• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

  • Live: io-techin Tekniikkapodcast poikkeuksellisesti tänään perjantaina noin klo 15:45 alkaen. Keskustellaan viikon mielenkiintoisimmista tietotekniikka- ja mobiiliaiheista. Suora lähetys YouTubessa. Tule mukaan katselemaan ja keskustelemaan! Linkki lähetykseen >>

EU-komission tuleva ennallistamisasetus

Liittynyt
13.08.2018
Viestejä
425
Tällä voi olla niin mittavia vaikutuksia Suomen taloudelle, että aihe tarvitsee oman ketjunsa.

EU-komissio haluaa palauttaa luontoa 1950-luvun tilaan ennallistamalla metsiä, soita ja vesialueita. Esitys luonnon ennallistamisesta kohdistuu erittäin merkittävästi Suomeen, koska Suomen pinta-alasta noin 70 % on metsää (verrattuna esim. Saksaan, missä pinta-alasta vain 30 % on enää metsää ja Hollannissa vain 11 %) ja Suomi on verrattain myöhässä kehittynyt teollistuneeksi maaksi. Siinä missä Saksassa ja etelämpänä metsiä on muutettu pelloiksi ja muuhun hyötykäyttöön paljon ennen 1950-lukua, Suomessa metsien hyötykäyttö on alkanut Keski- ja Etelä-Eurooppaa myöhemmin.

Komission arviossa Suomelle tulisi vuosittaisia kustannuksia noin 1 miljardi Euroa ennallistamisesta. Nämä kustannukset ovat koko EU:n ennallistamisen kokonaiskustannuksista 12,6 prosenttia. Vertailuna Suomessa asuu vain noin 1 prosentti EU:n ihmisistä (normaali Suomen osuus vuosittaisista EU:n kustannuksista on 1,77 %) ja Suomen valtion tulot vuodessa ovat noin 57,9 miljardia Euroa. Menoja ennen ennallistamista on jo noin 64,8 miljardia Euroa. Toisin sanoen lastemme tulevaa elintasoa heikentävää velkaa otetaan jo 6,9 miljardia euroa vuosittain ja ennallistamisasetus nostaisi tämän 7,9 miljardiin Euroon, mikäli komission kyseenalaiset laskelmat (niistä lisää alempana) pitäisivät paikkansa. Todellisuudessa tavoitteisiin pääseminen tulisi maksamaan luultavasti huomattavasti enemmän.

Vuoteen 2030 mennessä pitäisi ennallistaa 1,5 miljoonaa hehtaaria (15 000 km²) luontoa, mikä vastaa noin 70 Helsingin kokoista pinta-alaa (ilman merialueita). Vuoteen 2050 mennessä pitäisi ennallistaa 3,6 miljoonaa hehtaaria (36 000 km²), mikä vastaa noin 167 Helsingin kokoista pinta-alaa (ilman merialueita). Suomessa on ennallistettu vertailun vuoksi viimeisen 30-40 vuoden aikana vain noin 0,05 miljoonaa hehtaaria luontoa.

Jotta suomalaiset saataisiin hyväksymään tällainen, on komission ehdotuksessa katsottu, että Suomi hyötyy ennallistamisesta laskennallisesti 9,7 miljardia Euroa vuosittain, koska saamme "ekosysteemipalveluiden kasvua".

Suomessa ollaan jo pitkään ymmärretty metsän hoitamisesta enemmän kuin oikeastaan missään muussa maassa ottaen huomioon sen, että metsä on ollut merkittävä teollisuuden vientituote Suomessa. Tästä syystä Suomessa on tällä hetkellä neljä kertaa enemmän puustoa kuin 1900 luvun alussa. Puusto kasvaa vuosittain enemmän kuin sitä on keretty hyödyntämään. Komission esityksessä kuitenkin halutaan ennallistaa luontoa luonnonmukaiseen tilaan, jolloin luonnon monimuotoisuus ei ole riittävä Suomen hyötytalousmetsissä. Sitä ei oteta huomioon, että myös nämä ns. käyttömetsät ovat merkittävä hiilinielu EU:n tasolla.

Suomen hallitus epäonnistui asian käsittelyssä kotimaassa, minkä vuoksi "Suomi ei opposition mukaan ehtinyt hallituksen viivyttelyn vuoksi tehdä niin sanottua toissijaisuushuomautusta, jonka avulla olisi voitu vaikuttaa komissioon."

Rahapodin hauska käsittely aiheesta:

Iltalehden analyysi kotimaan politiikasta aihetta koskien:
 
Liittynyt
13.08.2018
Viestejä
425
Korjaus avausviestiin, että valtiollahan ei varsinaisesti ole yhtään tuloja kuin korkeintaan omistamiensa yhtiöiden kautta. Valtio saa rahansa pääosin verottamalla eli yrityksiltä ja yksityisiltä henkilöiltä ottamalla. Tämän vuoksi menojen lisääminen tulee aina olla hyvin perusteltua. Luonnon ennallistaminen on ehdottoman kannattava ajatus, mutta sille on tarvetta huomattavasti enemmän monessa muussa jäsenvaltiossa kuin Suomessa. Harvalla Suomessakaan olisi mitään ajatusta vastaan jos Suomen osuus kustannuksista olisi keskivertoluokkaa tai sitä vähemmän. Meillä on kuitenkin pidetty luonnosta parempi huoli kuin useimmissa muissa jäsenvaltioissa.

Ensi vuonna pelkästään räjähdysmäisesti kasvaneen valtionvelan korkomenot ovat noin puolitoista miljardia euroa, mistä viimeisen neljän vuoden kasvuosuudesta puoltakaan ei voida laittaa koronan piikkiin (muissa Pohjoismaissa budjetit oli koronan aikana likimain tasapainossa koronasta huolimatta) ja ne tulevat nopeasti kasvamaan tulevina vuosina. Tästäkin syystä ajoitus ennallistamiselle on huono, koska Suomen talous on ajamassa pää edellä puuhun eikä isoja menoleikkauksia ole tehty vuosiin vaan asiat on ratkaistu velkarahalla. Vauras valtio ja kansa voi pitää parempaa huolta luonnosta, jos sitä ei tarvitse pakon sanelemana käyttää kuten tapahtuu sademetsien alueilla.
 
Liittynyt
30.10.2016
Viestejä
106
Suomessa metsänhoito on hyvin tehtynä kyllä aika eri asia kuin "puupelto", plantaasiviljely on ihan oma juttunsa kuin meikäläisten talousmetsä. Toki tässä voi yksittäinen metsänomistaja myös perseillä mutta turha on tästä ahdistua.
 
Liittynyt
03.03.2018
Viestejä
988
Monissa muissa maissa ei ole edes sitä kiihkoilijoiden keksimää puupeltoa. Sinne sitä ennallistamista pitäisi ensisijaisesti tehdä ja täällä vain huolehtia, ettei enempää luonnontilassa olevaa metsää hakattaisi matalaksi. Talousmetsää tarvitaan.
 
Liittynyt
30.10.2016
Viestejä
106
Muualla on tosiaan merkittävästi enemmän maa-alueita joita voitaisiin metsittää kuin Suomessa ja sitä kautta meidän osuus nielujen kasvatuksesta ym on pieni. Toisaalta kaikkenhan pitää huolehtia omistaan, joten ymmärrän kyllä että tästä käydään debattia meilläkin, pienikin kasvupotentiaali on eri asia kuin ei mitään. Tuntuu vaan usein unohtuvan että jos ei biomassaa saada puista niin jostain ne resurssit tuotteiden tekemiseen on otettava. Ei kukaan tunnu kovin innolla tavoittelevan kulutuspuolen leikkauksia esim. vähentämällä ihmisten määrää tuonne n. 3 miljardiin jonka kanssa pärjättäisiin vähemmällä luonnonvarojen käytöllä...

On kuitenkin eri asia keskustella siitä onko metsänhoidon ohjeet kunnossa ja noudatetaanko niitä vai ei, kuin että haukutaan koko ala suohon siksi että joku pässi avohakkaa surutta metsänsä sileäksi eikä noudata mitään ohjeita suoja-alueista, lahopuusta, monilajisesta uudistamisesta jne jne.
 

ATE

Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
10 442
Teemu Keskisarja lyttää ennallistamisasetuksen aika railakkaasti.

Keskisarja: Ennallistamisasetus kielii koko maanosan mielenvikaisuudesta - MT Metsä - Maaseudun Tulevaisuus

"

”Vihreän kehityksen ohjelma: uraauurtavat ehdotukset Euroopan luonnon ennallistamiseksi vuoteen 2050 mennessä...” esittelee lehdistötiedotteessa laskelman:

”Ennallistaminen koskee tiiviisti kaikkia yhteiskunnan osia ja hyödyttää niitä, se on toteutettava osallistavassa prosessissa ja sillä on erityisen myönteinen vaikutus niihin, jotka ovat toimeentulonsa osalta suoraan riippuvaisia terveestä luonnosta, kuten viljelijät, metsänhoitajat ja kalastajat. Investoinnit luonnon ennallistamiseen tuovat jokaiselle sijoitetulle eurolle 8–38 euron tuoton.”

Niin. Suomalaiset ovat vuosikaudet heristäneet sormea valeuutisille, propagandalle, dis- ja misinformaatiolle. Rokotekielteistä ja Venäjä-mielistä roskaa on netistä poistettu. Mutta tuommoista tekstiä tulee julki maanosan korkeimpien virkamiesten komissiosta ja tieteenkin nimissä. Lue uudestaan vaikka useampaankin kertaan: ”Investoinnit luonnon ennallistamiseen tuovat jokaiselle sijoitetulle eurolle 8–38 euron tuoton.”


Saako Osuuspankin sijoitusrahastoa taikka Veikkauksen peliä markkinoida näin? Entä jos joku jäsenmaa, maakunta tai paikkakunta tulevaisuudessa huomaa, että himskatti, hyödyimme ennallistamisesta vain seitsenkertaisesti tai peräti jäimme häviölle. Mistä rahat voi vaatia takaisin?

"

Onhan tuo aivan käsittämätöntä disininformaatiota että 38-kertaisena tai edes 8-kertaisena tulee Suomelle "tuotto" takaisin kun ajetaan metsäteollisuutta alas.
 
Viimeksi muokattu:

psymbiote

Tukijäsen
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
985
Aavistushakkuut on omalla tilalla kovassa vauhdissa, ja kiihtyy samaa tahtia ennallistamiskeskustelun kanssa.
 
Liittynyt
19.05.2017
Viestejä
6 349
Aavistushakkuut on omalla tilalla kovassa vauhdissa, ja kiihtyy samaa tahtia ennallistamiskeskustelun kanssa.
Itse siirryn jatkuvaan kasvatukseen sitä myötä kun pystyy. Näissä vaan perspektiivit on kymmenissä vuosissa, isän ja isoisän päätöksillä ja heidän ajan laeilla on vaikutusta mun aikaan ja muutos on hyvin hidasta. Mutta näin on nyt metsäsuunnitelmat rakennettu lähinnä seuraavaa sukupolvea ajatellen.
 
Liittynyt
05.09.2018
Viestejä
129
Puupelto ei ole metsä. Ikävä fakta vaan on se, että se hieno suomalainen tietämys tuhoaa luonnon.
Tätä puupeltotermiä näkee käytettävän aika usein. Se vaan tuppaa olemaan enemmänkin luotu mielikuva kuin kokemukseen perustuva fakta.
Suomalaisissa metsissä liikuttaessa mielikuva ei vastaa puupeltoa. Lähimpänä tuota mielikuvaa lienee avarien kuivien kangasmetsien luonne, mutta tuokin on kaukana puupellosta ja ulkonäkö johtuu metsätyypistä.

EU:n päätöksentekijöille voisi olla hyvä järjestää jonkinlainen road trip Helsingistä Utsjoelle, jotta Suomen metsien järjenvastainen kokonaismäärä oikeasti avautuisi.
 

ATE

Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
10 442
"Puupellon" eli siis tavallisen talousmetsän ja vanhan metsän ainoa oleellinen ero on siinä että vanhassa metsässä todennäköisesti on enemmän lahopuuta mikä sitten mahdollistaa muutamat eläinlajit eli siis kääpiä ja joitain hyönteisiä ja muutama kolopesijälintu. Toki nuoremmassakin metsässä voi lahopuuta olla joka mahdollistaa kys. lajit. Kaikki nisäkkäät ja lähes kaikki linnut ja muut mönkijät kuitenkin löytyy sieltä "puupellostakin" että sikäli kys. termi on pelkkää propagandaa käytännössä.

Juridisesti kys. termillä ei löydy mitään perusteita koska metsämaa laissa riipu lainkaan puustosta eikä sille löydy minkäänlaista luonnontieteellistäkään katetta koska ei ole luonnontieteellinen termi.
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
2 670
Soistaminen luo itikoita, monikohan niistä rikastuttajista (kahdeksan tai 38.n kertaisena itsensä takaisin) siellä viihtyy?

Harvassapa on kaavoitusalueiden ulkopuolella esim. rakennuskannat Suomessa. On silloin 2150 varmaan arkeologiseen löytöön verrattavaa joku kivijalka, villiintynyt pensasaidan ripe, unohtunut ojarumpu tai tien edeltä siirretty kivetön linjaus, mikäli sellaisen toistuvassa ja yhdentekevässä, jopa tylsäksi vakiintuneessa "luontonähtävyydessä" bongaa.
Eikön tämän pitäisi jo painaa kulttuuriväkeäkin vastaan ennakkoon? Vai miksei samantien ennallistetta Colosseumia. Sille varmaan osataan paikallistaa kivien alkuperäinen kallioperä ja palauttaa parin tuhannen vuoden laina-ajan jälkeen takaisin luontoon.
 
Liittynyt
02.11.2016
Viestejä
973
Joo, on suomalainen talousmetsä vielä aika paljon metsää muistuttava. Näin kerran videolla, kun tyyppi oli amerikkalaisessa "mäntymetsässä", jossain etelässä siellä. Tällaisissa suorissa rivissä pieniä mäntyjä tiheästi täynnä ja maassa oli pelkästään kuivuneita havusia. Se oli todellinen puupelto.

 
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
1 897
"Puupellon" eli siis tavallisen talousmetsän ja vanhan metsän ainoa oleellinen ero on siinä että vanhassa metsässä todennäköisesti on enemmän lahopuuta mikä sitten mahdollistaa muutamat eläinlajit eli siis kääpiä ja joitain hyönteisiä ja muutama kolopesijälintu. Toki nuoremmassakin metsässä voi lahopuuta olla joka mahdollistaa kys. lajit. Kaikki nisäkkäät ja lähes kaikki linnut ja muut mönkijät kuitenkin löytyy sieltä "puupellostakin" että sikäli kys. termi on pelkkää propagandaa käytännössä.
Suomessa on tuhansia uhanalaisia lajeja, koska olemme valjastaneet luontoa käyttöön. Olemme paskoneet joet ja järvet, jyränneet niityt ja kampaamme metsät. Joitain "muutamia hyönteisiä jossain" on suojeltava, koska luonnon monimutkaisissa ketjuissa satojen tai tuhansien lajien olemassaolo, ja loppuviimein meidän tieteelliset keksintömme, saattaa riippua niistä.
 
Liittynyt
30.10.2016
Viestejä
106
Ei tästä liene mitään epäselvyyttä, näinhän se on. Vaakakupissa on vaan se että paljonko ja millä hinnalla me täällä Suomessa tätä ansiokasta työtä teemme ja miten muu maailma tulee mukana. Jos ei olisi ns. kansantalous liipasimella niin aika vähän löytyy niitä joiden mielestä ei voitaisi ennallistaa hyvinkin merkittävä osa luonnosta. Mutta kun tässä on niin monen toimeentulosta kyse niin pitää vähäsen pohtia mitä tehdään ja miten.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
2 222
Tätä puupeltotermiä näkee käytettävän aika usein. Se vaan tuppaa olemaan enemmänkin luotu mielikuva kuin kokemukseen perustuva fakta.
Suomalaisissa metsissä liikuttaessa mielikuva ei vastaa puupeltoa. Lähimpänä tuota mielikuvaa lienee avarien kuivien kangasmetsien luonne, mutta tuokin on kaukana puupellosta ja ulkonäkö johtuu metsätyypistä.

EU:n päätöksentekijöille voisi olla hyvä järjestää jonkinlainen road trip Helsingistä Utsjoelle, jotta Suomen metsien järjenvastainen kokonaismäärä oikeasti avautuisi.
Ennen käytettiin termiä "talousmetsä". Ilmeisesti se oli kuitenkin liian neutraali ja asiallinen, joten sen tilalle keksittiin enemmän tunteita herättävä, negatiivisemman mielikuvan sisältävä termi "puupelto".

Keskisarjalta ihan hyvä kirjoitus jälleen kerran.
 
Liittynyt
13.11.2016
Viestejä
1 048
Tämä on tietyllä tavalla juuri sellainen asia jota EU:ssa pitäisi ajaa, mutta toisaalta tämän kaltaiset yhteisesti ideologiset hankkeet ovat nimenomaan sellaisia asioita jotka pitäisi tehdä yhteisvastuullisesti. Kuinka otollisesti voikaan olla valittu ennallistamiseen liittyvät kriteerit ettei rikkaille keski-Euroopan maille aiheudu mitään kustannuksia ja köyhille maille kuten Suomi niitä tulee senkin edestä?

Tokkopa täällä monikaan valittelisi jos ennallistamisesta aiheutuvat kulut korvattaisiin sellaisenaan. Valtio voisi vaikka sitten ostaa ennallistamisprojektiin kasan yksityistä metsää markkinahintaan ja tuosta syntyvät kulut tulisivat suoraan EU:n budjetista.
 
Liittynyt
13.08.2018
Viestejä
425
Tokkopa täällä monikaan valittelisi jos ennallistamisesta aiheutuvat kulut korvattaisiin sellaisenaan. Valtio voisi vaikka sitten ostaa ennallistamisprojektiin kasan yksityistä metsää markkinahintaan ja tuosta syntyvät kulut tulisivat suoraan EU:n budjetista.
Kerrankin olisi Suomella aihetta olla saamapuolella, mutta se ei käy päinsä :)

Euroopan CO2-päästöt ovat noin 8 % kun Aasian ovat 60 %. Nämäkin rahat olisi fiksummin käytetty, jos niillä suojeltaisiin alueita maailmalla, mitkä ovat eniten vaarassa tuhoutua ja maailmalle tärkeämpiä kuten kriittiset sademetsät. Itse olisin valmis osallistumaan rahallisesti esim. Etelä-Amerikan sademetsien suojeluun, jos siihen keksittäisiin poliittisesti kestävä ja läpinäkyvä mekaniikka.

Euroopan sisäinen puuhastelu ei enää hirveästi vaikuta maailman mittakaavassa.
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
13 481
Kerrankin olisi Suomella aihetta olla saamapuolella, mutta se ei käy päinsä :)

Euroopan CO2-päästöt ovat noin 8 % kun Aasian ovat 60 %. Nämäkin rahat olisi fiksummin käytetty, jos niillä suojeltaisiin alueita maailmalla, mitkä ovat eniten vaarassa tuhoutua ja maailmalle tärkeämpiä kuten kriittiset sademetsät. Itse olisin valmis osallistumaan rahallisesti esim. Etelä-Amerikan sademetsien suojeluun, jos siihen keksittäisiin poliittisesti kestävä ja läpinäkyvä mekaniikka.

Euroopan sisäinen puuhastelu ei enää hirveästi vaikuta maailman mittakaavassa.
Taas tämä klassinen "Pilkotaan todella iso ongelma todella moneksi pikku ongelmaksi ja sitten todetaan, että kerta jäljellä on vain pieniä ongelmia, niitä ei tarvi ratkoa" :kahvi:
Toimiskohan tuo mun asuntolainan kanssa? Sen sijaan, että olisi tuo 100 000e velkaa, niin ottaisin 100 eri pankilta 1000e lainaa per pankki ja sitten toteasin "eihän noin pieniä lainoja tarvi maksaa takas" :think:
 
Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
964
Ja kun vielä ottaa huomioon et se Suomalainen mainosmaisema on järvi, metsä ja mustikat sekä kalavedet, niin hämmentävää miten sitä pidetään yhtäkkiä haitallisena että se Suomalaisten varjelema luontomielikuva halutaankin ennallistaa sellaiseksi.
 
Liittynyt
13.11.2021
Viestejä
290
No jos se maksaa ns. ..tusti, siinä kai se ongelma kun on nyt vähän muitakin menoja valtiolla.
 
Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
964
No jos se maksaa ns. ..tusti, siinä kai se ongelma kun on nyt vähän muitakin menoja valtiolla.
Jos ostat kesämökin järven rannalta , haluatko padon, suoruoppaamon ja täydellisen metsän kaatamisen siitä ympäriltä plus kaivoksen koska siitä valtio saa rahaa, vai rahoillesi rauhallisen järvimaiseman jossa on kalaa.
 
Liittynyt
19.05.2017
Viestejä
6 349
Kerrankin olisi Suomella aihetta olla saamapuolella, mutta se ei käy päinsä :)

Euroopan CO2-päästöt ovat noin 8 % kun Aasian ovat 60 %. Nämäkin rahat olisi fiksummin käytetty, jos niillä suojeltaisiin alueita maailmalla, mitkä ovat eniten vaarassa tuhoutua ja maailmalle tärkeämpiä kuten kriittiset sademetsät. Itse olisin valmis osallistumaan rahallisesti esim. Etelä-Amerikan sademetsien suojeluun, jos siihen keksittäisiin poliittisesti kestävä ja läpinäkyvä mekaniikka.

Euroopan sisäinen puuhastelu ei enää hirveästi vaikuta maailman mittakaavassa.
Tätähän itse asiassa tehdään kehitysavun kautta. Siis sen, minkä Persut haluaa lopetettavan.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
2 815
Suomi ja pohjoismaat voisivat kaivaa esille sen veto -kortin, palataan keskustelupöytään, kun maat jotka ovat paskoneet metsänsä pelloiksi kantavat siitä aiheutunutta vastuuta taloudellisesti.
 
Liittynyt
19.05.2017
Viestejä
6 349
Suomi ja pohjoismaat voisivat kaivaa esille sen veto -kortin, palataan keskustelupöytään, kun maat jotka ovat paskoneet metsänsä pelloiksi kantavat siitä aiheutunutta vastuuta taloudellisesti.
Raivattuja ne meikäläisetkin pellot on. Suo, kuokka ja Jussi. Tai kaskisavu.
[heh. autocorrect yritti muuttaa ’riivattuja’ mutta huomasin]
 
Liittynyt
08.04.2017
Viestejä
1 232
Raivattuja ne meikäläisetkin pellot on. Suo, kuokka ja Jussi. Tai kaskisavu.
[heh. autocorrect yritti muuttaa ’riivattuja’ mutta huomasin]
Vertaile hieman ilmakuvia Suomesta ja muualta Euroopasta. Jostain kumman syystä EU halunnut ennallistamisen vertailuvuodeksi 1950. Lähtökohta on epäreilu meille ja siihen ei pidä suostua. Maatalous ja peltojen raivaaminen toi Suomeen paljon uusia eläin- ja kasvilajeja, joita halutaan nyt suojella, kun niiden määrät on tehomaatalouden takia taas vähentyneet.
 
Liittynyt
19.05.2017
Viestejä
6 349
Vertaile hieman ilmakuvia Suomesta ja muualta Euroopasta. Jostain kumman syystä EU halunnut ennallistamisen vertailuvuodeksi 1950. Lähtökohta on epäreilu meille ja siihen ei pidä suostua. Maatalous ja peltojen raivaaminen toi Suomeen paljon uusia eläin- ja kasvilajeja, joita halutaan nyt suojella, kun niiden määrät on tehomaatalouden takia taas vähentyneet.
Taisi kuitenkin hävittää lajeja enemmän kuin tuoda.
Ihan ensin alkuun niiden 1952 olympiavuoden jälkeen raivattujen peltojen määrä on n. neljä miljoonaa hehtaaria.

Mutta. Jostain syystä Suomessa on nyt vallalla ajatus, että kaikki pitäisi ennallista vuoden 1952 tasoon. Näin ei ole.

EU:N ESITYS ennallistamisasetukseksi on valtavan paksu pumaska lakitekstiä, josta maallikon on vaikea saada tolkkua. Pienellä pläräyksellä ja hakutoiminnolla löytyy kuitenkin kohta, jossa todetaan jotakin 70 vuoden vertailuajankohdasta.

Esityksen 11. artiklan toisen kohdan a-alakohdan iii-alakohdassa todetaan:
the favourable reference area taking into account the documented losses over at least the last 70 years and the projected changes to environmental conditions due to climate change;

Nyt pitäisi enää ymmärtää, mitä kirjaus tarkoittaa.

Kysyn asiaa sähköpostitse ympäristöministeriön ympäristöneuvokselta Olli Ojalalta.

Kyse on kuulemma siitä, että jäsenmaat määrittelevät kullekin luontotyypille suotuisan pinta-alan viitearvon ottaen huomioon muiden seikkojen ohessa tilanteen, joka kullakin luontotyypillä oli 70 vuotta sitten.

Hmm, googlaamalla selviää, että ”suotuisa viiteala” tarkoittaa kansallisella tasolla luontotyypille sellaista kokonaispinta-alaa, joka katsotaan välttämättömäksi, jotta luontotyypin ja sen lajien elinkelpoisuus varmistetaan pitkällä aikavälillä.

Ojalan mukaan asetuksessa ei siis vaadita, että jäsenmaat lähtisivät tavoittelemaan 70 vuotta sitten vallinnutta tilannetta.

”70 vuoden tarkastelujakso ei määritä tavoitevuotta, vaan tarkasteluvuoden, jona vallinnutta tilannetta tulee käyttää, kun tavoitetasoa määritellään”, Ojala kirjoittaa.

Just. Nyt vielä pitäisi tietää, mikä on tavoitevuoden ja tarkasteluvuoden ero.

Koska en saa Ollilaa heti uudestaan kiinni, kysyn asiaa Metsäteollisuuden metsäjohtajalta Karoliina Niemeltä.

Niemi vastaa kertomalla esimerkin.

Jos luontotyyppiä A oli 1950-luvulla 5 miljoonaa hehtaaria suotuisassa tilassa, niin sen perusteella katsotaan, mikä olisi silloin ollut riittävä laadullinen ja määrällinen pinta-ala, joka olisi ylläpitänyt kyseisen luontotyypin A suotuisaa tilaa. Arvioinnin tuloksena voitaisiin päätyä siihen, että se oli vaikkapa 3,5 miljoonaa hehtaaria, ei siis välttämättä koko silloinen pinta-ala eli 5 miljoonaa hehtaaria.

”Seuraavaksi katsotaan luontotyypin A nykytila”, Niemi kirjoittaa.

Luontotyypin A pinta-alasta on voitu 70 vuoden aikana menettää esimerkiksi 3 miljoonaa hehtaaria, joten 2 miljoonaa hehtaaria on jäljellä. Tästä kahdesta miljoonasta hehtaarista puolet on suotuisassa tilassa ja puolet huonossa tilassa. Tämä huonossa tilassa oleva miljoona hehtaaria tulee asetuksen mukaan ennallistaa suotuisaan tilaan. Näin ollen olisi kasassa kaksi miljoonaa hehtaaria suotuisassa tilassa.

Tämä ei riitä saavuttamaan tavoitetasoa, joka on siis se 3,5 miljoonaa hehtaaria. Niinpä osa kyseisen luontotyypin kokonaan menetetystä pinta-alasta pitää palauttaa. Tässä tapauksessa pitäisi palauttaa 1,5 miljoonaa hehtaaria, jotta saavutettaisiin tavoitetaso 3,5 miljoonaa hehtaaria. Pitäisi siis muuttaa oikein urakalla esimerkiksi turvepeltoja takaisin soiksi.

”Me ymmärrämme näin tuon 70 vuoden päähän katsomisen. Ei siis suora vertailu vaan tavoitetason arviointi”, Metsäteollisuus ry:n Karoliina Niemi kirjoittaa.

Metsäteollisuus on ymmärtänyt ihan oikein, vahvistaa ympäristöministeriön Olli Ojala. ”Kyllä tuossa logiikka on ihan oikein selitetty”, Ojala kirjoittaa.

Miksi sitten tavoitetaso on määritelty juuri 70 vuoden päähän?

Ojalan mukaan komissio on perustellut tätä sillä, että valtaosassa jäsenmaista toisen maailmansodan jälkeen alkanut ajanjakso on vaikuttanut suuresti luonnonympäristöihin.
Karoliina Niemi lisää, että todennäköisesti syynä on myös se, että sodan jälkeisenä aikana paikkatieto on kehittynyt ja eri maista saatava luontotyyppien pinta-alatieto on edes jossain määrin luotettavaa.”

 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
08.04.2017
Viestejä
1 232
Taisi kuitenkin hävittää lajeja enemmän kuin tuoda.
Ihan ensin alkuun niiden 1952 olympiavuoden jälkeen raivattujen peltojen määrä on n. neljä miljoonaa hehtaaria.

Mutta. Jostain syystä Suomessa on nyt vallalla ajatus, että kaikki pitäisi ennallista vuoden 1952 tasoon. Näin ei ole.

EU:N ESITYS ennallistamisasetukseksi on valtavan paksu pumaska lakitekstiä, josta maallikon on vaikea saada tolkkua. Pienellä pläräyksellä ja hakutoiminnolla löytyy kuitenkin kohta, jossa todetaan jotakin 70 vuoden vertailuajankohdasta.

Esityksen 11. artiklan toisen kohdan a-alakohdan iii-alakohdassa todetaan:
the favourable reference area taking into account the documented losses over at least the last 70 years and the projected changes to environmental conditions due to climate change;

Nyt pitäisi enää ymmärtää, mitä kirjaus tarkoittaa.

Kysyn asiaa sähköpostitse ympäristöministeriön ympäristöneuvokselta Olli Ojalalta.

Kyse on kuulemma siitä, että jäsenmaat määrittelevät kullekin luontotyypille suotuisan pinta-alan viitearvon ottaen huomioon muiden seikkojen ohessa tilanteen, joka kullakin luontotyypillä oli 70 vuotta sitten.

Hmm, googlaamalla selviää, että ”suotuisa viiteala” tarkoittaa kansallisella tasolla luontotyypille sellaista kokonaispinta-alaa, joka katsotaan välttämättömäksi, jotta luontotyypin ja sen lajien elinkelpoisuus varmistetaan pitkällä aikavälillä.

Ojalan mukaan asetuksessa ei siis vaadita, että jäsenmaat lähtisivät tavoittelemaan 70 vuotta sitten vallinnutta tilannetta.

”70 vuoden tarkastelujakso ei määritä tavoitevuotta, vaan tarkasteluvuoden, jona vallinnutta tilannetta tulee käyttää, kun tavoitetasoa määritellään”, Ojala kirjoittaa.

Just. Nyt vielä pitäisi tietää, mikä on tavoitevuoden ja tarkasteluvuoden ero.

Koska en saa Ollilaa heti uudestaan kiinni, kysyn asiaa Metsäteollisuuden metsäjohtajalta Karoliina Niemeltä.

Niemi vastaa kertomalla esimerkin.

Jos luontotyyppiä A oli 1950-luvulla 5 miljoonaa hehtaaria suotuisassa tilassa, niin sen perusteella katsotaan, mikä olisi silloin ollut riittävä laadullinen ja määrällinen pinta-ala, joka olisi ylläpitänyt kyseisen luontotyypin A suotuisaa tilaa. Arvioinnin tuloksena voitaisiin päätyä siihen, että se oli vaikkapa 3,5 miljoonaa hehtaaria, ei siis välttämättä koko silloinen pinta-ala eli 5 miljoonaa hehtaaria.

”Seuraavaksi katsotaan luontotyypin A nykytila”, Niemi kirjoittaa.

Luontotyypin A pinta-alasta on voitu 70 vuoden aikana menettää esimerkiksi 3 miljoonaa hehtaaria, joten 2 miljoonaa hehtaaria on jäljellä. Tästä kahdesta miljoonasta hehtaarista puolet on suotuisassa tilassa ja puolet huonossa tilassa. Tämä huonossa tilassa oleva miljoona hehtaaria tulee asetuksen mukaan ennallistaa suotuisaan tilaan. Näin ollen olisi kasassa kaksi miljoonaa hehtaaria suotuisassa tilassa.

Tämä ei riitä saavuttamaan tavoitetasoa, joka on siis se 3,5 miljoonaa hehtaaria. Niinpä osa kyseisen luontotyypin kokonaan menetetystä pinta-alasta pitää palauttaa. Tässä tapauksessa pitäisi palauttaa 1,5 miljoonaa hehtaaria, jotta saavutettaisiin tavoitetaso 3,5 miljoonaa hehtaaria. Pitäisi siis muuttaa oikein urakalla esimerkiksi turvepeltoja takaisin soiksi.

”Me ymmärrämme näin tuon 70 vuoden päähän katsomisen. Ei siis suora vertailu vaan tavoitetason arviointi”, Metsäteollisuus ry:n Karoliina Niemi kirjoittaa.

Metsäteollisuus on ymmärtänyt ihan oikein, vahvistaa ympäristöministeriön Olli Ojala. ”Kyllä tuossa logiikka on ihan oikein selitetty”, Ojala kirjoittaa.

Miksi sitten tavoitetaso on määritelty juuri 70 vuoden päähän?

Ojalan mukaan komissio on perustellut tätä sillä, että valtaosassa jäsenmaista toisen maailmansodan jälkeen alkanut ajanjakso on vaikuttanut suuresti luonnonympäristöihin.
Karoliina Niemi lisää, että todennäköisesti syynä on myös se, että sodan jälkeisenä aikana paikkatieto on kehittynyt ja eri maista saatava luontotyyppien pinta-alatieto on edes jossain määrin luotettavaa.”

Voit yrittää perustella tätä ennallistamista miten tahansa, mutta Suomelle tästä on tulossa eniten maksettavaa, vaikka useammat EU-maat ovat tuhonneet paljon enemmän alkuperäistä luontoa. Miksi Suomessa vihreät ja muut luonnon ystävät ei vaadi ympäristön kannalta ainoaa oikeaa ratkaisua, eli kaikkien maiden pitää ennallistaa muokattua ympäristöään yhtä lailla? Luontoa ei kiinnosta vuosiluku 1950.
 
Liittynyt
19.05.2017
Viestejä
6 349
Voit yrittää perustella tätä ennallistamista miten tahansa, mutta Suomelle tästä on tulossa eniten maksettavaa, vaikka useammat EU-maat ovat tuhonneet paljon enemmän alkuperäistä luontoa. Miksi Suomessa vihreät ja muut luonnon ystävät ei vaadi ympäristön kannalta ainoaa oikeaa ratkaisua, eli kaikkien maiden pitää ennallistaa muokattua ympäristöään yhtä lailla? Luontoa ei kiinnosta vuosiluku 1950.
En minä perustellut millään tavalla. Minulle on se ja sama mikä se vuosiluku on, ja Ojalan ja Niemen mainitsemat perustelut kelpaavat minulle aivan yhtä hyvin kuin mikä tahansa muukin perustelu. Oikeastaan en itse kaipaisi minkäänlaista perustelua - asia on kuitenkin hyvä ja tärkeä.

Itse ajattelisin, että metsänomistajana minulle tärkeää on lähinnä, että mikäli asia koskee maitani, se jollakin tavalla kompensoidaan mieluiten täysimääräisesti, mutta lähelle täysimääräistäkin kelpaa, koska asia on hyvä.
Minulle on aivan se ja sama tuleeko aikanaan se kompensaatiomenettely sitten Metsäteollisuudelta, valtiolta (MMM:lta) tai EU:lta, kunhan vaan tulee. Se on se asia, mistä meidän pitää Brysselissä ja täällä Suomessakin neuvotella.
 

Timo 2

Premium-jäsen
Liittynyt
11.02.2018
Viestejä
8 290
Jos eu ei korvaa TÄYSIMÄÄRÄISESTI, tällöin (ja muutenkin) pitäisi tehdä niin että jokaisen jäsenmaan pintaalasta esim x % olisi luonnontilassa. Tällöin homma olisi reilua ja kaikki olisi samalla viivalla.
 
Liittynyt
19.05.2017
Viestejä
6 349
Jos eu ei korvaa TÄYSIMÄÄRÄISESTI, tällöin (ja muutenkin) pitäisi tehdä niin että jokaisen jäsenmaan pintaalasta esim x % olisi luonnontilassa. Tällöin homma olisi reilua ja kaikki olisi samalla viivalla.
No jaa. Minusta on ihan loogista sekin, että harvaanasutuissa maissa luonnontilaista pinta-alaa on enemmän kuin tiheästi asutuissa. Sekä absoluuttisesti että suhteellisesti takasteltuna. Näin toki lienee jo nykyäänkin.
 
Liittynyt
08.04.2017
Viestejä
1 232
En minä perustellut millään tavalla. Minulle on se ja sama mikä se vuosiluku on, ja Ojalan ja Niemen mainitsemat perustelut kelpaavat minulle aivan yhtä hyvin kuin mikä tahansa muukin perustelu. Oikeastaan en itse kaipaisi minkäänlaista perustelua - asia on kuitenkin hyvä ja tärkeä.

Itse ajattelisin, että metsänomistajana minulle tärkeää on lähinnä, että mikäli asia koskee maitani, se jollakin tavalla kompensoidaan mieluiten täysimääräisesti, mutta lähelle täysimääräistäkin kelpaa, koska asia on hyvä.
Minulle on aivan se ja sama tuleeko aikanaan se kompensaatiomenettely sitten Metsäteollisuudelta, valtiolta (MMM:lta) tai EU:lta, kunhan vaan tulee. Se on se asia, mistä meidän pitää Brysselissä ja täällä Suomessakin neuvotella.
Itse en halua verorahoista maksaa muille metsänomistajille EU:n päätöksellä annettua ennallistamistukea. Asian voisin hyväksyä, jos EU maksaa viulut tai sitten tekee päätöksen, joka kohtelee kaikkia maita tasavertaisesti. Siitä olen samaa mieltä että asia on tärkeä, mutta ennallistamisesta päättäminen pitäisi tehdä kansallisella tasolla. Suomessa voitaisiin tehostaa jo olemassa olevia ohjelmia (esim. METSO).

En luota siihen, että joku Venäjän maakaasua viherpessyt Saksa osaisi päättää paremmin puolestamme.
 
Liittynyt
19.05.2017
Viestejä
6 349
Itse en halua verorahoista maksaa muille metsänomistajille EU:n päätöksellä annettua ennallistamistukea. Asian voisin hyväksyä, jos EU maksaa viulut tai sitten tekee päätöksen, joka kohtelee kaikkia maita tasavertaisesti. Siitä olen samaa mieltä että asia on tärkeä, mutta ennallistamisesta päättäminen pitäisi tehdä kansallisella tasolla. Suomessa voitaisiin tehostaa jo olemassa olevia ohjelmia (esim. METSO).

En luota siihen, että joku Venäjän maakaasua viherpessyt Saksa osaisi päättää paremmin puolestamme.
Jos EU on maksajana, se sitten ottaa sen rahan ensin jäsenmaksukorotuksina. Sillä tavalla EU:n rahoitus toimii, kerätään jäsenmaksua x määrä, palautetaan y, joka on x:ää pienempi kaikille ns. nettomaksajastatuksen maille kuten Suomikin on.

Siksi olisi paras saada maksajaksi teollisuus. Tietenkin koko unionin tasolla, ei vain meillä.
 

Timo 2

Premium-jäsen
Liittynyt
11.02.2018
Viestejä
8 290
No jaa. Minusta on ihan loogista sekin, että harvaanasutuissa maissa luonnontilaista pinta-alaa on enemmän kuin tiheästi asutuissa. Sekä absoluuttisesti että suhteellisesti takasteltuna. Näin toki lienee jo nykyäänkin.
Eli koska keskieurooppa on lisääntynyt niin voimaakkaasti, ei sen takia heidän tarvii tehdä mitään.

Ei sitä luontoa kiinnosta asutaanko harvasti vai tiheästi ja paljonko on väkeä. Luontoa kiinnostaa se että on luonnontilaisia alueita.
 
Liittynyt
20.07.2019
Viestejä
1 804
Vihdoinkin tälle asialle on luotu oma thread. Se todellakin tarvitsee oman ketjunsa.

Kun lentelee matkujastakoneella läntisen Keski-Euroopan yllä ja katselee ikkunasta alla näkyviä maisemia, niin siellä näkyy: peltoja, kaupunkeja, kyliä, teitä, tehdasalueita. Sitä metsää näkyy erittäin harvalukuisesti. Luultavasti esim Hollannin kaltaisissa maissa on jäljellä enää pelkkiä pieniä luonnonpuistoja.

Tätä taustaa vasten ajatellen tuntuu käsittämättömältä, että nämä maat saavat sanella Suomelle, että te muuten nyt sitten palautatte metsänne ja suonne luonnontilaan. ...ja maksatte itse konversiosta koituvat kulut + muut teollisuuden menetykset päälle.
 
Liittynyt
19.05.2017
Viestejä
6 349
Vihdoinkin tälle asialle on luotu oma thread. Se todellakin tarvitsee oman ketjunsa.

Kun lentelee matkujastakoneella läntisen Keski-Euroopan yllä ja katselee ikkunasta alla näkyviä maisemia, niin siellä näkyy: peltoja, kaupunkeja, kyliä, teitä, tehdasalueita. Sitä metsää näkyy erittäin harvalukuisesti. Luultavasti esim Hollannin kaltaisissa maissa on jäljellä enää pelkkiä pieniä luonnonpuistoja.

Tätä taustaa vasten ajatellen tuntuu käsittämättömältä, että nämä maat saavat sanella Suomelle, että te muuten nyt sitten palautatte metsänne ja suonne luonnontilaan. ...ja maksatte itse konversiosta koituvat kulut + muut teollisuuden menetykset päälle.
Oon kyllä käsittänyt, että kukaan ei ole sanellut ja Suomen edustajat on olleet koko ajan prosessissa mukana.
Ja että ennen lopullista voimaantuloa se edellyttää mailta yksimielistä päätöstä.

Samaan aikaan uskallan olettaa, että kun se seuraavan hallituksen eteen tulee, niin seuraava pääministeri (joka on Orpo todennäköisesti) ja tuleva eduskunta sen kyllä sitten hyväksyy. Siinäpä joillekin puolueille, kuten vaikkapa persuille ja kepulle, mukava pähkinä purtavaksi: eli jos vaalitulos on suotuisa, kykeneekö menemään hallitukseen jonka ykkös-kakkosvuonna asetus todella vedetään loppuun ja aletaan meilläkin kansallisesti valmistella ennallistamislainsäädäntöä ja -ohjelmia.
 
Liittynyt
06.09.2017
Viestejä
163
Ilmeisesti pitäisi siis Suomessa ennallistaa 1,5 miljoonaa hehtaaria. Suomessa on ojitettua suota 4,7 miljoonaa hehtaaria. Paljonko tuota ennallistamista pitäisi ohjata noille soille? Pohjoisessa on varmasti suuria alueita joiden ojittamisesta ei ole ollut mitään hyötyä metsätaloudellisesti ja joiden korjaamiseen riittää että ojien päät käydään tukkimassa? Turvepellot ovat varmaan se kuumin peruna koska ne ovat arvokkaita ja sieltä saa taloudellista hyötyä ja ravintoa koko ajan.

Eli kyse on taas siitä miten tätä sovelletaan käytännössä ja riittääkö ennallistamiseen huonosti metsittynyttä ojitettua suota.
 
Liittynyt
21.10.2020
Viestejä
3 209
Tätä taustaa vasten ajatellen tuntuu käsittämättömältä, että nämä maat saavat sanella Suomelle, että te muuten nyt sitten palautatte metsänne ja suonne luonnontilaan. ...ja maksatte itse konversiosta koituvat kulut + muut teollisuuden menetykset päälle.
Joo ihan hirveä menetys Suomelle kun emme saa tehdä Suomesta samanlaista pskaa mitä on puista raivatut alueet Euroopassa. Tosin elämme EUssa niin voi aina muuttaa pois sinne onnelaan. Eikai sitä tarvitse koko pallon olla samanlaista ihmistä ihmisen perään? Jos tässä niinkuin Suomen osalta ajatellaan muitakin kuin ihmiseliöitä niin onhan se ihan kauheaa.
Jos tässä muutenkin ihmiset ja päättäjät tajuavat että muillekin kuin ihmiselle pitää jättää elintilaa niin ei se ennallistaminen Suomeen jää. Siellä muualla Euroopassa joudutaan tekemään paljon isompi urakka ennallistamisen kanssa kuin täällä. Jostain se on aloitettava, nyt on kysymys lähinnä korvauksista ja kuluista.
 
Liittynyt
19.05.2017
Viestejä
6 349
Joo ihan hirveä menetys Suomelle kun emme saa tehdä Suomesta samanlaista pskaa mitä on puista raivatut alueet Euroopassa. Tosin elämme EUssa niin voi aina muuttaa pois sinne onnelaan. Eikai sitä tarvitse koko pallon olla samanlaista ihmistä ihmisen perään? Jos tässä niinkuin Suomen osalta ajatellaan muitakin kuin ihmiseliöitä niin onhan se ihan kauheaa.
Jos tässä muutenkin ihmiset ja päättäjät tajuavat että muillekin kuin ihmiselle pitää jättää elintilaa niin ei se ennallistaminen Suomeen jää. Siellä muualla Euroopassa joudutaan tekemään paljon isompi urakka ennallistamisen kanssa kuin täällä. Jostain se on aloitettava, nyt on kysymys lähinnä korvauksista ja kuluista.
Muutenkin keskustelu on siinä mielessä meillä vähän asian ohi, että Suomen kohdalla kysymys on enimmäkseen vesistöistä ja valtaosa kustannusarviostakin liittyy vesistöihin. (korjattu näppäilyvirhe)
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
20.07.2019
Viestejä
1 804
Oon kyllä käsittänyt, että kukaan ei ole sanellut ja Suomen edustajat on olleet koko ajan prosessissa mukana.
Ja että ennen lopullista voimaantuloa se edellyttää mailta yksimielistä päätöstä.

Samaan aikaan uskallan olettaa, että kun se seuraavan hallituksen eteen tulee, niin seuraava pääministeri (joka on Orpo todennäköisesti) ja tuleva eduskunta sen kyllä sitten hyväksyy. Siinäpä joillekin puolueille, kuten vaikkapa persuille ja kepulle, mukava pähkinä purtavaksi: eli jos vaalitulos on suotuisa, kykeneekö menemään hallitukseen jonka ykkös-kakkosvuonna asetus todella vedetään loppuun ja aletaan meilläkin kansallisesti valmistella ennallistamislainsäädäntöä ja -ohjelmia.
Siinä olemme samaa mieltä, että jos EU jotakin ehdottaa niin Kokoomus sen kyllä hyväksyy.

EU-tukipaketissa nähtiin hassu näytelmä, jossa Kokoomus esitti rajusti vastustavansa Suomen maksumiehen roolia ja yhteisvelkaa. Kokoomus vastusti pakettia, koska luuli paketin menevän eduskunnassa läpi yksinkertaisella äänienemmistöllä ja pelkillä hallituspuolueiden äänillä. Mutta toisin kävi.

Perustuslakivaliokunnan linjauksen jälkeen vaadittiinkin muistaakseni 2/3 enemmistö. Tämän jälkeen Kokoomus-johto alkoi udella kansanedustajiltaan, että mitenkäs aiotte äänestää. Kun paketin läpimeno alkoi näyttää epävarmalta, joutui Orpo ja kumppanit käskyttämään Kokoomuksen kansanedustajat äänestämään tukipaketin puolesta. Osa ei totellut komentoa, mutta paketti meni Kokoomuksen antaman tuen turvin silti läpi.

Henkilökohtaisesti toivon, että Persut eivät lähde hallitukseen, elleivät saa todella rajuja tiukennuksia mm. maahanmuuttopolitiikkaan. Sen tietää jo etukäteen, että hallituspuolueena kaikki mahdollinen pasha tullaan kaatamaan heidän niskaansa.
 
Liittynyt
20.07.2019
Viestejä
1 804
Nyt on näköjään laitettu oikein iso pyörä pyörimään sen puolesta, että Suomesta tehdään EU:n oma luonnonpuisto.

Komission puheenjohtaja von der Leyen ja ympäristökomissaari Virginijus Sinkevičius ovat tulleet henkilökohtaisesti Suomeen lobbaamaan EU:n ennallistamisasetusta. Von der Leyen on käynyt aiemminkin Suomessa saman asian vuoksi lobbaamassa mm. Keskustan Saarikkoa.

Leyenin mukaan Suomen kustannukset olisivat ylimmillään 930 miljoonaa euroa. Hän ei kuitenkaan kerro mikä kustannus olisi. Se lohduttaa suomalaista veronmaksajaa, jos kustannus onkin vain 915 miljoonaa euroa vuodessa.

Komission johtaja korostaa myös, että metsien ennallistamiseen on tulossa unionilta rahaa arviolta 6–8 miljardia euroa vuosittain (lue: ne jaetaan Italian ja Ranskan kaltaisiin metsätalousmaihin).

 

ATE

Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
10 442
Onhan se kumma että kun sattuu joku "yhteinen kriisi" mikä sattuu osumaan kaikkein kovimpaa isoihin maihin esim. Italiaan ja Espanjaan kuten korona niin tietenkin sellainen korvataan täysin yhteisvastuullisesti siten että me joudumme täällä maksumiehiksi ja saamme siitä hiluja mutta sitten kun "yhteinen kriisi" kuten luontokato jossa tulisi "reilulla laskelmalla" meille maksamista niin tottakai se maksatetaan omasta pussista jäsenmailla.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
8 344
Joo ihan hirveä menetys Suomelle kun emme saa tehdä Suomesta samanlaista pskaa mitä on puista raivatut alueet Euroopassa.
Missä tällaista on ehdotettu? Onko nykyisessä maankäyttötilanteessa jotain ongelmallista? Sehän ei ole muuttumassa vähemmän ekologiseksi vaan säilyy jokseenkin ennallaan ellei liittovaltio tee maasta parempien kansojen lomakotia. Suomessa ei käytännössä ole mitään kannustinta muuttaa kasvatusmetsiä muuhun käyttöön, paitsi rakentamisen määrällisesti olemattomiin tarpeisiin. Maatalouden kannattavuudesta lienee maallikoillakin joku käsitys.

Luonnontilaista metsää ei muutenkaan saa nykyisen lain puitteissa käsitellä. Puupellonkin sosialisointi on kovassa vauhdissa pala kerrallaan, kun virkamies voi oman maun mukaan määritellä sitä "luonnontilaisen kaltaiseksi" metsäksi joka on lain edessä luonnontilaisen tavoin toimenpidekiellossa. Varallisuus ja sen hoitoon käytetty työpanos valuvat tällöin hiekkaan. Omaisuus muuttuu arvottomaksi ja ihmisiltä viedään elinkeino jonkun mulkun ideologian tai mt-ongelmien takia. Ei tämä nyt oikein ole resepti menestykseen.
 
Liittynyt
29.10.2016
Viestejä
6 800
Henkilökohtaisesti toivon, että Persut eivät lähde hallitukseen
Nämä on niitä hämmentäviä juttuja...

Vastustat kovasti ennallistamisasetusta, joka vaatii kaikkien hyväksynnän mutta tässäkin kohtaa haluat että persut pysyy vaihtopenkillä räksyttämässä pelikentälle astumisen sijaan?

Ei siinä, olen samaa mieltä, mutta jokin tuossa logiikassa on outoa. Meneekö persut taas rikki jos yrittävät vaikuttaa asioihin oikeasti?
 
Liittynyt
20.07.2019
Viestejä
1 804
Ruotsissa EU:n metsien ennallistamisen vaatimus nähdään siten, että valtion on käytännössä lunastettava ennallistettavat metsät. Eihän voi olla niin, että valtio määrää joidenkin metsänomistajien plantaaseja ennallistettavaksi ja toisia tämä määräys ei koske.

Ruotsin valtion kustannukset tuottavan metsän lunastamisesta olisivat 8 miljardia kruunua (=740 me) vuodessa vuoteen 2050 asti. Tämän arvion Ruotsi on siis laskenut itse, kyse ei ole EU:n heittämästä "maksimikustannuksesta joka muka ei oikeasti toteudu".

Aika jäätävä raha verovaroista kerättäväksi. Tähän päälle Ruotsissa tulee työpaikkojen loppumisesta maaseudulla ja puuteollisuudessa. Loppukustannus voi Ruotsissakin mennä vuositasolla miljardin euron toiselle puolelle.

 
Liittynyt
20.07.2019
Viestejä
1 804
Suomessa pitäisi ennallistaa neljä miljoonaa hehtaaria metsää. Tämä merkitsee, että vähintään noin 15 miljoonan kuutiometrin vuosittainen kasvu siirtyisi pois puunkäytöstä jo lähivuosikymmeninä. Se tarkoittaisi parin suuren sellutehtaan ja lukuisien sahojen kylmenemistä.

Ennaltamisen ohella kaikille muille metsille esitetään jatkuvaan kasvatukseen siirtymistä avohakkuiden sijaan. Eli ei saisi enää avohakata vaan puuta pitäisi korjata harvennushakkuilla. Metsänkorjuu harvennushakkuilla on jo tuhanteen kertaan todettu kalliiksi, mikä vie kilpailukyvyn Suomen metsäteollisuudelta.

Jatkuvassa kasvatuksessa metsät muuttuisivat nykyistä enemmän kuusivaltaisiksi, koska vain kuusi puolivarjopuuna kasvaa kookkaan puuston alla. Metsän jatkuva kasvatus edellyttää 20–30 prosenttia nykyistä harvempia ja samalla vähäkasvuisempia metsiä.

4 miljoonan hehtaarin ennallistaminen ja muissa metsissä jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen tarkoittaa Suomen nykyisen 2500 miljoonan kuutiometrin puuston vähenemistä 1500 miljoonaan kuutiometriin.

Eli EU haluaa meidät takaisin sille tasolle, jossa Suomessa oltiin 1920-luvulta 1960-luvulle.

 
Liittynyt
19.05.2017
Viestejä
6 349
Suomessa pitäisi ennallistaa neljä miljoonaa hehtaaria metsää. Tämä merkitsee, että vähintään noin 15 miljoonan kuutiometrin vuosittainen kasvu siirtyisi pois puunkäytöstä jo lähivuosikymmeninä. Se tarkoittaisi parin suuren sellutehtaan ja lukuisien sahojen kylmenemistä.

Ennaltamisen ohella kaikille muille metsille esitetään jatkuvaan kasvatukseen siirtymistä avohakkuiden sijaan. Eli ei saisi enää avohakata vaan puuta pitäisi korjata harvennushakkuilla. Metsänkorjuu harvennushakkuilla on jo tuhanteen kertaan todettu kalliiksi, mikä vie kilpailukyvyn Suomen metsäteollisuudelta.

Jatkuvassa kasvatuksessa metsät muuttuisivat nykyistä enemmän kuusivaltaisiksi, koska vain kuusi puolivarjopuuna kasvaa kookkaan puuston alla. Metsän jatkuva kasvatus edellyttää 20–30 prosenttia nykyistä harvempia ja samalla vähäkasvuisempia metsiä.

4 miljoonan hehtaarin ennallistaminen ja muissa metsissä jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen tarkoittaa Suomen nykyisen 2500 miljoonan kuutiometrin puuston vähenemistä 1500 miljoonaan kuutiometriin.

Eli EU haluaa meidät takaisin sille tasolle, jossa Suomessa oltiin 1920-luvulta 1960-luvulle.

Luken ja Luontopaneelin ja Metsäteollisuuden arvion välillä on siis vain 2,5 miljoonan hehtaarin ero. Luontopaneeli tietysti pyrkii maksimiin, Metsäteollisuus minimiin.
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
192 684
Viestejä
3 484 930
Jäsenet
62 198
Uusin jäsen
abexi

Hinta.fi

Ylös Bottom