla ois jonkinlainen takaisinmaksuaikakin olemassa? Toinen vaihtoehto ois diyttää automatiikka vanhaan koneeseen, mutta aikaa on vähän nihkeästi...
Millä olet mittaillut CO2-arvoja? Itsellä ollut hankintalistalla kun nykyään ei ole oikeastaan mitään korvausilmaventtiilejä tässä talossa, juuri pari sain ostettua ja asennusta odottaa. Mitä noita etäluettavia/tallentavia CO2-mittareita katellut niin on aika poskettoman hintaisia, ainakin näin pienituloisen budjetilla. Ainakin makuuhuoneessa tuntuisi turhalta pitää tuloilmaventtiilejä 24/7 auki, niin mittarin avulla sais edes dataan perustuen säädettyä jotenkin järkevästi.
 
Liittynyt
31.10.2016
Viestejä
1 582
Millä olet mittaillut CO2-arvoja? Itsellä ollut hankintalistalla kun nykyään ei ole oikeastaan mitään korvausilmaventtiilejä tässä talossa, juuri pari sain ostettua ja asennusta odottaa. Mitä noita etäluettavia/tallentavia CO2-mittareita katellut niin on aika poskettoman hintaisia, ainakin näin pienituloisen budjetilla. Ainakin makuuhuoneessa tuntuisi turhalta pitää tuloilmaventtiilejä 24/7 auki, niin mittarin avulla sais edes dataan perustuen säädettyä jotenkin järkevästi.
Airthings View Plus ja joo, on poskettoman hintainen. Itse ostin firmalle kun kotitoimisto, myös tulonhankkimisvähennyksiin voisi yrittää jos etätöitä. Tuntuu olevan järestään kalliita tosiaan luotettavat CO2 mittarit jos ei halua diyttää.

Tuon Airthingsin saa yhdistettyä home assistanttiin, jos olisi iv kone kanssa kiinni ha:ssa, niin voisi tehdä helposti CO2 automaation ilman valmistajan törkeen hintaisia lisäosia...
 
Liittynyt
03.11.2016
Viestejä
156
Millä olet mittaillut CO2-arvoja? Itsellä ollut hankintalistalla kun nykyään ei ole oikeastaan mitään korvausilmaventtiilejä tässä talossa, juuri pari sain ostettua ja asennusta odottaa. Mitä noita etäluettavia/tallentavia CO2-mittareita katellut niin on aika poskettoman hintaisia, ainakin näin pienituloisen budjetilla. Ainakin makuuhuoneessa tuntuisi turhalta pitää tuloilmaventtiilejä 24/7 auki, niin mittarin avulla sais edes dataan perustuen säädettyä jotenkin järkevästi.
Minulla on Netatmon sääasema ja sen sisäyksikössä on CO2 mittaus. Se on vähän edullisempi kuin Airthings, mutta hintaa toki silläkin.

Ilmanvaihtokoneen uudistaminen on itselläkin käynyt mielessä. Nykyinen on n. 20v vanha SunAir, jossa on ainoastaan käsisäätö. Näin ollen tulee pidettyä aika minimissä suurimman osan aikaa, koska isommat kierrokset tuottaa ärsyttävää suhinaa koko taloon. Samaten tuo uusien laitteiden mahdollisesti parempi hyötysuhde kiinnostaa.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
6 616
10% parempi hyötysuhde säästää luokkaa 300kwh vuodessa eteläsuomessa, 100m3 ilmanvahdolla.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
3 909
Itsekin alkanut nyt miettimään IV-koneiden päivittämistä eri tavalla kun kaukolämpö vaihtumassa maalämpöön ja sähkön hinta noussut. Aiemmin tuossa ei olisi ollut oikein mitään järkeä kun kaukolämmön hinta oli melkein samoissa sähkön kanssa, mutta nyt kun varsinaisen lämmityksen SCOP paranee huomattavasti niin laskelmat muuttuu.

Suurin syöppö nykykoneissa on tulopuolen 1,8kW etuvastukset. Tarkkaa tietoa näiden kulutuksesta ei ole, mutta karkea arvio on jotain 1000kWh vuodessa per kone. Jos uudella koneella vastukset ei huutaisi enää kuin jonkun 200kWh tulisi tuosta maalämmön 4 SCOP:lla joku 600kWh säästöä.

Toinen syöppö on vanhat AC-puhaltimet. Jos modernit EC-puhaltimet kuluttaa n. puolet vähemmän, tästäkin tulisi joku 500kWh vuodessa säästöä.

Jos paremmassa hyötysuhteessa säästäisi vielä jonkun 100kWh ostosähköä, tulisi tästä yhteensä 1200kWh säästöä vuodessa yhdelle koneelle. Eli jollain 25s/kWh sähkön kokonaishinnalla 300e. Uusi kone pitäisi siis saada alle 3000e jotta TMA jäisi alle 10 vuoteen. Siinä ja siinä...

Tämä talvi menee kyllä vielä vanhoilla koneilla. Täytyy vain mittaroida noita nyt tarkemmin niin keväällä/kesällä on sitten paremmin dataa minkä pohjalta laskea. Silloin olisi toivottavasti vähän parempi näkyvyys tuohon sähkön hintaankin tulevaisuudessa. Jos palataan tuonne 15c/kWh tasoille, niin tuo vaihto muuttuu taas paljon kannattamattomammaksi.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
4 710
Ei ac moottori nyt hyötysuhteeltaan ihan surkea ole, eikä se ec moottori kyllä kuluta mitenkään puolta vähemmän, mutta se ac moottoria säätävä autotransformer ei ole niitä energiatehokkapia laitteita. Noiden moottoreiden tuomia säästöjä saa kyllä odotella niin pitkään että se ei ole järkevää.

Jos talossa on perinteinen sähköllä lämpiävä lämminvesivaraaja, voi sieltä löytyä säästöpotentiaali. Eli vaihtaa iv koneen pilppiin jossa lvv, tai pienemmällä pääomalla lisää nykyisen koneen perään pilpin jolla lämmittää nykyisen varaajan.

On niitä myös muita pilp systeemejä jolla saa iv koneen hyötysuhdetta ylemmäs, mutta jo ihan lähtökohtaisesti tuossa on se ongelma että vanhakin lto kone ottaa sitä lämpöä talteen ja kokonaan uusi kone mallista ja tekniikasta riippumatta on aika kallis hankinta.
 
Liittynyt
31.10.2016
Viestejä
1 582
Mites toi pilp, lueskelin kiinnostuneena joku aika sit kun sekä lvv, että iv-kone on teknisen käyttöikänsä päässä. Mutta eikös pilpin tekemä ulos puhalettava ilma ole niin kylmää, että kanava pitäisi eristää? Kun ei taida olla, ainakaan koko matkalta...
 
Liittynyt
23.01.2019
Viestejä
346
Kiinnostaisi kanssa kuulla pilpistä kokemuksia noin yleisestikin. Meillä on aika sama tilanne, eli lämminvesivaraaja sekä iv-kone alkavat molemmat jo olla 20 vuotta vanhoja ja niiden päivittämistä olen tässä kaavaillut.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
4 710
Mites toi pilp, lueskelin kiinnostuneena joku aika sit kun sekä lvv, että iv-kone on teknisen käyttöikänsä päässä. Mutta eikös pilpin tekemä ulos puhalettava ilma ole niin kylmää, että kanava pitäisi eristää? Kun ei taida olla, ainakaan koko matkalta...
Poistoputki pitää eristää, mutta niin se pitää lämmitetyssä tiloissa olla lto koneenkin kanssa, eli eristettäväksi jää vain se rsim ullakkotilassa avoimena oleva putki.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
181
ILTO 400 kone käytössä, olen pitänyt ulkoilman lämmitystä melko viileällä, ja ajatellut että ilmalämpöpumppu tekee sitten huonetilojen lämmityksen pienemmällä rahalla. Onko joku testaillut/vertaillut tarkemmin, onko hölmöläisen hommaa vai jatkanko tulevankin talven näin?
Ohjeissahan on että tuloilman lämpö pitäisi olla vain hieman huonelämpötilaa viileämmällä.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
627
ILTO 400 kone käytössä, olen pitänyt ulkoilman lämmitystä melko viileällä, ja ajatellut että ilmalämpöpumppu tekee sitten huonetilojen lämmityksen pienemmällä rahalla. Onko joku testaillut/vertaillut tarkemmin, onko hölmöläisen hommaa vai jatkanko tulevankin talven näin?
Ohjeissahan on että tuloilman lämpö pitäisi olla vain hieman huonelämpötilaa viileämmällä.
Jos et huomaa vetoa niin siitä vaan. Ei sillä muuten ole väliä.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
4 710
ILTO 400 kone käytössä, olen pitänyt ulkoilman lämmitystä melko viileällä, ja ajatellut että ilmalämpöpumppu tekee sitten huonetilojen lämmityksen pienemmällä rahalla. Onko joku testaillut/vertaillut tarkemmin, onko hölmöläisen hommaa vai jatkanko tulevankin talven näin?
Ohjeissahan on että tuloilman lämpö pitäisi olla vain hieman huonelämpötilaa viileämmällä.
Se tuloilman lämmitys on mukavuusvaruste.
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
1 282
ILTO 400 kone käytössä, olen pitänyt ulkoilman lämmitystä melko viileällä, ja ajatellut että ilmalämpöpumppu tekee sitten huonetilojen lämmityksen pienemmällä rahalla. Onko joku testaillut/vertaillut tarkemmin, onko hölmöläisen hommaa vai jatkanko tulevankin talven näin?
Ohjeissahan on että tuloilman lämpö pitäisi olla vain hieman huonelämpötilaa viileämmällä.
Tuntuisi, että tuon tiputuksen merkitys olisi aika olematon olettaen, että huoneilman lämmitykseen riittää LTO:n poistoilmasta talteenottama energia. Jos koneessa on ns. etuvastus, niin sitä joutunee sitten kuitenkin käyttämään siinä vaiheessa, kun kenno alkaa jäätymään oli talossa ILP:iä tai ei. Omassa koneessa ei ainakaan ole tuolle etuvastukselle omaa tehosäätöä, vaan asetuksista säädetään pelkästään tuloilman lämpötila ennen kennoa, missä vastuksen halutaan kytkeytyvän. Eli käytännössä joutuu alkutalvesta haarukoimaan, että kuinka kylmällä säällä alkaa kone katkoa. No yhtälöönhän tietenkin vaikuttaa myös asunnon ilmankosteus ja puhallinnopeus, eli mitä kosteampaa ilmaa poistojen kautta menee LTO:lle ja mitä enemmän kylmää ilmaa sinne työnnetään, niin sitä korkeammassa lämpötilassa alkaa jo kenno huurtua ja jäätyä ja kone pätkiä. Sitä tässä vain mietin, että vaikuttaakohan ILP:n käyttö lämmityksessä yhtään mitenkään ilmankosteuteen vs. muut lämmönlähteet
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
1 282
Se tuloilman lämmitys on mukavuusvaruste.
Ei kai se ihan aina puhtaasti näinkään ole. Tai no voi ajatella, että lämpimämpi tuloilma on "vain mukavuutta", mutta joskus siihen tilanteeseen päätyy väkisinkin. Ainakin omassa koneessa joutuu kyllä etuvastusta polttamaan jo aika maltillisilla pakkasilla, jos ei halua, että kone pätkii jatkuvasti ja kämpässä on hirveä alipaine. Kennon jälkeistä jälkilämmitysvastusta (vai mikä nimi nyt onkaan) en ole tainnut koskaan käyttää, mutta kulutuksen näkökulmasta lienee se ja sama kumpaa polttaa. Rahaa palaa kuitenkin ja tuloilmaahan se lämmittää.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
4 710
Ei kai se ihan aina puhtaasti näinkään ole. Tai no voi ajatella, että lämpimämpi tuloilma on "vain mukavuutta", mutta joskus siihen tilanteeseen päätyy väkisinkin. Ainakin omassa koneessa joutuu kyllä etuvastusta polttamaan jo aika maltillisilla pakkasilla, jos ei halua, että kone pätkii jatkuvasti ja kämpässä on hirveä alipaine. Kennon jälkeistä jälkilämmitysvastusta (vai mikä nimi nyt onkaan) en ole tainnut koskaan käyttää, mutta kulutuksen näkökulmasta lienee se ja sama kumpaa polttaa. Rahaa palaa kuitenkin ja tuloilmaahan se lämmittää.
Niin, enpä tullut ajatelleeksi että onhan noitakin koneita joissa on se lämmitys ennen kennoa, ja sillä lämmitetään myös sitä ristivirtakennoa.
 
Liittynyt
31.10.2016
Viestejä
1 582
Ei kai se ihan aina puhtaasti näinkään ole. Tai no voi ajatella, että lämpimämpi tuloilma on "vain mukavuutta", mutta joskus siihen tilanteeseen päätyy väkisinkin. Ainakin omassa koneessa joutuu kyllä etuvastusta polttamaan jo aika maltillisilla pakkasilla, jos ei halua, että kone pätkii jatkuvasti ja kämpässä on hirveä alipaine. Kennon jälkeistä jälkilämmitysvastusta (vai mikä nimi nyt onkaan) en ole tainnut koskaan käyttää, mutta kulutuksen näkökulmasta lienee se ja sama kumpaa polttaa. Rahaa palaa kuitenkin ja tuloilmaahan se lämmittää.
Noissa iltoissa taitaa olla vaan ja ainoastaan jälkilämmitysvastus, ei auta katkokäyntiin. En tiedä mikä tällekin on ollut suunnitteluperuste, varmaankin on saatu LTO-kennon hyötysuhdetta hilattua ylöspäin ja markkinamiehet kiittää. Kyllä se toki varmaan marginaalisesti ihan kulutukseenkin vaikuttaa. Tämä on yksi syy, miksi uutta konetta tekisi mieli itseni laittaa, ettei kävisi talvella jatkuva katkokäyntiä. Tokihan tuonna vois itse diyttää etuvastuksen, mutta alkais olla jo niin isoa diytystä kaikkinensta, että melkein ois sama rakentaa oma kone.

Edit: Mulla on kyllä ollut sinsänsä etsinnässä, jos löytäisi käytöstä poistetun ILTO 300:n puoli-ilmatteeksi, että sen oikeasti diyttäisi tälle vuosisadalle (käytössä olevaa konetta ei viitsi irroitella liian pitäkski aikaa, tarttisi toisen). Purkaisi osiin, hiekkapuhaltaisi, pulverimaalaus, kunnon tiivistykset (mun ILTO on tiiivstetty jollain paskalla massalla joka on vuosikymmenten aikana muuttunut juoksevaksi, lisäksi solukumitiivisteet on ihan miten sattuu), sitä sun tätä mekaanista parantelua, etulämmitys ja/tai älykäs kennon sulatus, älykkään moottorinohjauksen toteutus RPi pohjaisesti jne. EC moottoreita ei välttämättä löydy oikean kokoisena eikä kannataan, mutta säästömuuntajan vois vaihtaa johonkin moderniin virtalähteeseen. Ei mikään mieletön ponnistus olisi tehdä, mutta toisaalta Swegon Casa W4XS smart makaa 2k, että omalle ajalle ei parane kyllä laskea hintaa...
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
1 282
Näitähän on tosiaan ainakin kolmea eri variaatiota:
1. Vain etuvastus
2. Sekä etu- että jälkilämmitysvastus
3. Vain jälkilämmitysvastus

Oma kone on Swecon Casa (pohjimmiltaan Ilto?) ja tässä löytyy molemmat vastukset. On toki ehkä keskimäätäistä isompi kone (250 neliöön asti riittäisi), niin johtuneeko siitä. Itse toivon, että kun joskus kone menee vaihtoon, löytyy vielä laitteita, missä on vähintäänkin tuo etuvastus tai jos ei ole, niin sitten se osaa sulattaa itsensä muutoin kuin olemalla katkolla suuren osan päivästä. Varsinkin takkaa poltettaessa aika ikävä yllätys, kun IV tulo menee poikki ja tuloksena järkyttävä alipaine. Eikä se kylmän ilman, radonin ja muiden epäpuhtauksien kiskominen rakenteiden epätiiveyskohdista ole sekään toivottavaa.
 
Liittynyt
27.08.2017
Viestejä
449
viileen tuloilman tuntua voi vähentää säätämällä tuloilma ventiilin muoviläpysköjä niin ettei esim. olohuoneenkatossa oleva tuloilmaventiili puhalla suoraan niskaan
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
181
Sitä minäkin olen miettinyt että taitaa olla enimmäkseen mukavuusvaruste. Jätänpä 10 asteeseen ja annan ILPin laulaa.

Reilusti yli 20 pakkasella sammutan ILTOn yöksi tai joskus päivälläkin pidemmäksi aikaa. Turhaapa tuota pakkasilmaa sisälle kiskoo. ILP ja leivinuuni kuivattaa ja vaihtaa sisäilmaa pakkasella ihan tarpeeksi.

Vedon tunne ei ole ollut koskaan ongelma. Muistuu mieleen kerrostalo jostain ysäriltä, ainoa tuloilma kaksiossa oli olkkarin ikkunan päällä. Siinä kun sohvalla istui pakkasella ja kylmä ilma puhalsi niskaan niin tunsi elävänsä....
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
1 282
Sitä minäkin olen miettinyt että taitaa olla enimmäkseen mukavuusvaruste. Jätänpä 10 asteeseen ja annan ILPin laulaa.

Reilusti yli 20 pakkasella sammutan ILTOn yöksi tai joskus päivälläkin pidemmäksi aikaa. Turhaapa tuota pakkasilmaa sisälle kiskoo. ILP ja leivinuuni kuivattaa ja vaihtaa sisäilmaa pakkasella ihan tarpeeksi.

Vedon tunne ei ole ollut koskaan ongelma. Muistuu mieleen kerrostalo jostain ysäriltä, ainoa tuloilma kaksiossa oli olkkarin ikkunan päällä. Siinä kun sohvalla istui pakkasella ja kylmä ilma puhalsi niskaan niin tunsi elävänsä....
Ei ole kyllä lainkaan fiksua sammuttaa IV:tä kokonaan oli keli mikä hyvänsä. Ilppihän ei tuo sisään eikä poista lainkaan ilmaa, vaan pelkästään kierrättää. Jos leivinuunille ei tuoda ilmaa hallitusti, niin sitten se ottaa sitä sieltä mistä saa eli rakenteiden vuotokohdista. Kylmää ulkoilmaa se on sekin ja itse kyllä ottaisin sen mieluummin IV:n kautta.
 
Liittynyt
31.10.2016
Viestejä
1 582
Puhumattakaan siitä, että leivinuunikaan ei vaihdaa ilmaa kuin silloin, kun pelti on auki (ja piippu lämmin). Passelisti vielä kun pistää pellit kiinni liian aikaseen, niin kämppä täynnä hiilimonoksidia, joka ei tuuletu pois, kosteudesta ja hiilidioksidista puhumatikaan...

No ehkä kirjoittaja ei ollut tosissaan, mutta johan tuolla toisessa ketjussakin useampikin oli siinä luulossa, että ILP vaihtaa ilmaan, niin ei voi olla varma, niin paras että ihmiset nyt pitävät vian ilmavaihdon päällä, jos se koneellinen on.
 
Liittynyt
19.06.2017
Viestejä
71
Kiitos tästä hyvä kuulla ettei tarvitse erikseen noilla pakkasilla lämmittää
Tossa oli joskus 90-luvulla markkioiden paras lämmöntalteenottoprosentti (palauttaa ilmaa jotain 15 ja sen mukana kosteutta), kiinnostaisi tietää mihin olet sen sijoittanut, kuinka usein vaihdat suodattimet, miten peset ton alumiinisen pyörivän kennon (painepesurillahan tuota ei saanut pestä). Keksitkö/oletko huomannut mitään huonoja puolia siinä ja mihin sen sijoittaisit, jos nyt sen saisit päättä ja kuinka moneen huoneeseen tulee siitä ilmaa.
Laite kiinnosta itseäni, siksi kyselen. Jos vastaat niin vastaisitko.
tähän niin on parempi alue.
Mistä sä ton kaavion sait tuleeko joneen mukana joku softa?
Laitan ekaks vähän taustaa ja muutakin; Omakotitalo Vantaalla, alkujaan 120m2 yhdessä tasossa, nyt n. 180m2 kahdessa (1,5) tasossa. Rakennettu 1997, ostin 2010.

Edellinen iv-kone oli Deekax Talteri 280, joka oli täys paska, jäätyili, jälkilämmitys tuhlasi liikaa energiaa (enimmillään 600w) ja laukoi ylilämpösuojaa liian usein. Ko. värkki oli sijoitettuna kodinhoitohuoneeseen siivouskaapin päälle, kondenssiveden poistoletku (joka sekin tukkeutui silloin tällöin kanssa) ohjattuna viemäriin. Tehonkulutus läpysköiden mukaan 90w(tuloilma) + 120w (poisto) ja 600w jälkilämmitys. Olettaisin et nämä pätevät, jos konetta ajetaan täysillä. Itse ajelin sitä kolmosteholla (max. 4), niin tulon puolella hatusta heitettynä n. 70w, poisto 90w, yht. 160w, ts. n. 1400kWh/vuosi + jälkilämmitys 3kk:n aikana karkeasti n. 300w keskimääräisellä teholla = n. 650kWh. Yhteensä n. 2000 kWh/vuosi.

Nykyinen siis 2012 vuosimallinen Enervent Pandion eco ECE, hankin sen silloin n. 2500 eurolla, ilman sähköistä jälkilämmitystä. Siksi sitä jälkilämmitystä ei ole tullut käytettyä. :rofl: Ja tosiaan, nyt 10v aikana hankitun kokemuksen myötä voisin väittää sähköisen jälkilämmityksen olevan ihan turha juttu pyöriväkennoisen kanssa. Tätä ajan 2-teholla (max. 4, n. 160w), niin olettaisin tehonkulutuksen olevan n. 80w, vuoden ajalta n. 700kWh. 1300kWh/vuosi säästö verrattuna Deekaxin romuun. Nykyisillä sähkön hinnoilla hiton hyvä säästö.

Sijoitin tämän talon laajennuksen yhteydessä (ts. muutin kylmävintit lämpimiksi oleskelutiloiksi) yläkertaan, siirsin/putkitin iv-kanavat uusiksi, että mätsäävät Pandioniin. Itse kyl olisin halunnut sijoittaa tämän toiselle puolelle taloa, missä maalämpöpumppu sijaitsee, niin olisin voinut yhdistää tuloilmakanavaan kanavapatterin -> talvella tuloilman jälkilämmitys erittäin edullisesti lämpöpattereilta palaavan veden avulla ja kesällä sitten lämpökaivosta maaviilennystä. Mutta talon pohja ja rakenteet eivät antaneet myöten.

Pandion seisoo/makaa lattialla. Kondenssiveden poistoletkua ei ole, kun pyöriväkennoinen palauttaa kosteutta takaisin sisälle niin ei tule kondenssivesiäkään lainkaan. Tämän kosteuden palauttamisen myötä sisäilman kosteus pysyy miellyttävänä myöskin talvellla, ei ole liian kuiva.

Tuloilma tulee nyt olkkarin lisäksi 6 huoneeseen (olkkari x 2, 4mh, 2 yläkerran huonetta; 8 venttiiliä yhteensä). Poistoilma vedetään kanssa 8 venttiilistä (2x wc, khh, sauna, keittiö, tuulikaappi, olkkari, yläkerta).

Suodattimia olen aika laiska vaihtamaan, siinä kerran vuodessa tai kahdessa. Toki epäsäännöllisesti kerran puolessa vuodessa imuroin pussisuodattimet puhtaiksi ötököistä ja muusta paskasta. Kennon olen pessyt tähän mennessä vain kahdesti, suihkun vesihanan alla. Kummallakaan kerralla ei ole tullut paljonkaan likaa, luultavimmin hyvien pussisuodattimien ansiosta.

Huonoja puolia.. Eipä niitä oikeastaan ole ollut lainkaan. Mitä nyt tuo värkki sytyttää ohjauspaneeliin punaisen valon 6kk välein muistuttamaan suodattimien vaihdosta, mikä hieman ärsyttää, kun sitä ei muuten voi kuitata kuin sammuttamalla koko värkki fyysisestä virtakytkimestä ja takaisin päälle. :p Pyöriväkennon hihnakin on edelleen kunnossa, ei ole vielä katkennut 10 vuoden aikana. Varahihna tuli koneen mukana, niin senkään suhteen ei huolta.

Käppyrät tein aikoinaan TaloLoggerilla, DS1820 sensoreilla. Liitteenä olevassa kuvassa näkyy johtoja, jotka menevät uretaaniin. Porasin iv-kanaviin reiät, työnsin sensorit sisään ja laitoin uretaanit perään estämään huoneilman lämmön vaikutuksen mittaustuloksiin.

Hyötysuhteet olen laskenut näin:
Tuloilman hyötysuhde: (Tuloilman lämpötila - Ulkoilman lämpötila) / (Poistoilman lämpötila - Ulkoilman lämpötila) * 100
Poistoilman hyötysuhde: (Poistoilman lämpötila - Jäteilman lämpötila) / (Poistoilman lämpötila - Ulkoilman lämpötila) * 100
Kokonaishyötysuhde: Molemmat hyötysuhteet summataan yhteen ja sitten jaetaan kahdella.
 

Liitteet

Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
6 616
Paxin ilmanvaihtokoneella saa poiston kylppäriin ja tulon kahteen viereiseen tilaan. Onko siitä haittaa jos poisto on kerrosta alempana? Parempia ideoita?
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
4 989
Laitan ekaks vähän taustaa ja muutakin; Omakotitalo Vantaalla, alkujaan 120m2 yhdessä tasossa, nyt n. 180m2 kahdessa (1,5) tasossa. Rakennettu 1997, ostin 2010.

Edellinen iv-kone oli Deekax Talteri 280, joka oli täys paska, jäätyili, jälkilämmitys tuhlasi liikaa energiaa (enimmillään 600w) ja laukoi ylilämpösuojaa liian usein. Ko. värkki oli sijoitettuna kodinhoitohuoneeseen siivouskaapin päälle, kondenssiveden poistoletku (joka sekin tukkeutui silloin tällöin kanssa) ohjattuna viemäriin. Tehonkulutus läpysköiden mukaan 90w(tuloilma) + 120w (poisto) ja 600w jälkilämmitys. Olettaisin et nämä pätevät, jos konetta ajetaan täysillä. Itse ajelin sitä kolmosteholla (max. 4), niin tulon puolella hatusta heitettynä n. 70w, poisto 90w, yht. 160w, ts. n. 1400kWh/vuosi + jälkilämmitys 3kk:n aikana karkeasti n. 300w keskimääräisellä teholla = n. 650kWh. Yhteensä n. 2000 kWh/vuosi.

Nykyinen siis 2012 vuosimallinen Enervent Pandion eco ECE, hankin sen silloin n. 2500 eurolla, ilman sähköistä jälkilämmitystä. Siksi sitä jälkilämmitystä ei ole tullut käytettyä. :rofl: Ja tosiaan, nyt 10v aikana hankitun kokemuksen myötä voisin väittää sähköisen jälkilämmityksen olevan ihan turha juttu pyöriväkennoisen kanssa. Tätä ajan 2-teholla (max. 4, n. 160w), niin olettaisin tehonkulutuksen olevan n. 80w, vuoden ajalta n. 700kWh. 1300kWh/vuosi säästö verrattuna Deekaxin romuun. Nykyisillä sähkön hinnoilla hiton hyvä säästö.

Sijoitin tämän talon laajennuksen yhteydessä (ts. muutin kylmävintit lämpimiksi oleskelutiloiksi) yläkertaan, siirsin/putkitin iv-kanavat uusiksi, että mätsäävät Pandioniin. Itse kyl olisin halunnut sijoittaa tämän toiselle puolelle taloa, missä maalämpöpumppu sijaitsee, niin olisin voinut yhdistää tuloilmakanavaan kanavapatterin -> talvella tuloilman jälkilämmitys erittäin edullisesti lämpöpattereilta palaavan veden avulla ja kesällä sitten lämpökaivosta maaviilennystä. Mutta talon pohja ja rakenteet eivät antaneet myöten.

Pandion seisoo/makaa lattialla. Kondenssiveden poistoletkua ei ole, kun pyöriväkennoinen palauttaa kosteutta takaisin sisälle niin ei tule kondenssivesiäkään lainkaan. Tämän kosteuden palauttamisen myötä sisäilman kosteus pysyy miellyttävänä myöskin talvellla, ei ole liian kuiva.

Tuloilma tulee nyt olkkarin lisäksi 6 huoneeseen (olkkari x 2, 4mh, 2 yläkerran huonetta; 8 venttiiliä yhteensä). Poistoilma vedetään kanssa 8 venttiilistä (2x wc, khh, sauna, keittiö, tuulikaappi, olkkari, yläkerta).

Suodattimia olen aika laiska vaihtamaan, siinä kerran vuodessa tai kahdessa. Toki epäsäännöllisesti kerran puolessa vuodessa imuroin pussisuodattimet puhtaiksi ötököistä ja muusta paskasta. Kennon olen pessyt tähän mennessä vain kahdesti, suihkun vesihanan alla. Kummallakaan kerralla ei ole tullut paljonkaan likaa, luultavimmin hyvien pussisuodattimien ansiosta.

Huonoja puolia.. Eipä niitä oikeastaan ole ollut lainkaan. Mitä nyt tuo värkki sytyttää ohjauspaneeliin punaisen valon 6kk välein muistuttamaan suodattimien vaihdosta, mikä hieman ärsyttää, kun sitä ei muuten voi kuitata kuin sammuttamalla koko värkki fyysisestä virtakytkimestä ja takaisin päälle. :p Pyöriväkennon hihnakin on edelleen kunnossa, ei ole vielä katkennut 10 vuoden aikana. Varahihna tuli koneen mukana, niin senkään suhteen ei huolta.

Käppyrät tein aikoinaan TaloLoggerilla, DS1820 sensoreilla. Liitteenä olevassa kuvassa näkyy johtoja, jotka menevät uretaaniin. Porasin iv-kanaviin reiät, työnsin sensorit sisään ja laitoin uretaanit perään estämään huoneilman lämmön vaikutuksen mittaustuloksiin.

Hyötysuhteet olen laskenut näin:
Tuloilman hyötysuhde: (Tuloilman lämpötila - Ulkoilman lämpötila) / (Poistoilman lämpötila - Ulkoilman lämpötila) * 100
Poistoilman hyötysuhde: (Poistoilman lämpötila - Jäteilman lämpötila) / (Poistoilman lämpötila - Ulkoilman lämpötila) * 100
Kokonaishyötysuhde: Molemmat hyötysuhteet summataan yhteen ja sitten jaetaan kahdella.
Kiitos tästä.
Toi n.80% hyötysuhde on todella hyvä mitattauksilla todistettuna, onko se tota luokkaa läpi vuoden?

Sulla siis lukee tyyppikilvessä tehona 160W? Ton Enerventin ensimmäisissä versioissa Malli:pingviini tehoksi on laitettu 2914W ja 1,31A. Ei sulla satu olemaan kuvaa niiden tuulettimista ja sen tehoarvoista?
Noiden tuulettimien moottoreiden hyötysuhteet ovat parantuneet vuosien saatossa.

Mihinkäs sinulla tulee tuloilma pattereiden päällekö? Ja tuleeko vedontunnetta talvella. Olisi kiva nähdä myös tasojen Lvi-kuvat.
Toi musta "solumuovi?" eristys, tiedätkö kuinka paksua se on ja mitä tavaramerkkiä. Onko sulla koko talo tota ja onko ollut kanavissa/ kanavista aiheutuneita kosteusongelmia? Oletan, että sulla on peltiset IV-kanavat?

Tosta koneesta miten sen äänet kantautuvat makuuhuoneisiin ja tuleeko runkoääniä?
 
Liittynyt
23.02.2017
Viestejä
63
On kokemusta Air Termicoista. Olen kertonut kokemuksiani ja näkemyksiäni venttiileistä parissa eri ketjussa (ketju1, ketju2) aiemmin.

Lyhyesti: Ne toimivat minulla ja toivat avun haivaitsemiini ongelmiin toimimattomasta, tai olemattomattomasta, korvausilmanvaihdosta. Mutta yksin ne eivät ole ratkaisu, tästä hyvät esimerkit linkatuissa ketjuissa. Poistoilmanvaihdon pitää myös toimia, mikä ei toiminut ketjun1 tapauksessa. Ketjussa 2 oli kysymyksessä toimimattomat/olemattomat korvausilman tuloreitit.

Myös Air Termicoiden myyntiargumentti energian säästöstä saa minulta tukea sen verran, että omat havainnot puoltavat Air Termicoista tulevan ilman lämpötila on korkeampi kuin suorasta tuloilmaventtiilistä (VT100 termostaattiventtiili). Havaintoja olen tehnyt kovimmilla pakkasilla tunnustelemalla kädellä sisään virtaavan ilman lämpötilaa. Lämpötila suoran venttiilin raoissa tuntui paljon raaemmalta venttiilin kiinniasennossakin.

Sen verran tekee mieli kertoilla lisää viime aikaisia omia havaintoja/kokemuksia painovoimaisesta ilmanvaihdostani 1960- ja 70-luvun okt:ssa. 80cm leveät Air Termicot ja niiden vaatimat ikkunaraot makkareiden (3 kpl) ja yhdessä olohuoneen ikkunassa eivät välttämättä tarjoa tarpeeksi suurta ilmamäärää kaikkiin käyttötilanteisiin. Eikä minulla ole enää järkevää lisätä ilmamäärää Air Termicoiden määrää tai kokoa lisäämällä.

Koska korvausilmakanavat (omassa tapauksessa AirTermicot ja niiden ikkunaraot) eivät tarjoa riittävää ilmamäärää kaikissa tilanteissa, tällöin sisätiloissa alipaine voi muodostua liian korkeaksi ja korvausilmaa alkaa tulla paikoista, joista ei pitäisi tulla. Näin on käynyt minulla. Tilanne esiintyy erityisesti tulisijojen käytön yhteydessä ja jälkeen. Sen sijaan edes pidempi liesituulettimen käyttö ei saa ilmavirtausta kääntymään pesuhuoneen poistoilmakanavassa. Suunnitelma on nyt lisätä pari tuloilmaventtiiliä Air Termicoiden kaveriksi. Air Termicoiden ja ikkunarakojen tarjoama ilmamäärä näyttäisi riittävän normaalitilanteessa (normaali = talviaikaan pitää kuristaa poistoilmamääriä reippaasti, muutoin seurauksena liiallinen alipaine). Tulisijojen käyttöä varten lisään pari uutta tuloilmakanavaa suljettavan venttiilin kanssa. Tämä tarkoittaa, että ekstra-venttiilejä joutuu avaamaan ja sulkemaan tulisijojen käytön mukaan. Toisaalta ekstra-venttiileissä on tiedossa mukava näpertelyprojekti, jotta saan järjestettyä niille auki-kiinni -toiminnon yhdestä kytkimestä eli "takkakytkimen", kuten jokseenkin vastaavaa toimintoa kutsutaan koneellisen IV/LTO:n yhteydessä.
 
Liittynyt
28.05.2017
Viestejä
159
Itsellä IV-koneena Enervent Pandion ECO EDE CG, eli maaviileällä varustettu malli. Maaviileävehkeiden kanssa on suositeltu käytettävän poistopuolen ohjausta, jotta kiertovesipumppu tajuaa syöttää riittävästi litkua jäähdytyskennolle. Onkos kanssatovereilla tietoa, että miten asetukset kannattaisi olla näin talviaikana, jotta kone ei toisaalta jäähdyttäisi mökkiä, mutta ei myöskään lämmittäisi sähkövastuksella vaan kaikki lämmitys jäisi maalämmön vastuulle?

Jostain olen lukenut, että talvella pyynti kannattaisi olla siellä 17-20c välissä, kuitenkin niin että vedon tunnetta ei esiinny. Mutta tällöihän tässä maaviileäcombossa on riski, että kone päättää ruveta viilentämään ilmaa. Yksi vaihtoehto on tietysti asetuksien syövereistä käydä nappaamassa sekä jäähdytys, että lämmitys pois päältä mutta voiko tästä olla jotain haittaa?
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
6 616
On kokemusta Air Termicoista. Olen kertonut kokemuksiani ja näkemyksiäni venttiileistä parissa eri ketjussa (ketju1, ketju2) aiemmin.

Lyhyesti: Ne toimivat minulla ja toivat avun haivaitsemiini ongelmiin toimimattomasta, tai olemattomattomasta, korvausilmanvaihdosta. Mutta yksin ne eivät ole ratkaisu, tästä hyvät esimerkit linkatuissa ketjuissa. Poistoilmanvaihdon pitää myös toimia, mikä ei toiminut ketjun1 tapauksessa. Ketjussa 2 oli kysymyksessä toimimattomat/olemattomat korvausilman tuloreitit.

Myös Air Termicoiden myyntiargumentti energian säästöstä saa minulta tukea sen verran, että omat havainnot puoltavat Air Termicoista tulevan ilman lämpötila on korkeampi kuin suorasta tuloilmaventtiilistä (VT100 termostaattiventtiili). Havaintoja olen tehnyt kovimmilla pakkasilla tunnustelemalla kädellä sisään virtaavan ilman lämpötilaa. Lämpötila suoran venttiilin raoissa tuntui paljon raaemmalta venttiilin kiinniasennossakin.

Sen verran tekee mieli kertoilla lisää viime aikaisia omia havaintoja/kokemuksia painovoimaisesta ilmanvaihdostani 1960- ja 70-luvun okt:ssa. 80cm leveät Air Termicot ja niiden vaatimat ikkunaraot makkareiden (3 kpl) ja yhdessä olohuoneen ikkunassa eivät välttämättä tarjoa tarpeeksi suurta ilmamäärää kaikkiin käyttötilanteisiin. Eikä minulla ole enää järkevää lisätä ilmamäärää Air Termicoiden määrää tai kokoa lisäämällä.

Koska korvausilmakanavat (omassa tapauksessa AirTermicot ja niiden ikkunaraot) eivät tarjoa riittävää ilmamäärää kaikissa tilanteissa, tällöin sisätiloissa alipaine voi muodostua liian korkeaksi ja korvausilmaa alkaa tulla paikoista, joista ei pitäisi tulla. Näin on käynyt minulla. Tilanne esiintyy erityisesti tulisijojen käytön yhteydessä ja jälkeen. Sen sijaan edes pidempi liesituulettimen käyttö ei saa ilmavirtausta kääntymään pesuhuoneen poistoilmakanavassa. Suunnitelma on nyt lisätä pari tuloilmaventtiiliä Air Termicoiden kaveriksi. Air Termicoiden ja ikkunarakojen tarjoama ilmamäärä näyttäisi riittävän normaalitilanteessa (normaali = talviaikaan pitää kuristaa poistoilmamääriä reippaasti, muutoin seurauksena liiallinen alipaine). Tulisijojen käyttöä varten lisään pari uutta tuloilmakanavaa suljettavan venttiilin kanssa. Tämä tarkoittaa, että ekstra-venttiilejä joutuu avaamaan ja sulkemaan tulisijojen käytön mukaan. Toisaalta ekstra-venttiileissä on tiedossa mukava näpertelyprojekti, jotta saan järjestettyä niille auki-kiinni -toiminnon yhdestä kytkimestä eli "takkakytkimen", kuten jokseenkin vastaavaa toimintoa kutsutaan koneellisen IV/LTO:n yhteydessä.
Taitaa olla aika marginaalinen energiansäästö, ilma on lämpöisempää mutta samalla ikkuna jäähtyy.
 
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
4 989
Onko kellään kokemusta Air Termico tuloilmaikkunaventtiili | Air-In® verkkokauppa ? Talossa painovoimainen ilmanvaihto mutta ei tuloilmalle räppänöita. Tuo air termico vois olla hyvä makkareihin jos toimii.
Suosittelen ensin tutustumaan

Ulkopuitteen ylävaakatiivisteeseen jätetään kulmakohdissa/nurkista noin 1 cm mittaiset raot. Jotta ilma kiertää ulkopuitteem välissä
- Ulkopuitteen alavaakatiivisteen keskikohdassa jätetään tiivistämättä noin 5-10 cm kohta.
-Isoon tiivisterakoon voidaan asentaa esimerkiksi avosoluisesta superlonista tai villapunoksesta suodatin pölyn, lumen sekä kärpästen pääsyn estämiseksi välitilaan.
-Suodatin on vaihdettava noin olosuhteista riippuen 3-12 kuukauden välein.
Sisä puitteeseen rako yläreunaan, luethan koko linkin jos kiinnostuit.

Tarkemmin em. linkistä vähän muotoilin tota tekstiä. Ideaa en ole kokeillut, mutta arvioisin sen toimivaksi ja ottaa myös lämpöä talteen eikä monelle maksa kuin sen tiivisteiden leikkaukseen käyvän ajan.

Onkos joku tota testannut, toi ikkunalasin jäätymisen mahdollisuus on tossa oikeastaan ainut teoreettinen? haitta.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
05.01.2021
Viestejä
735
Ilto 440 ja energiankulutus. Sähköinen jälkilämmitys. Olen mitannut kauimmaisesta tuloventtiilistä lämpötilaa ruuvitagilla ja nyt näyttää tasaista n.+18 (ulkona pikkuplusssaa). Vuorokausikulutus n.9kWh. Vaikuttaa aika isolta? Onko joku muu mitannut kulutusta?

Ennen säätöä asetukset oli ihan pielessä ja tulosta puhalsi +26 ilmaa ja vrkkulutus 22kWh luokkaa, järkyttävää.

Jälkilämmityksen pois ottaminen ei ole vaihtoehto koska herkkä vaimo ja pieniä lapsia talossa.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
6 616
Eihän tuo hirveästi ole jos lukemassa on kokonaiskulutus? Ilmanvaihto vie paljon energiaa jos on iso talo.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
3 909
Ilto 440 ja energiankulutus. Sähköinen jälkilämmitys. Olen mitannut kauimmaisesta tuloventtiilistä lämpötilaa ruuvitagilla ja nyt näyttää tasaista n.+18 (ulkona pikkuplusssaa). Vuorokausikulutus n.9kWh. Vaikuttaa aika isolta? Onko joku muu mitannut kulutusta?

Ennen säätöä asetukset oli ihan pielessä ja tulosta puhalsi +26 ilmaa ja vrkkulutus 22kWh luokkaa, järkyttävää.

Jälkilämmityksen pois ottaminen ei ole vaihtoehto koska herkkä vaimo ja pieniä lapsia talossa.
Pelkät puhaltimet vie jonkun 3kWh vuorokaudessa.

Eipä tuossa muuta ole tehtävissä kuin säätää tuloilmaa vielä alemmas tai pienentää ilmamääriä, jos vielä alemmas haluaa tuon kulutuksen saada. Säätämisen järkevyys tietysti riippuu myös siitä mikä lämmitysmuoto talossa on.

Meillä on IV-koneissa vain etuvastukset, jotka ei onneksi vielä napsu päälle. Yöllä oli näköjään kylmimmillään ottoilma +1-asteista ja tuloilma +12.
 
Liittynyt
28.05.2017
Viestejä
159
Itsellä tosiaan yllämainittu Enervent Pandion maalämpökohteessa, 170 neliötä kahdessa kerroksessa ja lattialämmitys.

Koneessa LTO ja olen tyystin laittanut sähkövastuksen pois päältä. Näin menty jo useampi talvi. Näillä 3-7 asteen keleillä tuloilma LTOn jälkeen 17-18c, kun talon sisäilma noin 21-22c. Kone vie ~3,8kWh päivässä kun tehot noin 43-47%.

Tuloilman lämmittäminen sähköllä on ihan vihoviimeistä hommaa, pyynti vaan niin alas ettei vedontunnetta tunne. Ja tosiaan tehoilla on yllättävän iso merkitys sähkönkulutukseen. Meillä reilu 10%-yksikön tehonnosto 60% käytännössä tuplaa IV-koneen sähkönkulutuksen.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
19.09.2022
Viestejä
7
Ilto 440 ja energiankulutus. Sähköinen jälkilämmitys. Olen mitannut kauimmaisesta tuloventtiilistä lämpötilaa ruuvitagilla ja nyt näyttää tasaista n.+18 (ulkona pikkuplusssaa). Vuorokausikulutus n.9kWh. Vaikuttaa aika isolta? Onko joku muu mitannut kulutusta?

Ennen säätöä asetukset oli ihan pielessä ja tulosta puhalsi +26 ilmaa ja vrkkulutus 22kWh luokkaa, järkyttävää.

Jälkilämmityksen pois ottaminen ei ole vaihtoehto koska herkkä vaimo ja pieniä lapsia talossa.
Kannattaa ehkä kuitenkin miettiä tuota jälkilämmön säätöä. Itselläni on sama kone, alunperin termostaatti oli asennossa +20 -> muutin sen asentoon +15. Lapsia ei talossa ole, mutta viluherkkä vaimo kylläkin, eikä ole huomattu mitään eroa käytännössä. En ole kanavista mitannut lämpötiloja (harkinnassa), mutta keho ei ainakaan huomannut mitään eroa.

Parina yönä on hetkellisesti käynyt vastus päällä kun on ollut vähän pakkasta ulkona. Täytyy seurailla ja tarvittaessa tiputtaa vielä alaspäin ja yrittää löytää sweet spot jossa tuo ei haittaa elämää mutta säästää sähköä.

Itsellä kun vastukset ei käy päällä, tuo syö 2,4kWh per päivä. Puhaltimien nopeusasetus on 2/5

Itse heräsin noita asetuksia säätelemään sen jälkeen kun kulutuksia mittasin :)
 
Liittynyt
05.01.2021
Viestejä
735
Kannattaa ehkä kuitenkin miettiä tuota jälkilämmön säätöä. Itselläni on sama kone, alunperin termostaatti oli asennossa +20 -> muutin sen asentoon +15. Lapsia ei talossa ole, mutta viluherkkä vaimo kylläkin, eikä ole huomattu mitään eroa käytännössä. En ole kanavista mitannut lämpötiloja (harkinnassa), mutta keho ei ainakaan huomannut mitään eroa.

Parina yönä on hetkellisesti käynyt vastus päällä kun on ollut vähän pakkasta ulkona. Täytyy seurailla ja tarvittaessa tiputtaa vielä alaspäin ja yrittää löytää sweet spot jossa tuo ei haittaa elämää mutta säästää sähköä.

Itsellä kun vastukset ei käy päällä, tuo syö 2,4kWh per päivä. Puhaltimien nopeusasetus on 2/5

Itse heräsin noita asetuksia säätelemään sen jälkeen kun kulutuksia mittasin :)
Kiitos kaikille vastauksista.

Tuo säätönamiska on ainakin omassa koneessa todella outo. Tai sen asteikosta ei ainakaan ole mitään hyötyä. Onkohan se asennettu väärin tai jotain...

Alunperin se oli siis asennossa +20 ja tällöin oli mitattuna +26 tulossa. Asennossa +15 oli mitattuna +22. Nyt +0 kohdilla on löytynyt n.+18 mitattuna. Vieläkin alemmaksi saa säädettyä jolloin asteikkoa ei ole enää varttikierrokseen näkyvissä, lopussa napsahtaa oletettavasti pois päältä jolloin asteikosta tulee jo toisen ääripään +40 vastaan.
 
Liittynyt
23.10.2016
Viestejä
503
Nuppi lienee painettu vain akselin booreihin johonkin asentoon. Nuppi irti vetämällä, ja oikea lukema viivaa osoittamaan.
 
Liittynyt
05.01.2021
Viestejä
735
Nuppi lienee painettu vain akselin booreihin johonkin asentoon. Nuppi irti vetämällä, ja oikea lukema viivaa osoittamaan.
Irrroitin tänään vielä tuon nupin. Alta paljastui puoliympyrän muotoinen akseli ja vastaava lovi myös nupista. Oli ihan oikeinpäin ja paikallaan. Joku valuvika tuossa on pakko olla.

Nupin "mittaristossa" on siis ensin pelkkä viiva, sen jälkeen vartin verran tyhjää jonka jälkeen asteikko 0 - 40. En saa tuota väännettyä mitenkään 20-40 asteikolle ja "off-naksahdus" kuuluu 40 asteen kohdalla kun on ensin mennyt alle nollan ja tyhjän tilan ja viivan ohitse.

Voisko joku saman ilto440 koneen omistama katsoa onko muilla samanlainen? Vaikuttaa todella oudolta.

Kyllä tuostakin tietysti ne asteet löytää kokeilemalla ja mittaamalla mut ois se kiva jos ne vastais edes jotenkin todellisuutta.
 
Liittynyt
19.09.2022
Viestejä
7
Irrroitin tänään vielä tuon nupin. Alta paljastui puoliympyrän muotoinen akseli ja vastaava lovi myös nupista. Oli ihan oikeinpäin ja paikallaan. Joku valuvika tuossa on pakko olla.

Nupin "mittaristossa" on siis ensin pelkkä viiva, sen jälkeen vartin verran tyhjää jonka jälkeen asteikko 0 - 40. En saa tuota väännettyä mitenkään 20-40 asteikolle ja "off-naksahdus" kuuluu 40 asteen kohdalla kun on ensin mennyt alle nollan ja tyhjän tilan ja viivan ohitse.

Voisko joku saman ilto440 koneen omistama katsoa onko muilla samanlainen? Vaikuttaa todella oudolta.

Kyllä tuostakin tietysti ne asteet löytää kokeilemalla ja mittaamalla mut ois se kiva jos ne vastais edes jotenkin todellisuutta.
Tältä näyttää itsellä:
1665050990161.png


Ja tuo säätöviiva on tosiaan 15c kohdalla. Mittailluthan en ole, totesin vaan että vastus ei enää käy kuumana kokoaikaa
 
Liittynyt
05.01.2021
Viestejä
735
Tältä näyttää itsellä:


Ja tuo säätöviiva on tosiaan 15c kohdalla. Mittailluthan en ole, totesin vaan että vastus ei enää käy kuumana kokoaikaa
Kiitos kuvasta. Samalta näyttää.

Saatko käännettyä nuppia koko asteikon viivasta neljäänkymppiin?
 
Liittynyt
22.12.2019
Viestejä
322
Laitan ekaks vähän taustaa ja muutakin; Omakotitalo Vantaalla, alkujaan 120m2 yhdessä tasossa, nyt n. 180m2 kahdessa (1,5) tasossa. Rakennettu 1997, ostin 2010.

Edellinen iv-kone oli Deekax Talteri 280, joka oli täys paska, jäätyili, jälkilämmitys tuhlasi liikaa energiaa (enimmillään 600w) ja laukoi ylilämpösuojaa liian usein. Ko. värkki oli sijoitettuna kodinhoitohuoneeseen siivouskaapin päälle, kondenssiveden poistoletku (joka sekin tukkeutui silloin tällöin kanssa) ohjattuna viemäriin. Tehonkulutus läpysköiden mukaan 90w(tuloilma) + 120w (poisto) ja 600w jälkilämmitys. Olettaisin et nämä pätevät, jos konetta ajetaan täysillä. Itse ajelin sitä kolmosteholla (max. 4), niin tulon puolella hatusta heitettynä n. 70w, poisto 90w, yht. 160w, ts. n. 1400kWh/vuosi + jälkilämmitys 3kk:n aikana karkeasti n. 300w keskimääräisellä teholla = n. 650kWh. Yhteensä n. 2000 kWh/vuosi.

Nykyinen siis 2012 vuosimallinen Enervent Pandion eco ECE, hankin sen silloin n. 2500 eurolla, ilman sähköistä jälkilämmitystä. Siksi sitä jälkilämmitystä ei ole tullut käytettyä. :rofl: Ja tosiaan, nyt 10v aikana hankitun kokemuksen myötä voisin väittää sähköisen jälkilämmityksen olevan ihan turha juttu pyöriväkennoisen kanssa. Tätä ajan 2-teholla (max. 4, n. 160w), niin olettaisin tehonkulutuksen olevan n. 80w, vuoden ajalta n. 700kWh. 1300kWh/vuosi säästö verrattuna Deekaxin romuun. Nykyisillä sähkön hinnoilla hiton hyvä säästö.

Sijoitin tämän talon laajennuksen yhteydessä (ts. muutin kylmävintit lämpimiksi oleskelutiloiksi) yläkertaan, siirsin/putkitin iv-kanavat uusiksi, että mätsäävät Pandioniin. Itse kyl olisin halunnut sijoittaa tämän toiselle puolelle taloa, missä maalämpöpumppu sijaitsee, niin olisin voinut yhdistää tuloilmakanavaan kanavapatterin -> talvella tuloilman jälkilämmitys erittäin edullisesti lämpöpattereilta palaavan veden avulla ja kesällä sitten lämpökaivosta maaviilennystä. Mutta talon pohja ja rakenteet eivät antaneet myöten.

Pandion seisoo/makaa lattialla. Kondenssiveden poistoletkua ei ole, kun pyöriväkennoinen palauttaa kosteutta takaisin sisälle niin ei tule kondenssivesiäkään lainkaan. Tämän kosteuden palauttamisen myötä sisäilman kosteus pysyy miellyttävänä myöskin talvellla, ei ole liian kuiva.

Tuloilma tulee nyt olkkarin lisäksi 6 huoneeseen (olkkari x 2, 4mh, 2 yläkerran huonetta; 8 venttiiliä yhteensä). Poistoilma vedetään kanssa 8 venttiilistä (2x wc, khh, sauna, keittiö, tuulikaappi, olkkari, yläkerta).

Suodattimia olen aika laiska vaihtamaan, siinä kerran vuodessa tai kahdessa. Toki epäsäännöllisesti kerran puolessa vuodessa imuroin pussisuodattimet puhtaiksi ötököistä ja muusta paskasta. Kennon olen pessyt tähän mennessä vain kahdesti, suihkun vesihanan alla. Kummallakaan kerralla ei ole tullut paljonkaan likaa, luultavimmin hyvien pussisuodattimien ansiosta.

Huonoja puolia.. Eipä niitä oikeastaan ole ollut lainkaan. Mitä nyt tuo värkki sytyttää ohjauspaneeliin punaisen valon 6kk välein muistuttamaan suodattimien vaihdosta, mikä hieman ärsyttää, kun sitä ei muuten voi kuitata kuin sammuttamalla koko värkki fyysisestä virtakytkimestä ja takaisin päälle. :p Pyöriväkennon hihnakin on edelleen kunnossa, ei ole vielä katkennut 10 vuoden aikana. Varahihna tuli koneen mukana, niin senkään suhteen ei huolta.

Käppyrät tein aikoinaan TaloLoggerilla, DS1820 sensoreilla. Liitteenä olevassa kuvassa näkyy johtoja, jotka menevät uretaaniin. Porasin iv-kanaviin reiät, työnsin sensorit sisään ja laitoin uretaanit perään estämään huoneilman lämmön vaikutuksen mittaustuloksiin.

Hyötysuhteet olen laskenut näin:
Tuloilman hyötysuhde: (Tuloilman lämpötila - Ulkoilman lämpötila) / (Poistoilman lämpötila - Ulkoilman lämpötila) * 100
Poistoilman hyötysuhde: (Poistoilman lämpötila - Jäteilman lämpötila) / (Poistoilman lämpötila - Ulkoilman lämpötila) * 100
Kokonaishyötysuhde: Molemmat hyötysuhteet summataan yhteen ja sitten jaetaan kahdella.
Täällä sama DIVK280, eka malli 80- ja 90-lukujen taitteesta. Olen nyt sitä mittaillu, kun pitäs sähköstä säästää, ja saan kakkosasennolla karkean 630W kulutuslukeman mittariin. Toisin sanoen, 0.63*24*365 = 5500kWh, mukana ei ole lämmitysvastusta koska takka lämmittää vielä tässä vaiheessa poistoilman tarpeeks hyvin ettei vastus ole päällä. Ilmanvaihtokoneen asennoilla 1-2 ei juurikaan ole kulutukseen merkitystä, ja radonin takia minimi ei muutenkaan ole fiksu veto.

Kuulostaa kovin kovalta lukemalta ilmanvaihdolle kun koko suorasähkölämmitteisen torpan vuosittainen kulutus on siellä 16-17000kWh välimaastossa.

Mimmosia lukemia porukka on täällä saanut noille nykyaikasille iv-koneille?
 
Liittynyt
05.01.2021
Viestejä
735
Täällä sama DIVK280, eka malli 80- ja 90-lukujen taitteesta. Olen nyt sitä mittaillu, kun pitäs sähköstä säästää, ja saan kakkosasennolla karkean 630W kulutuslukeman mittariin. Toisin sanoen, 0.63*24*365 = 5500kWh, mukana ei ole lämmitysvastusta koska takka lämmittää vielä tässä vaiheessa poistoilman tarpeeks hyvin ettei vastus ole päällä. Ilmanvaihtokoneen asennoilla 1-2 ei juurikaan ole kulutukseen merkitystä, ja radonin takia minimi ei muutenkaan ole fiksu veto.

Kuulostaa kovin kovalta lukemalta ilmanvaihdolle kun koko suorasähkölämmitteisen torpan vuosittainen kulutus on siellä 16-17000kWh välimaastossa.

Mimmosia lukemia porukka on täällä saanut noille nykyaikasille iv-koneille?
Ilto440 laitettu 2007. Nopeudet 1-5. Mitattu 2 nopeudella n.90W ja 3 nopeus n.160W. Lisäksi jälkilämmitysvastus vie sen vajaa 900W kun lämmittää.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
3 909
Täällä sama DIVK280, eka malli 80- ja 90-lukujen taitteesta. Olen nyt sitä mittaillu, kun pitäs sähköstä säästää, ja saan kakkosasennolla karkean 630W kulutuslukeman mittariin. Toisin sanoen, 0.63*24*365 = 5500kWh, mukana ei ole lämmitysvastusta koska takka lämmittää vielä tässä vaiheessa poistoilman tarpeeks hyvin ettei vastus ole päällä. Ilmanvaihtokoneen asennoilla 1-2 ei juurikaan ole kulutukseen merkitystä, ja radonin takia minimi ei muutenkaan ole fiksu veto.
Tämä nyt ei mitenkään voi pitää paikkansa, että pelkät puhaltimet ottaisi 630W tehoa. Kyllä tuossa lämmitysvastus täytyy olla päällä.
 
Liittynyt
22.12.2019
Viestejä
322
Tämä nyt ei mitenkään voi pitää paikkansa, että pelkät puhaltimet ottaisi 630W tehoa. Kyllä tuossa lämmitysvastus täytyy olla päällä.
No näin itekkin sitä ensin tulkitsin, tuo lukema on mitattu pistokkeen ja rasian välistä, eli on koko yksikön ottama virta seinästä. Yritin lämmitysvastusta kokeilla, se naksahti vasta 20c kohdalla ylöspäin mennessä, ja toisen kerran takas alaspäin tullessa, mutta vaikutus oli pienempi kuin +200w, alemmas ei kulutus menny vaikka käänsi jonnekin 10c lukemiin lämmitysvastuksen. Mahtaisko olla vastuksen kytkimessä vika, tai ylilämpösuojassa, tms. joita vois kenties jopa kokeilla helppoina fikseinä? Toinen puhaltimista on vaihdettu vuosi takaperin, toinen näyttää alkuperäseltä.
 
Liittynyt
05.01.2021
Viestejä
735
No näin itekkin sitä ensin tulkitsin, tuo lukema on mitattu pistokkeen ja rasian välistä, eli on koko yksikön ottama virta seinästä. Yritin lämmitysvastusta kokeilla, se naksahti vasta 20c kohdalla ylöspäin mennessä, ja toisen kerran takas alaspäin tullessa, mutta vaikutus oli pienempi kuin +200w, alemmas ei kulutus menny vaikka käänsi jonnekin 10c lukemiin lämmitysvastuksen. Mahtaisko olla vastuksen kytkimessä vika, tai ylilämpösuojassa, tms. joita vois kenties jopa kokeilla helppoina fikseinä? Toinen puhaltimista on vaihdettu vuosi takaperin, toinen näyttää alkuperäseltä.
Kokeile vaikka ottaa ihan hetkeksi vanhempi puhallin pois jos se irtoaa helposti liittimestä ja seuraa tapahtuuko kulutukselle mitä. Tai vaikka molemmat ja jos vieläkin laite kuluttaa niin tietää että joku vastus siellä on vielä päällä.
 
Liittynyt
19.01.2020
Viestejä
678
Täällä sama DIVK280, eka malli 80- ja 90-lukujen taitteesta. Olen nyt sitä mittaillu, kun pitäs sähköstä säästää, ja saan kakkosasennolla karkean 630W kulutuslukeman mittariin. Toisin sanoen, 0.63*24*365 = 5500kWh, mukana ei ole lämmitysvastusta koska takka lämmittää vielä tässä vaiheessa poistoilman tarpeeks hyvin ettei vastus ole päällä. Ilmanvaihtokoneen asennoilla 1-2 ei juurikaan ole kulutukseen merkitystä, ja radonin takia minimi ei muutenkaan ole fiksu veto.

Kuulostaa kovin kovalta lukemalta ilmanvaihdolle kun koko suorasähkölämmitteisen torpan vuosittainen kulutus on siellä 16-17000kWh välimaastossa.

Mimmosia lukemia porukka on täällä saanut noille nykyaikasille iv-koneille?
Onko koneessa LTO-kenno vai kesäkenno paikallaan ja mikä on lämmitysasetus? Ei voi olla noin paljoa

B58C12B3-52C1-4EAD-9598-3B1FC574EA9F.jpeg
 
Toggle Sidebar

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjut
186 269
Viestejä
3 391 176
Jäsenet
60 733
Uusin jäsen
rälläkkä

Hinta.fi

Ylös Bottom