Energiakriisi sekä inflaatio 2022 (keskustelua elämisen kustannusten äkillisestä noususta)

[Shajk]

Väärin säästetty! Onneksi hänen on pakko verojen muodossa osallistua muiden sähkölaskujen maksuun.

Mitä tulee noihin sähkökatkoihin, niin maksaa varmaan 500e varajärjestelmä vesipumpulle.

Kiertovesipumpub teho jotain 10-20W. Pieni UPS sen eteen vaan. Ei se kallis.

 

[Lucas]

Kiertovesipumpub teho jotain 10-20W. Pieni UPS sen eteen vaan. Ei se kallis.

Kyllä siinä varmaan hintaa tulee, jos 10-20W tarvii tehoa kiertovesipumpulle ja varautuu vaikka sanotaan nyt 3 vuorokauden mittaiseen sähkökatkoon.

Joskus pyöritellyt tuota vesitakkaa vaihtoehtona uuden talon lämmönlähteeksi, mutta hinta nousee vesitakalla yllättävän korkeaksi ja kovin isoa eroa siinä ei ole maalämmön hankintahintaan.

Sitten taas maalämmön kanssa halpa peltitakka riittää hyvin varalämmönlähteeksi.

 

[jarppi83]

Kyllä siinä varmaan hintaa tulee, jos 10-20W tarvii tehoa kiertovesipumpulle ja varautuu vaikka sanotaan nyt 3 vuorokauden mittaiseen sähkökatkoon.

Joskus pyöritellyt tuota vesitakkaa vaihtoehtona uuden talon lämmönlähteeksi, mutta hinta nousee vesitakalla yllättävän korkeaksi ja kovin isoa eroa siinä ei ole maalämmön hankintahintaan.

Sitten taas maalämmön kanssa halpa peltitakka riittää hyvin varalämmönlähteeksi.

Eikö tuo ole jo maalitolppien siirtelyä? Eikö 3 päivää ole jo kohtuu pitkä aika "sähkökatkosta".

 

[jarmojs]

Kiertovesipumpub teho jotain 10-20W. Pieni UPS sen eteen vaan. Ei se kallis.

Kiertovesipumppujakin on erilaisia. Meillä patteripiirin pumpussa on kolme tehoa, 30, 46 ja 65 wattia. Pakkaskaudella pumppua on käytännössä pidettävä täysillä.

 

[Taneli-]

Kyllä siinä varmaan hintaa tulee, jos 10-20W tarvii tehoa kiertovesipumpulle ja varautuu vaikka sanotaan nyt 3 vuorokauden mittaiseen sähkökatkoon.

En tiedä miten maalla asut mutta suurimmalle osalle sähkökatkot ovat tunneissa tai minuuteissa mitattavia, eivät vuorokausissa. Toki tiedän / olen kuullut juttuja miten jollain on ollut päivän tai parin katko "keskellä ei mitään" kun lunta on tippunut, puu kaatunut ja sähkölinja poikki jossain perämetsissä mitä sitten etsitään.

Mutta yhtään isommin asutetulla alueella tuollainen on hyvin harvinainen poikkeus. En muista itselleni esim. koskaan lähes 50 elinvuoden aikana sattunut moista että edes yhtä vuorokautta olisi sähköt olleet poikki.
Vuoden 2019 tilastoa: "
Keskimäärin sähköt olivat kerralla pois vain 36 minuuttia mutta asemakaava-alueiden ulkopuolella sähköjen palautumista sai odotella yli 10 tuntia
"

 

[Shajk]

Kellarissa on noin 3kWh "ilmaisia akkuja".
Enää puuttuu vaan ne kuuluisat ilmaiset polttopuut ja vesittakka.

 

[Zetbo]

Kellarissa on noin 3kWh "ilmaisia akkuja".
Enää puuttuu vaan ne kuuluisat ilmaiset polttopuut ja vesittakka.

Klassinen. Joku oli varautunut sähkönhinnan nousuun investoimalla vesitakkaan ja omalla työllä tekemällä polttopuita. Ei ollut mitään hyötyä, kun joutui muiden sähkölaskujen maksajaksi siltikin. Täälläkin maalitolpat taas lähti juoksulle. Vesitakkaan kuulemma pitää olla 2kk varavoima, mutta maalämpöön ei sitten ilmeisesti tarvii mitään? Itse edelleen odotan tukia mun osakesalkkuun joka on pahasti pakkasella viime vuoden jälkeen.

 

[Shajk]

Oma osakesalkussa sähköyhtiöt yliedustettuja. Sähkön hinta saa olla mitä vaan, ajattelin, maksan sähkölaskut osingoilla. Mönkään taisi sekin mennä kun valtio ottaa sähköyhtiöiden voitot pois ;-(

 

[petepeluri]

Sähkö on perustarve, kapitalistin osakesalkku ei ole.

 

[Lucas]

Aquaflam vesitakka 12 kW kerma

Aquaflam 12 kW vesitakat 80% hyötysuhteella sekä muut tulisijat edulliseen hintaan verkkokaupastamme Oulusta.

www.biottori.fi

Vesitakka lämmittää tehokkaasti: vaihtoehtoina varaava ja takkasydän

Vesitakka eli vesikiertotakka on tehokas ja monipuolinen ratkaisu kodin tulisijaksi, sillä se siirtää takan lämmöstä jopa 60 % energiavaraajaan. Varaajasta lämpö saadaan jaettua tasaisesti koko taloon ja käyttöveteen. Vesitakka sopii aktiiviselle puulämmittäjälle. Vesitakan lämmitysteho riittää...

www.suomela.fi

Vesitakan hintaluokka takan osalta on tuollainen 5000-6000 euroa. Lisäksi tuollainen takkasydämellinen 15-25 kW tehoinen vesitakka vaatii puolesta kuutiosta pariin kuution vesivaraajan. Päälle sitten putkimiehen työt.

Hinta nousee kaikkiaan niin korkeaksi, että suurimmalla osalla se idea vesitakasta taitaa vaihtua maalämmöksi jossain vaiheessa talon rakennusta tai lämmitysjärjestelmän vaihtoa.

Tietenkään jos raha ei rajoita valintoja, niin mikä sen mukavempi jos molemmat laittaa uuteen taloon. Ja vielä jos rahaa riittää enemmänkin, niin pistää diesel-aggregaatin verkonirrotuskytkimellä varavirraksi ja sille kaveriksi vähintään muutaman kuution öljysäiliön vaikka maahan kaivettuna, niin ei tarvitse mukavuuksista tinkiä ja sähköttä kotona olla vaikka sähköt olisivat valtakunnanverkosta poikki vaikka koko talven.

 

[Zetbo]

Aquaflam vesitakka 12 kW kerma

Aquaflam 12 kW vesitakat 80% hyötysuhteella sekä muut tulisijat edulliseen hintaan verkkokaupastamme Oulusta.

www.biottori.fi

Vesitakka lämmittää tehokkaasti: vaihtoehtoina varaava ja takkasydän

Vesitakka eli vesikiertotakka on tehokas ja monipuolinen ratkaisu kodin tulisijaksi, sillä se siirtää takan lämmöstä jopa 60 % energiavaraajaan. Varaajasta lämpö saadaan jaettua tasaisesti koko taloon ja käyttöveteen. Vesitakka sopii aktiiviselle puulämmittäjälle. Vesitakan lämmitysteho riittää...

www.suomela.fi

Vesitakan hintaluokka takan osalta on tuollainen 5000-6000 euroa. Lisäksi tuollainen takkasydämellinen 15-25 kW tehoinen vesitakka vaatii puolesta kuutiosta pariin kuution vesivaraajan. Päälle sitten putkimiehen työt.

Hinta nousee kaikkiaan niin korkeaksi, että suurimmalla osalla se idea vesitakasta taitaa vaihtua maalämmöksi jossain vaiheessa talon rakennusta tai lämmitysjärjestelmän vaihtoa.

Tietenkään jos raha ei rajoita valintoja, niin mikä sen mukavempi jos molemmat laittaa uuteen taloon. Ja vielä jos rahaa riittää enemmänkin, niin pistää diesel-aggregaatin verkonirrotuskytkimellä varavirraksi ja sille kaveriksi vähintään muutaman kuution öljysäiliön vaikka maahan kaivettuna, niin ei tarvitse mukavuuksista tinkiä ja sähköttä kotona olla vaikka sähköt olisivat valtakunnanverkosta poikki vaikka koko talven.

Kai tiedät, että maalämpöä ei voi tehdä joka paikkaan? Mites toi määlämmönkustannus, kun on -20C vaikka viikon ja sähkön hinta on 50c/kWh? Lisänä vielä, että veronmaksajat ei maksa sähkölaskuja. En oo kuullu vesitakkalämmittäjiltä hirveästi ulinaa, että pitäs maksaa polttopuut, kun niiden hinta nousi.

Mites sen maalämmön 3 päivän sähkökatko varmuus? Montako sataa kWh siihen menis ja selviikö alle 100ke.

 

[Pete88]

Monet moraalittomat paskafirmat käyttävät nyt inflaatiota verukkeena valtaville yleisen tason ylittäville hinnankorotuksille. En mitenkään usko että Ikean lastulevu-bulkkiroinan valmistus- ja logistiikkakustannukset ovat nousseet sen 50% vuodessa. Oikeudenmukaisessa maailmassa ihmiset tajuaisivat tulevansa kusetetuksi ja lopettaisivat asioinnin tuolla, mutta enpä usko tuohonkaan. Ehkä vanha "paskaa halvalla"-mielikuva pätee vielä, vaikka halvasta ei ole enää merkkiäkään.

Mielestäni kummallisuudeksi tulee jossain kohtaa se, että missä vaiheessa tämä alkaa näkyä takaiskuna yrityksille, koska jos nyt oletetaan, etteivät palkat lähde lentoon, niin väistämättä kohoavat kustannukset syövät ostovoimaa ja mihin tämä ostovoiman leikkaus kohdistuu? Esimerkiksi kyselyiden mukaan käyttötavaroiden ostoajankohta on tällä hetkellä erittäin huono, mutta ilmeisesti kohonneista hinnoista huolimatta ne käynevät edelleen hyvin kaupaksi, kun mitään tarjouksiakaan ei ole alkanut putkahdella. Laitan alle muutaman ihan random esimerkin, mutta jotka ovat jääneet mieleen, missä hinta on viimeisen vuoden aikana aika merkittävästi noussut, mutta joista ei varsinaisesti ole lanseerattu uutta mallia, joka sotkisi vertailukelpoisuutta:

Aiemmin mainittu Ikean Bestå kokonaisuus: 300 --> 435 (+45%)
Bahcon 1,5t matala hallitunkki (Motonet): 239 --> 369 (+54%)
Denon X4700H-viritinvahvistin (Hifistudio): 1499 --> 2199€ (+47%)
Moccamaster tippalukolla (Prisma): 189 --> 249 (+32%)
SVS PB-3000 subwoofer (Verkkokauppa): 1889 --> 2149 (+14%)

Käyttötavaroissa fiilis on melkolailla kautta linjan, että hintojen korotusprosentit ovat olleet vähintään kaksinumeroisia ja numero ei useimmiten ala ykkösellä. Black fridayna taikka välipäiväalennuksissa ei näkynyt oikeita alennuksia (ainakaan niissä mitä itse seurasin) ja luulisi näistä ihmisten ensimmäisenä nipistävän, kun pakollisiinkin menoihin menee enemmän rahaa. Mutta hinnat vain jatkavat nousuaan ja ilmeisesti kaikki kiltisti maksavat?

 

[Lucas]

Kai tiedät, että maalämpöä ei voi tehdä joka paikkaan? Mites toi määlämmönkustannus, kun on -20C vaikka viikon ja sähkön hinta on 50c/kWh? Lisänä vielä, että veronmaksajat ei maksa sähkölaskuja. En oo kuullu vesitakkalämmittäjiltä hirveästi ulinaa, että pitäs maksaa polttopuut, kun niiden hinta nousi.

Mites sen maalämmön 3 päivän sähkökatko varmuus? Montako sataa kWh siihen menis ja selviikö alle 100ke.

Montako vesitakan omistajaa tunnet tai olet jututtanut vesitakan omistajaa?

Maalämmön COP kerroin lattialämmitystaloissa on tyypillisesti 4. Eli kilowattitunti lämpöä maksaa 12,5 senttiä pumpattuna siinä tilanteessa missä ostosähkö maksaa 50 senttiä per kWh.

Satasen jos maksaa taas polttopuu per pinokuutiometri (eli noin 60 euroa per heittokuutiometri), niin siitä pinokuutiometristä saa lämpöä hyödyksi sekalaisesta klapista 1000 kWh varaavassa tulisijassa tai vesitakassa. Eli polttopuun osalta hinta on silloin 10 senttiä per kWh.

(Ilmeisesti tänä talvena hinta ollut Etelä-Suomessa 100 euroa heittokuutioltatakin eli silloin hinnaksi per kWh tulee 16,7 senttiä per kWh polttopuun osalta.)

Maalämpötalossa varalämmönlähteeksi tulee useimmiten tulisija eli tyypillisesti takka. Siihen riittää sellainen alle 1000 euroa maksava peltitakka. Päälle sitten piipun kustannukset.

Ihan hienohan vesitakka on ja ehdottomasti ympäristöystävällinen vaihtoehto. Siinä vain kannattaa huomioida se hankintahinta ja se loputon puusavotta olohuoneessa tai takkahuoneessa, jos sillä aikoo lämmittää kokonaan talonsa. Lisäksi kannattaa huomata se, että ostopuilla hinta tulee kalliimmaksi mitä lämmön pumppaaminen maalämpöpumpulla.

Maalämpö ei tosiaan ole vaihtoehto jos sattuu asumaan pohjavesialueella. Eikä silloin jos alla kulkee vaikka jotain metro- tai huoltotunnelia (=Helsingin kantakaupunki tyypillisesti) ja jos peruskallio on tontin alla satojen metrien syvyydessä eikä vaakakeruupiirin asennus onnistu vaikka pienen tontin vuoksi. Em. tapauksissa ainakin eteläisemmässä Suomessa alkaisin miettiä vesitakan sijasta ilma-vesilämpöpumppua.

Jos raha ei rajoittaisi valintoja, niin ehdottomasti itsekkin haluaisin omakotitaloon maalämmön kaveriksi vesitakan ja katon vielä täyteen aurinkopaneeleita ja akkuja ja aggregaatin sen verran isolla öljysäiliöllä, että riittäisi hyvin öljy sähköntuottamiseen säiliössä vaikka muutaman vuoden sodan ajaksi vaikka valtakunnanverkko olisi kokonaan alhaalla.

 

[Zetbo]

Montako vesitakan omistajaa tunnet tai olet jututtanut vesitakan omistajaa?

Maalämmön COP kerroin lattialämmitystaloissa on tyypillisesti 4. Eli kilowattitunti lämpöä maksaa 12,5 senttiä pumpattuna siinä tilanteessa missä ostosähkö maksaa 50 senttiä per kWh.

Satasen jos maksaa taas polttopuu per pinokuutiometri (eli noin 60 euroa per heittokuutiometri), niin siitä pinokuutiometristä saa lämpöä hyödyksi sekalaisesta klapista 1000 kWh varaavassa tulisijassa tai vesitakassa. Eli polttopuun osalta hinta on silloin 10 senttiä per kWh.

(Ilmeisesti tänä talvena hinta ollut Etelä-Suomessa 100 euroa heittokuutioltatakin eli silloin hinnaksi per kWh tulee 16,7 senttiä per kWh polttopuun osalta.)

Maalämpötalossa varalämmönlähteeksi tulee useimmiten tulisija eli tyypillisesti takka. Siihen riittää sellainen alle 1000 euroa maksava peltitakka. Päälle sitten piipun kustannukset.

Ihan hienohan vesitakka on ja ehdottomasti ympäristöystävällinen vaihtoehto. Siinä vain kannattaa huomioida se hankintahinta ja se loputon puusavotta olohuoneessa tai takkahuoneessa, jos sillä aikoo lämmittää kokonaan talonsa. Lisäksi kannattaa huomata se, että ostopuilla hinta tulee kalliimmaksi mitä lämmön pumppaaminen maalämpöpumpulla.

Maalämpö ei tosiaan ole vaihtoehto jos sattuu asumaan pohjavesialueella. Eikä silloin jos alla kulkee vaikka jotain metro- tai huoltotunnelia (=Helsingin kantakaupunki tyypillisesti) ja jos peruskallio on tontin alla satojen metrien syvyydessä eikä vaakakeruupiirin asennus onnistu vaikka pienen tontin vuoksi. Em. tapauksissa ainakin eteläisemmässä Suomessa alkaisin miettiä vesitakan sijasta ilma-vesilämpöpumppua.

Jos raha ei rajoittaisi valintoja, niin ehdottomasti itsekkin haluaisin omakotitaloon maalämmön kaveriksi vesitakan ja katon vielä täyteen aurinkopaneeleita ja akkuja ja aggregaatin sen verran isolla öljysäiliöllä, että riittäisi hyvin öljy sähköntuottamiseen säiliössä vaikka muutaman vuoden sodan ajaksi vaikka valtakunnanverkko olisi kokonaan alhaalla.

Tuskimpa tuollaisia pelkällä vesitakalla lämmittäjiä hirveästi on suomessa. Eiköhän suurin osa käytä tuota maalämmön tai ilmavesilämpöpumpun rinnalla. En tiedä yhtään jolla on vesitakka. Tiedän useamman jolla on normaali varaavatakka. Ihan sama puu rumba niissä on, kun vesitakassa.

EDIT:

Onhan niitä puulämmitteisiä lämpökattiloita olemassa, mutta tuo vesitakka on kai suht harvinainen.

On ja itse ottaisin mielummin tuollaisen, kun takan. Helpompi siivota joku tekninen tila jossa puukattila. Takat on yleensä keskellä kämppää, niin puiden roudaaminen sinne on vähän perseestä. Noissa puukattiloissa joissain on ~90% hyötysuhde. Puukattilalla ei vaan saa sitä takan fiilistä mistä jotkut tykkää.

 

[B12]

Onhan niitä puulämmitteisiä lämpökattiloita olemassa, mutta tuo vesitakka on kai suht harvinainen.

 

[Lucas]

Onhan niitä puulämmitteisiä lämpökattiloita olemassa, mutta tuo vesitakka on kai suht harvinainen.

Niitä puulammitteisiä kattiloita on paljon maaseudulla.

Muutaman tunnen, joilla on maaseudulla iso talo ja paljon omaa metsää ja joilla talo lämpenee sellaisella. Usea on vaihtanut maalämpöön kun on kyllästynyt siihen ikuiseen "puusavottaan".

Sen verran halpaa se maalämpö, että halvemmaksi tulee lämmittää maalämmöllä ja myydä ne "ilmaiset" polttopuut vaikka naapurille tai muulle.

Ostopuilla se puulämmitys tulee aina kalliimmaksi kuin maalämpö.

 

[petepeluri]

Mielestäni kummallisuudeksi tulee jossain kohtaa se, että missä vaiheessa tämä alkaa näkyä takaiskuna yrityksille, koska jos nyt oletetaan, etteivät palkat lähde lentoon, niin väistämättä kohoavat kustannukset syövät ostovoimaa ja mihin tämä ostovoiman leikkaus kohdistuu? Esimerkiksi kyselyiden mukaan käyttötavaroiden ostoajankohta on tällä hetkellä erittäin huono, mutta ilmeisesti kohonneista hinnoista huolimatta ne käynevät edelleen hyvin kaupaksi, kun mitään tarjouksiakaan ei ole alkanut putkahdella. Laitan alle muutaman ihan random esimerkin, mutta jotka ovat jääneet mieleen, missä hinta on viimeisen vuoden aikana aika merkittävästi noussut, mutta joista ei varsinaisesti ole lanseerattu uutta mallia, joka sotkisi vertailukelpoisuutta:

Aiemmin mainittu Ikean Bestå kokonaisuus: 300 --> 435 (+45%)
Bahcon 1,5t matala hallitunkki (Motonet): 239 --> 369 (+54%)
Denon X4700H-viritinvahvistin (Hifistudio): 1499 --> 2199€ (+47%)
Moccamaster tippalukolla (Prisma): 189 --> 249 (+32%)
SVS PB-3000 subwoofer (Verkkokauppa): 1889 --> 2149 (+14%)

Käyttötavaroissa fiilis on melkolailla kautta linjan, että hintojen korotusprosentit ovat olleet vähintään kaksinumeroisia ja numero ei useimmiten ala ykkösellä. Black fridayna taikka välipäiväalennuksissa ei näkynyt oikeita alennuksia (ainakaan niissä mitä itse seurasin) ja luulisi näistä ihmisten ensimmäisenä nipistävän, kun pakollisiinkin menoihin menee enemmän rahaa. Mutta hinnat vain jatkavat nousuaan ja ilmeisesti kaikki kiltisti maksavat?

Eiköhän tuo näy jo ihmisten ostokäyttäytymisessä, tilastoja olisi mukava nähdä aiheesta. Ei vaan taida löytyä mistään.

E: Päivittäistavaroiden myynti tippunut -8%, eiköhän ole muukin myynti laskussa.

Päivittäistavarakaupan myynnin määrä laski lokakuussa 8 prosenttia | Päivittäistavarakauppa ry

Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten* päivittäistavaroiden vähittäismyynnin arvo oli vuoden 2022 lokakuussa 1 728,9 miljoonaa euroa, mikä oli 4,7 prosenttia enemmän kuin vuoden 2021 lokakuussa. Päivittäistavarakaupan hintaindeksin** mukaan päivittäistavaroiden hinnat nousivat lokakuussa...

www.pty.fi

 

[Tonnin Seteli]

Mites toi määlämmönkustannus, kun on -20C vaikka viikon ja sähkön hinta on 50c/kWh?

Sehän vastaa jokseenkin sitä, että lämmitetään suorasähköllä 15 c/kWh hintaan sama viikon pakkaskausi.

Toisin sanoen maksaa rahaa mutta ei tunnu missään vuositasolla.

 

[shams]

Eiköhän tuo näy jo ihmisten ostokäyttäytymisessä, tilastoja olisi mukava nähdä aiheesta. Ei vaan taida löytyä mistään.

E: Päivittäistavaroiden myynti tippunut -8%, eiköhän ole muukin myynti laskussa.

Päivittäistavarakaupan myynnin määrä laski lokakuussa 8 prosenttia | Päivittäistavarakauppa ry

Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten* päivittäistavaroiden vähittäismyynnin arvo oli vuoden 2022 lokakuussa 1 728,9 miljoonaa euroa, mikä oli 4,7 prosenttia enemmän kuin vuoden 2021 lokakuussa. Päivittäistavarakaupan hintaindeksin** mukaan päivittäistavaroiden hinnat nousivat lokakuussa...

www.pty.fi

UFF ym. käytetyn tavaran liikkeissä on ainakin näkynyt enemmän porukkaa, mikä on tietty hyvä asia normaaleinakin aikoina. Kaikkea ei tarvitse aina ostaa uutena.

 

[Shajk]

Mutta hinnat vain jatkavat nousuaan ja ilmeisesti kaikki kiltisti maksavat?

Jos hinnat jatkuvasti nousee, niin paras ajankohta tavaroiden ostamiselle olisi eilen, toiseksi paras tänään.

 

[Taneli-]

Mutta hinnat vain jatkavat nousuaan ja ilmeisesti kaikki kiltisti maksavat?

Niinhän se aika useasti menee. Tosin jos muistelee vanhoja ja tuo niitä hintoja esille niin sekään ei ole hyvä. Eli jos maaliskuussa 2017 AMD:n 8-ydin/16 säie 1700X prosessori maksoi tarjouksessa vain 419€ kun samaan aikaan 4-ydin/8-säie Intelin 7700K oli 390-580€ (keskihinta 440€) ja nyt kun katsoo sitten:
AMD:n uusin 8-ydin/16-säie prosessori: 7700X hinta 379-399€
Intelin uusin 4-ydin/8-säie prosessori: valitettavasti ei löytynyt mutta i5 12400F (6-ydin prosessori) olisi 181,04-182-9€

Eli 6 vuodessa (hieman alle) on hintojen alennus suorastaan järkyttävä! Kuluttajat kiittävät ja ovat onnellisia.
Itse ostin 5.11.2020 12-ydin/24-säie prosessorin (5900X) maksaen siitä 589€. Nyt jos vertaa sen hinta olisi samasta paikasta (Jimm's) 399,90€. Eli hinnat ovat halventuneet lähes 200€ eli melkoisesti prosentteinakin ihan kulutus elektroniikassa...

Sitten jos mietitään että 1-ydin prosessori missä 90MHz (Pentium) 1993 maksoi mansikoita ja nyt vuonna 2023 Pentium ja Celeron lopetetaan brändinä...

 

[akse]

Sähkön hinta on noussut hurjasti, sitä ei kukaan voi kiistää, mutta ne menevät silti niihin yllättäviin menoihin, mihin pitäisi varautua

Nojaa en tiedä kuka olisi edes miettinyt energialaskun 3-4 kertaistumista, kun viimeiset 20v+ ollut halpa energia ja ainoastaan siirron ja verotuksen kallistumista on päivitelty.

Vähän sama kun varautuisi perunan hinnan nousuun. Ennen 1€/kg nykyään saa maksaa 5..

Ootteko muuten huomannut.. olut maksaa about saman verran edelleen.. 24 pack joku vajaa 30€..

Kaikkialla muualla maailmassa ihmiset asuvat omien varojensa mukaisesti, vaikka se tarkoittaisikin muuttoa kuluiltaan pienempään asuntoon. Meillä sitten tasataan tulot ja otetaan varakkaammilta, että köyhemmilläkin on varaa larpata hyvin toimeentulevaa.

Kaikkialla.. nojoo kai sitten.
Pitää muistaa että täällä työssäkäyvät saavat asumistukea vuokrakämppään, kun vuokrat niin kovia. Eli palkat liian pieniä, että voisi asua järkevän matkan päässä töistä.

 

[Taneli-]

Kaikkialla.. nojoo kai sitten.
Pitää muistaa että täällä työssäkäyvät saavat asumistukea vuokrakämppään, kun vuokrat niin kovia. Eli palkat liian pieniä, että voisi asua järkevän matkan päässä töistä.

Lisäksi pitää muistaa että aika moni yksin asusteleva ns. poikamies asuu vielä myös vanhempiensa luona vaikka on päälle 30 vuotta...

Dokumenttiprojekti: Rajaseudun poikamiehet

Dokumentti pohjois-karjalaisista poikamiehistä ja heidän suhteestaan naisiin. Pääosissa Mujunen ja Pasi, jotka metsästävät, koska elämänpuurosta puuttuu se jokin. (19.3.2003)

areena.yle.fi

Eli on tuokin yleistä Suomessa kuten dokumentista näkee.

 

[jarmojs]

Lisäksi pitää muistaa että aika moni yksin asusteleva ns. poikamies asuu vielä myös vanhempiensa luona vaikka on päälle 30 vuotta...

Eli on tuokin yleistä Suomessa kuten dokumentista näkee.

No, yhtään en itse ainakaan tiedä enkä tunne tällä hetkellä. Yksi oli aikanaan, nk. "perintöä odotellessa-tapaus", mutta tämäkin löysi naisen ja muutti pois mamman ja papan helmoista nelikymppisenä.

 

[petepeluri]

Nojaa en tiedä kuka olisi edes miettinyt energialaskun 3-4 kertaistumista, kun viimeiset 20v+ ollut halpa energia ja ainoastaan siirron ja verotuksen kallistumista on päivitelty.

Vähän sama kun varautuisi perunan hinnan nousuun. Ennen 1€/kg nykyään saa maksaa 5..

Ootteko muuten huomannut.. olut maksaa about saman verran edelleen.. 24 pack joku vajaa 30€..


Kaikkialla.. nojoo kai sitten.
Pitää muistaa että täällä työssäkäyvät saavat asumistukea vuokrakämppään, kun vuokrat niin kovia. Eli palkat liian pieniä, että voisi asua järkevän matkan päässä töistä.

Nyt yhteiskunta maksaa osan palkasta asumistukena. Jotain tuolle pitäisi tehdä. Palkoissa on liian pienet erot kasvukeskuksien ja muiden välillä.

 

[jarmojs]

Nyt yhteiskunta maksaa osan palkasta asumistukena. Jotain tuolle pitäisi tehdä. Palkoissa on liian pienet erot kasvukeskuksien ja muiden välillä.

Jep. Ja osa työnantajista haluaa "työperäistä maahanmuuttoa" siksi, että jonkun ei-suomalaisen saa tekemään (vaikka kahta eri) työtä nälkäpalkalla, koska yhteiskunta "paikkaa" palkan ja elinkustannusten erotuksen.

 

[Taneli-]

Nyt yhteiskunta maksaa osan palkasta asumistukena. Jotain tuolle pitäisi tehdä. Palkoissa on liian pienet erot kasvukeskuksien ja muiden välillä.

Tämä on ehdottomasti totta, jos siivoojalle ei voida Kehä 3 sisäpuolella maksaa 3000€/kk vaikka sitten nostaen tuotteiden hintoja pitäisi vaan kylmästi leikata asumistukia paitsi siellä samaan myös kaikkialla hieman alemmas. Ne kun yleensä heti nostavat vuokrien hintoja vaan.

Kyllä ne palkat nousevat jos ei tule työvoimaa, en usko hetkeäkään että esim. Helsinki/Turku/Tampere autioituisi jos sinne ei saataisi työntekijöitä.

Toinen vaihtoehto on sitten tarjota työpaikkaetuja kuten se työpaikan sähköauto ilmaisella latauksella ja asunto + vaikka 800€ palkkaa jos siivoaa Hesburgerin lattiaa Helsingissä..

Samaten jos maksimi mitä saisi asumistukea olisi esim. 400€ ympäri Suomen uskoisin että pienemmät (nyt muuttotappio) kunnat saisivat helposti enemmän asukkaita kun työttömät, maahanmuuttajat tai pätkätyöläiset siirtyisivät sinne...

 

[Lucas]

Tämä on ehdottomasti totta, jos siivoojalle ei voida Kehä 3 sisäpuolella maksaa 3000€/kk vaikka sitten nostaen tuotteiden hintoja pitäisi vaan kylmästi leikata asumistukia paitsi siellä samaan myös kaikkialla hieman alemmas. Ne kun yleensä heti nostavat vuokrien hintoja vaan.

Kyllä ne palkat nousevat jos ei tule työvoimaa, en usko hetkeäkään että esim. Helsinki/Turku/Tampere autioituisi jos sinne ei saataisi työntekijöitä.

Toinen vaihtoehto on sitten tarjota työpaikkaetuja kuten se työpaikan sähköauto ilmaisella latauksella ja asunto + vaikka 800€ palkkaa jos siivoaa Hesburgerin lattiaa Helsingissä..

Samaten jos maksimi mitä saisi asumistukea olisi esim. 400€ ympäri Suomen uskoisin että pienemmät (nyt muuttotappio) kunnat saisivat helposti enemmän asukkaita kun työttömät, maahanmuuttajat tai pätkätyöläiset siirtyisivät sinne...

Rakentamalla todella reilusti lisää asuntoja pk-seudulle, niin sen alueen vuokrataso ja asuntojen hintataso saataisiin painettua muun Suomen tasolle ja allekkin.

Valtio ja pk-seudun kunnat jos rakentaisivat ja rakennuttaisivat sata tuhatta uutta asuntoa alueelle vaikka kymmenen vuoden aikana, niin hinnat suorastaan romahtaisivat kun tarjontaa olisi niin paljon. Ja rakentaminen painottuisi niihin alle 2000 euron neliöltä maksaviin asuntoihin.

Uskoakseni hanke myös maksaisi itse itsensä rakennettavien asuntojen myynti- ja vuokratuloina ja alenevina asumituki- ja toimeentulotukimenoina. Tila ei pk-seudulta lopu, kun sehän on harvaan asuttua periferiaa oikeisiin metropoleihin verrattuna.

Poliittisesti tuollainen taitaa olla kuitenkin mahdotonta, kun äänestäjät itkevät sitten sitä, että heidän asuntonsa arvo on alentunut. Sehän hyödyttäisi kuitenkin kaikkia muita paitsi niitä, jotka ovat myymässä asuntonsa ja muuttamassa vaikka muualle Suomeen tai ulkomaille.

 

[Boulder]

Sadan tuhannen asunnon rakentaminen ei ole ihan pikkujuttu, vaikka tahtoa löytyisikin. Siihen liittyy aika monta muutakin asiaa kuin se pelkkä työvoiman löytäminen, joka on ollut iso ongelma pidemmän aikaa.

 

[B12]

Tämä on ehdottomasti totta, jos siivoojalle ei voida Kehä 3 sisäpuolella maksaa 3000€/kk vaikka sitten nostaen tuotteiden hintoja pitäisi vaan kylmästi leikata asumistukia paitsi siellä samaan myös kaikkialla hieman alemmas. Ne kun yleensä heti nostavat vuokrien hintoja vaan.

Asumistukijärjestelmä on sairas, mutta jos asumistukea leikataan vaikka 300€ alemmas, tippuuko vuokrataso 400€? Ei tipu ja se 1500€/kk siivooja voi vielä vähemmän asua ja työskennellä isossa kaupungissa. Vaikea tuohon matalapalkkaisten palvelualojen työvoimatarpeeseen ja trendikaupungin asumisen hintatasoon on mitään lääkettä keksiä. Ulkomailla on sitten kimppakolhoosit, slummit, ihan eri luokan elintasovaatimukset ja muut järjestelyt. Siellä vain eletään paljon kurjemmin, jos palkka on pieni.

 

[Boulder]

Asumistukijärjestelmä on sairas, mutta jos asumistukea leikataan vaikka 300€ alemmas, tippuuko vuokrataso 400€? Ei tipu ja se 1500€/kk siivooja voi vielä vähemmän asua ja työskennellä isossa kaupungissa. Vaikea tuohon matalapalkkaisten palvelualojen työvoimatarpeeseen ja trendikaupungin asumisen hintatasoon on mitään lääkettä keksiä. Ulkomailla on sitten kimppakolhoosit, slummit, ihan eri luokan elintasovaatimukset ja muut järjestelyt. Siellä vain eletään paljon kurjemmin, jos palkka on pieni.

Ongelma on siinä, että vuokrat joustaa mutta liian hitaasti. Itse vuokranantajana tiedän, että alueen hintataso elää kysynnän mukaan (näkyi hyvin koronan aikaan mutta myös muulloin), mutta tosiaan vasta sitä mukaa kuin uusia vuokrasopimuksia tehdään ja ennen kaikkea kun saadaan ne isot tekijät kuten Kojamo yms. siihen mukaan. Niillä on varaa roikuttaa asuntoja tyhjillään ihan eri tapaan kuin yksityisillä.

 

[Taneli-]

Ei tipu ja se 1500€/kk siivooja voi vielä vähemmän asua ja työskennellä isossa kaupungissa. Vaikea tuohon matalapalkkaisten palvelualojen työvoimatarpeeseen ja trendikaupungin asumisen hintatasoon on mitään lääkettä keksiä.

Uskoisin ja väittäisin että JOS ei työntekijöitä tule niin palkan on pakko nousta. Koska näkisin erittäin epätodennäköisenä sitä että kukaan suostuisi (tai edes lupaa saisi) työskennellä / käydä syömässä / pitää auki sellaista paikkaa mitä ei siivota esim. kuin kerran viikossa tai harvemmin? Jos siellä siis tehdään ruokaa, tai pitää työskennellä tai esim. jos katuja ei hoideta tms...

Tähän tietysti päästäisiin JOS ei olisi työntekijöitä koska heille ei olisi asuntoa. Ellei sitten tarpeeksi löytyisi henkilöitä jotka esim. asuvat pakettiautossa tai läheisellä leirintäalueella tms... Opiskelijoitakaan tuskin tarpeeksi löytyy ja esim. armeijan tiloja tuskin joku "random" halvin mahdollinen ulkomainen työntekijä pääsee siivoamaan jne jne...

Eli jos jollain alueella ei voi esim. alle 1000€ vuokrahinnalla asua voisi loogisesti ajatella että palkkojen on pakko nousta? Koska millään kaupalla ei olisi enää kassoja, ei olisi enää sairaanhoitajia, ei olisi vahtimestareita, ei olisi siivoajia, ei olisi taksikuskeja, bussi tai ratikkakuskeja, postin ja mainoksenjakajia jne jne...

 

[a-p]

Lisäksi pitää muistaa että aika moni yksin asusteleva ns. poikamies asuu vielä myös vanhempiensa luona vaikka on päälle 30 vuotta...

Dokumenttiprojekti: Rajaseudun poikamiehet

Dokumentti pohjois-karjalaisista poikamiehistä ja heidän suhteestaan naisiin. Pääosissa Mujunen ja Pasi, jotka metsästävät, koska elämänpuurosta puuttuu se jokin. (19.3.2003)

areena.yle.fi

Eli on tuokin yleistä Suomessa kuten dokumentista näkee.

Onko näin? Tunnen monia poikamiehiä, jotka ovat 25-35 välillä. Näistä jokainen asuu vuokrakämpsäsä tai asustelee omistusasunnossaan.

On se erikoista, jos aikuinen henkilö asustelee vanhemmillaan vielä pitkälle yli kaksvitoseksi.

 

[Taneli-]

Onko näin? Tunnen monia poikamiehiä, jotka ovat 25-35 välillä. Näistä jokainen asuu vuokrakämpsäsä tai asustelee omistusasunnossaan.

On se erikoista, jos aikuinen henkilö asustelee vanhemmillaan vielä pitkälle yli kaksvitoseksi.

Ajat ovat muuttuneet. Esim. fakta että joka NELJÄS 8-luokkainen (eli 25% kaikista Suomen 13-14v pojista) ei pysty istumaan sekä suorassa lattialla:

"Noin 40 prosentilla suomalaisista viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaista fyysinen toimintakyky on niin heikolla tolalla, että aivan tavallisesta arjesta suoriutuminen on uhattuna."

Toki tuo mitä sanot pitää vanhastaan paikkansa, se oli kohtuu harvinaista että joku vanhapoika jäi odottamaan ja asumaan kotiin. Nykyisin se että 40% on niin huonossa kunnossa ettei edes selviä kunnolla tavallisesta arjesta ja ihan siksikin johtuu ehkä asumaan vanhempiensa luona. Jos 80-luvulla kun kävin peruskoulua olisi sanottu että joku tyyppi ei pysty istumaan selkä suorassa lattialla syynä olisi ollut ei pelkästään se että hän on pyörätuolissa koska jalat eivät toimi vaan myös loppu osa kropasta olisi niin huonossa kunnossa, ehkä 4-raaja halvaus. Nyt kyse on "ihan normaalista" pojasta.

Ettei ajatella että kyse olisi ainoastaan nuorista pojista niin aika hälyyttävää tekstiä tämäkin on:

Kommentti: Suomen lasten ja nuorten kansantaudin kanssa eletään nyt kriittistä hetkeä – väärä valinta johtaa katastrofiin

Jos liikuntapaikkojen massiivisiksi paisuvat sähkölaskut lankeavat vanhempien maksettaviksi, kausimaksut pomppaavat pilviin. Se tappaa monelta suomalaislapselta mahdollisuuden harrastaa, kirjoittaa urheilutoimittaja Teemu Suvinen.

www.is.fi

"
Syksyllä julkaistun liikuntaraportin mukaan suomalaiset joko istuvat tai makaavat suuren osan valveillaoloajastaan – aikuiset miehet keskimäärin runsaat yhdeksän ja naiset vähän vajaa yhdeksän tuntia päivässä.
"

Asiantuntijalta radikaali ehdotus suomalaisten huonon kunnon kohentamiseksi – tässä ovat hänen täsmälääkkeensä kansalle

Huonokuntoisin kolmannes suomalaisista liikkuu reippaasti vain noin puoli tuntia päivittäin. He joutuvat käyttämään pelkkiin arjen askareisiin yli puolet kestävyyskuntonsa kapasiteetista, tuore tutkimus kertoo.

www.is.fi

"
Huonokuntoisin kolmannes liikkuu reippaasti tai rasittavasti enimmäkseen alle kymmenen minuutin jaksoissa yhteensä noin puoli tuntia päivittäin.
– Nämä henkilöt joutuvat käyttämään yli puolet kestävyyskuntonsa kapasiteetista jo arjen askareita tehdessään, raportti toteaa.
"
Eli miten aikuinen jonka arki koostuu siitä että hän käyttää 24 tunnin aikana noin 30min seuraaviin "raskaisiin" askareisiin kuten kävely jääkaapille, WC:lle, sänkyyn, TV:n eteen tai tietokoneen eteen tulisi edes toimeen yksin?

Ettei ajateltaisi että "kyllä meidän sukupolvella kaikki on paremmin" niin:
" – 90 prosenttia liikkumattomuuden kustannuksista kertyy yli 40-vuotiasta, hän sanoo."

Kohta alkaa siis olla "normaalia" että ihminen ei jaksa esim. mennä kyykkyyn tai nousta sieltä ylös, tekemään punnerrusta, leukaa, istumaan selkä suorana lattialla, kävelemään edes kilometriä, käymään kaupassa ja itse kantamaan sitä ruokaa mitä sieltä pitäisi ostaa jne.
Eli ei itse ilman apua pääse vaikkapa nousemaan sängystä (kierähtämättä tai käsillä auttamatta), ei päästä ylös tuolista tai sohvalta ilman käsien apua, ei pystytä itse solmimaan kengän nauhoja, väsytään jo sellaisesta aktiviteetista kuten nauraminen jne.

Eli meillä jo on ja lisää kasvaa henkilöitä jotka ovat "masentuneita", jääneet normaalin yhteiskunnan ulkopuolelle ja vanhemmat sitten huolehtivat. Onko se normaalia, ilmeisesti nykyisin taitaa olla?

 

[qtba]

Kohta alkaa siis olla "normaalia" että ihminen ei jaksa esim. mennä kyykkyyn tai nousta sieltä ylös, tekemään punnerrusta, leukaa, istumaan selkä suorana lattialla, kävelemään edes kilometriä, käymään kaupassa ja itse kantamaan sitä ruokaa mitä sieltä pitäisi ostaa jne.
Eli ei itse ilman apua pääse vaikkapa nousemaan sängystä (kierähtämättä tai käsillä auttamatta), ei päästä ylös tuolista tai sohvalta ilman käsien apua, ei pystytä itse solmimaan kengän nauhoja, väsytään jo sellaisesta aktiviteetista kuten nauraminen jne.

Eli meillä jo on ja lisää kasvaa henkilöitä jotka ovat "masentuneita", jääneet normaalin yhteiskunnan ulkopuolelle ja vanhemmat sitten huolehtivat. Onko se normaalia, ilmeisesti nykyisin taitaa olla?

Vähän OT, mutta tämänhän pitäisi olla valtakuntamme ykkösaihe kaikissa medioissa ja uutisissa. Liikkumattomuuden kustannukset ja vaikutukset elämänlaatuun ihan yleisesti ovat ihan valtavat. Sen sijaan A-studio:ssa jne. pauhataan joka ilta siitä, että mitäköhän mieltä se Erdogan meistä tänään on?

 

[petepeluri]

Vähän OT, mutta tämänhän pitäisi olla valtakuntamme ykkösaihe kaikissa medioissa ja uutisissa. Liikkumattomuuden kustannukset ja vaikutukset elämänlaatuun ihan yleisesti ovat ihan valtavat. Sen sijaan A-studio:ssa jne. pauhataan joka ilta siitä, että mitäköhän mieltä se Erdogan meistä tänään on?

Exoskeletonin avulla sängystä pääsee ylös, ruoan ja työt voi näpytellä netistä, kenkiä ei edes tarvitse pystyä sitomaan.
Onhan tuo oikeasti vakava yhteiskunnallinen ongelma.

 

[samsungaaja]

Valtio ja pk-seudun kunnat jos rakentaisivat ja rakennuttaisivat sata tuhatta uutta asuntoa alueelle

Ei tuollaisella alueella kukaan itse asumisensa maksava haluaisi asua eli ghettoahan se tietäisi. Espoolla taitaa olla jo nyt muuttotappiota nettoveronmaksajista..

 

[Taneli-]

Eikä se nyt suoranaisesti mitään hyödyttäisi jos Helsinkiin rakennettaisin lisää asuntoja. Kun jo nyt jopa 40% Helsingin ydinkeskustan asunnoista on täysin tyhjillään...

"Helsingissä kolmannes asunnoista on vailla vakinaista asukasta, kun muun muassa varakkaat ihmiset pitävät asuntoja paikkana rahoilleen."

Eli vaikka uutta rakennetaan niin
"
Asuntomarkkinaan ilmiö vaikuttaa siten, että muille jää vähemmän asuntoja hyviltä paikoilta, ja on muutettava kauemmas. Toisaalta tyhjät asunnot voivat näivettää lähiympäristöä, kun palveluille on vähemmän asiakkaita.
Kun tyhjät asunnot yhdistetään uusien kauppakeskusten, kuten Kalasataman Redin, Pasilan Triplan ja Espoon Tapiolan Ainoan, nousuun keskustan ulkopuolelle, vaikutukset voivat Brotheruksen mukaan näkyä esimerkiksi keskustan kivijalkaliikkeiden aukioloissa ja valikoimissa.
"

 

[Lucas]

Ei tuollaisella alueella kukaan itse asumisensa maksava haluaisi asua eli ghettoahan se tietäisi. Espoolla taitaa olla jo nyt muuttotappiota nettoveronmaksajista..

Eihän niitä sataa tuhatta asuntoa tarvisi eikä kannattaisi mihinkään yhteen läjään rakentaa vaan ripoteltuna ympäri pk-seutuja. Kyllähän sinne Helsingin kantakaupunkiinkin niistä sadasta tuhannesta asunnosta kymmeniä tuhansia mahtuisi.

Esimerkiksi Kalasataman Majakka-tornitalossa huoneistoja on 282 kappaletta.

Helsingin väestöntiheys vuonna 2019 oli 2 993 henkilöä / maa-km². Pariisissa taas vastaava luku on 20 tuhatta asukasta neliökilometrille. New Yorkissa Manhattanilla asukastiheys on taas 28.154/km2. Espanjan Barcelonassa taas sama luku on noin 16 tuhatta per km² ja sehän on aika matala kaupunki rakennuskannaltaan.

Eihän Helsinkiä ja pk-seutua kannata eikä ole pienen syrjäisen harvaan asutun maan kaupunkina edes mahdollista rakentaa yhtä isoksi ja tiiviiksi kuin noita metropoleja, mutta hyvin asukastiheyden voisi kasvattaa puolet nykyistä tiheämmäksi.

 

[samsungaaja]

Eihän niitä sataa tuhatta asuntoa tarvisi eikä kannattaisi mihinkään yhteen läjään rakentaa vaan ripoteltuna ympäri pk-seutuja. Kyllähän sinne Helsingin kantakaupunkiinkin niistä sadasta tuhannesta asunnosta kymmeniä tuhansia mahtuisi.

Esimerkiksi Kalasataman Majakka-tornitalossa huoneistoja on 282 kappaletta.

Helsingin väestöntiheys vuonna 2019 oli 2 993 henkilöä / maa-km². Pariisissa taas vastaava luku on 20 tuhatta asukasta neliökilometrille. New Yorkissa Manhattanilla asukastiheys on taas 28.154/km2. Espanjan Barcelonassa taas sama luku on noin 16 tuhatta per km² ja sehän on aika matala kaupunki rakennuskannaltaan.

Eihän Helsinkiä ja pk-seutua kannata eikä ole pienen syrjäisen harvaan asutun maan kaupunkina edes mahdollista rakentaa yhtä isoksi ja tiiviiksi kuin noita metropoleja, mutta hyvin asukastiheyden voisi kasvattaa puolet nykyistä tiheämmäksi.

Liikaa tiivistämällä viihtyvyys kärsii ja maksukykyiset muuttavat kauemmaksi.

 

[JaniKari]

Liikaa tiivistämällä viihtyvyys kärsii ja maksukykyiset muuttavat kauemmaksi.

Manhattanilla taitaa tosiaan viihtyä vain köyhät. /sarkasmi

 

[Lucas]

Manhattanilla taitaa tosiaan viihtyä vain köyhät. /sarkasmi

Sama se koskee Helsingin kantakaupunkia. Siellä viihtyvät vain köyhät kun alue on Suomen tiiveimmin asuttua ja asunnot alueella ovat lähes täysin arvottomia sen vuoksi.

 

[B12]

Polttoaineen hinnassa uusi normaali halutaan olevan yli 2€/L, vaikka joulukuussa jo notkahti reilusti alle. Raakaöljyn hinta on pysynyt alamaissa. Jossakin jutussa sanottiin hintatason nousun syynä olevan paikallinen kilpailutilanne (kaikilla paikkakunnilla yhtäaikaa).

Diesel ja bensiini kallistuivat tammikuussa

Dieselin keskihinta nousi tammikuussa 2,08 euroon, kun vielä joulukuussa keskihinta oli 1,98 euroa, kertoo Tilastokeskus.

www.is.fi

 

[Master_Of_Disaster]

Kannattaapa kysäistä vaalikentillä eri puolueilta mitä miltä ovat polttoaineen ja liikenteen kustannuksista. Sekä sitten vaalien jälkeen seurata mitä todellisuudessa tekevät.

Esim. tänä vuonna ja viime vuonna jakeluvelvoitetta on laskettu tilapäisesti jotta hinnat ei noussut niin paljoa. Kuitenkin päätöksessä oli mainittu, että 2022 ja 2023 menetetyt "tulot" otetaan takaisin korkeampana jakeluvelvoiteprosenttina tulevaisuudessa jotta pysytään ilmastohumppa-aikataulussa...

 

[renee]

Polttoaineen hinnassa uusi normaali halutaan olevan yli 2€/L, vaikka joulukuussa jo notkahti reilusti alle. Raakaöljyn hinta on pysynyt alamaissa. Jossakin jutussa sanottiin hintatason nousun syynä olevan paikallinen kilpailutilanne (kaikilla paikkakunnilla yhtäaikaa).

Diesel ja bensiini kallistuivat tammikuussa

Dieselin keskihinta nousi tammikuussa 2,08 euroon, kun vielä joulukuussa keskihinta oli 1,98 euroa, kertoo Tilastokeskus.

www.is.fi

Melko paljon saisi tapahtua, että polttoaineiden hinnat eivät nousisi pysyvästi yli 2 e keskipitkällä aikavälillä. Nykyisissä "alehinnoissa" on mukana jakeluvelvoitteen väliaikainen alennus vielä tämän vuoden ajan, mutta tämä alennus oli ns. pikavippi, eli pitkän aikavälin jakeluvelvoitetta nostetaan korvaamaan tämä parin vuoden välaikainen alennus.

Lisäksi raakaöljyn hinta hinta on mikä on ja dollarin kurssi samoin, mutta kumpikaan ei ole tällä hetkellä mitenkään poikkeuksellisen epäedullinen polttoaineiden hintoja ajatellen, joten tältäkään suunnalta ei helpostusta ole liiemmin odotettavissa.

Toisaalta itse tankkaan n. kerran viikossa ma-ti Pääkaupunkiseudulla ja alle 1,9 e (95E) olen vielä toistaiseksi päässyt jo useamman kuukauden ajan, mutta selvästi on kyllä tultu ylöspäin aivan niistä halvimmista hinnoista. Eilen tankkasin hinnalla 1,830 e/l.

 

[B12]

Melko paljon saisi tapahtua, että polttoaineiden hinnat eivät nousisi pysyvästi yli 2 e keskipitkällä aikavälillä. Nykyisissä "alehinnoissa" on mukana jakeluvelvoitteen väliaikainen alennus vielä tämän vuoden ajan, mutta tämä alennus oli ns. pikavippi, eli pitkän aikavälin jakeluvelvoitetta nostetaan korvaamaan tämä parin vuoden välaikainen alennus.

Mielenkiintoista nähdä alkaako kuilu dieselin ja bensan hintojen välillä kasvaa entisestään. Dieselin hintaa nostaa jakeluvelvoite ja kysyntä, joka tulee pysymään korkeana vielä kauan. Bensaan ei etanolia voi enää lisätä, sillä suurimmassa osassa ajoneuvoja lukee ohjekirjassa max E10. Voi toimia isommallakin pitoisuudella, mutta valmistaja pesee kätensä. Bensa on muutenkin vähän tislauksen sivutuote ja ei sitä voi maahankaan kaataa. Omalla kohdalla dieselissä ei ole mitään järkeä, sillä ajan autolla niin vähän ja lyhyttä matkaa ja dieselvero + hiukkassuodatin ei istu siihen yhtälöön.

 

[samsungaaja]

Sama se koskee Helsingin kantakaupunkia. Siellä viihtyvät vain köyhät kun alue on Suomen tiiveimmin asuttua ja asunnot alueella ovat lähes täysin arvottomia sen vuoksi.

Kuinka paljon kantakaupunkia voi tiivistää.. Pitää siellä kai joku torikin ym. olla eikä vain tönöä toisen vieressä. Edit. eiköhän se täydennysrakentaminen keskity enemmän esikaupunkialueille ja lähiöihin. Vähän kaupungin vuokrataloja Paloheinään niin kaikilla on mukavaa

 

[renee]

Mielenkiintoista nähdä alkaako kuilu dieselin ja bensan hintojen välillä kasvaa entisestään. Dieselin hintaa nostaa jakeluvelvoite ja kysyntä, joka tulee pysymään korkeana vielä kauan. Bensaan ei etanolia voi enää lisätä, sillä suurimmassa osassa ajoneuvoja lukee ohjekirjassa max E10. Voi toimia isommallakin pitoisuudella, mutta valmistaja pesee kätensä. Bensa on muutenkin vähän tislauksen sivutuote ja ei sitä voi maahankaan kaataa. Omalla kohdalla dieselissä ei ole mitään järkeä, sillä ajan autolla niin vähän ja lyhyttä matkaa ja dieselvero + hiukkassuodatin ei istu siihen yhtälöön.

Dieselin hintaa nostaa tällä hetkellä kysynnän ja tarjonnan epäsuhta, mutta toisaalta hiljattain joku öljypamppu mainitsi, että tämä tuskin jatkuu kovin pitkään, vaikka pahin voi olla vielä edessä Venäjän dieselin vuoksi. Voi tosiaan olla, että dieselin aika henkilöautoliikenteessä on hyvinkin nopeasti ohi. Vuonna 2008 taisi olla dieselkäyttöisten henkilöautojen kaikkien aikojen kysyntäpiikki, n. 50% kaikista ensirekisteröidyistä oli dieseleitä. Viime vuonna n. 10%.

 

[qtba]

Liberaalipuolueen uusi ehdokas ainakin tykkää sohia ampiaispesään. Itse olen samoilla linjoilla. Enemmän käteenjäävää rahaa, jolla voi sitten itse päättää suosiiko saastuttavaa vai kestävämpiä ratkaisuja.

 

[HTK12]

Liberaalipuolueen uusi ehdokas ainakin tykkää sohia ampiaispesään. Itse olen samoilla linjoilla. Enemmän käteenjäävää rahaa, jolla voi sitten itse päättää suosiiko saastuttavaa vai kestävämpiä ratkaisuja.

Taisi olla ihan puhdas vaaliheitto. Kesällä ei kannattanut tuloverojen laskemista kun katsot hänen twitteriään..