Ilmalämpöpumput eli ILPit

[leripe]

Itse sammuttelen astian takia aina jos olen poissa kotoa yön yli.
Toshiban sovelluksen mukaan ei kyllä tosiaan sammuttelulla säästä sähköä yhtään. Käytännössä kulutus keskiarvolta about sama, kun ilppi joutuu uudelleen käynnistyksen jälkeen viilentämään aggressiivisemmin kuin, että olisi 24/7 pyynti 23 tai 24.
Pitää ensi kesäksi ehkä viritellä useampi astia tai tehdä nykyisestä astiasta letkulla veto terassin ulkopuolelle, jolloin ei tarvitse ikinä tyhjentää astiaa manuaalisesti.

 

[ogel]

Miten olette käyttäneet ilpin viilennystä? Kuulemma on halvempaa pitää aina päällä vrt. vain tarvittaessa, eli käyttö kuumina päivinä 1-2 h ennen nukkumaan menoa. Vaikea omalla logiikalla ymmärtää mitä hyötyä on viilentää talon yläkertaa hellepäivinä ympäri vuorokauden ja miten se säästää energiaa.

Pystyisihän tietysti tuon tarkistamaan käyttämällä ilppiä viikon verran koko ajan ja sitten toisen viikon ajoittain ja katsoo mikä kulutus on. Selvät piikit näkyy sähköfirman sivuilta tuntiraportissa, koska on laitettu pumppu päälle ja koska lämminvesivaraaja alkaa ottamaan virtaa. Saunapäivät myös aika helppo huomata kuvaajasta.

Itsellä kanssa tullut tavaksi laittaa illalla päälle, kun talo alkaa lämpenemään. Sitten kellokytkimellä pois päältä jossain vaiheessa yötä. Yksi toinen näkökulma tähän keskusteluun on laakereiden kestävyys. Itsellä on jo iäkäs ilp. Edellinen asukas on sen laittanut, ikää on 8-10 vuotta. Olen siinä käsityksessä, että laakereiden vaihtaminen on hankala/kallis operaatio. Voisko ainakin iäkkäämpien pumppujen kanssa ajatella sammuttelua paremmaksi vaihtoehdoksi?

 

[Muiq]

Itsellä kanssa tullut tavaksi laittaa illalla päälle, kun talo alkaa lämpenemään. Sitten kellokytkimellä pois päältä jossain vaiheessa yötä. Yksi toinen näkökulma tähän keskusteluun on laakereiden kestävyys. Itsellä on jo iäkäs ilp. Edellinen asukas on sen laittanut, ikää on 8-10 vuotta. Olen siinä käsityksessä, että laakereiden vaihtaminen on hankala/kallis operaatio. Voisko ainakin iäkkäämpien pumppujen kanssa ajatella sammuttelua paremmaksi vaihtoehdoksi?

Kellokytkin on varmaankin huono vaihtoehto tuon laitteen kannalta kun siellä voi olla kosteutta joka jää sisäyksikön sisälle, ajastuksella tai muuten sammuttamalla sitä kannattaisi pitää ensin tovi puhalluksella..

Laakereiden vaihtaminen taas voi laitteesta riippuen olla todella helppoa tai vaihtoehtoisesti vaikeaa, mutta harvoin ne itse laakerit maltaita maksavat näissä kokoluokissa.

 

[ogel]

Kellokytkin on varmaankin huono vaihtoehto tuon laitteen kannalta kun siellä voi olla kosteutta joka jää sisäyksikön sisälle, ajastuksella tai muuten sammuttamalla sitä kannattaisi pitää ensin tovi puhalluksella..

Laakereiden vaihtaminen taas voi laitteesta riippuen olla todella helppoa tai vaihtoehtoisesti vaikeaa, mutta harvoin ne itse laakerit maltaita maksavat näissä kokoluokissa.

Kellokytkimellä tarkoitin laitteen omaa "uniajastinta". Tuossa pumpussa on vielä sellainen ominaisuus, joka pitää sen jonkin aikaa puhalluksella, kun sen sammuttaa (siis itse taikka ajastimella). Eli ei pitäisi olla kosteudesta ongelmaa.

Ja laakerit ei tosiaan maksa juuri mitään. Vaihtotyön hintaa lähinnä ajattelin

 

[maustevoi]

Kapeaa viilentävää lämpöpumppua? Ei mahdu 30cm panasonic, ketuiksi meni asennus.

 

[nortti.fi]

Kapeaa viilentävää lämpöpumppua? Ei mahdu 30cm panasonic, ketuiksi meni asennus.

Jos suunnitelma on matalaan tilaan sisäyksikkö asentaa, niin Panasonic CS-LZ25TKE vaatii minimissään 279mm (249mm + 30mm). Tätä ei myydä viilennyspumppuna, mutta sopii hyvin myös kerrostaloon viilennykseen. Kaikki ilmalämpöpumput, myös viilennykseen myytävät ovat myös lämmittäviä.
Panasonic LZxxTKE R32 | Lampopumput - Keskustelua lämpöpumpuista

 

[shotgun]

Tä? Sen sijaan että mylly olis päällä 24h vuorokaudessa se on päällä 8h vuorokaudessa. Eiköhän se vie vähemmän sähköä. Yöllä viileässä se kuitenkin kierrättää ilmaa ja kuivaa sitä ja kennot käy tavallaan turhaan ja varmaan jonkin verran viilentääkin mutta turhaan koska yöt ei ole niin kuumia kuitenkaa. Toki yöllä hiukan lämpö nousee mutta kämpän saa viileäksi, joskin kosteammaksi avaamalla ikkunat yöksi. Aamulla kone päälle niin se muutamassa tunnissa kuivaa ja viilentää kämpän ja pitää päivän siinä. Kesäkuumalla tämä ei onnistu.

Mulle sanoi asentaja aikanaan, että pumppua kannattaa sammutella ja käynnistellä mahdollisimman harvoin. Parempi pitää pitkiä aikoja päällä, ja pelata ennemmin pyyntilämpötilalla. Kulutus valmiustilassa on lähes olematonta, mutta turhat startit rasittavat kompuraa yms. Jos haluaa varmistaa, että pumppu on yöllä hiljaa, niin pistää näin viilennysaikana pyynniksi vaikka 25-26.

Meillä pumppu on käytännössä aina päällä, ainoastaan putsausten ajaksi olen sammuttanut.

 

[Narghar]

Mulle sanoi asentaja aikanaan, että pumppua kannattaa sammutella ja käynnistellä mahdollisimman harvoin. Parempi pitää pitkiä aikoja päällä, ja pelata ennemmin pyyntilämpötilalla. Kulutus valmiustilassa on lähes olematonta, mutta turhat startit rasittavat kompuraa yms. Jos haluaa varmistaa, että pumppu on yöllä hiljaa, niin pistää näin viilennysaikana pyynniksi vaikka 25-26.

Meillä pumppu on käytännössä aina päällä, ainoastaan putsausten ajaksi olen sammuttanut.

Joo samaa on meikäläiselle neuvottu, eli ennemmin että antaa lämpötilan ja kosteuden välillä nousta niin pitää tasaisesti sen pyynnin siinä mitä haluaa.

 

[satakunta]

Läpivienti täytyi porata ulkoa sisälle päin jotta sen sai sopivasti kohdalle. Muuten ihan ok mutta tapetti hiukan repesi olkkarissa eikä ilppi peitä sitä kokonaan. Aina ei voi voittaa. Sisältä päin poraus olisi ollut siistimpi mutta oikealle kohdalle osuminen olisi ollut vaikeampaa. Pari senttiä tilaa kotelon kummallakin puolella nyt.

Ulkoyksikön takana piilossa uusi kondenssiveden ränni jolle porattiin reiät kaikkiin parvekkeisiin. Tässä ylimmässä kerroksessa sitäkään ei näe.

Asennukseen kaikkinensa meni nelisen tuntia ja työmiehiä oli parhaimmillaan neljä samaan aikaan. Itse imitoin työnjohtoa ja istuskelin tässä tuolilla katsellen

Tämän takia käytetään ammattityökaluja. Onnistuu kohdistus helposti.

PX 10 Kohdistin - Betoniskannerit - Hilti Finland

Hilti Betoniskannerit - PX 10 Kohdistin - Tarkka kohdistin tulo- ja poistoaukkojen tunnistamiseen sekä niiden etäisyyksien määrittämiseen

www.hilti.fi

 

[Catrik]

KORVAUSILMAVENTTIILI VELCO VLR - 100 UUTEEN LÄPIVIENTIIN -

Velco VLR-100 korvausilmaventtiili termostaatilla. Painovoimaiseen ilmanvaihtoon soveltuva tuloilmaventtiili meiltä Tilaa oma raitisilmaventtiili nyt 114,80

kauppa.rakentaja.fi

Onko tuosta termostaattiominaisuudesta mitään järkeä maksaa moninkertaista hintaa? Säätöalue on -5C - +10C, eli 95% vuodesta se on joko kokonaan kiinni tai kokonaan auki -> ei ole kovin iso vaiva 20e manuaalista venttiiliä säätää pari kertaa vuodessa. eli perustuuko tuo posketon hinta vain siihen että joku ei halua miettiä ilmanvaihtoa ollenkaan ja siksi haluaa maksaa tuosta ominaisuudesta, vai missaanko tässä jotain olennaista?

 

[Rapilysin]

KORVAUSILMAVENTTIILI VELCO VLR - 100 UUTEEN LÄPIVIENTIIN -

Velco VLR-100 korvausilmaventtiili termostaatilla. Painovoimaiseen ilmanvaihtoon soveltuva tuloilmaventtiili meiltä Tilaa oma raitisilmaventtiili nyt 114,80

kauppa.rakentaja.fi

Onko tuosta termostaattiominaisuudesta mitään järkeä maksaa moninkertaista hintaa? Säätöalue on -5C - +10C, eli 95% vuodesta se on joko kokonaan kiinni tai kokonaan auki -> ei ole kovin iso vaiva 20e manuaalista venttiiliä säätää pari kertaa vuodessa. eli perustuuko tuo posketon hinta vain siihen että joku ei halua miettiä ilmanvaihtoa ollenkaan ja siksi haluaa maksaa tuosta ominaisuudesta, vai missaanko tässä jotain olennaista?

Tietysti noin puolet vuodesta on sellaisia päiviä, että yöllä on kylmää ja päivällä lämmintä. Meillä on noita laitettu, mut en kyllä kovin tarkkaan miettinyt asiaa ottaessani, enkä tiedä tulisiko sellaisia manuaalisia sitten säädettyä miten. Onhan tuo itsesäätyvä helppo.

Meillä oli kyl jotain erimerkkisiä venttiileitä terrasta, jotka maksoi muistaakseni 60 €. Olis varmaan miettinyt enemmän tuolla 120 € hinnalla.

 

[vrds]

KORVAUSILMAVENTTIILI VELCO VLR - 100 UUTEEN LÄPIVIENTIIN -

Velco VLR-100 korvausilmaventtiili termostaatilla. Painovoimaiseen ilmanvaihtoon soveltuva tuloilmaventtiili meiltä Tilaa oma raitisilmaventtiili nyt 114,80

kauppa.rakentaja.fi

Onko tuosta termostaattiominaisuudesta mitään järkeä maksaa moninkertaista hintaa? Säätöalue on -5C - +10C, eli 95% vuodesta se on joko kokonaan kiinni tai kokonaan auki -> ei ole kovin iso vaiva 20e manuaalista venttiiliä säätää pari kertaa vuodessa. eli perustuuko tuo posketon hinta vain siihen että joku ei halua miettiä ilmanvaihtoa ollenkaan ja siksi haluaa maksaa tuosta ominaisuudesta, vai missaanko tässä jotain olennaista?

Kovilla pakkasilla melkein kiinni ja kesällä lämpimällä täysin auki. Siihen väliin mahtuu aika monta eri lämpötilaa vuodessa jolloin venttiili on jossain siinä välissä auki. Ei mulla ainakaan ole minimissä -5:ssä tai maksimissa +10;ssä. Ei kai kukaan käsin säädä jotain räppänää kun lämpölaajeneminen hoitaa sen autom. aina oikeaan asentoon. Eihän tuo edes juuri maksa mitään ja aika pommin varma.

 

[maustevoi]

Pitäis saada ilmalämpöpumppu jotain 28-25cm väliin sisäyksikön korkeus. Onko tämä K-Rauta ainoita? Mikä muu? Tai lähteekö jossain viilentävässä ns. ylempää se kondensiojohtoputki, nimittäin muuten ei saa kaapin päälle vedettyä siististi.

 

[nortti.fi]

Pitäis saada ilmalämpöpumppu jotain 28-25cm väliin sisäyksikön korkeus. Onko tämä K-Rauta ainoita? Mikä muu? Tai lähteekö jossain viilentävässä ns. ylempää se kondensiojohtoputki, nimittäin muuten ei saa kaapin päälle vedettyä siististi.

Kondenssivesiputki lähtee kaikissa malleissa sisäyksikön alareunan kulmasta. Siinä nipussa, joka lähtee sisäyksiköltä, on myös muita putkia ja se kondenssivesiputki pitää asentaa sen nipun alimmaiseksi. Tämä on sen takia, että se sisäyksikön altaaseen kerääntyvä vesi saadaan painovoimaisesti sieltä valumaan pois. Jos käytetään kondenssivesipumppua (jota en suosittele, jos ei ole aivan pakko) voidaan muunkin tyyppisiä asennuksia tehdä. Sitten on vielä lattiamallisia sisäyksiköitä ja kattokasettejakin.

 

[janilind]

Pitäis saada ilmalämpöpumppu jotain 28-25cm väliin sisäyksikön korkeus. Onko tämä K-Rauta ainoita? Mikä muu? Tai lähteekö jossain viilentävässä ns. ylempää se kondensiojohtoputki, nimittäin muuten ei saa kaapin päälle vedettyä siististi.

Toi Pansun sisäyksikkö on todella syvä/ruma(IMO)

Juuri eilen saatiin toimimaan tää:

Ilmalämpöpumppu Fuji Electric Slim Excellence RSG09KMCDN / ROGG09KMCDN, WiFi

Slim Excellencen palkittu muotoilu helpottaa sijoittamista nykyaikaisiin koteihin ja sisäyksikön matala korkeus tekee siitä optimaalisen vaihdettaessa vanhoja lämpöpumppuja. Slim Excellence on suunniteltu kestämään äärimmäisiä sääolosuhteita.

www.taloon.com

27 korkea sisäyksikkö, joka vaatii 5cm tyhjää yläpuolelleen. Vaikuttaa oikeen mainiolta peliltä. Jäähdytyskäyttöön hommattiin, mutta pitäs olla ihan kelponen lämmittäjäkin - varsinkin 12/14 koossa. Samaa laitetta myydään myös Fujitsu/General brändien alla.

 

[Radamsa]

Bosch Climate 6100 ja Panasonic LZ on 249mm korkeita. Noista pitää sitten videoista katsella, että pysyykö molemmissa oleva alalippa vaakasuorassa, vai laskeeko se sisäyksikön alareunan alapuolelle jos puhallus on alaspäin. Yläpuolelle ei jää virallisesti vaadittua senttimäärää, mutta eiköhän käytännössä riittävä ilmamäärä kuitenkin mahdu kulkemaan kapeassa muutaman sentin korkuisessa välissäkin.

Yleistä

Yleistä

www.bosch-climate.fi

Panasonic LZ25 ilmalämpöpumppu – Kataikko

Kataikko - markkinoiden parhaimmat lämpöpumput

kataikko.fi

Vähän ehkä myöhäinen vastaus, mutta Boschissa lippa pitkähkö ja taittuu kyllä alas, reilustikin riippuen asetuksista. Tosin jäähdytellessä voi olla tavoite puhaltaa kattoa myöten.

 

[venalaine]

ILP-asentaja olisi mahdollisesti lähiviikkoina pääsemässä paikalle, mutta etukäteen sijoitteluun liittyen mietityttää pari asiaa. Te pumppuja asennuttaneet osaatte oletettavasti vastata näihin:

- Tarvitseeko sekä sisä- että ulkoyksikkö molemmat sähköä vai voinko sen ottaa jommalle kummalle? Jos voi valita jomman kumman, niin kumpi mielestänne parempi ja miksi?
- Riittääkö sähkön suhteen normaali pistorasia vai tuleeko aina lisäksi uusia sähkövetoja? Jos ulkoyksikkö olisi tulossa esim. terassille ja siellä on seinässä pistorasia, niin voiko sille ottaa yksinkertaisesti siitä sähköt?
- Jos ajatellaan, että kyseessä on tällä vuosituhannella rakennettu omakotitalo, jossa pistorasioita siellä täällä (sekä sisällä että ulkona), niin voiko sähköjen suhteen tulla silti rajoitteita vai onko ne vedettävissä periaatteessa vaikka minne ilman pelkoa, että sulake palaa?

 

[tombe0]

ILP-asentaja olisi mahdollisesti lähiviikkoina pääsemässä paikalle, mutta etukäteen sijoitteluun liittyen mietityttää pari asiaa. Te pumppuja asennuttaneet osaatte oletettavasti vastata näihin:

- Tarvitseeko sekä sisä- että ulkoyksikkö molemmat sähköä vai voinko sen ottaa jommalle kummalle? Jos voi valita jomman kumman, niin kumpi mielestänne parempi ja miksi?
- Riittääkö sähkön suhteen normaali pistorasia vai tuleeko aina lisäksi uusia sähkövetoja? Jos ulkoyksikkö olisi tulossa esim. terassille ja siellä on seinässä pistorasia, niin voiko sille ottaa yksinkertaisesti siitä sähköt?
- Jos ajatellaan, että kyseessä on tällä vuosituhannella rakennettu omakotitalo, jossa pistorasioita siellä täällä (sekä sisällä että ulkona), niin voiko sähköjen suhteen tulla silti rajoitteita vai onko ne vedettävissä periaatteessa vaikka minne ilman pelkoa, että sulake palaa?

Yleensä se on niin että ulkoyksikkö on se joka ottaa virran ja välittää sen sitten sisäyksiköllekin. Ja voidaan ottaa suoraan pistorasiasta. Ei nuo vehkeet mitään älyttömiä sähkösyöppöjä ole, oma Mitsu LN35 syö päällä ollessaan jäähdytyksellä sen 250-300W.

 

[venalaine]

Yleensä se on niin että ulkoyksikkö on se joka ottaa virran ja välittää sen sitten sisäyksiköllekin. Ja voidaan ottaa suoraan pistorasiasta. Ei nuo vehkeet mitään älyttömiä sähkösyöppöjä ole, oma Mitsu LN35 syö päällä ollessaan jäähdytyksellä sen 250-300W.

Eli ymmärsinkö oikein, että jos pihamaalta ulkoyksiköiden luota löytyy valmiiksi ihan "normaalit" pistorasiat, joiden takana esim. 10A sulake, niin niistä voi sähkön ottaa laitokselle huoletta? Ihmetyttää vaan, kun jossain näkee juurikin ulkoyksiköiden vieressä jotain erillisiä mötiköitä, joissa ilmeisesti vielä joku pääkytkin tms.

 

[tombe0]

Eli ymmärsinkö oikein, että jos pihamaalta ulkoyksiköiden luota löytyy valmiiksi ihan "normaalit" esim. 10 A sulakkeen takana olevat pistorasiat, niin niistä voi sähkön ottaa laitokselle huoletta? Ihmetyttää vaan, kun jossain näkee juurikin ulkoyksiköiden vieressä jotain erillisiä mötiköitä, joissa ilmeisesti vielä joku pääkytkin tms.

Tokihan jos sijoituspaikka ulkoyksikölle on sellainen että pistorasia on "säiden armoilla" niin monesti varmasti ehdottaa asentaja vähintään vikavirtasuojaa siihen tai suojattua rasiaa. Itsellä kun tuo on parvekkeella niin tarvinnut tehdä muuta kuin lyödä y-jakaja väliin että saa virtaa muullekin (grilli jne.) samasta rasiasta.

 

[venalaine]

Tokihan jos sijoituspaikka ulkoyksikölle on sellainen että pistorasia on "säiden armoilla" niin monesti varmasti ehdottaa asentaja vähintään vikavirtasuojaa siihen tai suojattua rasiaa. Itsellä kun tuo on parvekkeella niin tarvinnut tehdä muuta kuin lyödä y-jakaja väliin että saa virtaa muullekin (grilli jne.) samasta rasiasta.

Joo meille olisi tulossa todennäköisesti kaksi pumppua (yläkerta ja alakerta omansa). Mitä itse olen asiaa ajatellut, niin alahaalla ulkoyksikkö tulisi joko takapihan puolelle terassille tai etupihalle kuistille. Molemmat ovat katettuja ja seinissä pistorasiat. Näissä tuskin ongelmaa. Sitten ylhäällä en keksi ulkoyksikölle muuta sijoituspaikkaa kuin kattamattoman parvekkeen. Sielläkin on pistorasia, mutta juuri se vähän arveluttaa, että meneekö se jotenkin uusiksi. Talo 2010 rakennettu, joten luulisi, että kun sinne on kerran rasia laitettu, niin se olisi asiallinen. Mutta mistäs näistä tietää. Voihan sitä olla tämän ikäisissäkin taloissa arveluttavia virityksiä. Ei olla alkuperäisasukkaista tässä, joten ei tietoa töiden suorittajasta enkä itse sähkötöistä mitään ymmärrä.

EDIT: Yläparvekkeella näkyy olevan rasia, jossa joku testikytkin (vikavirtasuojattu?) ja päällä lukee IP44.

 

[Jooo1]

Joo meille olisi tulossa todennäköisesti kaksi pumppua (yläkerta ja alakerta omansa). Mitä itse olen asiaa ajatellut, niin alahaalla ulkoyksikkö tulisi joko takapihan puolelle terassille tai etupihalle kuistille. Molemmat ovat katettuja ja seinissä pistorasiat. Näissä tuskin ongelmaa. Sitten ylhäällä en keksi ulkoyksikölle muuta sijoituspaikkaa kuin kattamattoman parvekkeen. Sielläkin on pistorasia, mutta juuri se vähän arveluttaa, että meneekö se jotenkin uusiksi. Talo 2010 rakennettu, joten luulisi, että kun sinne on kerran rasia laitettu, niin se olisi asiallinen. Mutta mistäs näistä tietää. Voihan sitä olla tämän ikäisissäkin taloissa arveluttavia virityksiä. Ei olla alkuperäisasukkaista tässä, joten ei tietoa töiden suorittajasta enkä itse sähkötöistä mitään ymmärrä.

EDIT: Yläparvekkeella näkyy olevan rasia, jossa joku testikytkin (vikavirtasuojattu?) ja päällä lukee IP44.

Itsellä kokemusta kahdesta pumpusta. Toinen oli katetulla terassilla, sähkö otettu terassin pistorasiasta. Toinen taas ulkoseinällä ilman mitään katosta ja pistorasiaa ei lähelläkään, tälle otettiin sähkö sisäyksikön kautta eteisen pistorasiasta. Molemmin päin siis onnistunee.

edit: molemmissa tapauksessa virrat otettu siis ihan pistotulpalla, ei mitenkään "ryöstämällä".

 

[pelitys]

Meille kun asennettiin eteiseen niin sähkö kytkettiin suoraan pääkeskukseen oman sulakkeen taakse ja ulos pumpun viereen tuli ”mötikkä” erotuskytkin mistä kääntämällä molemmat yksiköt saa virrattomaksi. Vastustan ajatuksena sähkön ryöstämistä rasioista koska se menee ranettamisen puolelle ja mieluummin tekee asianmukaisesti uuden sähkövedon keskukselta pumpulle. Jos rasian jättää käyttöön niin voi joku kerta unohtua, voiko siinä käyttää samaan aikaan imuria, painepesuria tms.

 

[venalaine]

Hhm, vaikeuttaa ja tekee hommaa varmasti melkoisesti kalliimmaksi, jos pitää lähteä pääkeskukselta asti vetämään kaapelia ulkoyksiköille. No kai se pitää asentajan kanssa keskustella, että miten olisi paras.

 

[paleale]

Hhm, vaikeuttaa ja tekee hommaa varmasti melkoisesti kalliimmaksi, jos pitää lähteä pääkeskukselta asti vetämään kaapelia ulkoyksiköille. No kai se pitää asentajan kanssa keskustella, että miten olisi paras.

Peruspumppuasentaja ottaa useimmiten sähkön pistorasialta. Ei siinä sinänsä mitään pahaa ole, toimii täysin. 2010 rakennetussa talossa lisäpiuhojen vetäminenkään tuskin on iso ongelma, mutta meneehän siihen vähän aikaa ja tiskisaippuaa. Ihan huoletta joko ryöstö pistorasialta, tai vielä kivempi vaihtoehto olis pistotulpan asentaminen pumpun piuhaan. Tuo "mötikkä" eli turvakytkin kuuluu usein asennuksiin.

 

[jarp]

Meille kun asennettiin eteiseen niin sähkö kytkettiin suoraan pääkeskukseen oman sulakkeen taakse ja ulos pumpun viereen tuli ”mötikkä” erotuskytkin mistä kääntämällä molemmat yksiköt saa virrattomaksi. Vastustan ajatuksena sähkön ryöstämistä rasioista koska se menee ranettamisen puolelle ja mieluummin tekee asianmukaisesti uuden sähkövedon keskukselta pumpulle. Jos rasian jättää käyttöön niin voi joku kerta unohtua, voiko siinä käyttää samaan aikaan imuria, painepesuria tms.

Kyllä sähkön ottamisen ulkopistorasiasta (joko haaroittamalla siitä erilliseen turvakytkimeen tahi sitten vain pistotulpalla) on ihan määräysten mukainen homma, eikä mikään ranetus. Joskus, ehkä jopa usein uusi sähköveto keskukselta on käytännössä mahdotonta, tai ainakin poskettoman työlästä, eikä hommassa ole mitään järkeä.

Olisihan se kiva, jos ilppi olisi omassa ryhmässään, mutta kyllä harvemmin silloin kun ilppi vie täydet tehot (talvella) tulee käytettyä painepesuria tms. samasta rasiasta. Jos on vielä 16A nalli ulkopistorasialla, niin kyllä aika fakiiri saa olla, ett sen polttaa. Et en stressaisi.

 

[venalaine]

Kyllä sähkön ottamisen ulkopistorasiasta (joko haaroittamalla siitä erilliseen turvakytkimeen tahi sitten vain pistotulpalla) on ihan määräysten mukainen homma, eikä mikään ranetus. Joskus, ehkä jopa usein uusi sähköveto keskukselta on käytännössä mahdotonta, tai ainakin poskettoman työlästä, eikä hommassa ole mitään järkeä.

Olisihan se kiva, jos ilppi olisi omassa ryhmässään, mutta kyllä harvemmin silloin kun ilppi vie täydet tehot (talvella) tulee käytettyä painepesuria tms. samasta rasiasta. Jos on vielä 16A nalli ulkopistorasialla, niin kyllä aika fakiiri saa olla, ett sen polttaa. Et en stressaisi.

Sepä juuri, että varsinkin tuonne yläpartsille uusi veto tarkoittaisi ensinnäkin aika pitkää piuhaa ja toisekseen pitäisi puhkoa sille alhaaltapäin reitti tai vaihtohetoisesti vetää terassin tiilikaton kautta. Meillä noissa paikoissa oleviin pistorasioihin ei ole ollut koskaan tarve kytkeä jouluvaloja kummempaa aparaattia, joten se tuskin on ongelma, että siihen joku sähkörohmu kone laitettaisiin samaan aikaan. Voihan siihen käydä vaikka vitsikkäästi Puuilosta jonkun "ei käytössä" -kyltin tai laittaa rasiaan tulpan. Se nyt luulisi ainakin pysäyttävän miettimään.

 

[zorb]

Eli ymmärsinkö oikein, että jos pihamaalta ulkoyksiköiden luota löytyy valmiiksi ihan "normaalit" pistorasiat, joiden takana esim. 10A sulake, niin niistä voi sähkön ottaa laitokselle huoletta? Ihmetyttää vaan, kun jossain näkee juurikin ulkoyksiköiden vieressä jotain erillisiä mötiköitä, joissa ilmeisesti vielä joku pääkytkin tms.

Kaikille ei 10A riitä. Esim. Daikin H30 vaatii 16A kytkennän.

 

[Pakana]

Tietysti mitä isompi ilppi sen isompi on sen sähkönkulutus, mutta alkaa olla jo melkoinen mörkö jos ei 16A riitä. Tietysti vanhat on,off koneet vaati isomman sulakkeen kun köynnistysvirta on niin iso, mutta ei niitä enää mistään saa (jos ei nyt vartavasten sellaista jostain tilaa).

Tosin lisämausteita hommaan tuo se, että ainakin mitsun ohjeissa kielletään käyttämästä jäähdytystä mikäli ulkolämpötila on alle +10. Muuten saattaa sisäyksikkö jäätyä (en kyllä ymmärrä miksi kone jäähdyttäisi jos sisällä kuitenkin on pyyntiä viileämpi).

Kyllähän lämpöpumppuja käytetään jäähdytykseen vaikka ulkona olisi pakkasta. Jos on jokin tai jotain joka tuottaa reilisti lämpöä ilpillä se on kätevä siirtää pois.

Esim jokin komero täynnä tietokoneita.

Joo ei en ajatellut tarpeeksi selkeästi. Lämminvesivaraajaan ajattelin että lämmittäisi sitä käyttövettä mutta eihän tuo lämpötila tosiaan riitä.
Onkohan olemassa mitään vastaavia ratkaisuja pelkästään lämminvesivaraajan lämmittämiseen kun vilppiä tänne ei voi asentaa kun ei ole vesikiertoja
lattioissa ja vilppi tulee kohtuuttoman kalliiksi jos pelkästään käyttövettä lämmitellään.

Kyllähän vilpin voi kytkeä yksinomaan lämminvesivaraajalle, mutta esim multiheater eco nimellä myydään pientä pilppiä joka tekee lämmintä käyttövettä.

- Tarvitseeko sekä sisä- että ulkoyksikkö molemmat sähköä vai voinko sen ottaa jommalle kummalle? Jos voi valita jomman kumman, niin kumpi mielestänne parempi ja miksi?

Kumpikin tarvii sähköä mutta niiden yksiköiden välille on vedettävä jokatapauksessa sähkökaapeli, joten se syöttö on vaan toiseen.

Kannattaa valita se johon sähkön saa helpommin tuotua.

Ihmetyttää vaan, kun jossain näkee juurikin ulkoyksiköiden vieressä jotain erillisiä mötiköitä, joissa ilmeisesti vielä joku pääkytkin tms.

Jos käytetään huoltokytkintä pistorasian sijaan ilpin saa asentaa ilman vikavirtasuojaa, ainakin jos valmistaja ei sitä erityisesti vaadi. Lisäksi siitä kytkimestä ei kukaan lainaa sähköä ja sammuttele konetta turhan takia.

 

[Paskisti]

KORVAUSILMAVENTTIILI VELCO VLR - 100 UUTEEN LÄPIVIENTIIN -

Velco VLR-100 korvausilmaventtiili termostaatilla. Painovoimaiseen ilmanvaihtoon soveltuva tuloilmaventtiili meiltä Tilaa oma raitisilmaventtiili nyt 114,80

kauppa.rakentaja.fi

Onko tuosta termostaattiominaisuudesta mitään järkeä maksaa moninkertaista hintaa? Säätöalue on -5C - +10C, eli 95% vuodesta se on joko kokonaan kiinni tai kokonaan auki -> ei ole kovin iso vaiva 20e manuaalista venttiiliä säätää pari kertaa vuodessa. eli perustuuko tuo posketon hinta vain siihen että joku ei halua miettiä ilmanvaihtoa ollenkaan ja siksi haluaa maksaa tuosta ominaisuudesta, vai missaanko tässä jotain olennaista?

Joku toinenkin jo vastasi mutta laitetaan nyt omakin näkemys. "Termostaatti" säätelee aukeamisen määrää, eli sillä on tietty vaihteluväli. Loppu säädetään kiertämällä itse venttiiliä. Itse olen säätänyt niin että tuon -5 jälkeen kun venttiili ei enää pienemmälle mene se on 2mm auki ja sieltä virtaa juuri sopivasti ilmaa pakkasella. Nyt kun lämpötila alkaa nousemaan niin se aukeaa itsestään juuri sopivasti aina sinne +10 jolloin se on täysin auki (siis niin auki kun vaihteluvälinsä takia uudelleen käsin säätämättä pystyy aukeamaan) eli noin 4cm.

Erittäin hyvä systeemi rintamiestaloon ja jo kahdella venttiilillä sai ilmaa raikkaammaksi. Harmittaa etten laittanut kolmatta, olisi ollut varmaankin optimi määrä 100mm kokoluokassa meidän alakertaan. Yläkerrassa ei ole koska vintin ovesta tulee riittävästi korvausilmaa . Parhaiten käytetyt 200€ talossa, turha laittaa manuaaliventtiileitä kun tuohon hintaan sain kaksi täysin säätövapaata venttiiliä.

 

[janilind]

ILP-asentaja olisi mahdollisesti lähiviikkoina pääsemässä paikalle, mutta etukäteen sijoitteluun liittyen mietityttää pari asiaa. Te pumppuja asennuttaneet osaatte oletettavasti vastata näihin:

- Tarvitseeko sekä sisä- että ulkoyksikkö molemmat sähköä vai voinko sen ottaa jommalle kummalle? Jos voi valita jomman kumman, niin kumpi mielestänne parempi ja miksi?
- Riittääkö sähkön suhteen normaali pistorasia vai tuleeko aina lisäksi uusia sähkövetoja? Jos ulkoyksikkö olisi tulossa esim. terassille ja siellä on seinässä pistorasia, niin voiko sille ottaa yksinkertaisesti siitä sähköt?
- Jos ajatellaan, että kyseessä on tällä vuosituhannella rakennettu omakotitalo, jossa pistorasioita siellä täällä (sekä sisällä että ulkona), niin voiko sähköjen suhteen tulla silti rajoitteita vai onko ne vedettävissä periaatteessa vaikka minne ilman pelkoa, että sulake palaa?

-Molemmat tarvii sähköä, yleensä syötön voi ottaa kumpaan tahansa sen helpommin saa, välikaapelilla sit siirtyy toiselle yksikölle. Ulkorasiat monesti valmiiksi vikavirtasuojan takana niin ehkä semmosen lisäämiseltä välttyy jos kytkee ulos. Lisäksi isommat tehot menee ulos eli sikälikin parenpi syöttää sinne eka.

-Käsittääkseni voi ottaa terassin pistorasialta sähkön ja sillon välttyy myös turvakytkimen asennukselta.

 

[nortti.fi]

- Tarvitseeko sekä sisä- että ulkoyksikkö molemmat sähköä vai voinko sen ottaa jommalle kummalle? Jos voi valita jomman kumman, niin kumpi mielestänne parempi ja miksi?

Nykyään vain ulkoyksikölle vedetään sähköt. Siitä sitten lähtee veto sisäyksikölle. Joitain harvinaisia poikeuksia hiukan tuntemattomilla merkeillä vielä voi löytyä.

- Riittääkö sähkön suhteen normaali pistorasia vai tuleeko aina lisäksi uusia sähkövetoja? Jos ulkoyksikkö olisi tulossa esim. terassille ja siellä on seinässä pistorasia, niin voiko sille ottaa yksinkertaisesti siitä sähköt?

Normaali 10A sulakkeen alla oleva ulkopistorasia (maadoitettu) riittää. Esitteissä voidaan mainita 16A, mutta valtaosa silti asennetaan 10A pistorasiaan.

- Jos ajatellaan, että kyseessä on tällä vuosituhannella rakennettu omakotitalo, jossa pistorasioita siellä täällä (sekä sisällä että ulkona), niin voiko sähköjen suhteen tulla silti rajoitteita vai onko ne vedettävissä periaatteessa vaikka minne ilman pelkoa, että sulake palaa?

Tuollaisen jo aika tehokkaan 35 sarjalaisen max. Power input on jotain 1,7kW = 4,3A riippuen hiukan valmistajasta. Hidas 10A sulake kestää helposti piikkejä 12-13A asti ja onhan tietenkin mahdollista, jos kytket saman sulakkeen alle joitain todella paljon kuormittavia kodinkoneita niin sulake palaa.

 

[leripe]

Omaan otettiin sähköt sisäpistorasiasta vetona molemmille ja ulos laitettiin turvakytkin.
En halunnut partsin pistorasiasta, koska sitten olisi tullut helvetin ruma kaapeli veto ilpille ja koska siihen pistorasiaan on sisällä valokatkaisija.

Pari naapuria otti ulkopistorasiasta ja nyt olen vielä enemmän tyyväinen, etten tehnyt samanlaisesti, koska ruma.
Toki minulla on nyt sisällä veto pidempi, mutta sekin jää verhon taakse piiloon.

Todennäköisesti siis jommalle kummalle puolelle tulee rumaa suojakourua. Valintojen maailma.

 

[dot1q]

Tarvitseeko sekä sisä- että ulkoyksikkö molemmat sähköä vai voinko sen ottaa jommalle kummalle? Jos voi valita jomman kumman, niin kumpi mielestänne parempi ja miksi?

Itsellä ei ollut sähköä lähimainkaan pumpulla. No toin sitte keskukselta kaapelin putkessa jakorasiaan (selvyyden vuoksi; jakorasia on yläkerran ILP:in takana olevalla kylmällä ullakolla) ja putkitin tulon tarjolle sisäyksikön viereen. Virhe.
Asentajalla ei ollut keskuksiin tarvittuja lupia, joten ei olisi asennus onnistunut. Lisäksi ulkoyksikkö tarvistsee oman turvakytkimen ja se on siistein ulos asennettuna vs sisällä seinässä.

Joten sähköt kytkettiin
A ammattilaisen toimesta keskuksesta jakorasialle (5*2.5)
B Jakorasialta eteenpäin ulkoyksikölle (3*2.5)
C ilppiasentaja liipasi turvakytkimen seinään ja käsittääkseni myös sähköt siitä eteenpäin sisäyksikölle.
D on oma sulakkeensa nyt koko laitteelle keskuksessa.

Tämmöstä täällä.

@venalaine niin joo Toshiba pumppu

 

[tonttuj]

Ainakin minulle asentajat ovat kertoneet että se vikavirtasuoja on pakollinen ilmalämpöpumppuasennuksissa.

 

[Oksa]

Ainakin minulle asentajat ovat kertoneet että se vikavirtasuoja on pakollinen ilmalämpöpumppuasennuksissa.

Mulla ei ole vikavirtasuojaa eikä turvakytkintä Asennettu 2019, sähköt sisältä maadoitetusta pistorasiasta. En ole siis näihin vaatimuksiin perehtynyt yhtään, luotin että yrityksen toimesta tulee oikein asennettua.

 

[mindflux]

Eräs asentaja totesi minulle, ettei tarvitse vikavirtasuojaa jos on maadoitettu rasia. Ei mitään tietoa pitääkö paikkansa.

 

[tonttuj]

Tämmöinen löytyi selailemalla.

Sähköalan koulutus- ja tutkimussäätiö - Valmistajan ohjeet lämpöpumppujen vikavirtasuojauksesta

skt-saatio.fi

 

[leripe]

Tämmöinen löytyi selailemalla.

Sähköalan koulutus- ja tutkimussäätiö - Valmistajan ohjeet lämpöpumppujen vikavirtasuojauksesta

skt-saatio.fi

Aika selkeästi ilmaistu, että jos valmistaja sellaista ohjeistaa/vaatii käyttämään, niin pitää asentaa. Varmasti vaikuttaa sitten mahdollisesti takuu ja vakuutusasioissa, jossei ole noudattanut ja jotain käy.

 

[turaukko]

Näkyy Toshiba seiya ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö valuttavan viilennyskäytössä vettä pohjastaan tänä aamuna. Johtuukohan se siitä, että kastepiste on tänään aika korkea, 20 asteen tuntumassa?

 

[Jaguafgeg]

Näkyy Toshiba seiya ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö valuttavan viilennyskäytössä vettä pohjastaan tänä aamuna. Johtuukohan se siitä, että kastepiste on tänään aika korkea, 20 asteen tuntumassa?

Erittäin todennäköisesti tämä on syynä.

 

[Paolo Pastarino]

Näkyy Toshiba seiya ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö valuttavan viilennyskäytössä vettä pohjastaan tänä aamuna. Johtuukohan se siitä, että kastepiste on tänään aika korkea, 20 asteen tuntumassa?

Onko puhallus automaatilla vai jollain pienellä nopeudella? Itsellä oli sama ongelma kuumalla kelillä, kun olin valinnut pienen nopeuden. Nykyään aina automaattisena.

 

[turaukko]

Onko puhallus automaatilla vai jollain pienellä nopeudella? Itsellä oli sama ongelma kuumalla kelillä, kun olin valinnut pienen nopeuden. Nykyään aina automaattisena.

Hyvä huomio, nimittäin oli juuri toissa yönä valittuna se quiet mode sisäyksikköön mikä tiputtaa nopeutta.

 

[Kitosh]

Siis mistä se vesi tulee, kondenssivesiputkesta vai muualta? Ei veden tulo kondenssivesiputkesta ole ongelma tai vika. Viilennyksellä sisäkenno on sisäilmaa viileämpi ja kennoon muodostuu kondenssivettä. Vesi valuu kennon pinnalta kondenssivesikaukaloon ja sieltä putkea pitkin ulos. Puhallinnopeus vaikuttaa korkeintaan siihen, että jos puhallus on pienellä, ei viilennetä paljoa ja näin ollen ei kennoon muodostu paljoa vettä, kun ei sen läpi virtaa myöskään paljoa sisäilman sisältämää kosteutta.

 

[turaukko]

Näkyy Toshiba seiya ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö valuttavan viilennyskäytössä vettä pohjastaan tänä aamuna. Johtuukohan se siitä, että kastepiste on tänään aika korkea, 20 asteen tuntumassa?

Noin kirjoitin alkuperäisessä viestissä. Eli tässä tapauksessa tuli vettä niin kondenssiputkesta kuin ulkoyksikön pohjasta. Tämä herätti mielenkiinnon, kun normaalisti ulkoyksikkö kondensoi lämmityskäytössä, mutta nyt varmaan syynä lienee ollut sisäyksikön pieni puhallusnopeus ja korkea kastepiste, joka on kondensoinut ulkoyksikön sisälle vettä.

 

[pelitys]

Noin kirjoitin alkuperäisessä viestissä. Eli tässä tapauksessa tuli vettä niin kondenssiputkesta kuin ulkoyksikön pohjasta. Tämä herätti mielenkiinnon, kun normaalisti ulkoyksikkö kondensoi lämmityskäytössä, mutta nyt varmaan syynä lienee ollut sisäyksikön pieni puhallusnopeus ja korkea kastepiste, joka on kondensoinut ulkoyksikön sisälle vettä.

Ei ulkoyksikkö voi mitenkään kondensoida jos ollaan viilennys- tai kuivaustilassa. Silloin se lämpenee kun sisäyksikkö viilenee eli ulkoyksikkö on ulkolämpötilaa kuumempi, eikä se voi silloin olla lähelläkään kastepistettä joka on ulkolämpötilaa matalampi.
Kyse on täytynyt olla jostain muusta, ehkä ulkoyksikkö on kastunut sateessa ja nyt vesi valuu pikkuhiljaa pois puhalluksen voimasta.

 

[Junsson]

eiköhän ne kylmäaineputket ja niiden liitoslaipat hikoile sinne ulkoyksikön pohjalle.

 

[Werev]

Huomasin äsken että Toshiban multisplit ilmalämpöpumpun kondenssivesiputkista tulee jotain punaisen väristä. Viime syksynä asennettu laite.
Mistä tällainen voi johtua, joku vuoto vai jotain muuta?

 

[Jarmot]

Tarjolla olisi kerrostaloasuntoon nämä vaihtoehdot suunnilleen samaan hintaan:

Fujitsu KMCC12, takuu 5v
Toshiba Seiya 13, takuu 2v
Mitsubishi HR 35, takuu 2v
Kaisai KWX 12, takuu 3v

Mikä näistä kannattaisi valita ja onko joku, mitä ehdottomasti pitäisi välttää? Fujitsun 5v takuu tietysti olisi hyvä juttu.

 

[leripe]

Tarjolla olisi kerrostaloasuntoon nämä vaihtoehdot suunnilleen samaan hintaan:

Fujitsu KMCC12, takuu 5v
Toshiba Seiya 13, takuu 2v
Mitsubishi HR 35, takuu 2v
Kaisai KWX 12, takuu 3v

Mikä näistä kannattaisi valita ja onko joku, mitä ehdottomasti pitäisi välttää? Fujitsun 5v takuu tietysti olisi hyvä juttu.

Toshiba tai Fujitsu.