Elektroniikka, mistä aloittaa harrastus?

Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
2 363
Pitkään tehnyt mieli opetella näpertelemään kaikenlaista sähköistä. Kolvilla korjailla retrokamaa ja pitää kodin laitteet käynnissä takuuajankin jälkeen. Mutta mistä lähteä liikkeelle? Järjestetäänkö jossain työväenopistoissa alkeiskursseja vai pitääkö lähteä vaan youtubesta etsimään osuvia oppaita?
 
Liittynyt
29.10.2016
Viestejä
8 077
Perus sähköoppi haltuun(P=U*I), sitten voi alkaa vaikka purkamalla ja kokoamalla matalajännitteisiä sähkölaitteita.

Joku projekti vaikka jolla potkaiset homman käyntiin. Osta käytetty akkuporakone jostain kirppikseltä ja sitten netin avulla hanki tietoa mitä muita osia tarvitset tehdäksesi radio-ohjattavan auton.

muoks: itse aloitin tuosta purkamisesta ja kokoamisesta ennenkuin opettelin perusteita. Aikana ennen internettiä. Helpommin pääsee kärryille nykyään.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
5 395
Käy etsimässä kirjastosta jotain elekroniikkakirjoja, sieltä luultavasti löytyy jotain ihan aloittelijatason opuksiakin. Kirjasta voi ensin opetella vähän sähköoppia ja tietoa komponenteista.

Sitten tietty voi ostaa jotain simppeleitä rakennussarjoja ja yrittää kasailla niitä.

Ja tietysti googlella löytyy sitten paljon tarkentavaa materiaalia kunhan perusteet ovat ensin hallussa että keksii sopivat hakusanat.
 
Liittynyt
30.11.2016
Viestejä
1 866
Nykyään on ongelmana harrastamisessa se, ettei mitään kannata tehdä itse. Kaikki löytyy valmiina. Samoin osa peruskomponenteistakin on jo vaikeammin saatavilla muutoin kuin pintaliitoksena. Niidenkin kanssa pärjää mutta kynnys voi olla hieman kovempi.

Mutta hieman tarkempi määritelmä voisi olla paikallaan sen osalta, mitä halutaan oppia. Osa mainituista kodin laitteista on hyvin pelkistettyä ja helposti opittavaa. Toisaalta taas osa on aivan muuta ja kokeneemmallekin kotikorjaajalle haasteellista.

Itse lähtisin liikkeelle varmaan mallilla:
Jokin perus sähkötekniikan kirja, ammattikoulun oppikirjoista vaikkapa.
Elektroniikan perusteet. Samoin ihan ammattikoulukirja voisi riittää.
Datalehdet tutuiksi muutamalla peruskomponentilla.
Tutustuttavaksi jotain simppeleitä rakennusohjeita joissa on kuvattu toiminta. Kirjastosta löytynee edelleen näitä ajalta ennen nettiä.
Jollei kolvailu ja muu ole tuttua niin jokin rakennussarja vaikka alkuun, pääsee kasaamaan ja oppimaan.

Toki kaiken voi netistäkin kaivaa mutta perusteet eivät ole muuttuneet mihinkään ja kirjoihin on mukavampi tehdä itselle merkintöjä. Jatkoja sitten netistä sen mukaan, mitä kiinnostaa ja mistä tarvitsee lisää tietoa. Helpottaa kuitenkin merkittävästi jos perusteet ovat hallinnassa.

Eikä pidä unohtaa avointa amk:ta. Kurssi perusteita sieltä voi olla myös yksi vaihtoehto.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
5 395
Nykyään tosiaan laitteiden korjaamisessa on ongelmana että skemoja ei välttämättä löydy mistään, kaikki on pintaliitostekniikalla joka tuo omat haasteensa, komponentit ovat jotain valmistajan omia custom-palikoita joita ei saa mistään jne. Ja lisäksi monesti uusi laite on niin halpa että varaosien hinnalla melkeinpä jo saa uuden.

Toisaalta, riittävän vanhojen laitteiden korjaaminen on ihan mukavaa puuhaa kun niille vielä voi tehdäkin jotain itse ja varaosiakin saa vielä. Itsekin olen varmaan sata digiboksia korjannut kun niissä tuntui olevan yleisesti powerin konkat ongelmana. Ja tosiaan tuo konkkien vaihto tulee kyllä tutuksi jos aikoo vanhoja laitteita elvytellä. Vähän tuntuu siltä että tuossa oli sellainen 10 vuoden kausi ettei paljon muita vikoja laitteissa ollutkaan.

Jääkaapit sun muut isot kodinkoneet ovat tympeitä korjata kun yleensä menee joku anturi tai kytkin joka on joku spesiaaliosa josta saa sitten maksaa puoli omaisuutta eikä voi oikein korvata millään muulla ilman hirveää virittelyä.

Ja nykyään laitteita ei tehdä huollettavaksi vaan se hajoava osa laitetaan ensimmäisenä laitteeseen ja kaikki muu laitetaan ympärille joten joutuu purkamaan ihan älyttömästi että pääsee siihen risaan osaan käsiksi. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa kaverin imuri jonka virtakytkin (pienen pieni mikrokytkin) jonka vaihtamiseksi imurin joutuu purkamaan täysin atomeiksi että siihen pääsee käsiksi tai Sonyn minihifisetti jonka sulakkeen vaihtoon pitää purkaa käytännössä kaikki romut tupladekistä tunerin viisarin kautta kaikkiin piirilevyihin että sulakkeen pystyy vaihtamaan.
 
Liittynyt
29.10.2016
Viestejä
1 223
Ja nykyään laitteita ei tehdä huollettavaksi vaan se hajoava osa laitetaan ensimmäisenä laitteeseen ja kaikki muu laitetaan ympärille joten joutuu purkamaan ihan älyttömästi että pääsee siihen risaan osaan käsiksi. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa kaverin imuri jonka virtakytkin (pienen pieni mikrokytkin) jonka vaihtamiseksi imurin joutuu purkamaan täysin atomeiksi että siihen pääsee käsiksi tai Sonyn minihifisetti jonka sulakkeen vaihtoon pitää purkaa käytännössä kaikki romut tupladekistä tunerin viisarin kautta kaikkiin piirilevyihin että sulakkeen pystyy vaihtamaan.
Minun mielestä purkaminen ja kasaaminen on ollut ennenkin todella hidasta. Kuvaputkitöllöt olivat toki helposti korjattavia, usein emolevyn telineestäkin löytyi valmiiksi huoltoasento. Mutta jo 90-luvun tietokoneen näytöt olivat varsin kimurantteja. Monta piirilevyä tinatun metalliaskin sisällä, ja huollon ajaksi se piti purkaa ja kasata ikäänkun sukan kääntäisi nurinperin. Kokemattomalta meni pari tuntia pelkästään siihen, että sai laitteen sellaiseen kuntoon, että jotain pystyi mittaamaan. Hyvin harvoin sulake paloi syyttä, jokin siellä piirilevyllä oli menossa vanhaksi.

Nykyisin robotti kasaa monimutkaisen laitteen nopeammin kuin korjaaja korjaa vanhan. Ammattivehkeistä taas löytyy huolto-ohjeet ja varaosaluettelot helposti, hinta voi olla moninkertainen, mutta kestää jatkuvaa käyttöä ja varaosia saa yli vuosikymmenen. Tietotekniikassa ja mediantoistossa tarpeet vaihtuvat sitä tahtia, että turha on suunnitella yli viiden vuoden takuuta.

Pintaliitoskomponentit eivät aina ole sen vaikeampia juotettavia kuin läpijuotettavatkaan, voi toki vaatia hieman apua näkemiseen, ja juottimessa tulee olla riittävä valikoima kärkiä. Tietyt komponenttien koteloinnit vaatii erikoistyökaluja, mutta monesti uutta rakentaessa löytyy vaihtoehtoinen komponentti, jossa on pinnejä vain piirin sivuilla.

Rakennussarjat ovat vallan hyviä aloittelijalle. Tämäkin harraste on välinelaji, eli mieluummin sijoittaa tonnin toimiviin työkaluihin, kuin koittaa rakentaa mittalaitteita halvalla itse. Itse aloitin opiskelemaan AVR-ohjelmointia: kuinka vilkutella ledejä, ohjata moottoria, tulostaa tietoa näytölle, ja muuta perushommaa. Homma seisahtui yli vuodeksi kun arvelin säästäväni ohjelmointilaitteessa, tekemällä rakennussarjasta. Väärin suunniteltu rakennussarja (Mikrobitti) ei sitten toiminutkaan, ja piti etsiä motivaatiota uudelleen vähän myöhemmin.
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
2 363
Kiitos paljon kaikille vastauksista. Justiinsa sellaisia neuvoja mitä toivoin. Nyt on kirjastosta varattuna sähköoppia ja elektroniikkaa käsitteleviä oppikirjoja muutama ja skannaus päällä noiden Avoin AMK-kurssien osalta.

Oma innostus näihin heräsi uudelleen, kun on tullut katseltua The 8-Bit Guyn, RetroSpector78:n ja bigclivedotcomin ynnä muiden näpertelyä sähkölaitteiden parissa. Houkuttaa ajatus, että voisi ostella epäkuntoista retroelektroniikkaa ja osata jopa korjata se. Toisaalta myös modernimpi puuhailu Arduinojen ynnä muiden kanssa houkuttaa.

Mites noiden hankintojen kanssa - mitä käytännössä kannattaa pöydälle ostella, että onnistuu asiat käytännön tasollakin? Tutkin jotain juotosasemia verkkokaupasta, mutta eihän niistä maallikko mitään tajua.
 
Liittynyt
29.10.2016
Viestejä
1 223
Halvoilla työkaluilla saa jotain aikaan. Mainittu Hakko -juotin tai sen kopio lienee ihan riittävä ties mihin harrastamiseen.


Tässä alkuperäinen, kalliimpi labrakalusto


Itse juottelen liesituulettimen alla, kaikista varoituksista huolimatta. Yleismittareita lienee parasta olla kaksi kappaletta, malleilla on eroja, joten kannattaa hieman vertailla. Sivuleikkurit on paras olla suoraan leikkaavat, ja koska pienet = heikot, kannattaa olla eri kokoisia
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
3 276
Eipä noita yli-ikäisiä romuja kannata korjailla. Voivat olla sähkösyöppöjä, surkeat resot ettei kaikki laitteet tykkää sitten toimia sen takia(töllöt, monitorit), tallentava digiboksi Topfield niin sillehän sai konkka vaihdoilla elinaikaa yli 10 vuotta. Toimii vieläkin, mutta ei vaan riitä ohjelmamuisti(tai se mikä liittyy epg muistiin) kaikille nykypäivän kanaville ja ei hd kuvaa.

Tilaat, vaikka jostain alista rakkennussarjoja niin eiköhän siinä opettele kolvailemaan. On herätyskelloa, äänentallenninta, valoshowta, ohjelmoitavaa vakoilukameraa jne. Eivät maksa juuri mitään.

Youtubesta inspraatiota hakemaan, vaikka ei tee mitään kunhan katselee, kun toinen kehittelee. Hetki sitten kattelin yhden diy sähköpyöräviritelmää niin sai yli 2kWh akkupaketilla "pyöräiltyä" 130 kilsaa kerralla ja keskinopeus 30km/h. Tietysti laiton täällä, mutta ei noissa sääntövapaissa kehitysmaissa.

Olen samaa mieltä kuin tuossa ylempänä ettei kaikkea kannata tehdä itse. Sen näkee välillä noissa youtube pätkissä, että hirveästi hommaa ja kuitenkin rahaa palanut. Kaupallinen voi sittenkin olla parempi ja säätää mielummin, vaikka sitä sitten.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
2 305
Sellaiset kirjat kuin 306 kytkentää ja 307 kytkentää ovat rakentelusta kiinnostuneille ihan hyviä.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
3 276
Sellaiset kirjat kuin 306 kytkentää ja 307 kytkentää ovat rakentelusta kiinnostuneille ihan hyviä.
Niissä taisi olla piirilevypohjat valmiina, että siinä mielessä ihan hyvät. Kovin heikosti niissä vaan selvitellään miten ne kytkennät toimii. Youtubessa löytyy niitäkin, jotka osaa syvällisemmin selvittää kytkennöistä.
 
Liittynyt
29.10.2016
Viestejä
1 223
Niissä taisi olla piirilevypohjat valmiina, että siinä mielessä ihan hyvät. Kovin heikosti niissä vaan selvitellään miten ne kytkennät toimii. Youtubessa löytyy niitäkin, jotka osaa syvällisemmin selvittää kytkennöistä.
Olikos näissä joitain virheitäkin kytkennöissä? Muistelen ettei se 90-luvulla lukemani opus aina toiminut ohjeissa mainituilla komponenttien arvoilla, tai oli jotain muuta hieman väärin.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
3 276
Olikos näissä joitain virheitäkin kytkennöissä? Muistelen ettei se 90-luvulla lukemani opus aina toiminut ohjeissa mainituilla komponenttien arvoilla, tai oli jotain muuta hieman väärin.
Ei mitään käsitystä. Internet tuli ja kaikkea tälläistä löytyi suoraan sieltä. Opukset on mennyttä aikaa ja ei pahemmin uutta ole näkynyt suomenkielisinä. Mitä nyt ulkomaalaisissa lehdissä löytyy kytkentöjä vieläkin kuten Elektorissa ja sieltä taisi noidenkin opusten kytkentöjä kaivettu. Kyllä ne kytkennät taisi alkuperäisessä lehdessä olleen paremmin selitettyjä. Elektorista taitaa saada...jaahas niitä lehtiä on näkyvillä tuolla 1975-2015--> Elektor Magazine : Free Download, Borrow, and Streaming : Internet Archive
 
Liittynyt
29.10.2016
Viestejä
1 223
Ei mitään käsitystä. Internet tuli ja kaikkea tälläistä löytyi suoraan sieltä. Opukset on mennyttä aikaa ja ei pahemmin uutta ole näkynyt suomenkielisinä. Mitä nyt ulkomaalaisissa lehdissä löytyy kytkentöjä vieläkin kuten Elektorissa ja sieltä taisi noidenkin opusten kytkentöjä kaivettu. Kyllä ne kytkennät taisi alkuperäisessä lehdessä olleen paremmin selitettyjä. Elektorista taitaa saada...jaahas niitä lehtiä on näkyvillä tuolla 1975-2015--> Elektor Magazine : Free Download, Borrow, and Streaming : Internet Archive
Elektorin ohjeita oli myös suomalaisessa Prosessori -lehdessä. Näissä oppi aika nopeasti, että kytkentä oli aluksi viitteellinen ja pari numeroa myöhemmin oli korjausohjeet. Sai ostettua valmiita piirilevyjä, mutta aika usein oli ohjeet mukana, kuinka pitää modata että toimii oikein. Tyyliin folio tuolta poikki ja hyppylanka tuolta tuonne.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
22 048
Itse olen aloittelija, mutta kävin korkeakoulussani elektroniikan perusteet ja mielenkiinto heräsi taas jokunen vuosi takaperin, kun halusin ymmärtää, miten vahvistimet toimivat. Tätä edelsi se, että olin käynyt Courserassa kurssin, jossa rakennettiin kitaravahvistin ja kaiuttimia. Rakensin normaalit kauittimet ja niille halusin itse tehdä vahvistimen.

Valitettavasti hommani jäi puolitiehen, kun tuli putkiremontti ja muita tekosyitä, mutta siellä on tilaamani osat laatikossa vieläkin ja käytän Texas Instrumentsin referenssi-designiä, niin voin sen vieläkin tehdä, jos konkat eivät ole kuolleet tässä välissä.

Sitä ennen harjoittelin ostamalla kittejä ja valmiita vahvistimia Kiinasta ja vaihtamalla niihin paremmat osat tilalle. Yleensä konkat vaihtamalla ääni parani kuultavasti. Sitten opin ostamaan laatumerkkejä, kun SMSL ja Topping, ja niitä ei tarvinnut "korjata".

Ostaisin tuollaisen:

Jos siihen haluaa parannuksia, niin hae konkat partcosta, mutta eiköhän kaikesta huolimatta tuolla pääse alkuun.

Vieläkin olen pelkkä harrastelija, mutta tavoitteet on toteutuneet sen verran, että ymmärrän nyt paljon enemmän audiolaitteista.
 

Electrolytic

Tukijäsen
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
175
Perinteisesti suositeltu kirja on Osmo A. Wiion ja Unto Somerikon Elektroniikkaa sinulle. Se on hiukan vanhanaikainen nykypäivänä, mutta perusasiat eivät ole muuttuneet mihinkään. Samoin sen edeltäjät Nuorten radiokirja ja mitä Wiion kirjoja olikaan.

Oma harrasteluni lähti pikkupoikana juuri tuon kirjan pohjalta liikkeelle ja johti aikanaan koulutukseen.
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
239 648
Viestejä
4 187 233
Jäsenet
70 776
Uusin jäsen
Fancy

Hinta.fi

Ylös Bottom