Hoverboardin korjaaminen

[jusubbi]

Elikkäs ostin viallisen hoverboardin, josta oli mennyt nuo molemmat fetit oikariin. Mittailin myös nuo pienemmät trankut ja mielestäni ne oli ok. Vaihdoin fetit ja sen jälkeen laite toimi, mutta mainboardista kuului korkeaa vinkunaa. Aloin tutkia elkoja ja laitoin yhden väärinpäin takaisin, jolloin se posahti. Laitoin tilalle uuden ja sen jälkeen laite toimi vielä. Latasin laitteeseen custom firmwaren ja sillä se toimi jos oli valittuna moottorien ohjaukseen "voltage mode" nyt kokeilin "torque" modea ja sillä se toimi jotenkin huonosti, mutta päätin käydä silti koeajolla. Koeajon päätteeksi sitten päästi savut pihalle. Savun hälvettyä tutkin mitä sieltä oli kärähtänyt, niin tällä kertaa oli mennyt kytkiksessä oleva V0 fetti ja Q2 transistori. Fetti oli tainnut mennä tällä kertaa poikki, koska laite ei sammunut, transistorista puuttuu palanen. En ole mittaillut vielä enempää, vaan ajattelin kysellä viisaammilta mitä tehdä nyt. Olisiko mahdollista, että alunperinkin toisen fetin ohjauksessa olisi ollut vielä vikaa ja laite toiminut silti jotenkin, koska kolme käämiä ja jokaisella kaksi fettiä? Moottorit siis harjattomia kestomagnetoituja 3-vaihe moottoreita, mitä nyt esim. sähköpyörien napamoottorit on. Tässä kytkis:

Video laitteesta

Firmis, kytkis jne.

 

[ississ]

Elikkäs ostin viallisen hoverboardin, josta oli mennyt nuo molemmat fetit oikariin. Mittailin myös nuo pienemmät trankut ja mielestäni ne oli ok. Vaihdoin fetit ja sen jälkeen laite toimi, mutta mainboardista kuului korkeaa vinkunaa. Aloin tutkia elkoja ja laitoin yhden väärinpäin takaisin, jolloin se posahti. Laitoin tilalle uuden ja sen jälkeen laite toimi vielä. Latasin laitteeseen custom firmwaren ja sillä se toimi jos oli valittuna moottorien ohjaukseen "voltage mode" nyt kokeilin "torque" modea ja sillä se toimi jotenkin huonosti, mutta päätin käydä silti koeajolla. Koeajon päätteeksi sitten päästi savut pihalle. Savun hälvettyä tutkin mitä sieltä oli kärähtänyt, niin tällä kertaa oli mennyt kytkiksessä oleva V0 fetti ja Q2 transistori. Fetti oli tainnut mennä tällä kertaa poikki, koska laite ei sammunut, transistorista puuttuu palanen. En ole mittaillut vielä enempää, vaan ajattelin kysellä viisaammilta mitä tehdä nyt. Olisiko mahdollista, että alunperinkin toisen fetin ohjauksessa olisi ollut vielä vikaa ja laite toiminut silti jotenkin, koska kolme käämiä ja jokaisella kaksi fettiä? Moottorit siis harjattomia kestomagnetoituja 3-vaihe moottoreita, mitä nyt esim. sähköpyörien napamoottorit on. Tässä kytkis:

Video laitteesta

Firmis, kytkis jne.

Vaihdoitko tilalle samanlaiset fetit kuin alkuperäiset ?
Vinkumiseen on yleensä pari vaihtoehtoa, fetit on mekaanisesti löysällä tai taajuus/ohjaus ei sovellu käytetylle fetille (tai ohjaus on "huono"/heikko).

Voi olla että ohjauksessa on ns. ollut vikaa mutta ei välttämättä. Yleensä 3 käämin harjaton moottori ei pyöri kunnolla jos yksi vaihe ei toimi, se ei siis näy esimerkiksi voiman vähyytenä vaan yleensä moottori ei pyöri kunnolla tai ei ollenkaan ympäri asti.

Fetin hajoaminen fyysisesti voi myös aiheuttaa oikosulun joka rikkoi myös Q2:n.

Yksi mahdollisuus huonolle ohjaukselle on +VSW- ongelma, kannattaa tarkastaa mitä siellä näkyy. Ja myös nuo 47u konkat pitää olla kunnossa koska niillä yläfettejä fettejä ajetaan. Uudemmassa kytkiksessä onkin järkevästi käytetty erillisten transistorien sijaan ajuripiiriä.

Tähän liittyen tuli vastaan yksi askelmoottoriohjain jossa on tietysti 4 vastaavaa siltaa, siitä oli yhden sillan molemmat fetit menneet oikosulkuun ja syyksi oletan hieman huonompaa kontaktia jäähdytykseen kuin muilla feteillä ja sitä kautta lämpökuolemaan pitkässä ajossa. Kestihän nekin ~10 vuotta ja kun ajoin 4h putkeen niin meni rikki.
Vaihdoin molemmat fetit ja varmuuden vuoksi ohjaimen (IR210x).

Onhan sekin mahdollista että tuo vanhempi kytkentä ei ole ns. "ihan kunnollinen" ja siksi menee helposti rikki esim. tietyn kokoisella kuormalla tai osa komponenteista on sen verran kovalla rasituksella ettei kestä kauan tai raskasta käyttöä.
Jos osia saa helposti niin kannattaa vaihtaa fetit (yhden sillan molemmat aina kerralla) ja ohjaavat transistorit sekä nuo 47u konkat ja kokeilla uudelleen.
Oikeaan analyysiin pitää olla kunnon mittalaitteet, muuten ei voi kuin arvata...

 

[jusubbi]

Vaihdoitko tilalle samanlaiset fetit kuin alkuperäiset ?
Vinkumiseen on yleensä pari vaihtoehtoa, fetit on mekaanisesti löysällä tai taajuus/ohjaus ei sovellu käytetylle fetille (tai ohjaus on "huono"/heikko).

Voi olla että ohjauksessa on ns. ollut vikaa mutta ei välttämättä. Yleensä 3 käämin harjaton moottori ei pyöri kunnolla jos yksi vaihe ei toimi, se ei siis näy esimerkiksi voiman vähyytenä vaan yleensä moottori ei pyöri kunnolla tai ei ollenkaan ympäri asti.

Fetin hajoaminen fyysisesti voi myös aiheuttaa oikosulun joka rikkoi myös Q2:n.

Yksi mahdollisuus huonolle ohjaukselle on +VSW- ongelma, kannattaa tarkastaa mitä siellä näkyy. Ja myös nuo 47u konkat pitää olla kunnossa koska niillä yläfettejä fettejä ajetaan. Uudemmassa kytkiksessä onkin järkevästi käytetty erillisten transistorien sijaan ajuripiiriä.

Tähän liittyen tuli vastaan yksi askelmoottoriohjain jossa on tietysti 4 vastaavaa siltaa, siitä oli yhden sillan molemmat fetit menneet oikosulkuun ja syyksi oletan hieman huonompaa kontaktia jäähdytykseen kuin muilla feteillä ja sitä kautta lämpökuolemaan pitkässä ajossa. Kestihän nekin ~10 vuotta ja kun ajoin 4h putkeen niin meni rikki.
Vaihdoin molemmat fetit ja varmuuden vuoksi ohjaimen (IR210x).

Onhan sekin mahdollista että tuo vanhempi kytkentä ei ole ns. "ihan kunnollinen" ja siksi menee helposti rikki esim. tietyn kokoisella kuormalla tai osa komponenteista on sen verran kovalla rasituksella ettei kestä kauan tai raskasta käyttöä.
Jos osia saa helposti niin kannattaa vaihtaa fetit (yhden sillan molemmat aina kerralla) ja ohjaavat transistorit sekä nuo 47u konkat ja kokeilla uudelleen.
Oikeaan analyysiin pitää olla kunnon mittalaitteet, muuten ei voi kuin arvata...

Tänään pääsin mittailemaan uudelleen. Tuo V0:n source (3) oli palanut poikki fetin juuresta ja V1:n kaikki pinnit oli oikosulussa. Vaihdoin tilalle uudet.

Q2:n on nyt selvästi sökö, koska puuttuu palanen, siihen mulla ei ole tilalle mitään. Olisiko heittää jotain yleistä vaikka läpiladonta pnp kiveä, minkä siihen voisi laittaa?

Nuo muut trankut mittailin ja ei ne ainakaan oikosulussa ole ja joltain väliltä sain diodialueella jotain näkymään. Vaikea kuitenkin mittailla, pitäisi melkein ottaa ne irti, mutta ei huvittaisi noiden pintaliidokkien kanssa pulailla, kun on niin jätti kolvikin siihen hommaan.

C2 ja C3 näytti jotain alle 1nF mittailin muualta ja ne näytti 9nF. Juotin ne irti ja mittasin, niin näytti 1nF. Juotin yhden noista 9nF konkista irti ja irrallaan sekin näytti 1nF eli se on oikea lukema. Myöhemmin juotin ne kaikki paikoilleen ja mittasin, kun uudet fetit oli paikallaan, niin toinen taisi olla taas alle 1nF ja toinen 35nF? Tietty tuo Q2 puuttuu edelleen, eli voi vaikuttaa arvoihin. Tavoite olisi siis saada nuo näyttämään myös sen 9nF.

Kaikki vastukset ja diodit oli ok.

C1:n juotin irti ja mittasin ESR-mittarilla. Näytti jotain 15ohm, joten taitaa olla sökö? Pitäisi olla jotain 1ohm?

Löytyy kyllä skooppi, eli sillä voisi tutkia, mutta ei tuota uskalla laittaa virtoihin, kunnes ainakin tuo C1 ja Q2 on myös vaihdettu.

 

[ississ]

Tänään pääsin mittailemaan uudelleen. Tuo V0:n source (3) oli palanut poikki fetin juuresta ja V1:n kaikki pinnit oli oikosulussa. Vaihdoin tilalle uudet.

Q2:n on nyt selvästi sökö, koska puuttuu palanen, siihen mulla ei ole tilalle mitään. Olisiko heittää jotain yleistä vaikka läpiladonta pnp kiveä, minkä siihen voisi laittaa?

Nuo muut trankut mittailin ja ei ne ainakaan oikosulussa ole ja joltain väliltä sain diodialueella jotain näkymään. Vaikea kuitenkin mittailla, pitäisi melkein ottaa ne irti, mutta ei huvittaisi noiden pintaliidokkien kanssa pulailla, kun on niin jätti kolvikin siihen hommaan.

C2 ja C3 näytti jotain alle 1nF mittailin muualta ja ne näytti 9nF. Juotin ne irti ja mittasin, niin näytti 1nF. Juotin yhden noista 9nF konkista irti ja irrallaan sekin näytti 1nF eli se on oikea lukema. Myöhemmin juotin ne kaikki paikoilleen ja mittasin, kun uudet fetit oli paikallaan, niin toinen taisi olla taas alle 1nF ja toinen 35nF? Tietty tuo Q2 puuttuu edelleen, eli voi vaikuttaa arvoihin. Tavoite olisi siis saada nuo näyttämään myös sen 9nF.

Kaikki vastukset ja diodit oli ok.

C1:n juotin irti ja mittasin ESR-mittarilla. Näytti jotain 15ohm, joten taitaa olla sökö? Pitäisi olla jotain 0.15ohm?

Löytyy kyllä skooppi, eli sillä voisi tutkia, mutta ei tuota uskalla laittaa virtoihin, kunnes ainakin tuo C1 ja Q2 on myös vaihdettu.

Fettiajuriin ei laiteta yleistä transistoria vaan sellainen joka toimii kytkennässä johon se on suunniteltu. Tai sitten pitää osata muuttaa se kytkentä sopivaksi.
Eli hae L8550H datalehti ja sen mukaan uusi korvaaja. Karkeasti yleistäen vähintään sama jännitteen kesto, virran kesto ja suunnilleen sama virtavahvistus.

Fettien rinnalla olevia konkkia ei voi mitata niin kauan kuin molemmat on paikallaan, feteissä voi olla yllättävän suuri kapasitanssi joka myös muuttuu sen mukaan kumpaan suuntaan mittarin johdot on kiinni komponentissa ja kuinka suurta jännitettä mittari käyttää.
Käytännössä on pakko irrottaa mittausta varten, muuten ei voi luottaa tuloksiin.

Konkat on halpoja, laita vanhat sivuun ja uudet tilalle varsinkin jos kunnosta ei ole tietoa. Tähän käyttöön low-esr malleja.

 

[jusubbi]

Fettiajuriin ei laiteta yleistä transistoria vaan sellainen joka toimii kytkennässä johon se on suunniteltu. Tai sitten pitää osata muuttaa se kytkentä sopivaksi.
Eli hae L8550H datalehti ja sen mukaan uusi korvaaja. Karkeasti yleistäen vähintään sama jännitteen kesto, virran kesto ja suunnilleen sama virtavahvistus.

Fettien rinnalla olevia konkkia ei voi mitata niin kauan kuin molemmat on paikallaan, feteissä voi olla yllättävän suuri kapasitanssi joka myös muuttuu sen mukaan kumpaan suuntaan mittarin johdot on kiinni komponentissa ja kuinka suurta jännitettä mittari käyttää.
Käytännössä on pakko irrottaa mittausta varten, muuten ei voi luottaa tuloksiin.

Konkat on halpoja, laita vanhat sivuun ja uudet tilalle varsinkin jos kunnosta ei ole tietoa. Tähän käyttöön low-esr malleja.

Käsittääkseni tämä on tuo alkuperäinen Q2. On vähän outo tuo datasheetin piirrosmerkki, kun on tavallaan NPN, mutta nuoli on käännetty toisinpäin. PNP kuuluisi piirtää eritavalla (emitteri ylhäällä ja kollektori alhaalla)

Tilalle ajattelin kokeilla tätä, joka löytyi miljoonalaatikosta.

Taidan vaihtaa kaikki elkot ja tuon Q2:sen. V0 ja V1 on jo vaihdettu. Katsotaan lähteekö toimintasavut näillä, vai pysyykö sisällä

 

[ississ]

Käsittääkseni tämä on tuo alkuperäinen Q2. On vähän outo tuo datasheetin piirrosmerkki, kun on tavallaan NPN, mutta nuoli on käännetty toisinpäin. PNP kuuluisi piirtää eritavalla (emitteri ylhäällä ja kollektori alhaalla)

Tilalle ajattelin kokeilla tätä, joka löytyi miljoonalaatikosta.

Taidan vaihtaa kaikki elkot ja tuon Q2:sen. V0 ja V1 on jo vaihdettu. Katsotaan lähteekö toimintasavut näillä, vai pysyykö sisällä

Datalehden otsikossa on pnp, samoin piirrosmerkissä ja max arvot taulukossa arvojen edessä - joka yleisesti tarkoittaa pnp.
Samoin kytkentäkaaviossa on oikein päin pnp kannalta.
Silloin virhe olisi vain alussa parin kohdalla, joku on kopioinut komplementiksi komponentin itsensä...

Tuo ohjain on kyllä vähän outo, mun mielestäni se Q2 pitäisi olla N eikä P että ylempi fetti voisi toimia. Kannattaa varmaan tarkastaa piirilevyltä toisen sillan kohdalta onko kytkentä oikeasti noin vai piirretty väärin

 

[jusubbi]

Sain sen nyt taas toimimaan samalla tavalla, kuin ennen savujen haihtumista. Oli siis palanut poikki V0 ja V1 oli oikarissa. Q2 myös sökö ja C1. C1 taisi mennä siksi, kun laitoin liian matalan jännitteen omaavan vahingossa. Piti olla 63v ja laiton 50v, kun vieressä oli sellainen. Nyt 100v. Käyttöjännite siis jotain max 52v tällä hetkellä.

Edelleen ihmettelen tuota käyttäytymistä #variant_hovercar (torque mode). videolla näkyy miten toimii. Muistaakseni #variant_adc (voltage mode) toimi paljon paremmin, eikä polttanut fettiä.

Myös tuo korkea vinkuna häiritsee. Vaihdoin kaikki muut elkot, paitsi toisen moottorin (sen kanssa ei ole ollut ongelmia). Pitää varmaan alkaa skoopilla katsomaan miltä siellä näyttää, nyt kun tuo taas toimii. Onko rippeliä tai jotain..

Tässä video:



Nuo ruudulla vipeltävät ADC arvot: 1 = jarru 2 = kaasu 3 = moottori_1 4 = moottori_2 5 = akku ADC 6 = akun jännite /100 7 = temp ADC 8 = temp 'C

Ihmetyttää miksi moottorien ADC näyttää 164, vaikka moottorin on pysähtyneet? Kuuluisi näyttää 0

 

[ississ]

Sain sen nyt taas toimimaan samalla tavalla, kuin ennen savujen haihtumista. Oli siis palanut poikki V0 ja V1 oli oikarissa. Q2 myös sökö ja C1. C1 taisi mennä siksi, kun laitoin liian matalan jännitteen omaavan vahingossa. Piti olla 63v ja laiton 50v, kun vieressä oli sellainen. Nyt 100v. Käyttöjännite siis jotain max 52v tällä hetkellä.

Edelleen ihmettelen tuota käyttäytymistä #variant_hovercar (torque mode). videolla näkyy miten toimii. Muistaakseni #variant_adc (voltage mode) toimi paljon paremmin, eikä polttanut fettiä.

Myös tuo korkea vinkuna häiritsee. Vaihdoin kaikki muut elkot, paitsi toisen moottorin (sen kanssa ei ole ollut ongelmia). Pitää varmaan alkaa skoopilla katsomaan miltä siellä näyttää, nyt kun tuo taas toimii. Onko rippeliä tai jotain..

Tässä video:



Nuo ruudulla vipeltävät ADC arvot: 1 = jarru 2 = kaasu 3 = moottori_1 4 = moottori_2 5 = akku ADC 6 = akun jännite /100 7 = temp ADC 8 = temp 'C

Ihmetyttää miksi moottorien ADC näyttää 164, vaikka moottorin on pysähtyneet? Kuuluisi näyttää 0

Mistä kohtaa kytkennästä "moottorien adc" on mitattu ?
Ja kuinka iso jännite on 164 ?
Jos tuo on jotain millivoltteja niin voi tulla jo siitä jos mittajohto on suojaamaton, huono liitos tai mittajohto kulkee tarpeeksi lähellä syöttöjohtoa jossa on iso jännite...
Näyttääkö samaa vai eri arvoa jos mittajohdon laittaa maahan melkein samassa paikassa kuin se normaalisti mittaa ?

Mistä jarru & kaasu on mitattu, eihän niitäkään pitäisi molempia olla päällä yhtä aikaa ?

 

[jusubbi]

Mistä kohtaa kytkennästä "moottorien adc" on mitattu ?
Ja kuinka iso jännite on 164 ?
Jos tuo on jotain millivoltteja niin voi tulla jo siitä jos mittajohto on suojaamaton, huono liitos tai mittajohto kulkee tarpeeksi lähellä syöttöjohtoa jossa on iso jännite...
Näyttääkö samaa vai eri arvoa jos mittajohdon laittaa maahan melkein samassa paikassa kuin se normaalisti mittaa ?

Mistä jarru & kaasu on mitattu, eihän niitäkään pitäisi molempia olla päällä yhtä aikaa ?

En tiedä mistä nuo arvot on mitattu. Tuo on debug dataa mitä tuo prosessori antaa ulos sarjaportin kautta. En ole mitannut yleismittarilla mutta ainakin jarru ja kaasu ADC voisi olla aika lähellä millivoltteja. Nuo sähköpyörän kaasut antaa muistaakseni jotain 0.8-3.1v kun syöttöjännite on 3.3v (tarkoitettu käytettäväksi 5v jännitteellä). Tuon ADC min-max arvon voi ohjelmoida prosessorille ja laitoin muistaakseni min ADC kaasu 1200 ja jarru 1000 eli alle tuon lukeman, niin ei pitäisi tapahtua mitään, vasta yli tuon. Taitaa tuo kaasu ottaa jostain häiriötä, kun lukema pomppii niin paljon. Vosi korottaa kaasun minimin vaikka 1300, niin ei luulisi enää pyörivän itsestään. Kun käytin kahta 10k potentiometriä kaasuna / jarruna, niin tuota pomppimista ei ollut.

edit:

Taitaa olla ihan yleinen ongelma tuo korkea vinkuna, mitä laitteesta kuuluu:

 

[jusubbi]

Tuo vinkuminen kuuluu varmaan tuosta ainoasta kelasta mikä kytkennässä on:

Ilmeisesti 3.3v linjassa näkyy häiriötä, ainakin mitä tuolla videolla oli. Itse on ole vielä päässyt skoopilla mittaaman.

Tässä vielä korkean resoluution kuva itse piirilevystä:

Spoileri: Kuva

 

[ississ]

En tiedä mistä nuo arvot on mitattu. Tuo on debug dataa mitä tuo prosessori antaa ulos sarjaportin kautta. En ole mitannut yleismittarilla mutta ainakin jarru ja kaasu ADC voisi olla aika lähellä millivoltteja. Nuo sähköpyörän kaasut antaa muistaakseni jotain 0.8-3.1v kun syöttöjännite on 3.3v (tarkoitettu käytettäväksi 5v jännitteellä). Tuon ADC min-max arvon voi ohjelmoida prosessorille ja laitoin muistaakseni min ADC kaasu 1200 ja jarru 1000 eli alle tuon lukeman, niin ei pitäisi tapahtua mitään, vasta yli tuon. Taitaa tuo kaasu ottaa jostain häiriötä, kun lukema pomppii niin paljon. Vosi korottaa kaasun minimin vaikka 1300, niin ei luulisi enää pyörivän itsestään. Kun käytin kahta 10k potentiometriä kaasuna / jarruna, niin tuota pomppimista ei ollut.

edit:

Taitaa olla ihan yleinen ongelma tuo korkea vinkuna, mitä laitteesta kuuluu:

Sitten se on varmaan mitattu noista [R|L]_MTR_CURR jotka menee prosessorille. Eli ei välttämättä kuulukaan olla tasan 0.

Aika usein hakkureissa esiintyy vinkunaa ja vielä useammin moottoriohjaimissa.
Eri asia on sitten se onko kyseinen vinkuna epätavallisen voimakasta jostain syystä.

Mitä muuta kaasukahvassa on kuin potikka ?
Mutta joo, kaasun ja jarrun välissä pitää olla riittävä marginaali ettei mene vuorotellen kummankin puolelle, se ainakin vinguttaa.
(Sorvissa oli alunperin 1.1kW 170VDC karamoottori ja sen ohjain vaihtoi enkooderivirheen vuoksi suuntaa joksikin ajaksi muutaman sekunnin välein. Niin hiljaa pyörittäen kuin onnistui arvelen että meni muutaman asteen väärään suuntaan aina välillä. Ääni oli aika mielenkiintoinen ja varmaan piikitkin, vähän harmittaa etten mitannut...)

Tuossa piikkivideossa on kyllä aika johtohässäkät ja tiesmitä lisäpiirejä ? Ei taida ainakaan parantaa häiriöitä...

 

[jusubbi]

Sitten se on varmaan mitattu noista [R|L]_MTR_CURR jotka menee prosessorille. Eli ei välttämättä kuulukaan olla tasan 0.

Aika usein hakkureissa esiintyy vinkunaa ja vielä useammin moottoriohjaimissa.
Eri asia on sitten se onko kyseinen vinkuna epätavallisen voimakasta jostain syystä.

Mitä muuta kaasukahvassa on kuin potikka ?
Mutta joo, kaasun ja jarrun välissä pitää olla riittävä marginaali ettei mene vuorotellen kummankin puolelle, se ainakin vinguttaa.
(Sorvissa oli alunperin 1.1kW 170VDC karamoottori ja sen ohjain vaihtoi enkooderivirheen vuoksi suuntaa joksikin ajaksi muutaman sekunnin välein. Niin hiljaa pyörittäen kuin onnistui arvelen että meni muutaman asteen väärään suuntaan aina välillä. Ääni oli aika mielenkiintoinen ja varmaan piikitkin, vähän harmittaa etten mitannut...)

Tuossa piikkivideossa on kyllä aika johtohässäkät ja tiesmitä lisäpiirejä ? Ei taida ainakaan parantaa häiriöitä...

Noissa sähköpyörien kaasukahvoissa / peukkukaasuissa on sisälle sellainen hal-anturi, joka muuttaa magneettikentänvoimakkuuden jännitteeksi. Esim.

https://sensing.honeywell.com/honeywell-sensing-ss39et-ss49e-ss59et-product-sheet-005850-3-en.pdf

En ole omiani purkanut, joten en tiedä onko juuri tuo sama. Tuntuu toimivan kuitenkin tuolla 3.3v syöttöjännitteellä.

Tänään sain mittailtua ja en kyllä käyttöjännitteistä löytänyt mitään rippeliä skoopilla.

Kävin myös ajelemassa muutaman kilometrin lenkin ilman ongelmia, mutta sitten myöhemmin testailin kaasua ja jarrua ihan ääriasennoissa ja jälleen kerran nytkytti paikallaan ja posahti ne samat fetit. Alkaa jo pikkuhiljaa hiipimään sellainen ajatus, että onko noi mun kiinasta tilaamat fetit jotain feikkejä ja hajoaa siksi. Voisi kokeilla vaihtaa vierestä alkuperäiset noiden tilalle ja kiinaversiot sitten niiden tilalle ja katsoa hajoaako ne sitten toisessa paikassa myös, koska siinä olisi sitten se syy. Tällaisia ne kuuluisi olla:

https://www.st.com/resource/en/datasheet/stp110n8f6.pdf

 

[jusubbi]

Noh en jaksa enää yrittää korjata tuota. Sain ostettua toisen piirilevyn tilalle. Kokeillaan sillä sitten.

Tuota vanhaa kyllä voi edelleen käyttää esim. tuon häiritsevän korkean vinkumisen syyn etsimiseen ja ehkä yhden moottorin pyörittämiseen.

Mittailin skoopilla Q3:n kollektoria ja moottorin vaihetta. Vaiheesta löytyi tuo 16kHz taajuus, eli en tiedä pystyykö sille edes tekemään mitään, kuuluu ilmeisesti asiaan.

Tässä vielä linkki niihin kuviin:

Kuvat

 

[jusubbi]

Sain uuden emon ja taas toimii, mutta edelleen on ongelma tuosta 16kHz taajuudesta, joka aiheuttaa häiriötä. Tässä siis moottoreille menevä pulssi:

ja tuo sama taajuus löytyy myös ADC2 inputista, joka on siis kaasu:

Jotenkin pitäisi saada tuo häiriö pois ADC2 inputista. Ainakaan häiriönpoisto ferriitit moottorien vaiheissa ei auta mitään.

 

[ississ]

Sain uuden emon ja taas toimii, mutta edelleen on ongelma tuosta 16kHz taajuudesta, joka aiheuttaa häiriötä. Tässä siis moottoreille menevä pulssi:

ja tuo sama taajuus löytyy myös ADC2 inputista, joka on siis kaasu:

Jotenkin pitäisi saada tuo häiriö pois ADC2 inputista. Ainakaan häiriönpoisto ferriitit moottorien vaiheissa ei auta mitään.

Moottorin pulssi näyttää hyvältä, ei piikkejä.

Tuo adc2 on ilmeisesti mitattu liittimestä?

Tuleeko saman näköinen tulos jos on lyhyet johdot ja pelkkä potikka?
Jos kaasukahvalle menee joku käyttöjännite ja tulee ohjaus takaisin niin näkyykö 16kHz jo käyttöjännitteessä (kahva kytkettynä/ei/potikka lyhyillä johdoilla)?
Vai näkyykö piikit vain kaasun lähdössä?
Näyttääkö samslta mitattuna kahvan päästä ja levyltä?

 

[jusubbi]

Moottorin pulssi näyttää hyvältä, ei piikkejä.

Tuo adc2 on ilmeisesti mitattu liittimestä?

Tuleeko saman näköinen tulos jos on lyhyet johdot ja pelkkä potikka?
Jos kaasukahvalle menee joku käyttöjännite ja tulee ohjaus takaisin niin näkyykö 16kHz jo käyttöjännitteessä (kahva kytkettynä/ei/potikka lyhyillä johdoilla)?
Vai näkyykö piikit vain kaasun lähdössä?
Näyttääkö samslta mitattuna kahvan päästä ja levyltä?

Kokeilin lyhyillä piuhoilla ja potikoilla, ei niin paha häiriö:

Sitten laitoin pidemmät johdot ja häiriö paheni:

Sitten sain vinkin laittaa konkat noihin poistamaan häiriöt, joten laitoin molemmista ADC inputeista 47nF konkat maihin ja häiriö hävisi:

Myös sarjaliikenteestä hävisi samalla tuo häiriö:

 

[ississ]

Sitten sain vinkin laittaa konkat noihin poistamaan häiriöt, joten laitoin molemmista ADC inputeista 47nF konkat maihin ja häiriö hävisi

Tuo onkin yleensä oikea ratkaisu kunhan ensin selvittää missä on oikea paikka (= esim. tuleeko häiriö käyttöjännitteestä vai pitkästä johdosta jossain).

 

[jusubbi]

Uutta pohdittavaa:

Kun jarruttaa, niin moottorit puskee jännitettä takaisin akkuun, mutta tämän akun BMS:sä on erilliset charge / discharge liitännät, eli virta ei pääse kulkemaan.

Mihin tuo teho siteen hukkuu? Fetteihin? Onko haittaa, että akku ei ota virtaa vastaan ja kestääkö fetit tuota jarruttelua? Toisaalta pitäähän niiden kestää myös sitä kaasuttelua, ja ei ne ole hajonnut ainakaan vielä, että pitäisi olla ok?

Muistaakseni 52v oli jännite jarruttaessa mitattuna tuolta sisääntulosta.

Olisi varmaan järkevää kyllä hommata toinen BMS, niin menisi tuokin teho takaisin akkuun, eikä harakoille.