Huippuylikellottaja 'der8auer' rikkoi 6 GHz:n rajapyykin Ryzen 7 2700X:llä

Kaotik

Banhammer
Ylläpidon jäsen
Liittynyt
14.10.2016
Viestejä
21 543



Eliittitason ylikellottajiin lukeutuva Roman ’der8auer’ Hartung on ottanut käsittelyynsä AMD:n tuoreen Ryzen 7 2700X -prosessorin ja rikkonut ennätyksiä useammassa eri kategoriassa. Hartung pääsi ajamaan ylikellotustestejään Asuksen vieraana. Tukena ennätyksiä metsästämässä oli myös ylikellottaja Neo ”ShockG” Sibeko sekä mielin määrin nestemäistä typpeä. Testialustan emolevynä toimi Asuksen X470 Crosshair VII Hero.

Ensimmäisen sukupolven Ryzen-prosessoreilla suurin saavutettu kellotaajuus oli HWBotin mukaan Ryzen 5 1600X:llä saavutettu 5905,64 MHz. 8-ytimisillä Ryzeneillä aiempi ennätys oli Ryzen 7 1800X:llä saavutettu 5802,93 MHz. Toisen sukupolven Ryzen 7 2700X:lla Hartung onnistui rikkomaan edeltäjämallin ennätyksen selvästi saavuttamalla 6009,34 MHz:n kellotaajuuden. Myös molemmat edellä mainituista ennätyksistä olivat Hartungin käsialaa. Ennätyskellotaajuuksissa on haettu vain korkein mahdollinen kellotaajuus, jolla CPU-Z toimii kaatumatta. Kyseessä ei ole siis testivakaa kellotaajuus.



Uusi kellotaajuusennätys ei jäänyt rupeaman ainoaksi ennätykseksi. Geekbench 3 -testissä Hartung onnistui lyömään nimimerkki Splaven Core i7-7820X -prosessorilla ajaman 50725 pisteen ennätystuloksen 50804 pisteen tuloksella. Uusi ennätys saavutettiin 5675 MHz:n kellotaajuudella, mikä on selvästi matalampi kuin Intelin prosessoreilla samaan pisteluokkaan vaaditut yli 6 GHz:n kellotaajuudet.

Viimeinen rikkoutunut ennätys tuli GPU Pi -testissä, josta on HWBot-sivustolla erikseen ranking-listaukset myös prosessoreille. Piin likiarvoa miljardiin desimaaliin asti laskevassa testissä aiempi ennätys 2 minuuttia, 6 sekuntia ja 819 tuhannesosaa oli niin ikään Splaven ja yli 6,1 GHz:n kellotaajudella toimineen Core i7-7820X:n hallussa. 5723 MHz:n kellotaajuudella toimineella Ryzen 7 2700X:lla ajettu uusi ennätys on 2 minuuttia, 3 sekuntia ja 19 tuhannesosaa. Jostain syystä tulosta ei ole kuitenkaan vielä lähetetty HWBotin listoille.

Huom! Foorumiviestistä saattaa puuttua kuvagalleria tai upotettu video.

Linkki alkuperäiseen uutiseen (io-tech.fi)

Palautelomake: Raportoi kirjoitusvirheestä
 
Viimeksi muokattu:

aessu

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
18.12.2016
Viestejä
525
Öö... Jostain syystä AMD:n IPC paranee myös kellotajuuden kasvaessa vai miten näitä nyt sitten pitäisi lukea?
 

TheMeII

Übertaktungspotenzial
S Y N T H W A V E
Liittynyt
13.11.2016
Viestejä
7 004
Öö... Jostain syystä AMD:n IPC paranee myös kellotajuuden kasvaessa vai miten näitä nyt sitten pitäisi lukea?
Jos olen ymmärtänyt oikein niin amdn smt toteutus on parempi kuin intelin. Jos ajat cinebenchiä samanlaisella prosessorilla niin (hatusta vedetyt luvut, vain havainnollistamiseen) intel saa single 200 ja 8/16 2000 niin amd saa single 180 ja 8/16 2000
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
11 108
Jos CCX ja cachet on sidottu coren kellotaajuuteen?
.. niin ei pitäisi mitenkään parantua IPCn kellotaajuuden kasvaessa. Pitäisi vaan pysyä vakiona niin kauan kuin kaikki data löytyy saman CCXn sisältä.


Zenissa kaikki CCXn sisällä skaalautuu suoraan kellotaajuuden mukana, mutta CCXein välinen kommunikaatio taas on sidottu muistikelloon; CCXien välinen väylä toimii samalla kellotaajuudella kuin muistiväylä (mutta puolella data ratella, kaksinkertaisella leveydellä) ja omaa saman kaistanleveyden kuin mitä on kaistaa DRAMiin.

Eli L2- ja L3-viive (ja kaista) on aina kellojaksoissa sama, absoluuttisessa ajssa skaalautuu ytimien kellotaajuuden mukaan
Mutta CCXien välinen sekä viive että kaista sen sijaan skaalautuu muistikellojen mukaan
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
11 108
Jos olen ymmärtänyt oikein niin amdn smt toteutus on parempi kuin intelin. Jos ajat cinebenchiä samanlaisella prosessorilla niin (hatusta vedetyt luvut, vain havainnollistamiseen) intel saa single 200 ja 8/16 2000 niin amd saa single 180 ja 8/16 2000
Itse SMT-toteutuksessa ei ole oleellisia eroja, erot tulee lähinnä joidenkin ytimen sisäisten tietorakenteiden koosta sekä siitä että AMDllä skalaari- ja vektoripuolen ollessa erillään ydin pystyy suorittamaan suuremman määrän operaatioita kellojaksossa optimaalisessa tilanteessa (ja tästä hyödytään nimenomaan SMTn kanssa, koska yhdestä säikeestä ei vaan yleensä riitä riippumattomia käskyjä suoritettavaksi kaikilla laskentayksiköillä)

Kun suoritetaan maksimissaan 128-bittisillä vektoreilla laskevaa koodia, AMDllä SMT-skaalautuminen on inasen parempi näistä syistä johtuen.

Mutta jos suoritetaan AVXllä 256-bittisillä vektoreilla laskevaa koodia, alkaa vektorilaskuyksiköiden määrä AMDllä muodostua SMTn kanssa inteliä pahemmaksi pullonkaulaksi(koska AMDllä jokainen 256-bittinen vektori pitää laskea(ja ladata ja tallettaa) kahdessa palassa), ja AMDn SMT-skaalaus on tällöin huonompi. Yhden säikeen suorituskyky kärsii tästä vektorien pilkkomisesta kahteen osaan vähemmän, koska yhden säikeen on kuitenkin vaikea työllistää kaikkia yksiköitä.
 
Viimeksi muokattu:

TheMeII

Übertaktungspotenzial
S Y N T H W A V E
Liittynyt
13.11.2016
Viestejä
7 004
.. niin ei pitäisi mitenkään parantua IPCn kellotaajuuden kasvaessa. Pitäisi vaan pysyä vakiona niin kauan kuin kaikki data löytyy saman CCXn sisältä.


Zenissa kaikki CCXn sisällä skaalautuu suoraan kellotaajuuden mukana, mutta CCXein välinen kommunikaatio taas on sidottu muistikelloon; CCXien välinen väylä toimii samalla kellotaajuudella kuin muistiväylä (mutta puolella data ratella, kaksinkertaisella leveydellä) ja omaa saman kaistanleveyden kuin mitä on kaistaa DRAMiin.

Eli L2- ja L3-viive (ja kaista) on aina kellojaksoissa sama, absoluuttisessa ajssa skaalautuu ytimien kellotaajuuden mukaan
Mutta CCXien välinen sekä viive että kaista sen sijaan skaalautuu muistikellojen mukaan
Kun taas intelillä tuota uncoreahan ei vissiin nosteta tuonne taivaisiin noissa extreme kellotuksissa jolloinhan sillä periaatteessa IPC laskee. Taitaa ero tosin olla ainoastaan L3 cachen kanssa kun se ryzenillä on coren kelloilla ja intelillä uncoren.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
11 108
Kun taas intelillä tuota uncoreahan ei vissiin nosteta tuonne taivaisiin noissa extreme kellotuksissa jolloinhan sillä periaatteessa IPC laskee. Taitaa ero tosin olla ainoastaan L3 cachen kanssa kun se ryzenillä on coren kelloilla ja intelillä uncoren.
Juu, (saman CCXn) L3-nopeus tekee eron, intelillä uncore-kellon mukaan, AMDllä ytimien kellon mukaan
 

Asmola

Molander
Ylläpidon jäsen
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
8 204
Intelin 9700K tuloksia odotellessa, kunhan @Luumi saa iskettyä moisen Asrock Z170M Formula emolevylle.:vihellys:
 

CalEpitan

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
24.11.2016
Viestejä
1 702
jenkeissä näköjään 20 litraa maksaa vajaat 100 dollaria
en ihmettele jos Suomessa toki hinta on 10 kertainen syystä Ö, X ja Å

 
Liittynyt
21.10.2016
Viestejä
1 421
Öö... Jostain syystä AMD:n IPC paranee myös kellotajuuden kasvaessa vai miten näitä nyt sitten pitäisi lukea?
CL11 @ 4000Mhz näyttäs olevan muistitkin, eeettä tota nämähän tykkäs kun muisteja kellittelee :D

E: Tai toki intel ajossakin on muistit ollu tapissa :facepalm:

Toisaalta entinen enkka on skylake-x prossulla ja joku täälläkin mutuili Zen+ artikkelissa, jotta AMD otti kaby laken IPC:ssä kiinni.
 

FlyingAntero

ɑ n d r o i d
Premium-jäsen
S Y N T H W A V E
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
9 113
oisaalta entinen enkka on skylake-x prossulla ja joku täälläkin mutuili Zen+ artikkelissa, jotta AMD otti kaby laken IPC:ssä kiinni.
Jos ei tasoissa, niin hyvin lähellä ollaan. Io-techin testissä Kaby Laken tulos Cinebench R15 single core testissä oli 174 @4Ghz. (Coffee Laken IPC on sama). Vastaavasti ensimmäisen sukupolven Ryzenillä tulos oli 162 @4Ghz. Jos tuohon laskee sen 3%:n parennuksen niin saataisiin 167. Anandtechin testeissä Ryzen 2700 sai samassa testissä 166 pistettä ja teoreettinen max turbohan tuolla 4,1Ghz.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 020
jenkeissä näköjään 20 litraa maksaa vajaat 100 dollaria
en ihmettele jos Suomessa toki hinta on 10 kertainen syystä Ö, X ja Å

Sata taalaa 20 litrasta on kyllä järjetön hinta... kuka sitä noin kalliilla myy, kun tuo nestetyppi maksaa sen selvästi alle euron litralta Suomessakin. Siksi sillä voi mm. läträtä niissä kaikissa demonstraatioissa, mm. nestetyyppijäähdytettyjä vaahtokarkkeja yliopistolla vieraileville lukiolaisille (älä kokeile tätä kotona, jos et tiedä mitä teet, mm., täsmälleen mitä karkkeja sopii käyttää jotta niitä voi syöttää ihmisille turvallisesti). [Muut demot jätetään kertomatta, koska ...]

Isoin ongelma typen kanssa on vaan se, että sitä ei taida enää saada kovin helposti noin pieniä määriä, jos ei satu elämään sitä myyvän tahon naapurissa. Jos elää, niin se oli vielä kuulemma vuosikymmen sitten ihan naurettavan halpaa, siis joku 10–20 euroa tuolta 25 litran astialta täytettynä.

Nestetypen toimittaminen sen sijaan on kallista ihan kaikkialla, koska se vaatii omat erikoisjärjestelynsä.
 

Lallijuoppo

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
6 683
Onko se muka todella niin, että tällaiset ylikellottajatähdet saavat kovemmat kellot tauluun kuin AMD:n ja Intellin omat insinöörit? Itse epäilisin vain, että julkisuus on näin parempaa.
 
Liittynyt
30.10.2016
Viestejä
3 236
Onko se muka todella niin, että tällaiset ylikellottajatähdet saavat kovemmat kellot tauluun kuin AMD:n ja Intellin omat insinöörit? Itse epäilisin vain, että julkisuus on näin parempaa.
Ei se ihme ole kun iso rooli koko aktiviteetissa on se kisa parhaimmasta yksilöstä ja helppo voittaa jos löydät Lasse Virenin joka on selvästi parempi kuin muut.

Sata taalaa 20 litrasta on kyllä järjetön hinta... kuka sitä noin kalliilla myy, kun tuo nestetyppi maksaa sen selvästi alle euron litralta Suomessakin. Siksi sillä voi mm. läträtä niissä kaikissa demonstraatioissa, mm. nestetyyppijäähdytettyjä vaahtokarkkeja yliopistolla vieraileville lukiolaisille (älä kokeile tätä kotona, jos et tiedä mitä teet, mm., täsmälleen mitä karkkeja sopii käyttää jotta niitä voi syöttää ihmisille turvallisesti). [Muut demot jätetään kertomatta, koska ...]

Isoin ongelma typen kanssa on vaan se, että sitä ei taida enää saada kovin helposti noin pieniä määriä, jos ei satu elämään sitä myyvän tahon naapurissa. Jos elää, niin se oli vielä kuulemma vuosikymmen sitten ihan naurettavan halpaa, siis joku 10–20 euroa tuolta 25 litran astialta täytettynä.

Nestetypen toimittaminen sen sijaan on kallista ihan kaikkialla, koska se vaatii omat erikoisjärjestelynsä.
En tiedä trollailikohan tuo kun on bannattu heppu. Juurikin kuljetus ja varastointi muodostaa 90% typen hinnasta ja suomessa sitä saa harrastelija helpoiten jos tietää jonkun ison käyttäjän ja saa tältä ostettua.
 
Liittynyt
05.11.2016
Viestejä
1 529
Meidän firmassa käytetään se 150-300 litraa viikossa tuota ja vielä on pärjätty sellaisilla kärrättävillä 200 litran dewareita ja sitten tavallisessa käytössä noita 10-20 litran dewareita (yleensä 20 litran). Eihän tuo nestetyppi mitään ilmaista ole, mutta tosiaan suurin hinta tulee siitä, kun tuota isoa dewaria vaihdellaan, jossain vaiheessahan pitänee hommata oma nesteytin, jos käyttö lisääntyy.

Onhan tuolla nestetypellä tehty jäätelöä ja jäädytetty ties mitä elintarvikkeita testimielessä, kiinnostaisi kyllä tehdä käyttökelpoinen LN jäähdytys tietokoneelle. Sellainen joka itsestään lisää nestetyppeä tuohon jäähdytyskippoon, jotta voi ihan rauhassa keskittyä kellotteluun. Olisipa aikaa oikeiden töiden ohessa, niin tuollaisen voisi väsätä ei kuitenkaan ole mitenkään vaikeaa tehdä moista mekanismia ja automatisoida sitä, kun tietotaito löytyisi talosta jo.:D
 
Liittynyt
30.10.2016
Viestejä
3 236
Meidän firmassa käytetään se 150-300 litraa viikossa tuota ja vielä on pärjätty sellaisilla kärrättävillä 200 litran dewareita ja sitten tavallisessa käytössä noita 10-20 litran dewareita (yleensä 20 litran). Eihän tuo nestetyppi mitään ilmaista ole, mutta tosiaan suurin hinta tulee siitä, kun tuota isoa dewaria vaihdellaan, jossain vaiheessahan pitänee hommata oma nesteytin, jos käyttö lisääntyy.

Onhan tuolla nestetypellä tehty jäätelöä ja jäädytetty ties mitä elintarvikkeita testimielessä, kiinnostaisi kyllä tehdä käyttökelpoinen LN jäähdytys tietokoneelle. Sellainen joka itsestään lisää nestetyppeä tuohon jäähdytyskippoon, jotta voi ihan rauhassa keskittyä kellotteluun. Olisipa aikaa oikeiden töiden ohessa, niin tuollaisen voisi väsätä ei kuitenkaan ole mitenkään vaikeaa tehdä moista mekanismia ja automatisoida sitä, kun tietotaito löytyisi talosta jo.:D
Ei muuta kuin nappaat käytetyn astian jostain ja alotat vapaa-ajalla testailun omilla osilla ;) .
 
Liittynyt
12.12.2016
Viestejä
3 930
Onko se muka todella niin, että tällaiset ylikellottajatähdet saavat kovemmat kellot tauluun kuin AMD:n ja Intellin omat insinöörit? Itse epäilisin vain, että julkisuus on näin parempaa.
AMD:n ja Intelin insinööreillä saattaa olla parempaakin tekemistä. Noilla nestetyppikellotuksien tuloksilla ei paljoa ole merkitystä prosessorimyyntien kannalta.

Sehän on selvä että valikoimalla oikein sopivat prosessorit AMD ja Intel saisivat parempia kellotuksia tiskiin kuin kaupasta prosessorinsa ostavat tai engineering sampleja käyttävät. Se saattaisi jopa laskea huippumallien myyntiä kun porukka ragettaisi AMD:n/Intelin vievän parhaat yksilöt itselleen :rage:
 
Liittynyt
05.11.2016
Viestejä
1 529
Mistäs noita käytettyjä jäähdytysastioita saisi. voisi kokeilla vähän sellaisella millaisia lämpökuormia kestää ja katsoa, jos noita voisi optimoida jatkuvalle typen syötölle.
 
Liittynyt
30.10.2016
Viestejä
3 236
Mistäs noita käytettyjä jäähdytysastioita saisi. voisi kokeilla vähän sellaisella millaisia lämpökuormia kestää ja katsoa, jos noita voisi optimoida jatkuvalle typen syötölle.
Kulhoja olisi halvalla sf3d:lta muutama vielä, jos et voi töistä lainata esim 20L dewaria niin sellainen pitäisi käytettynä onkia jostain.
 
Liittynyt
05.11.2016
Viestejä
1 529
Kulhoja olisi halvalla sf3d:lta muutama vielä, jos et voi töistä lainata esim 20L dewaria niin sellainen pitäisi käytettynä onkia jostain.
Eiköhän noita dewareita töistä voi lainata, tosin ajattelin tehdä testit juurikin töissä, koska siellä voi myös mitata jäähdytystehot ja tehdä helposti tarvittavan vastuskuorman tuolle kulholle testejä varten. Vasta kun tuollaisen saa analysoitua, voi alkaa kehittämään sitä ja sitten vasta kokeilemaan ehkä useamman proton jälkeen oikealla prossulla.

Ajatuksissa olisi muutamiakin asioita joita noissa kulhoissa voisi kokeilla.
 
Liittynyt
30.10.2016
Viestejä
3 236
Eiköhän noita dewareita töistä voi lainata, tosin ajattelin tehdä testit juurikin töissä, koska siellä voi myös mitata jäähdytystehot ja tehdä helposti tarvittavan vastuskuorman tuolle kulholle testejä varten. Vasta kun tuollaisen saa analysoitua, voi alkaa kehittämään sitä ja sitten vasta kokeilemaan ehkä useamman proton jälkeen oikealla prossulla.

Ajatuksissa olisi muutamiakin asioita joita noissa kulhoissa voisi kokeilla.
No korhos petriltä eli sf3d:ltä varmasti löytyisi kulho halvalla niin siitä kokeilemaan.
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
239 653
Viestejä
4 187 436
Jäsenet
70 776
Uusin jäsen
Fancy

Hinta.fi

Ylös Bottom