Huhu: 9. sukupolven Core i7-9700K 8-ytiminen, HyperThreading-käyttöön kaikissa malleissa

[Kaotik]

Uutisoimme perjantaina AIDA64:n kautta vuotaneista 9. sukupolven Intel Core -prosessoreista. Nyt HKEPC kertoo nimettömänä pysyvän emolevyvalmistajan paljastaneen prosessoreista uusia tietoja.
HKEPC:n mukaan 9. sukupolven prosessorit julkaistaan ensi vuoden jälkimmäisellä puoliskolla ja ne perustuisivat Cannonlake-arkkitehtuuriin.
Sivuston mukaan Core i3 -mallit pysyvät neliytimisinä, mutta osaan malleista lisättäisiin HT-tuki, jolloin ne voisivat suorittaa samanaikaisesti kahdeksaa säiettä. i5 -mallien kerrotaan saavan niin ikään HT-tuen, jolloin ne 6-ytimisinä suorittaisivat 12 säiettä. i7-mallien sivusto kertoo olevan jatkossa 8-ytimisiä ja suorittavan siten samanaikaisesti 16 säiettä.

Lähde: HKEPC

 

[M.M.M]

Mitäs mahtaa sitten löytyä huhutuista i9:istä, jos seiskoihin saadaan 8 ydintä + HT?

 

[Kaotik]

Mitäs mahtaa sitten löytyä huhutuista i9:istä, jos seiskoihin saadaan 8 ydintä + HT?

Se i9 oli mobiiliprossu, 6C12T + ylikellotustuki. Desktopilla ei i9:iä käsittääkseni ole HEDT:n ulkopuolelle huhuttu?

 

[M.M.M]

Se i9 oli mobiiliprossu, 6C12T + ylikellotustuki. Desktopilla ei i9:iä käsittääkseni ole HEDT:n ulkopuolelle huhuttu?

No näinhän se menikin, ei pitäis kysellä tarkastamatta asiaa.

 

[RickyRavioli]

Näyttäisi ~6 vuoden paikallaan junnaaminen loppuvan ja kehitys lähtee käyntiin. 2600K (2011)->7700K (2017) vakiona reilun 40% ero joka jokseenkin kurottavissa umpeen kellottamalla. Tosin monilla tuskin vieläkään mitään tarvetta päivittää.

 

[hsalonen]

Uskon näihin huhuihin. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että Intelillä on ongelmia 10 nm prosessin kanssa ja 90% todennäköisyydellä kellotaajuudet jäävät nykyisistä malleista. Hyvä, jos pääsevät 4 GHz vakiona..

Kun näin pääsi käymään, niin looginen kehityssuunta on lisätä ytimiä. Muuten käyttäjät joutuisivat ostamaan huonomman tuotteen ja ei siitä voisi pyytää lisää rahaa. Ei auta selittelyt, jos kellot on 10-20% pienemmät ja ainoastaan integroitu näytönohjain on parantunut - "mutta se on 10nm.."..

 

[Jage]

Siinä alkaa Intelillä hieman vaihtoehdot loppua uuden prosessorin myymiseksi mikäli ei lisätä HT ja ytimiä. Kellotaajuutta ei lämpötilojen puolesta voi juurikaan järkevästi nostaa, mutta jotenkin pitäisi pystyä vastaamaan tuleville AMD:n Zen+/Zen 2.

 

[Sothis]

Siinä alkaa Intelillä hieman vaihtoehdot loppua uuden prosessorin myymiseksi mikäli ei lisätä HT ja ytimiä. Kellotaajuutta ei lämpötilojen puolesta voi juurikaan järkevästi nostaa, mutta jotenkin pitäisi pystyä vastaamaan tuleville AMD:n Zen+/Zen 2.

Jengillä on ihan epärealistiset odotukset noille tuleville AMD:n kilkkeille. Todennäköisesti jo Coffee Lake pitää pintansa niitäkin vastaan oikein hyvin, ja Intelillä seuraavaan hyppäykseen riittää kun tuodaan 8 ydintä keskikastin prossuihin, ja taas ollaan valovuoden edellä AMD:n laskimia.

 

[xarot]

Ai kohta sieltä jo pukkaa uutta prossua. Piti hommata 8700K testiin, mutta turha tässä enää siihen satsata jos keväällä tulee jo uutta.

Saako valmistajat edes kaikkia "high-end" mainstream-emojaan ulos uunista ennen seuraavaa julkkaria.

 

[mango]

Jengillä on ihan epärealistiset odotukset noille tuleville AMD:n kilkkeille. Todennäköisesti jo Coffee Lake pitää pintansa niitäkin vastaan oikein hyvin, ja Intelillä seuraavaan hyppäykseen riittää kun tuodaan 8 ydintä keskikastin prossuihin, ja taas ollaan valovuoden edellä AMD:n laskimia.

Missä käyttökohteissa? Anna kun arvaan, tietokonepeleissä?

Kylmä fakta on se, että kun AMD löi 8-ytimiset tiskiin niin Intelin oli pakko vastata ja nostaa ihan peruskoneidenkin ydinmääriä. Noh seuraavaksi AMD:ltä on tulossa, jos huhuihin on uskominen, 12-ytimiset prosessorit. Mitäpä luulet, miten Intel tulee reagoimaan niihin? Ai ei mitenkään, koska [huonosti säikeistyvissä] nykypeleissä saavat vielä kovempia fps-lukemia?

Kato niitä Cinebench jne. kraafeja, ne näyttää missä mennään. Jos ite valmistaisit prosessoreita, jotka alkaa jäämään kilpailijaa jälkeen vaativissa laskentatehtävissä, niin se varmaan vaikuttaisi omaan tuotekehitykseen...

 

[mango]

Ai kohta sieltä jo pukkaa uutta prossua. Piti hommata 8700K testiin, mutta turha tässä enää siihen satsata jos keväällä tulee jo uutta.

Paras aika ostaa rautaa on "aina" ollut silloin kun sitä tarvitsee. Muutenhan joudut loputtomaan noidankehään, jossa aina odotat seuraavia tuotteita, ne kun tulevat aina olemaan parempia kuin edelliset.

 

[hkultala]

Mitäs mahtaa sitten löytyä huhutuista i9:istä, jos seiskoihin saadaan 8 ydintä + HT?

Sitä mitä nytkin eli >8 ydintä.

Kaikki nykyisetkin core i9t on vähintään 10-ytimisiä, 6-8-ytimiset Skylake-X:t on i7:ja.

 

[Jage]

Jengillä on ihan epärealistiset odotukset noille tuleville AMD:n kilkkeille. Todennäköisesti jo Coffee Lake pitää pintansa niitäkin vastaan oikein hyvin, ja Intelillä seuraavaan hyppäykseen riittää kun tuodaan 8 ydintä keskikastin prossuihin, ja taas ollaan valovuoden edellä AMD:n laskimia.

Mikä tekee siitä epärealistisen jos olettaa noiden seuraavien Zenien nostavan kellotaajuutta vaikka sen 10%?

Toisekseen mistä sinä tiedät mitä esimerkiksi minä henkilökohtaisesti odotan kyseisiltä laitoksilta? Ei AMD:n vehkeiden tarvitse mennä minun kirjoissani yhden säikeen suorituskyvyn osalta Intelin ohi, riittää että pääsee lähemmäksi.

 

[hsalonen]

Jengillä on ihan epärealistiset odotukset noille tuleville AMD:n kilkkeille. Todennäköisesti jo Coffee Lake pitää pintansa niitäkin vastaan oikein hyvin, ja Intelillä seuraavaan hyppäykseen riittää kun tuodaan 8 ydintä keskikastin prossuihin, ja taas ollaan valovuoden edellä AMD:n laskimia.

Mikä tekee siitä epärealistisen jos olettaa noiden seuraavien Zenien nostavan kellotaajuutta vaikka sen 10%?

Toisekseen mistä sinä tiedät mitä esimerkiksi minä henkilökohtaisesti odotan kyseisiltä laitoksilta? Ei AMD:n vehkeiden tarvitse mennä minun kirjoissani yhden säikeen suorituskyvyn osalta Intelin ohi, riittää että pääsee lähemmäksi.

Ihan hyvin voi käydä niin, että Zen+ tuo AMD:lle lisää kellotaajuutta ensi vuonna. Näin AMD:n yhden säikeen suorituskyky nousee vähintään sen hypyn verran.

Ja kun Intelillä tosiaan 10nm ei pärjää kellotaajuuksissa 14nm++:lle, niin Intelillä voi yhden säikeen suorituskyky laskea.

Sitten tuleekin mielenkiintoiset ajat, jos generaationvaihdos aiheuttaa Intelille takapakkia peleissä ja yhden säikeen hyötyohjelmissa. Kaikki on mahdollista.

 

[hese_e]

Ihan hyvin voi käydä niin, että Zen+ tuo AMD:lle lisää kellotaajuutta ensi vuonna. Näin AMD:n yhden säikeen suorituskyky nousee vähintään sen hypyn verran.

Ja kun Intelillä tosiaan 10nm ei pärjää kellotaajuuksissa 14nm++:lle, niin Intelillä voi yhden säikeen suorituskyky laskea.

Sitten tuleekin mielenkiintoiset ajat, jos generaationvaihdos aiheuttaa Intelille takapakkia peleissä ja yhden säikeen hyötyohjelmissa. Kaikki on mahdollista.

Tuohon en usko. 10nm on käsittääkseni ihan oikeasti ongelmissa, mutta mobiilillahan se tietty lähtee käyntiin. Tietty mikä estää julkaisemasta vielä 14nm coffee lakea työpyödälle? Loppukäyttäjät purnaa joka tapauksessa, joko rajusta myöhästymisestä (10nm prosessi kuntoon), kelloista (runnotaan väkisin 10nm työpöydälle), tai wanhasta tekniikasta (14nm). Ryzen saa kevyen kelloboostin alkuvuodesta, niin "paremman" tuotteen leiman saa säilytettyä vain samalla coremäärällä ja vähän kovemmilla kelloilla.

 

[hsalonen]

Tuohon en usko. 10nm on käsittääkseni ihan oikeasti ongelmissa, mutta mobiilillahan se tietty lähtee käyntiin. Tietty mikä estää julkaisemasta vielä 14nm coffee lakea työpyödälle? Loppukäyttäjät purnaa joka tapauksessa, joko rajusta myöhästymisestä (10nm prosessi kuntoon), kelloista (runnotaan väkisin 10nm työpöydälle), tai wanhasta tekniikasta (14nm). Ryzen saa kevyen kelloboostin alkuvuodesta, niin "paremman" tuotteen leiman saa säilytettyä vain samalla coremäärällä ja vähän kovemmilla kelloilla.

Jos 14nm++ Coffee Lake on nopeampi kuin 10nm Cannon Lake, niin sehän on täysi katastrofi. Kyllä ne lisäytimet tulee vasta 10nm prosessin mukana. Se on se kaunis kompromissi: kellot ehkä laskevat, mutta on 2 lisäydintä. Sitten markkinointi kääntää veneen ja ryhtyy puhumaan 8-ytimien autuudesta ihan kaikessa käytössä.

 

[MSJD]

Ai kohta sieltä jo pukkaa uutta prossua. Piti hommata 8700K testiin, mutta turha tässä enää siihen satsata jos keväällä tulee jo uutta.

Saako valmistajat edes kaikkia "high-end" mainstream-emojaan ulos uunista ennen seuraavaa julkkaria.

Eikös Intel ole aina julkaissut uudet prosessorit noin vuoden välein lukuunottamatta coffee lakea?
Toivottavasti valmistajat alkaisivat panostaa VRM jäähdytykseen, ettei tuotaisi taas markkinoille emolevyjä, joissa joudutaan biossilla rajoittamaan tehonkulutusta..

Itselle mielummin ostaisin 6-ytimisen ja korkeammilla kelloilla olevan, kuin 8-ytimisen joka on matalammilla kelloilla.
Toivotaan, että nämäkin menisivät lähemmäs 5GHz kellotettuna, ettei vanhat mallit ole nopeampia peleissä..

 

[hese_e]

Eikös Intel ole aina julkaissut uudet prosessorit noin vuoden välein lukuunottamatta coffee lakea?

Noin vuoden välein ne ovat tulleet. 2018 loppupuolisko on nyt viimeisin cannon laken veikkaus. Lisähupia tulee, kun intel siirtyi isommissa coremäärissä ringbussista meshiin, niin managementista tulee kyllä painetta siirtää kuluttajaprosutkin käyttämään meshiä, vaikka se vaikuttaa pelikäytössä hitaammalta. Firmoilla kun on tapana siivota päällekkäisyyksiä tuotekehityksestä.
Tuo tuskin tapahtuu vielä cannonlaken kohdalla, mutta icelake voi olla jo tuon siirron uhri.

 

[vetten äärelle istutettu]

Jahas, voikin ensvuonna tehdä elämän viimisen päivityksen. Jos kehitys pysyy samana (peleissä ja rautapuolella) kuin edelliset 10 vuotta niin tolla i5:llä pärjää vuoteen 2070 saakka.

 

[M.M.M]

Jahas, voikin ensvuonna tehdä elämän viimisen päivityksen. Jos kehitys pysyy samana (peleissä ja rautapuolella) kuin edelliset 10 vuotta niin tolla i5:llä pärjää vuoteen 2070 saakka.

Toivotaan parasta, eikös sitä loppuelämäksi ostaisi mielellään sitten ihan i7:n

 

[-SD-]

jos keväällä tulee jo uutta

"ensi vuoden jälkimmäisellä puoliskolla"

 

[Threadripper]

Paras aika ostaa rautaa on "aina" ollut silloin kun sitä tarvitsee. Muutenhan joudut loputtomaan noidankehään, jossa aina odotat seuraavia tuotteita, ne kun tulevat aina olemaan parempia kuin edelliset.

Tämä on puhdasta puppua. Tuotejulkistusten kanssa homma menee yleensä seuraavasti:

- Tuote julkaistaan bugisena ja hirveällä hinnalla jotta saadaan early adoptereilta rahat pois (huono ostos)
(muutama kuukausi)
- Tuotteesta on saatu pahimmat bugit pois eikä early adopter lisää enää ole (hyvä ostos)
(mitä tahansa kuukausista vuosiin)
- Tuote ei ole enää uusi muttei myöskään hinta laske (huono ostos)
(pari kuukautta)
- Tuote alkaa olemaan vanha mutta sitä laitetaan alennusmyyntiin uuden tuotteen tieltä (hyvä ostos hinnan takia)
(pari viikkoa-pari kuukautta)
- Uusi tuote julkaistaan bugisena ja hirveällä hinnalla jotta saadaan early adoptereilta rahat pois (huono ostos)

Tekniikoiden (PCI Express, USB ja vastaavat) kanssa:

- Tekniikka julkaistaan (melko hyvä ostos)
(pari kuukautta)
- Uudesta tekniikasta on saatu pahimmat bugit pois (hyvä ostos)
(monta vuotta)
- Tekniikka alkaa vanhentua (huono ostos)
(puolisen vuotta)
- Uusi tekniikka julkaistaan (melko hyvä ostos)

Kun tähän yhdistetään erilaiset hintojen nousut ja laskut, voidaan melko yksiselitteisesti sanoa mikä on hyvä aika ostaa ja mikä huono. Esimerkiksi tämän puolella ostettu mikä tahansa yli 200 euron LGA1151 prosessori ja mikä tahansa LGA1151 emolevy sille oli tässä mielessä ehdottomasti huono ostos koska Coffee Lake.

AMD puolelta voisi vääntää vastaavan esimerkin Bulldozer vs Ryzen, tuskin tarvitsee koska oli vielä selvempi tapaus.

 

[Luumi]

Uskon näihin huhuihin. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että Intelillä on ongelmia 10 nm prosessin kanssa ja 90% todennäköisyydellä kellotaajuudet jäävät nykyisistä malleista. Hyvä, jos pääsevät 4 GHz vakiona..

Kun näin pääsi käymään, niin looginen kehityssuunta on lisätä ytimiä. Muuten käyttäjät joutuisivat ostamaan huonomman tuotteen ja ei siitä voisi pyytää lisää rahaa. Ei auta selittelyt, jos kellot on 10-20% pienemmät ja ainoastaan integroitu näytönohjain on parantunut - "mutta se on 10nm.."..

Juu ja mitä itse tätä kattoo niin tuskin tulee merkittäviä uppeja X-alustalle aikoihin kun parempaa IPC:tähän intelillä ei vieläkään ole jos 9700K:kin on vain 6700k 8 ytimellä ja kaby lake virittyvyys. 18 core on jo virrankulutuksen ja jäähdytyspotentiaalin rajoilla mitä työpöytäprossulla voi olla kun lähdetään korottelemaan taajuuksia.

 

[kurkimies]

Näyttäisi ~6 vuoden paikallaan junnaaminen loppuvan ja kehitys lähtee käyntiin. 2600K (2011)->7700K (2017) vakiona reilun 40% ero joka jokseenkin kurottavissa umpeen kellottamalla. Tosin monilla tuskin vieläkään mitään tarvetta päivittää.

Ja kun Intelillä ei ole ollut oikein vastusta AMD:stä, niin miksi sitä on tarvinnut tehdä isoja nopeuspäivityksiäkään prossuille? Uudempi malli on ollut aina jotain 5-10% tehokkaampi kuin entinen sarja. Seuraava etappi valmistajilla on siirtyminen 3D ytimiin ja optisiin suorittimiin eli varsinkin tuo optinen suoritin tuo aika reippaan tehoeron nykyisiin prossuihin nähden.

 

[hkultala]

Ja kun Intelillä ei ole ollut oikein vastusta AMD:stä, niin miksi sitä on tarvinnut tehdä isoja nopeuspäivityksiäkään prossuille? Uudempi malli on ollut aina jotain 5-10% tehokkaampi kuin entinen sarja.

Eipä Intel sen suurempia nopeutuksia olisi pystynytkään tekemään.

IPCtä ei saa oikein millään juuri enää paljoa lisää kun sitä rajoittaa pääasiassa ohjelmien datariippuvuudet, joten jos yrittää tehdä leveämmän prosessorin jossa enemmän laskentayksiköitä hyöty lisäyksiöistä jää hyvin pieneksi. Ja tämä leveämpi prosessori vaan kellottuisi huonommalle kellotaajuudelle kun esim. prosessorin sisäinen väylärakenne monimutkaistuisi.

Uudet valmistustekniikatkaan ei enää mahdollista kellotaajuuksien nostamista kovin paljoa, koska
1) Nopeammat, uuden valmistustekniikan mahdollistamat pienemmän rajajännitteen transistorit vuotaisivat aivan kamalasti joten niitä ei voida käyttää, pienilläkin valmistustekniikoilla joudutaan tekemään pääasiassa transistoreita joiden rajajännite ja sen kautta nopeus on samalla tasolla kuin aimmilla tekniikoilla valmistettujen transistoreiden.
2) Johtimien viive ei skaalaudu niin hyvin kuin transistorien viive ennen skaalautui
3) Valmistustekniikoiden kehitys on hidastunut huomattavasti eikä uusia pienempiä valmistustekniikoita saada käyttöön samaa tahtia kuin ennen (ja jos joku väittää saaneensa uuden paljon pienemmän valmistustekniikan nopeasti käyttöön, kyse ei todellisuudessa ole juuri yhtään pienemmästä valmistustekniikasta vaan vain vanhan valmistustekniikan viialtun version uudelleennimeämisestä pienemmälle numerolle, jolla ei ole mitään tekemistä valmistustekniikan oikean koon kanssa)


Käytännössä yhden säikeen nopeutta saa lisää lähinnä:
1) Uusilla käskyillä. Ja hyöty realisoituu vasta kun softat on portattu käyttämään näitä käskyjä.
2) Kehittyneemmillä haarautumisenennustusalgoritmeilla
3) Iteratiivisilla pikkuviilauksilla siellä täällä(ziljoonan benchmarkin ja simulaation seurauksena huomataan nykymallissa joku yksittäinen pullonkaula, keksitään siihen korjaus/muutos joka antaa vaikka prosentin hyödyn IPCssä mutta hidastaa kelloa vain 0.5%, tai antaa 1% lisää kellotaajuutta ja haittaa IPCtä vain 0.5%, tai 80% tapauksista antaa 1% IPC-lisän ja 20% tapauksista antaa 2% IPC-pudotuksen). Sitten kun tällaisia viilauksia tehdään iso kasa, päästään muutaman prosentin keskimääräiseen parannukseen, mutta se, mitkä näistä kannattaa tehdä tosiaan selviää vasta ajan kanssa hitaasti iteroimalla.
4) Ajamalla piiriä suuremmalla jännitteellä, sen mahdollistamilla suuremmilla kelloilla ja kärsimällä hirveästä sähkönkulutuksesta. Käytännössä intel tuntuu tuovan tällaisia malleja markkinoille vain silloin kun AMDllä on jotain kilpailukykyistä markkinoilla.

Seuraava etappi valmistajilla on siirtyminen 3D ytimiin ja optisiin suorittimiin eli varsinkin tuo optinen suoritin tuo aika reippaan tehoeron nykyisiin prossuihin nähden.

3D-ytimet auttaisi pienentämään ytimen sisäisiä johdinviiveitä muttei nopeuttaisi transistoreita yhtään.

Optiset suorittimet.. on vielä niin kaukana ja niissä on niin paljon asioita auki ettei pystytä sanomaan varmuudella mitään että olisivat nopeampia kuin sähköiset. Vaikka optinen signaali kulkeekin n. 1.5x nopeammin kuin sähköinen, jos vaikka optisen piirin komponentit on suuntaansa 10x isompia kuin sähköiset, tarkoittaa se 10x pidempiä matkoja sille signaalille ja n. 6-kertaista aikaa mikä siihen signaaliin kuluu verrattuna sähköiseen.


Itse näkisin, että jotta yleistä CPU-nopeutta saataisiin lisää, pitäisi muutoksen lähteä ohjelmista; Ohjelmat pitäisi kirjoittaa kielillä, joissa on vähemmän rajoittavia riippuvuuksia(C/C++n ongelmana on mm. "villit osoittimet") ja jossa olisi hyvää tukea asioiden rinnakkaistamiselle esim. automaattisesti moniin säikeisiin. Valitettavasti vaan softapuolella kehitys menee juuri väärään suuntaan; Yhä enemmän softaa kirjoitetaan pythonilla ja javascriptillä ja molemmat on suunniteltu vain yhdellä säikeellä ajettaviksi kieliksi, ja lisäksi niissä on paljon muitakin hidastavia ominaisuuksia. Wirthin laki voittaa.

Wirth's law - Wikipedia

 

[jabbadap]

Uskon näihin huhuihin. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että Intelillä on ongelmia 10 nm prosessin kanssa ja 90% todennäköisyydellä kellotaajuudet jäävät nykyisistä malleista. Hyvä, jos pääsevät 4 GHz vakiona..

Kun näin pääsi käymään, niin looginen kehityssuunta on lisätä ytimiä. Muuten käyttäjät joutuisivat ostamaan huonomman tuotteen ja ei siitä voisi pyytää lisää rahaa. Ei auta selittelyt, jos kellot on 10-20% pienemmät ja ainoastaan integroitu näytönohjain on parantunut - "mutta se on 10nm.."..

Jotain lähdettä noilla kellotaajuuksille? Itse en löytänytkö intelin dian, jossa 10nm prosessin tehot on 14nm+(kaby) ja 14nm++(coffee) välissä. Eli eiköhän se nyt sentään 4GHz helposti noillakin ylity. Toisekseen kun ei tiedä noista turboista vielä mitään, voi hyvinkin olla että i7 9700k:n neliydin turbo on samoilla kelloilla kuin i7 7700k:n all core ja kuusydin turbo samoilla kelloilla kuin i7 8700k:n all core. Yksydin turbo sitten jossain i7 7700k:n ja i7 8700k:n välissä(~4.6GHz).

Spoileri: Process readiness to transistor perf

 

[kurkimies]

Optiset suorittimet.. on vielä niin kaukana ja niissä on niin paljon asioita auki ettei pystytä sanomaan varmuudella mitään että olisivat nopeampia kuin sähköiset. Vaikka optinen signaali kulkeekin n. 1.5x nopeammin kuin sähköinen, jos vaikka optisen piirin komponentit on suuntaansa 10x isompia kuin sähköiset, tarkoittaa se 10x pidempiä matkoja sille signaalille ja n. 6-kertaista aikaa mikä siihen signaaliin kuluu verrattuna sähköiseen.


Itse näkisin, että jotta yleistä CPU-nopeutta saataisiin lisää, pitäisi muutoksen lähteä ohjelmista; Ohjelmat pitäisi kirjoittaa kielillä, joissa on vähemmän rajoittavia riippuvuuksia(C/C++n ongelmana on mm. "villit osoittimet") ja jossa olisi hyvää tukea asioiden rinnakkaistamiselle esim. automaattisesti moniin säikeisiin. Valitettavasti vaan softapuolella kehitys menee juuri väärään suuntaan; Yhä enemmän softaa kirjoitetaan pythonilla ja javascriptillä ja molemmat on suunniteltu vain yhdellä säikeellä ajettaviksi kieliksi, ja lisäksi niissä on paljon muitakin hidastavia ominaisuuksia. Wirthin laki voittaa.

Wirth's law - Wikipedia

Optisen tietokoneen toimintaperiaate

Optisen tietokoneen toimintaperiaate
Olen kuullut, että suunnitteilla on ns. optinen tietokone. Millainen se on ja miten se eroaa edukseen nykyisistä tietokoneista?

Vastaus:

Optisia tietokoneita ollaan todellakin vasta suunnittelemassa, mutta tutkimustyö on jo päässyt hyvään vauhtiin. Toisin kuin perinteisissä tietokoneissa, joissa käytetään hyväksi sähkövirtaa ja piipohjaisia mikroprosessoreja, optisessa tietokoneessa hyödynnetään valohiukkasia, fotoneja, jotka kulkevat ns. valosirujen läpi. Sähkön korvaamisesta valolla on paljon etua: tietoa voidaan siirtää hyvin nopeasti ilman, että energiaa muuttuu lämmöksi eli kuluu hukkaan. Nykyisellä mikroprosessoritekniikalla joudutaan tyytymään suhteellisen alhaiseen tiedonkäsittelynopeuteen. Arvioiden mukaan nykymenetelmillä on mahdollista kehittää suoritin, jonka kellotaajuus on noin 100 gigahertsiä. Sekin olisi vain noin 50 kertaa niin nopea kuin nykyiset suorittimet. Sen sijaan optisen tietokoneen kellotaajuus voi ylittää 100 000 gigahertsiä. Valosiruja voidaan valmistaa eri aineista. Niiden toiminnan kannalta keskeisiä ovat tietyn mallin mukaan tehdyt yhdenmukaiset aukot, jotka päästävät läpi vain tietyllä aallonpituudella liikkuvaa valoa. Tämän hetken suurin haaste on kehittää menetelmä, joka mahdollistaa valosirujen sarjatuotannon. Optisesta tietokoneesta tulee totta vasta sitten, kun pystytään valmistamaan massoittain valosiruja, joissa aukot sijaitsevat noin 0,0003 mm:n etäisyydellä toisistaan.

Tutkijat tallensivat ensi kertaa valoa äänenä

Valosta ääneksi
Sydneyn yliopiston tutkijat ovat onnistuneet tallentamaan valoa ääniaaltoina sirulle. Näin raivataan tietä sille, että supernopeaa valoa voidaan hyödyntää tietokoneissa.

© University of Sydney

Ensi kertaa: Valoa tallennettiin äänenä

Valoa mikrosiruun. Nyt tutkijat ovat keksineet, miten tallennetaan valoa äänenä ja muutetaan se taas valoksi, jotta tietokoneestasi saadaan supernopea.

Yhtäkkiä tietokoneesi takkuilee. No onkohan se taas ylikuumentunut?

Tilanne on monelle tuttu. Kun tietokone on kuumentunut liikaa, se toimii hitaasti ja epävakaasti. Siksi fyysikot ja yritykset, kuten esimerkiksi IBM ja Intel, yrittävät löytää uusia, sähköä nopeampia energianlähteitä. Valo sopisi tarkoitukseen erinomaisesti – ja jotta informaatiota voidaan tallentaa ja käsitellä valona, on kehitettävä optinen siru.

Tietokoneita "valon nopeudella"
Valon hiukkaset, fotonit, eivät nimittäin tuota lämpöä. Lisäksi ne siirtävät tietoa paljon nopeammin, vähemmällä energiankulutuksella ja ilman sellaisia häiritseviä sähkömagneettisia kenttiä, joita sähkö muodostaa.

Tutkijoilla on kuitenkin pähkinä purtavanaan: miten siru ehtii tallentaa informaatiota ja käsitellä sitä, kun valo kulkee 300 000 kilometrin sekuntivauhtia?

Valo muutetaan ääneksi
Australialaisen Sydneyn yliopiston tutkijat ovat nyt ratkaisseet ongelman. He jarruttavat valosignaalia mikrosirussa ja ”pysäköivät” tiedon ääniaalloksi, jolloin tieto pysyy sirussa viisi kertaa niin pitkään kuin se pysyisi valona.

Näin syntyy viive, jonka aikana tietokone ehtii tallentaa ja käsitellä tiedon. Ja tämäkin tapahtuu paljon tarkemmin kuin nykyään.

Uusi menetelmä perustuu siihen, että valon ja äänen pienimmillä yksiköillä on selviä yhteisiä piirteitä. Samoin kuin valon fotonit myös äänen fononit liikkuvat aaltoina, joilla on eri voimakkuuksia ja pituuksia, ja nämä voivat siis toimia yhdessä vaikuttamalla toinen toisiinsa.



Tarvitaan kuitenkin vielä uusia kokeita ja lisää kehitystyötä, ennen kuin uudenlainen siru voidaan ottaa tuotantoon.



1) Vasemmalta tulee informaatiota valopulssin muodossa (keltainen). Toinen valopulssi, jonka on määrä auttaa tiedon tallentamisessa, tulee oikealta (sininen). 2) Valopulssit kohtaavat sirussa ja vaikuttavat toisiinsa ja kiertokulun materiaaliin. Sitten ne muodostavat lyhytaikaisen ääniaallon. Nyt informaatiota voidaan nanosekunneissa tallentaa, käsitellä ja lähettää eteenpäin. 3) Siruun tulee uusi valopulssi, joka etenee kohti ääniaaltoa. 4) Valopulssi hävittää ääniaallon ja muodostaa uuden valopulssin, joka on aivan samanlainen kuin alkuperäinen, informaatiota sisältänyt valopulssi. 5) Valopulssi poistuu sirusta. Koko prosessi kestää 12–13 nanosekuntia, kierteen suuruudesta riippuen.

 

[zepi]

3D-ytimet auttaisi pienentämään ytimen sisäisiä johdinviiveitä muttei nopeuttaisi transistoreita yhtään.

Mahdollistaisi myös valtavien cachejen / sram muistialueiden integroinnin. Ainakin joidenkin tietokantasovellusten suorituskyky on ymmärtääkseni rajusti muistikaistariippuvaista kun tehdään hakuja suureen datamassaan. Jos indeksit, tärkeimmät taulut tai jopa koko kannat mahtuisivat srammiin sellaisenaan voisivat nopeuslisät olla jossain käyttötarkoituksissa ihan kohtuullisia.

Samalla myös igpu:den muistikaistalle voitaisiin löytää edullisia ratkaisuita.

 

[-SD-]

Intel’s Core i7-9700K: What We Know (And How It Could Beat AMD) - Tom's Hardware

 

[The Nameless One]

Missä käyttökohteissa? Anna kun arvaan, tietokonepeleissä?

Kylmä fakta on se, että kun AMD löi 8-ytimiset tiskiin niin Intelin oli pakko vastata ja nostaa ihan peruskoneidenkin ydinmääriä. Noh seuraavaksi AMD:ltä on tulossa, jos huhuihin on uskominen, 12-ytimiset prosessorit. Mitäpä luulet, miten Intel tulee reagoimaan niihin? Ai ei mitenkään, koska [huonosti säikeistyvissä] nykypeleissä saavat vielä kovempia fps-lukemia?

Kato niitä Cinebench jne. kraafeja, ne näyttää missä mennään. Jos ite valmistaisit prosessoreita, jotka alkaa jäämään kilpailijaa jälkeen vaativissa laskentatehtävissä, niin se varmaan vaikuttaisi omaan tuotekehitykseen...

Pelaamisessa sentäs on konkreettista hyötyä mutta mitä hyötyä Cinebench antaa sinulle ?

 

[hkultala]

[offtopic]

Optisen tietokoneen toimintaperiaate

Tuo juttu on pelkkää käsienheiluttelua ilman mitään oikeaa teknistä informaatiota.

Siinä ei esim. selitetä yhtään, miten logiikkaportit tehdään optisessa tietokoneessa.

ja KAIKKI tietokoneen prosessorissa perustuu logiikkaportteihin.

[/offtopic]

 

[svk]

Miksi tämä on edes uusimpana uutisena?

 

[Deleted member 3664]

Miksi tämä on edes uusimpana uutisena?

Koska käyttäjä -SD- nosti ketjun ylös tuolla linkillään eilen illalla. Uutisketjut toimivat samoin kuin muidenkin alueiden ketjut mikäli ne eivät ole pinnattuina alueellaan.

 

[svk]

Koska käyttäjä -SD- nosti ketjun ylös tuolla linkillään eilen illalla. Uutisketjut toimivat samoin kuin muidenkin alueiden ketjut mikäli ne eivät ole pinnattuina alueellaan.

Myös tuossa oikealla sivulla olevalla uutispalkilla foorumin etusivulla?

 

[Kaotik]

Myös tuossa oikealla sivulla olevalla uutispalkilla foorumin etusivulla?

Lienee bugi, ihmetellään ja katotaan josko saisi korjattua.