leripe
Ehdotuksia otetaan vastaan
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 1 395
Jossei timanttiporausta ole sekä lämmitystoimintoa ja premium tyylikästä mallia, niin ylihintaista.
Tuossa on oikea hinta jäähdyttimelle ja asennus päälle. Asennus on tuollakin noussut kohtuu kovaan luokkaa jo.Tutulle tarjottiin rakenteilla olevaan luhtitalo-asuntoon rakentajan puolesta pelkästään jäähdyttävää ilmalämpöpumppua hintaan 2800€ asennettuna. Eikös tuo ole järkyttävän kallis, varsinkin kun kyseessä vain jäähdyttävä malli, vai enkö tajua nyt jotain? Kyseessä tämä Mitsu, luultavasti pienempitehoisena kun neliöitä ei ihan hirveästi ole: Mitsubishi Electric MSZ-HR -ilmanjäähdytin – Miellyttävä viileys kotiin ja toimistoon! - Scanoffice
Mitsulla varmaan LN ja RW sarja on ne parhaat, en tunne muiden valmistajien laitteita, mutta samassa hintaluokassa on varmaan aika samaa kamaa. Noi hyvät on kaikki sen verran hyviä et ostaisin sellasen mikä miellyttää silmää ja jos vaikuttaa et pumppu on vähän rajoilla neliöiden puolesta niin suosiolla isompi malli.Maalämpö on, eli kai tuollainen vain jäähdyttäväkin riittäisi. Jälkiasennus varmaankin vaatisi järeämpää porausta kyllä, mutta taitaa tosiaan olla aika yläkanttiin hinnoiteltu tuo "tarjous".
Onkos paras teoreettinen kylmäkerroin tällä hetkellä Mitsun LN25:ssä (SEER 10,5)? Tai tuleeko joku halvempi ja luotettavaksi todettu malli lähelle?
Ei ehjissä fd sarjan koneissa ole ollut mitään sulatusongelmia, vielä tänäänkään.Kirjoittelin aikaisemmin asentaneeni kaksi Gree Amber Nordic 12 wifi lämpöpumppua vanhaan omakotitaloon. Vanhat pumput oli Mitsun fd-sarjaa.
Sähkönkulutuksesta on liian vaikea tehdä mitään kauaskantoisia kannanottoja, olosuhteet on liian muuttuvia siihen.
Meluisaksi haukutut, no jaa... Ulkoyksikön mökä samaa tasoa kun vanhoissa Mitsuissa, ei häiritsevä, eikä kuulu sisälle. Sisäyksikössä samalla ilman virtausnopeudella ei häiritsevää eroa. Joskin tuo Green 5- vaihde on sitten jo omaa luokkaansa, puskee se kyllä ilmaakin läpi mutta en tiedä missä sitä voisi käyttää. Konepajalla?
Vanhoja mitsuja olisi jo tässä vaiheessa sulatettu jäästä kuuman veden kera, Gree hoitanut sulatuksensa mallikkaasti. Nämä kosteat pienet pakkaset ja nollan lähellä seilaaminen oli Mitsuille myrkkyä. Myös räntäsateet.
Mitsuissa (12-13 vuotta sitten asennettu) oli myös tätä 1/2 h käynti ja sitten sulatus rytmiä. IVO- buutti ainoa mikä auttoi.
Lisäksi nollakelien lähellä teki usein muutaman sekunnin puhalluksia sisäyksikkö, säädetyin puhallustehoin. Ei siis ollut luultavammin kyse mistään sisälämpötila tarkkailusta, kun sitä ei muulloin tapahtunut.
Greestä ei muuta negatiivista toistaiseksi kun sisäyksikön lämpötilan muutoksista paukkuvat muoviosat. Vähän turhan ohutta muovia kaikki mitä sisäyksikössä on. Pienellä virittelyllä varmaan tuokin saadaan katoamaan.
Pakkasta ei ole ollut kuin pahimmillaan -10° niin tehokysymys on vielä hiukan auki, vanhat Mitsuthan hyytyi jo -15° kohdalla joten odotellaan pirunmoisia pakkasia ja hallittuja sähkökatkoja.
Toiselle saattoi näin käydä kun lakkasi lopulta toimimasta.Ei ehjissä fd sarjan koneissa ole ollut mitään sulatusongelmia, vielä tänäänkään.
On tainnut olla fd koneesi tyhjiä. Vuotavat kompuran sähkö läpiviennistä sopat pihalle. Tyyppivika.
Tarkastettiinko kunnolla. Eli huoltosarjalla kone tyhjäksi ja vaakalla oikea gramma määrä soppaa ?Toiselle saattoi näin käydä kun lakkasi lopulta toimimasta.
Mutta kyseinen sulatusongelma oli alusta saakka molemmissa yksilöissä. Olivat mallisarjansa alkupään tuotantoa. Kylmäainemäärät myös tarkastettiin.
Kone tyhjennettiin, tarkastettiin mahdolliset vuotokohdat ja vaa'alla punniten kylmäaineet sisään. Eivätkä nämä huoltokaverit minua kyllä huijanneet, liian tuttuja siihen. Homma hoitui ilman takuukeskusteluja silloin ja myöhemminkin kavereiden omalla ajalla.Tarkastettiinko kunnolla. Eli huoltosarjalla kone tyhjäksi ja vaakalla oikea grammaa määrä soppaa ?
Ja Mitsubishi fd tapauksessa koeponnistamalla typellä se johtosarjan alkava vuoto olisi voitu havaita takuun aikana. Olisi vaan karkeasti puolet mennyt uusiksi. Joten myyjä/huoltajat kävivät antamassa näille valohoitoa ja suhauttivat silmät ummessa r kaasua koneeseen. Toimi sen aikaa että päästiin pitkistä takuista eroon.
Huoltomittari sarjaa tuijottamalla ei voi invertterin kylmäaine määriä päätellä.
Koeponnistuksessa typellä nuo aikanaan näki paljain silmin, vuodonilmaisu suihketta kompuran päälle.Kone tyhjennettiin, tarkastettiin mahdolliset vuotokohdat ja vaa'alla punniten kylmäaineet sisään. Eivätkä nämä huoltokaverit minua kyllä huijanneet, liian tuttuja siihen. Homma hoitui ilman takuukeskusteluja silloin ja myöhemminkin kavereiden omalla ajalla.
Vuotoja tuskin oli jos kylmäaineet pysyi sisällä ainakin sen 13 vuotta.
Aasiasta sain myöhemmin ohjeen että piirilevylle pitää lisätä jumpperi joka pidentää sulatus- ajan muistaakseni 5:stä 8:n minuuttiin. Eipä vaan piirilevyllä ollut moista paikkaa. Aasian pojat olivat sen jälkeen hyvin vähäsanaisia.
Maahantuoja oli koko ajan suorastaan mykistyneen vaiti.
Koeponnistuksessa typellä nuo aikanaan näki paljain silmin, vuodonilmaisu suihketta kompuran päälle.
Ja vajaat koneet oireili juurikin huonoilla sulatuksilla. Oli aikanaan paljon näitä. Ja nytkin kun tulee vastaan niin 100% tyhjäksi hiljalleen vuotaneita. 100g vajaus alkaa vaikeuttamaan jo sulatusta.
Alipaineella se vuoto ei näy. Eli jos aikanaan jäänyt ylipaine kokeet tekemättä on silloin ollut kyseessä ammattitaidottomuus tahi retkutus. Tai se takuu kysymys ja sen välttely, aikaa venuttamalla joku muu maksoi fd koneiden tyyppivian.
Fh sarjaa viimeksi laitettu samoja määriä. Niissä muuta ongelmaa ole kuin ulkoyksikön puhallin ja pohjavastuksen termostaatin mädäntyminen. Uusista mitsuista jännä nähdä miten kestävät.Näitä koneita oli erä samoin ongelmin. Vuosi pari myöhemmin asennetuissa ei näin pahasti ongelma korostunut.
Kuuma vesi hoiti sulatusongelman ja koneet kun ei maksanut minulle oikeastaan mitään niin en jaksanut vuosia asiasta valittaa. Hoiti kuitenkin joten kuten tehtävänsä.
Jos uudet pumput kestää edes puolet tuosta ajasta käytössä ilman suurempia ongelmia niin olen tyytyväinen.
On tuossa jotain pientä kehitystä tapahtunut, mutta toisaalta jäähdytys vie joka tapauksessa niin paljon vähemmän energiaa ja on muutenkin "tarpeetonta", joten ainakaan laskennallisesti et tule ikinä päivittämällä pääsemään "voitolle". Eli en näe mitään järkeä uusia jos nykyinen pumppu toimii, eikä tunnu siltä että jäähdytysteho olisi jotenkin puuttellinen.Tuli mieleen tämmöinen kysymys omakotitalon oston yhteydessä: Onko järkeä päivittää vuoden 2009 ILPiä jäähdytystarkoituksesta uudempaan (taisi olla joku mitsubishin sen ajan hyvä malli)? Eli onko jäähdytystehossa tapahtunut energiatehokkuuden kannalta merkittävää kehitystä? Itse ajattelisin että ei. Eikö se kehitys ole pääasiassa tapahtunut lämmityspuolella?
Päälämmitysmuoto siis kaukolämpö lattiakiertoisena, joten ei luultavasti tule kovin paljon ILPiä käytettyä lämmitykseen.
Ei äkkiseltään kovin kustannustehokkaalta kuulosta. Kunnon putsaus ja kovaa käyttöä loppuun asti.Tuli mieleen tämmöinen kysymys omakotitalon oston yhteydessä: Onko järkeä päivittää vuoden 2009 ILPiä jäähdytystarkoituksesta uudempaan (taisi olla joku mitsubishin sen ajan hyvä malli)? Eli onko jäähdytystehossa tapahtunut energiatehokkuuden kannalta merkittävää kehitystä? Itse ajattelisin että ei. Eikö se kehitys ole pääasiassa tapahtunut lämmityspuolella?
Päälämmitysmuoto siis kaukolämpö lattiakiertoisena, joten ei luultavasti tule kovin paljon ILPiä käytettyä lämmitykseen.
n 4-5v sitten alkoi tulla R32 kylmäaineella olevia pumppuja, joissa parempi lämmitysteho kovilla pakkasilla. Ja tietty wifiä ja muuta hifiä tulee uudemmissa. Jos pelkkään jäähdytykseen käyttää, niin eipä juuri toinna säästömielessä vaihtaa toimivaa uuteen. Kuten ylläkin sanottu, niin huolehtii säännöllisestä pesusta, ettei ole kenno ja puhallin pölyä ja hometta täynnä ja eikun käyttää vaan niin pitkään kuin toimii.Tuli mieleen tämmöinen kysymys omakotitalon oston yhteydessä: Onko järkeä päivittää vuoden 2009 ILPiä jäähdytystarkoituksesta uudempaan (taisi olla joku mitsubishin sen ajan hyvä malli)? Eli onko jäähdytystehossa tapahtunut energiatehokkuuden kannalta merkittävää kehitystä? Itse ajattelisin että ei. Eikö se kehitys ole pääasiassa tapahtunut lämmityspuolella?
Päälämmitysmuoto siis kaukolämpö lattiakiertoisena, joten ei luultavasti tule kovin paljon ILPiä käytettyä lämmitykseen.
Meillä maksoi 1400€ viilentävän pumpun asennus, että sanoisin tuossa olevan tonni liikaa heti...Tutulle tarjottiin rakenteilla olevaan luhtitalo-asuntoon rakentajan puolesta pelkästään jäähdyttävää ilmalämpöpumppua hintaan 2800€ asennettuna. Eikös tuo ole järkyttävän kallis, varsinkin kun kyseessä vain jäähdyttävä malli, vai enkö tajua nyt jotain? Kyseessä tämä Mitsu, luultavasti pienempitehoisena kun neliöitä ei ihan hirveästi ole: Mitsubishi Electric MSZ-HR -ilmanjäähdytin – Miellyttävä viileys kotiin ja toimistoon! - Scanoffice
Miten tuota lämmittävän pumpun vaihdon kannattavuutta pitäisi laskea? Laitettiin autotalliin viime kesänä n. 10v vanha pumppu kun ilmaiseksi saatiin. Entsisellä omistajalla se ei ole ollut kuin muutaman vuoden käytössä.n 4-5v sitten alkoi tulla R32 kylmäaineella olevia pumppuja, joissa parempi lämmitysteho kovilla pakkasilla. Ja tietty wifiä ja muuta hifiä tulee uudemmissa. Jos pelkkään jäähdytykseen käyttää, niin eipä juuri toinna säästömielessä vaihtaa toimivaa uuteen. Kuten ylläkin sanottu, niin huolehtii säännöllisestä pesusta, ettei ole kenno ja puhallin pölyä ja hometta täynnä ja eikun käyttää vaan niin pitkään kuin toimii.
Tarvitset tuohon (vähintään) kolme määrettä:Miten tuota lämmittävän pumpun vaihdon kannattavuutta pitäisi laskea?
Niin siis sitä tarkoitin että miten ero sähkönkulutuksessa arvioidaan. Tiedän paljonko nykyinen pumppu kulututtaa niillä lämpötiloilla mitä olen logannut ylös mutta en paljonko uusi pumppu kuluttaisi samoissa olosuhteissa.Tarvitset tuohon (vähintään) kolme määrettä:
1) Paljonko uusi pumppu + vaihto maksaa + paljonko se kuluttaa sähköä vuodessa?
2) Paljonko vanha pumppu + sen asennus maksoi + paljonko se kuluttaa sähköä vuodessa?
3) Paljonko lämmitys (sekä viilennys) kulutti sähköä ennen mitään pumppuja?
Nyt jos esim. saat tuloksen:
1) uusi pumppu + vaihto maksaisi 3000€ ja sähkön kulutus vuodessa olisi 1000€
2) vanha pumppu + sen asennus maksoi 2000€ ja sähkön kulutus vuodessa on vaikkapa 1500€
3) ilman mitään pumppuja tai asennuksia sähkön kulutus on vuodessa ollut vaikkapa 2000€
Saadaan tulos että vuodessa vanha pumppu + asennus maksaaa itsensä takaisin = kannattaa (500€/vuosi) 4 vuoden jälkeen. Tämän jälkeen se "tuottaa" sinulle 500€ vuodessa, jos kestää pidempään kuin tuon 4 vuotta.
Toisaalta jos uusi pumppu + asennus eikä mitään pumppua se maksaisi itsensä takaisin 3 vuodessa minkä jälkeen tuottaisi voittoa. Tosin JOS käytössä taas on se vanha pumppu tuo uusi alkaisi tuottamaan voittoa vasta 6 vuoden jälkeen.
Nyt joudut tietysti itse laskemaan nämä asiat, eli paljonko sähkö on sinulle maksanut / maksaa, paljonko ilman mitään pumppuja (esim. suorasähkö)lämmitys maksaisi? Paljonko se sitten maksaa uudella tai vanhalla pumpulla jne jne. Varmaan ymmärrät idean.
Ettei homma olisi liian helppoa sinun toki täytyy myös tehdä arvio siitä miten pitkään tuote (pumppu) kestää, niin vanhassa kuin uudessakin pumpussa. Sekä myös kuluuko sinulta jotain rahaa itse tuotteen huoltamiseen (puhdistus, aineen lisäys, paristoja kaukosäätimeen tms). Minkä lisäksi joudut arvioimaan miten pitkään asut em. kohteessa, paljonko mahdollinen pumppu nostaa sen myyntihintaa tai paljonko maksaa uuteen kohteeseen vanhan pumpun siirtäminen jne jne. Eli yhtälössä on myös muuttujia.
Hyötysuhteesta. Harva valmistaja uskaltaa tietoa paljastaa.Niin siis sitä tarkoitin että miten ero sähkönkulutuksessa arvioidaan. Tiedän paljonko nykyinen pumppu kulututtaa niillä lämpötiloilla mitä olen logannut ylös mutta en paljonko uusi pumppu kuluttaisi samoissa olosuhteissa.
Ai eikö SCOP- ja SEER-arvoihin ole luottamista? Uuden energialuokitusasteikon luulisi myös tulevan näihin kohtapuoliin, kun kaikki tuppaa olemaan vähintään A+.Hyötysuhteesta. Harva valmistaja uskaltaa tietoa paljastaa.
No ne ovat jossakin laboratoriossa testattuja lukuja, kuten autojen normikulutuksetkin tai sähköauton ajomatka. Käytännössä oman torpan seinällä ei kukaan osaa sanoa mitä eroja pumpuissa on. Riippuu olosuhteista ja monesta muusta asiasta.Ai eikö SCOP- ja SEER-arvoihin ole luottamista? Uuden energialuokitusasteikon luulisi myös tulevan näihin kohtapuoliin, kun kaikki tuppaa olemaan vähintään A+.
Oma reilun kuukauden kokemukseni vaihdosta:Miten tuota lämmittävän pumpun vaihdon kannattavuutta pitäisi laskea? Laitettiin autotalliin viime kesänä n. 10v vanha pumppu kun ilmaiseksi saatiin. Entsisellä omistajalla se ei ole ollut kuin muutaman vuoden käytössä.
Tämän kuun aikana ottanut vajaa 200kWh, lämmitys 10C, n. 70m2. Ulkolämpötila näyttää olleen +10C ja -10C välillä.
Scop on ilmoitettu eteläsuomen korkeudella. Lisäksi tuohon vaikuttaa mitoitus eli pumpun kuormitus. Ainakin omissa hyötysuhde laskee korkealla kuormituksella.Ai eikö SCOP- ja SEER-arvoihin ole luottamista? Uuden energialuokitusasteikon luulisi myös tulevan näihin kohtapuoliin, kun kaikki tuppaa olemaan vähintään A+.
Ehkä 2010-luvulla rakennetuissa ja sitä uudemmissa taloissa. ILP-talot tuppaa olemaan tätä vanhempia.Lisäksi mun mielestä tuo pohjoisen scop:kin on laskettu eteläeurooppalaisen talon mukaan, eli lämmitys aloitetaan kun ulkolämpötila on jotain 19°C tjsp... Suomalaisittain eristettyä taloahan ei tarvitse alkaa erikseen lämmittämään ennen kuin vasta kun ulkolämpö hiipii johonkin alle 10°C, tai jopa myöhemminkin. Laitteiden ja ihmisten "hukkalämpö" yhdistettynä ilmanvaihdon lämmön talteenottoon riittää melko pitkälle kun rakenteet ovat eristettyjä.
Itsellä tuli edelliskeväänä uusi mitsu vuoden 2007 Daikinin tilalle. Daikiniin uusin puhallinmoottorin joka maksoi 60e kotiin tuotuna ebaystä, putsasin kunnolla ja laitoin kellariin lämmittämään harrastetilaa. Asennuksen yhteydessä uudet kylmäaineet sisään. Hyvin on nyt 2 talvea pitänyt kellarin jatkuvasti +18 asteessa ilman mitään apulämmityksiä.hyvätkin pumput jatkuvassa lämmityskäytössä harvoin kestää yli 15v, joku 7-10v normi vaihtoikä ja huono pumppu kestää 1-2v niinkuin itsellä kävi. Mitään laakerointeja, tai kompressorin vaihtoa yms vanhoille ei aleta suorittamaan vaan se on yleesä järkevämpää uus pumppu kun vanhaan tulee vika.
No 90 puolessa välissä tuo muuttui. Asun 97 talossa jossa on talteenotto. Puhallusvillaa tykitettiin joskus 15 vuotta sitten puoleen metriin, ja ei kyllä mitään tarvetta ole alkaa lämmittämään ennen kuin vasta 10° korvilla.Ehkä 2010-luvulla rakennetuissa ja sitä uudemmissa taloissa. ILP-talot tuppaa olemaan tätä vanhempia.
Mulla on 90-luvun alussa rakennettu talo ilman lämmön talteenottoa. Takkaa tulee poltettua vappunakin.
En tiedä mitä mitsu mittailee, mutta ainakin itse olen ollut havaitsevinani omilla Panasoniceilla, että kosteilla nollakeleillä tulee itseasiassa enemmän sulattelua kuin vähän kylmemmällä, joten sinänsä ihan mahdollista.Jahas ruvennu näköjää Mitsubishin melcloudin energiankäyttö luvut ihan hourimaan kun nollakelillä menee enemmä kun viimetalven pakkasilla. Samaa kaavaa näyttää homeassistant lisäosa, tai sitten näytti liian pieniä aluksi. Pitänee laittaa kunnon virtamittari väliin niin saa oikeaa dataa eikä vain arvailuja cloudin kautta.
Jatketaan vielä tätä keskustelua. Onko kellään kokemuksia kiertoilmakojeesta?Paremmin pölyiseen tilaan sopisi kiertoilmakoje joka on suunniteltu pölyiseen tilaan. Perusilmalämpöpumppu kierrättää sitä pölyistä ilmaa sen sisäyksikön suodattimien läpi ja on todennäköisesti nopeasti tukossa. Tässä yksi: Esite_Toshiba_AW_DX_-_Suurten_tilojen_lampopumppu.pdf (kotisivukone.com)
Vedä virrat pois puoleksi tunniksi, niin se resetoi itsensä. Yleensä mittaus sen jälkeen taas toimii.Jahas ruvennu näköjää Mitsubishin melcloudin energiankäyttö luvut ihan hourimaan kun nollakelillä menee enemmä kun viimetalven pakkasilla. Samaa kaavaa näyttää homeassistant lisäosa, tai sitten näytti liian pieniä aluksi. Pitänee laittaa kunnon virtamittari väliin niin saa oikeaa dataa eikä vain arvailuja cloudin kautta.
Ja suojakytkimestä tai vastaavasta. Kauko ei riitäVedä virrat pois puoleksi tunniksi, niin se resetoi itsensä. Yleensä mittaus sen jälkeen taas toimii.
Koska se pienikin vesi jäätyy ja tyhjiöintipumppu ei sitä saa poistettua sieltä. Ei ole niin nopeaa asentajaa, että saisi putket asennettua paikoilleen ja tyhjiöityä, etteikö yli 10 asteen pakkasessa jäätymistä tapahtuisi.Miksi talvella tapahtuvassa asennuksessa puhutaan tyhjiöinnin vaikeudesta? Eli kosteutta ei väitetysti saada välttämättä niin hyvin pois kuin kesällä.
Eikö tarkoitus ole nimenomaan minimoida putkistoon jäävä vesimassa? Ulkoilmassa oleva vesimassahan on pienimmillään juuri talvella, jolloin absoluuttinen ilmankosteus on pieni. Eli voisi kuvitella tyhjiöinnin olevan sitä helpompaa, mitä kylmempi on (pois lukien kylmyyden tuomat materiaalitekniset haasteet).
VÄÄRINKoska se pienikin vesi jäätyy ja tyhjiöintipumppu ei sitä saa poistettua sieltä. Ei ole niin nopeaa asentajaa, että saisi putket asennettua paikoilleen ja tyhjiöityä, etteikö yli 10 asteen pakkasessa jäätymistä tapahtuisi.
n. -73c Alle sen ei onnistu enää jäätyneen veden poisto putkista mitenkään. Tai no tässä tulee tyhjiöpumpun rajat, tarvii olla hyvä 2-stage pumppu jolla pääsee alle 10 pascalin. 39 Pascalin vakuumi onnistuu helposti ja se riittää -30c.Eikö noissa asennuksissa ole -20c rajana?
Meillä on 1999-2000 valmistunut harkkotalo ja suunnilleen samoilla asteilla mennään. 400mm villaa vintillä ja seinissä 100mm uretaania harkon välissä. Lämmön talteenotto ilmanvaihdossa.No 90 puolessa välissä tuo muuttui. Asun 97 talossa jossa on talteenotto. Puhallusvillaa tykitettiin joskus 15 vuotta sitten puoleen metriin, ja ei kyllä mitään tarvetta ole alkaa lämmittämään ennen kuin vasta 10° korvilla.
Pumppu pois päältä, takaisin päälle. Melcloudin asetuksista restart wifi interface. Taas toimii.Onko muita joilla melcloud ilmoittaa yksikön olevan offline? Yksikkö on kuitenkin ihan onnistuneesti wifissä kiinni, mutta ei tunnu saavan jotenkin yhteyttä melcloudiin tms. Melcloudin sivuilla on tiedote, että tutkivat tätä, mutta onko joku saanut jollain omilla konsteilla toimimaan taas normaalisti yhteyttä?