Ilmalämpöpumput eli ILPit

[Catrik]

n 4-5v sitten alkoi tulla R32 kylmäaineella olevia pumppuja, joissa parempi lämmitysteho kovilla pakkasilla. Ja tietty wifiä ja muuta hifiä tulee uudemmissa. Jos pelkkään jäähdytykseen käyttää, niin eipä juuri toinna säästömielessä vaihtaa toimivaa uuteen. Kuten ylläkin sanottu, niin huolehtii säännöllisestä pesusta, ettei ole kenno ja puhallin pölyä ja hometta täynnä ja eikun käyttää vaan niin pitkään kuin toimii.

Miten tuota lämmittävän pumpun vaihdon kannattavuutta pitäisi laskea? Laitettiin autotalliin viime kesänä n. 10v vanha pumppu kun ilmaiseksi saatiin. Entsisellä omistajalla se ei ole ollut kuin muutaman vuoden käytössä.
Tämän kuun aikana ottanut vajaa 200kWh, lämmitys 10C, n. 70m2. Ulkolämpötila näyttää olleen +10C ja -10C välillä.

 

[Taneli-]

Miten tuota lämmittävän pumpun vaihdon kannattavuutta pitäisi laskea?

Tarvitset tuohon (vähintään) kolme määrettä:
1) Paljonko uusi pumppu + vaihto maksaa + paljonko se kuluttaa sähköä vuodessa?
2) Paljonko vanha pumppu + sen asennus maksoi + paljonko se kuluttaa sähköä vuodessa?
3) Paljonko lämmitys (sekä viilennys) kulutti sähköä ennen mitään pumppuja?

Nyt jos esim. saat tuloksen:
1) uusi pumppu + vaihto maksaisi 3000€ ja sähkön kulutus vuodessa olisi 1000€
2) vanha pumppu + sen asennus maksoi 2000€ ja sähkön kulutus vuodessa on vaikkapa 1500€
3) ilman mitään pumppuja tai asennuksia sähkön kulutus on vuodessa ollut vaikkapa 2000€

Saadaan tulos että vuodessa vanha pumppu + asennus maksaaa itsensä takaisin = kannattaa (500€/vuosi) 4 vuoden jälkeen. Tämän jälkeen se "tuottaa" sinulle 500€ vuodessa, jos kestää pidempään kuin tuon 4 vuotta.
Toisaalta jos uusi pumppu + asennus eikä mitään pumppua se maksaisi itsensä takaisin 3 vuodessa minkä jälkeen tuottaisi voittoa. Tosin JOS käytössä taas on se vanha pumppu tuo uusi alkaisi tuottamaan voittoa vasta 6 vuoden jälkeen.

Nyt joudut tietysti itse laskemaan nämä asiat, eli paljonko sähkö on sinulle maksanut / maksaa, paljonko ilman mitään pumppuja (esim. suorasähkö)lämmitys maksaisi? Paljonko se sitten maksaa uudella tai vanhalla pumpulla jne jne. Varmaan ymmärrät idean.

Ettei homma olisi liian helppoa sinun toki täytyy myös tehdä arvio siitä miten pitkään tuote (pumppu) kestää, niin vanhassa kuin uudessakin pumpussa. Sekä myös kuluuko sinulta jotain rahaa itse tuotteen huoltamiseen (puhdistus, aineen lisäys, paristoja kaukosäätimeen tms). Minkä lisäksi joudut arvioimaan miten pitkään asut em. kohteessa, paljonko mahdollinen pumppu nostaa sen myyntihintaa tai paljonko maksaa uuteen kohteeseen vanhan pumpun siirtäminen jne jne. Eli yhtälössä on myös muuttujia.

 

[TeknoR]

hyvätkin pumput jatkuvassa lämmityskäytössä harvoin kestää yli 15v, joku 7-10v normi vaihtoikä ja huono pumppu kestää 1-2v niinkuin itsellä kävi. Mitään laakerointeja, tai kompressorin vaihtoa yms vanhoille ei aleta suorittamaan vaan se on yleesä järkevämpää uus pumppu kun vanhaan tulee vika.

 

[Catrik]

Tarvitset tuohon (vähintään) kolme määrettä:
1) Paljonko uusi pumppu + vaihto maksaa + paljonko se kuluttaa sähköä vuodessa?
2) Paljonko vanha pumppu + sen asennus maksoi + paljonko se kuluttaa sähköä vuodessa?
3) Paljonko lämmitys (sekä viilennys) kulutti sähköä ennen mitään pumppuja?

Nyt jos esim. saat tuloksen:
1) uusi pumppu + vaihto maksaisi 3000€ ja sähkön kulutus vuodessa olisi 1000€
2) vanha pumppu + sen asennus maksoi 2000€ ja sähkön kulutus vuodessa on vaikkapa 1500€
3) ilman mitään pumppuja tai asennuksia sähkön kulutus on vuodessa ollut vaikkapa 2000€

Saadaan tulos että vuodessa vanha pumppu + asennus maksaaa itsensä takaisin = kannattaa (500€/vuosi) 4 vuoden jälkeen. Tämän jälkeen se "tuottaa" sinulle 500€ vuodessa, jos kestää pidempään kuin tuon 4 vuotta.
Toisaalta jos uusi pumppu + asennus eikä mitään pumppua se maksaisi itsensä takaisin 3 vuodessa minkä jälkeen tuottaisi voittoa. Tosin JOS käytössä taas on se vanha pumppu tuo uusi alkaisi tuottamaan voittoa vasta 6 vuoden jälkeen.

Nyt joudut tietysti itse laskemaan nämä asiat, eli paljonko sähkö on sinulle maksanut / maksaa, paljonko ilman mitään pumppuja (esim. suorasähkö)lämmitys maksaisi? Paljonko se sitten maksaa uudella tai vanhalla pumpulla jne jne. Varmaan ymmärrät idean.

Ettei homma olisi liian helppoa sinun toki täytyy myös tehdä arvio siitä miten pitkään tuote (pumppu) kestää, niin vanhassa kuin uudessakin pumpussa. Sekä myös kuluuko sinulta jotain rahaa itse tuotteen huoltamiseen (puhdistus, aineen lisäys, paristoja kaukosäätimeen tms). Minkä lisäksi joudut arvioimaan miten pitkään asut em. kohteessa, paljonko mahdollinen pumppu nostaa sen myyntihintaa tai paljonko maksaa uuteen kohteeseen vanhan pumpun siirtäminen jne jne. Eli yhtälössä on myös muuttujia.

Niin siis sitä tarkoitin että miten ero sähkönkulutuksessa arvioidaan. Tiedän paljonko nykyinen pumppu kulututtaa niillä lämpötiloilla mitä olen logannut ylös mutta en paljonko uusi pumppu kuluttaisi samoissa olosuhteissa.

 

[petepeluri]

Niin siis sitä tarkoitin että miten ero sähkönkulutuksessa arvioidaan. Tiedän paljonko nykyinen pumppu kulututtaa niillä lämpötiloilla mitä olen logannut ylös mutta en paljonko uusi pumppu kuluttaisi samoissa olosuhteissa.

Hyötysuhteesta. Harva valmistaja uskaltaa tietoa paljastaa.

 

[Akleksi]

Hyötysuhteesta. Harva valmistaja uskaltaa tietoa paljastaa.

Ai eikö SCOP- ja SEER-arvoihin ole luottamista? Uuden energialuokitusasteikon luulisi myös tulevan näihin kohtapuoliin, kun kaikki tuppaa olemaan vähintään A+.

 

[B12]

Ai eikö SCOP- ja SEER-arvoihin ole luottamista? Uuden energialuokitusasteikon luulisi myös tulevan näihin kohtapuoliin, kun kaikki tuppaa olemaan vähintään A+.

No ne ovat jossakin laboratoriossa testattuja lukuja, kuten autojen normikulutuksetkin tai sähköauton ajomatka. Käytännössä oman torpan seinällä ei kukaan osaa sanoa mitä eroja pumpuissa on. Riippuu olosuhteista ja monesta muusta asiasta.

 

[Blur]

Miten tuota lämmittävän pumpun vaihdon kannattavuutta pitäisi laskea? Laitettiin autotalliin viime kesänä n. 10v vanha pumppu kun ilmaiseksi saatiin. Entsisellä omistajalla se ei ole ollut kuin muutaman vuoden käytössä.
Tämän kuun aikana ottanut vajaa 200kWh, lämmitys 10C, n. 70m2. Ulkolämpötila näyttää olleen +10C ja -10C välillä.

Oma reilun kuukauden kokemukseni vaihdosta:
Multi Panasonic vuodelta 2002 & Normaali Panasonic vuodelta 2007 vaihdettiin uusiin Panasonic HZ35XKE -malleihin.
Lämpötilasta ei ole tingitty missään, mutta talon lämmityssähköenergian tarve vrt vuoden takaiseen on tippunut n. 40%.
Keskilämpötila nyt 26.11 asti +3,95C, 2021 koko kuukausi +2,06C.

Kuitenkin on jo Like4like päiviä, joista voi vertailla.
Laskeskelin että tänään alkaneella 12,8snt sähkösopimuksella on TMA 5 vuoden luokkaa. Odotetaan vielä kunnon pakkasia, jolloin ero saattaa vielä kertaantuakin.

 

[petepeluri]

Ai eikö SCOP- ja SEER-arvoihin ole luottamista? Uuden energialuokitusasteikon luulisi myös tulevan näihin kohtapuoliin, kun kaikki tuppaa olemaan vähintään A+.

Scop on ilmoitettu eteläsuomen korkeudella. Lisäksi tuohon vaikuttaa mitoitus eli pumpun kuormitus. Ainakin omissa hyötysuhde laskee korkealla kuormituksella.

 

[Pakana]

Lisäksi mun mielestä tuo pohjoisen scop:kin on laskettu eteläeurooppalaisen talon mukaan, eli lämmitys aloitetaan kun ulkolämpötila on jotain 19°C tjsp... Suomalaisittain eristettyä taloahan ei tarvitse alkaa erikseen lämmittämään ennen kuin vasta kun ulkolämpö hiipii johonkin alle 10°C, tai jopa myöhemminkin. Laitteiden ja ihmisten "hukkalämpö" yhdistettynä ilmanvaihdon lämmön talteenottoon riittää melko pitkälle kun rakenteet ovat eristettyjä.

 

[Akleksi]

On tuo kieltämättä vähän harhaanjohtava, kun Pohjoismaat, Baltia ja Itä-Eurooppa on kaikki samassa. Kaippa tuosta jotain tietoa energiatehokkuudesta saa silti irti. Eri kokoisten pumppujen vertailu voi kyllä tosiaan mennä aika hankalaksi.

 

[petepeluri]

Ei tuosta saa juuri mitään irti.

 

[munse]

Lisäksi mun mielestä tuo pohjoisen scop:kin on laskettu eteläeurooppalaisen talon mukaan, eli lämmitys aloitetaan kun ulkolämpötila on jotain 19°C tjsp... Suomalaisittain eristettyä taloahan ei tarvitse alkaa erikseen lämmittämään ennen kuin vasta kun ulkolämpö hiipii johonkin alle 10°C, tai jopa myöhemminkin. Laitteiden ja ihmisten "hukkalämpö" yhdistettynä ilmanvaihdon lämmön talteenottoon riittää melko pitkälle kun rakenteet ovat eristettyjä.

Ehkä 2010-luvulla rakennetuissa ja sitä uudemmissa taloissa. ILP-talot tuppaa olemaan tätä vanhempia.

Mulla on 90-luvun alussa rakennettu talo ilman lämmön talteenottoa. Takkaa tulee poltettua vappunakin.

 

[El_Barto]

hyvätkin pumput jatkuvassa lämmityskäytössä harvoin kestää yli 15v, joku 7-10v normi vaihtoikä ja huono pumppu kestää 1-2v niinkuin itsellä kävi. Mitään laakerointeja, tai kompressorin vaihtoa yms vanhoille ei aleta suorittamaan vaan se on yleesä järkevämpää uus pumppu kun vanhaan tulee vika.

Itsellä tuli edelliskeväänä uusi mitsu vuoden 2007 Daikinin tilalle. Daikiniin uusin puhallinmoottorin joka maksoi 60e kotiin tuotuna ebaystä, putsasin kunnolla ja laitoin kellariin lämmittämään harrastetilaa. Asennuksen yhteydessä uudet kylmäaineet sisään. Hyvin on nyt 2 talvea pitänyt kellarin jatkuvasti +18 asteessa ilman mitään apulämmityksiä.

 

[Pakana]

Ehkä 2010-luvulla rakennetuissa ja sitä uudemmissa taloissa. ILP-talot tuppaa olemaan tätä vanhempia.

Mulla on 90-luvun alussa rakennettu talo ilman lämmön talteenottoa. Takkaa tulee poltettua vappunakin.

No 90 puolessa välissä tuo muuttui. Asun 97 talossa jossa on talteenotto. Puhallusvillaa tykitettiin joskus 15 vuotta sitten puoleen metriin, ja ei kyllä mitään tarvetta ole alkaa lämmittämään ennen kuin vasta 10° korvilla.

 

[Hilppari]

Jahas ruvennu näköjää Mitsubishin melcloudin energiankäyttö luvut ihan hourimaan kun nollakelillä menee enemmä kun viimetalven pakkasilla. Samaa kaavaa näyttää homeassistant lisäosa, tai sitten näytti liian pieniä aluksi. Pitänee laittaa kunnon virtamittari väliin niin saa oikeaa dataa eikä vain arvailuja cloudin kautta.

 

[BongisKhan]

Jahas ruvennu näköjää Mitsubishin melcloudin energiankäyttö luvut ihan hourimaan kun nollakelillä menee enemmä kun viimetalven pakkasilla. Samaa kaavaa näyttää homeassistant lisäosa, tai sitten näytti liian pieniä aluksi. Pitänee laittaa kunnon virtamittari väliin niin saa oikeaa dataa eikä vain arvailuja cloudin kautta.

En tiedä mitä mitsu mittailee, mutta ainakin itse olen ollut havaitsevinani omilla Panasoniceilla, että kosteilla nollakeleillä tulee itseasiassa enemmän sulattelua kuin vähän kylmemmällä, joten sinänsä ihan mahdollista.

 

[munse]

Miksi talvella tapahtuvassa asennuksessa puhutaan tyhjiöinnin vaikeudesta? Eli kosteutta ei väitetysti saada välttämättä niin hyvin pois kuin kesällä.

Eikö tarkoitus ole nimenomaan minimoida putkistoon jäävä vesimassa? Ulkoilmassa oleva vesimassahan on pienimmillään juuri talvella, jolloin absoluuttinen ilmankosteus on pieni. Eli voisi kuvitella tyhjiöinnin olevan sitä helpompaa, mitä kylmempi on (pois lukien kylmyyden tuomat materiaalitekniset haasteet).

 

[iltanen]

Paremmin pölyiseen tilaan sopisi kiertoilmakoje joka on suunniteltu pölyiseen tilaan. Perusilmalämpöpumppu kierrättää sitä pölyistä ilmaa sen sisäyksikön suodattimien läpi ja on todennäköisesti nopeasti tukossa. Tässä yksi: Esite_Toshiba_AW_DX_-_Suurten_tilojen_lampopumppu.pdf (kotisivukone.com)

Jatketaan vielä tätä keskustelua. Onko kellään kokemuksia kiertoilmakojeesta?

Miten tuon ostaminen käytönnässä toteutetaan? Myyjältä pitää tilata kustomoitu paketti, jossa erikseen jonkin merkin ulkoyksikkö ja jonkin merkin KIK?

Mitähän tuollainen tulisi kokonaisuudessaan kustantamaan? Hallin sähkösopimus loppuu onneksi vasta vappuna, joten siksi asian kanssa ei ole hätäilty.

 

[Vellu1979]

Jahas ruvennu näköjää Mitsubishin melcloudin energiankäyttö luvut ihan hourimaan kun nollakelillä menee enemmä kun viimetalven pakkasilla. Samaa kaavaa näyttää homeassistant lisäosa, tai sitten näytti liian pieniä aluksi. Pitänee laittaa kunnon virtamittari väliin niin saa oikeaa dataa eikä vain arvailuja cloudin kautta.

Vedä virrat pois puoleksi tunniksi, niin se resetoi itsensä. Yleensä mittaus sen jälkeen taas toimii.

 

[Vellu1979]

Vedä virrat pois puoleksi tunniksi, niin se resetoi itsensä. Yleensä mittaus sen jälkeen taas toimii.

Ja suojakytkimestä tai vastaavasta. Kauko ei riitä

 

[paleale]

Miksi talvella tapahtuvassa asennuksessa puhutaan tyhjiöinnin vaikeudesta? Eli kosteutta ei väitetysti saada välttämättä niin hyvin pois kuin kesällä.

Eikö tarkoitus ole nimenomaan minimoida putkistoon jäävä vesimassa? Ulkoilmassa oleva vesimassahan on pienimmillään juuri talvella, jolloin absoluuttinen ilmankosteus on pieni. Eli voisi kuvitella tyhjiöinnin olevan sitä helpompaa, mitä kylmempi on (pois lukien kylmyyden tuomat materiaalitekniset haasteet).

Koska se pienikin vesi jäätyy ja tyhjiöintipumppu ei sitä saa poistettua sieltä. Ei ole niin nopeaa asentajaa, että saisi putket asennettua paikoilleen ja tyhjiöityä, etteikö yli 10 asteen pakkasessa jäätymistä tapahtuisi.

 

[TeknoR]

Koska se pienikin vesi jäätyy ja tyhjiöintipumppu ei sitä saa poistettua sieltä. Ei ole niin nopeaa asentajaa, että saisi putket asennettua paikoilleen ja tyhjiöityä, etteikö yli 10 asteen pakkasessa jäätymistä tapahtuisi.

VÄÄRIN

Veden jäätyminenhän ei estä tyhjiöintiä (kosteuden poistoa putkista), nimittäin jäätynytkin vesi höyrystyy suoraan kiinteästä kaasuksi kunhan on tarpeeksi vakuumia.

Sublimoituminen – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Sublimation (phase transition) - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[petepeluri]

Eikö noissa asennuksissa ole -20c rajana?

 

[TeknoR]

Eikö noissa asennuksissa ole -20c rajana?

n. -73c Alle sen ei onnistu enää jäätyneen veden poisto putkista mitenkään. Tai no tässä tulee tyhjiöpumpun rajat, tarvii olla hyvä 2-stage pumppu jolla pääsee alle 10 pascalin. 39 Pascalin vakuumi onnistuu helposti ja se riittää -30c.

Nykyäänhän kaikilla asentajilla ei ole edes kunnollista mittaria, tai tiedä näistä mitään niin varmaan siksi pitävät rajana -20c

https://webhome.phy.duke.edu/~hsg/363/table-images/water-phase-diagram.html

 

[B12]

No 90 puolessa välissä tuo muuttui. Asun 97 talossa jossa on talteenotto. Puhallusvillaa tykitettiin joskus 15 vuotta sitten puoleen metriin, ja ei kyllä mitään tarvetta ole alkaa lämmittämään ennen kuin vasta 10° korvilla.

Meillä on 1999-2000 valmistunut harkkotalo ja suunnilleen samoilla asteilla mennään. 400mm villaa vintillä ja seinissä 100mm uretaania harkon välissä. Lämmön talteenotto ilmanvaihdossa.

 

[Biin]

Onko muita joilla melcloud ilmoittaa yksikön olevan offline? Yksikkö on kuitenkin ihan onnistuneesti wifissä kiinni, mutta ei tunnu saavan jotenkin yhteyttä melcloudiin tms. Melcloudin sivuilla on tiedote, että tutkivat tätä, mutta onko joku saanut jollain omilla konsteilla toimimaan taas normaalisti yhteyttä?

 

[NxTH]

Onko muita joilla melcloud ilmoittaa yksikön olevan offline? Yksikkö on kuitenkin ihan onnistuneesti wifissä kiinni, mutta ei tunnu saavan jotenkin yhteyttä melcloudiin tms. Melcloudin sivuilla on tiedote, että tutkivat tätä, mutta onko joku saanut jollain omilla konsteilla toimimaan taas normaalisti yhteyttä?

Pumppu pois päältä, takaisin päälle. Melcloudin asetuksista restart wifi interface. Taas toimii.

 

[dreameri]

Nyt tuntuu olevan jotain outoa MelCloudin servereissä kun iltaisin(klo 23-) yhteys niin puhelimella kuin PC:llä melcloudiin tahmaa tai ei yhdistä ollenkaan. Eräänä kokeiluiltana jopa heitti mobiili äpistä uloskirjautumisen.

 

[hazaski]

Ei voi sanoa olevani täysin tyytyväinen tähä RW35-malliin. Ulkoyksikkö on äänekäs ja ilmeisesti resonointiäänet tulee sisälle ja kun makuuhuone on seinän toisella puolella ja vielä aikasemmin nukuin että pää oli sen seinän puolella, tämä häiritsee unta. Nyt pikakeinona siisrin sängyn toiseen kohtaan, johon ei ainakaan yhtä lujaa kuulu. Tämä siis nyt -7 asteessa ääntää lujemmin kuin yli 10v Panasonic -20 asteessa. Kun kuumalla vedellä sulatin kiinnitystelineen kumit, ääni katosi ehkä pariksi tunniksi, eli kunnes kumit taas jäätyi ja kovettui, pitänee siis vaihtaa jouset nuiden kumien tilalle. Seinä on tiiliseinä ja siis ilppi on seinätelineellä.

Sitten yhdessä vaiheessa lisäksi ritilä rupesi rämisemään äänekkäästi, tähän auttoi kun sai ritilän ja muovin väliin kertynyt jään pois. Sitten vielä rupesi nyt viime päivinä lämmitysteho tippumaan ja sisälämpötila alle 20 asteen yhtäkkiä. Kävin ulkoyksikköä katsomassa niin takapuolella on paksu jääkerros, joten ilmeisesti kenno on jäätynyt umpeen. Tämän kun sain lämpimällä vedellä edes vähän sulatettua, niin nyt lämpötila nousee. Ei ole vissii Mitsun suunnittelijat viittiny suunnitella sellasta laitetta, joka ei välittäisi lumisateesta. Hätäavuksi laitoin nyt vanhan kaapin hyllyn ulkoyksikön päälle, ettei taakse menisi ainakaan suoraan satava lumi enää niin paljoa, mutta tässä vissii pitää joko ostaa tai tehdä suojakotelo tuolle.

Vähän nyt kyllä pettynyt, kun 3000e maksoi asennuksineen, ja on äänekkäämpi kuin vanha Panasonic, jolle ei tarvinnut tehdä mitään ulkoisia toimia, toki siinä -20 asteessa loppu lämmitysteho, mutta kun tässä loppu -3 asteessa ton jäätymisen kanssa. Kai tää labrassa toimii sitte. Olisi pitänyt ostaa Daikin tai Toshiba vissii, tai uudempi Panasonic, vaikka ne ei COP-vertailuissa pärjääkää.

 

[Starglazer]

Ei voi sanoa olevani täysin tyytyväinen tähä RW35-malliin. Ulkoyksikkö on äänekäs ja ilmeisesti resonointiäänet tulee sisälle ja kun makuuhuone on seinän toisella puolella ja vielä aikasemmin nukuin että pää oli sen seinän puolella, tämä häiritsee unta. Nyt pikakeinona siisrin sängyn toiseen kohtaan, johon ei ainakaan yhtä lujaa kuulu. Tämä siis nyt -7 asteessa ääntää lujemmin kuin yli 10v Panasonic -20 asteessa. Kun kuumalla vedellä sulatin kiinnitystelineen kumit, ääni katosi ehkä pariksi tunniksi, eli kunnes kumit taas jäätyi ja kovettui, pitänee siis vaihtaa jouset nuiden kumien tilalle. Seinä on tiiliseinä ja siis ilppi on seinätelineellä.

Sitten yhdessä vaiheessa lisäksi ritilä rupesi rämisemään äänekkäästi, tähän auttoi kun sai ritilän ja muovin väliin kertynyt jään pois. Sitten vielä rupesi nyt viime päivinä lämmitysteho tippumaan ja sisälämpötila alle 20 asteen yhtäkkiä. Kävin ulkoyksikköä katsomassa niin takapuolella on paksu jääkerros, joten ilmeisesti kenno on jäätynyt umpeen. Tämän kun sain lämpimällä vedellä edes vähän sulatettua, niin nyt lämpötila nousee. Ei ole vissii Mitsun suunnittelijat viittiny suunnitella sellasta laitetta, joka ei välittäisi lumisateesta. Hätäavuksi laitoin nyt vanhan kaapin hyllyn ulkoyksikön päälle, ettei taakse menisi ainakaan suoraan satava lumi enää niin paljoa, mutta tässä vissii pitää joko ostaa tai tehdä suojakotelo tuolle.

Vähän nyt kyllä pettynyt, kun 3000e maksoi asennuksineen, ja on äänekkäämpi kuin vanha Panasonic, jolle ei tarvinnut tehdä mitään ulkoisia toimia, toki siinä -20 asteessa loppu lämmitysteho, mutta kun tässä loppu -3 asteessa ton jäätymisen kanssa. Kai tää labrassa toimii sitte. Olisi pitänyt ostaa Daikin tai Toshiba vissii, tai uudempi Panasonic, vaikka ne ei COP-vertailuissa pärjääkää.

Vaihda maatelineelle jos mahdollista niin loppuu äänet. Itsellä oli lautaseinässä Panasonic kun myyjä väitti ettei resonoi. Lähti äkkiä maatelineelle eikä kuulu enää mitään!
Muihin ongelmiin en osaa antaa vinkkiä. Panasonic hurissut meillä reilu 7 vuotta suht ongelmitta.

 

[B12]

Kaveri kehui joskus laittaneensa jousivaimentimet pumpun kiinnityksiin, niin kuulemma hiljeni käytännössä täysin resonanssit.

 

[hazaski]

Vaihda maatelineelle jos mahdollista niin loppuu äänet. Itsellä oli lautaseinässä Panasonic kun myyjä väitti ettei resonoi. Lähti äkkiä maatelineelle eikä kuulu enää mitään!
Muihin ongelmiin en osaa antaa vinkkiä. Panasonic hurissut meillä reilu 7 vuotta suht ongelmitta.

Tuohon kohtaan tulee talvisin paljon lunta, jos olisi bulkkimaateline, ilppi olisi lumen peittämä suurilta osin ainakin jos saman verran tulee lunta mitä viime vuonna.
Entinen Pana ei kuulunut mitenkään sisälle samalla telineellä, kuin vasta -20 asteessa, jossa se kuulosti siltä että yritti lähtä lentämällä lämpimämpään maahan.

Kaveri kehui joskus laittaneensa jousivaimentimet pumpun kiinnityksiin, niin kuulemma hiljeni käytännössä täysin resonanssit.

Joo Jousivaimentimia näyttää olevan olemassa ja netissä näytetään kehuvan että resonointiäänet olisi poistuneet, varmaankin vaihdan ne kumisten tilalle.

 

[petepeluri]

Mulla ei resonointia kuulu, mutta ulkoyksikön ääni kuuluu puuseinän läpi, vanhalla koneella ei juurikaan. Ulkoyksikkö on paljon äänekkäämpi, varmaan säästösyistä johtuen... Telineet on sokkelissa kiinni.

 

[Prefect]

Ainakin toshiban mukana tulleet kumitassut oli asentajan mukaan ihan surkeat ja he käyttivät erikseen ostettuja noin 10euron hintaisia tassuja. Suurin huomaamani ero tassuissa oli että huonommassa tassussa oli yksi pultti joka meni kumitassun läpi eli pumppu lepää tassun päällä ja pultti välittää värinät telineeseen. Paremmassa tassussa oli erilliset ylä ja alakiinnityksen pultit mikä eristää pumpun telineestä.
Eron huomaa kun heiluttelee pumppua niin telineen puoleisen pultin pitäisi pysyä paikallaan vaikka pumpun puoleinen pultti liikkuu.
Meillä ei kuulu pahemmin värinöitä sisään vaikka on kolme pumppua puu/lautaseinässä. Kaikki muut ulkoäänet kyllä kuuluu sisään korvausilmaräppänöistä.

 

[Boulder]

Meillä kesti kumitassut pari vuotta ja kovettui sitten niin, että jyrinä alkoi kuulua. Vaihdoin jousiin ja kone on taas sisälle äänetön. Ensin oli pieni ongelma kun ulkoyksikkö nousi maan jäädyttyä osumaan aivan hiuksenhienosti seinätikkaiden tukiputkeen ja ääni resonoi komeasti sisälle seinän kautta. Onneksi sain nostettua putkea ilman seinäkiinnitykseen kajoamista sen tarvittavan sentin verran.

 

[Pakana]

Mun perskohtainen kokemus on että se rakenteita pirkin kantautuva ääni ei häiritse jos kumityynut on riittävän pehmeät, eikä mikään "läpipultti+kumiprikka" systeemi.

Sen sijaan se kompressorin surinan voimakkuudessa on jonkinverran eroja, ja sen seinän läpikantautuminen riippuu seinästä. Tuuletin ei pidä läpikuuluvaa ääntä.

Omalla korvamittarilla tutkittuna Panasonicin kompura on hiljaisempi/paremmin eristetty kuin Hitachi, Midea on hiljaisin, mutta tuskin verrattavissa koska pienitehoisin ja pienemmällä paineella toimiva etelän malli.

 

[hazaski]

Ainakin toshiban mukana tulleet kumitassut oli asentajan mukaan ihan surkeat ja he käyttivät erikseen ostettuja noin 10euron hintaisia tassuja. Suurin huomaamani ero tassuissa oli että huonommassa tassussa oli yksi pultti joka meni kumitassun läpi eli pumppu lepää tassun päällä ja pultti välittää värinät telineeseen. Paremmassa tassussa oli erilliset ylä ja alakiinnityksen pultit mikä eristää pumpun telineestä.
Eron huomaa kun heiluttelee pumppua niin telineen puoleisen pultin pitäisi pysyä paikallaan vaikka pumpun puoleinen pultti liikkuu.
Meillä ei kuulu pahemmin värinöitä sisään vaikka on kolme pumppua puu/lautaseinässä. Kaikki muut ulkoäänet kyllä kuuluu sisään korvausilmaräppänöistä.

Jotain tälläistä ilmeisesti kävi nyt Mitsun osalta, asentaja vaan asensi ne mukana tulleet. Tuollainen yksi pultti kumitassun läpi systeemi on tässäkin.

 

[munse]

Vähän nyt kyllä pettynyt, kun 3000e maksoi asennuksineen, ja on äänekkäämpi kuin vanha Panasonic, jolle ei tarvinnut tehdä mitään ulkoisia toimia, toki siinä -20 asteessa loppu lämmitysteho, mutta kun tässä loppu -3 asteessa ton jäätymisen kanssa. Kai tää labrassa toimii sitte. Olisi pitänyt ostaa Daikin tai Toshiba vissii, tai uudempi Panasonic, vaikka ne ei COP-vertailuissa pärjääkää.

Ikävä kääntää veistä haavassa, mutta itse asiassa ainakin Daikin taitaa pestä Mitsun COP-vertailussa.

	SCOP (Helsinki -22C)
Daikin Perfera 40	4.19
Mitsubishi RW35	4.00
Toshiba Premium Plus 35	4.00

 

[Varjovuori]

Pari Daikinia ollut kesästä asti ja ollaan oltu tosi tyytyväisiä. Käytännössä mitään ei ulkoyksiköstä sisälle kuulu ja hyvin lämmittää taloa.

 

[dreameri]

Tuohon kohtaan tulee talvisin paljon lunta, jos olisi bulkkimaateline, ilppi olisi lumen peittämä suurilta osin ainakin jos saman verran tulee lunta mitä viime vuonna.
Entinen Pana ei kuulunut mitenkään sisälle samalla telineellä, kuin vasta -20 asteessa, jossa se kuulosti siltä että yritti lähtä lentämällä lämpimämpään maahan.



Joo Jousivaimentimia näyttää olevan olemassa ja netissä näytetään kehuvan että resonointiäänet olisi poistuneet, varmaankin vaihdan ne kumisten tilalle.

Meillä kanssa puutalo, makuuhuone 2 kerroksessa ja seinätelineellä mitsun RW35 kuului kuin rekka olisi tyhjäkäynnillä pihassa. Vaihdatin maajalat ja yhden talven kuuntelin sitä ääntä(rekka häipyi, mutta kovilla pakkasilla oli resonointi jo melko kovaa. Nyt asensin jouset alle ja sanotaanko näin ettei äänet ole kokonaan hävinneet, mutta ehkä vähän vaimentuneet. Mielenkiinnolla odotan paukkupakkasia.

 

[petepeluri]

Eikö mitsussa ole toimintoa ulkoyksikön hiljentämiseen?

 

[B170]

Laitoin vanhojen on/off pumppujen alle sellaiset jouset ja äänimaailma muuttui radikaalisti. Nehän piti puuseinässä aika jyrinää, jousien kanssa lähes äänetön. Nyt on tulossa Daikin parin viikon päästä niin jos vähänkään jyrisee seinäasennuksessa niin laitan jouset. Tosin uusi kone varmaan aika äänetön muutenkin.

 

[TeknoR]

Jousille suositus täältäkin. Vaimentaa kyllä jyrinöitä seinätelineen kanssa.

 

[Boulder]

Eikö mitsussa ole toimintoa ulkoyksikön hiljentämiseen?

= Pienentää kompuran kierrosmäärää, ts. käytössä olevaa tehoa.

 

[petepeluri]

= Pienentää kompuran kierrosmäärää, ts. käytössä olevaa tehoa.

Ainakaan ottoteho ei laske.

 

[julli100]

Ikävä kääntää veistä haavassa, mutta itse asiassa ainakin Daikin taitaa pestä Mitsun COP-vertailussa.

	SCOP (Helsinki -22C)
Daikin Perfera 40	4.19
Mitsubishi RW35	4.00
Toshiba Premium Plus 35	4.00

Näissä pitäisi ilmoittaa teho millä arvot on laskettu.

 

[abish]

Näissä pitäisi ilmoittaa teho millä arvot on laskettu.

Miksi? Pumppu voi ottaa seinästä yhden tai viisi kilowattia, mutta kuitenkin tekee lämpöä neljä kertaa sen määrän.

 

[Pirkka]

Miksi? Pumppu voi ottaa seinästä yhden tai viisi kilowattia, mutta kuitenkin tekee lämpöä neljä kertaa sen määrän.

Näin maallikkona tekisin oletuksen, että meillä on kolme pumppua. Yksi ottaa tehoa 1 kW, toinen 2 kW ja kolmas 3 kW.... jokaisen COP on sama. Vaikka COP onkin sama, niin on aika eri tuotteista kyse... seuraavaksi pitäisi tarkastella hintalappua ja/tai tarvetta muuten. Mutta hyvinkin oleellista tietoa puuttuu.

 

[KristianV]

Näissä pitäisi ilmoittaa teho millä arvot on laskettu.

Daikinissa ei ole pohjapeltiä ollenkaan, joten ei myöskään tarvetta sulatella sitä pohjapeltiä.

Tämä voi olla hyvä tai huono asia.

Huono asia siinä mielessä että jos aikoo viemäröidä sulatusvedet niin sitä ei daikinilla voi tehdä. Hyvä taas siinä ettei sähkö kulu turhaa ulkoilman lämmittämiseen, mutta sulatusvedet pitää itse käydä hoitamassa pois ulkoyksikön alta

Oikeasti siis näissä kaikissa on sama SCOP, ainut ero on tuo pohjapellin lämmitysvastus