Kukas tai mikäs sen sähkön sai alulle, ja luonnonlait, avaruus.. on kyllä niin vaikea ja mielenkiintoinen aihe, hyvä että tästä tehtiin ketju. Sen nyt ainakin sanon että tyhjästä ei voi syntyä mitään ainakaan näin suurenmoista, ei varmaan edes tyhjyyttä =D
Kyllähän tästä on esitetty erinlaisia teorioita jotka perustuvat tutkittuun tietoon. Tämän parempaa ja vakuuttavampaa todistusaineistoa ei taida olla?
Kyllä tää niin Ykseydeltä näyttää, kun kaikki toimii niin Yhdessä. Moraalilta ja oikeastaan uskoltakin oon aikalailla Kristitty, toki sekään ei niin yksinkertaista ja en kuulu kirkkoihin. En vaan keksi parempaa kuin rakkaus, ja raamatunkin mukaan Jumala on rakkaus!
Ja lisää tulee.
Elämän synty -keskustelussahan se on täysin irrelevanttia montako jumalaa on, tai millaisia ovat. Vaikka olisivat sadistisia paskiaisia kaikki. Niidenhän ei myöskään tarvitse millään tasolla omata mitään piirteitä jotka ovat "inhimmillisiä", sehän on vain ihmisten keksintö että niillä olisi persoona kuten me se käsitetään.
Ja tässä on se mistä alussa sanoin:
Ei tarvii sinäänsä, miten mittaat sellaisen alkua ja loppua joka on aina ollut olemassa? Ikuinen viittaa siis johonkin sellaiseen joka ei ole riippuvainen alkuräjähdyksen jälkeisistä asioista, jotain joka on sen tuolla puolella ja jolla ei ole alkua, vaan joka vain on, koska muutoin se ei ole perimmäinen syy.
Ei, ikuisuus on sellainen joka ei ole sidottu aikaan tai riippuvainen siitä. Kuten fysiikanlait tai matematiikka, ne vain on olemsssa.
Jep, ite veikkaan että Jumalalla oli tylsää niin piti keksiä tekemistä
Kysymys on hassu, koska ikuinen on nimenomaan sellainen, jolla ei ole alkua ja loppua. Jos siis oletetaan että jokin on ikuista, niin kumpaakaan ei tietenkään voi mitata.
Ikuisuus ei voi ulottua ajan itsensä ulkopuolelle koska se on aikaulottuvuuteen suhteellinen käsite. Samalla tavalla äärettömyys on suhteellista tilaulottuvuuksiin - ei ole järkeä ajatella, että universumi on ääretön tilanteessa jossa tilaulottuvuuksia ei ole olemassa.
Juuri näin, ikuinen on aina ollut olemassa ja aina tulee olemaan. Se ei siis voi riippua tästä universumista tai tämän universumin aikamääreistä koska aika on osa tätä universumia.
Kysymys onkin että mistä kaikki sai alkunsa? Mikä sai aikaan sen alkuräjähdyksen? Se, mikä se ikinä onkaan, on oltava ikuinen, ei riippuuvainen ajasta, ajan ja paikan tuolla puolen koska muutenhan joudutaan kysymyään mikä taas sen sai ja tää on loputon kehä ja vastaus on se jokin on ollut aina ollut olemassa ja aina tulee olemaan olemassa.
Ihmiskunta on luonu jumalia rajattomasti. Niitä on varmasti miljoonia. Jumalilla on aina selitetty asiaa mitä ei ole ymmärretty ja historiassa on palvottu tuhania jumalia ym olentoja. Otetaan nyt vaikka Antiikin Kreikka. Ja muut Polyteismiset uskonnot joissa palvottiin kymmeniä jumalia esim juurkin roomassa egyptissä. Egypsittä jopa kissa oli Jumalan asemssa (No sen minä hyväksyn!! Minä uskon tieteeseen. Tiede pyrkii osoittamaan uskomuksen vääräksi. Uskonto taas etsi toristeita omille uskomuksilleen mitä kummallisimmilla tavoilla. Saa uskoa mutta saan myös kertoa oman mielipiteeni.
Tuo ei mielestäni ole loogista. Näen asian juuri toisin päin. Koska ikuisuus on käsite suhteessa aikaan, ja koska aika on osa tätä universumia, ikuisen asian myös täytyy myös riippua tästä universumista. Toisin sanoen, ikuisuudella ei ole merkitystä universumin ulkopuolella. Jos aika olisi olemassa universumista riippumatta, niin siinä tapauksessa toki ikuisuuskin olisi. Otan taas äärettömyyden ja tilaulottuvuudet analogiaksi: ääretön on tilaulottuvuuksille kuten ikuinen on ajalle. Äärettömyys on mahdollista vain suhteessa tilaulottuvuuksiin jotka syntyivät alkuräjähdyksessä osana universumia. Mikään asia ei voi olla ääretön ja samalla ulottua universumin "ulkopuolelle", koska ei ole mitään ulkopuolta johon ulottua. Samalla lailla ei ole mitään "ennen alkuräjähdystä" johon ikuinen asia voisi edes teoriassa ulottua ajallisesti, ja siten ei voi olla mitään ikuista ilmiötä jolla voisi selittää alkuräjähdyksen.
Meidän ymmärrys syyn ja seurauksen suhteesta perustuu käsitykseen aikajanasta: jos *ensin* tapahtuu X, *sitten* tapahtuu Y. Koska aika itsessään syntyi alkuräjähdyksessä, kausaaliset kysymykset kuten "mikä sai aikaan alkuräjähdyksen", tai "mikä sai aikaan sen joka sai aikaan alkuräjähdyksen" jne. eivät enää referoi ajallista syyseuraussuhdetta, vaan jotain muuta kausaliteettia jota emme intuitiivisesti ymmärrä. Tietenkin alkuräjähdykselle on oltava jokin selitys, mutta kun väität että sen selityksen on oltava ikuinen, et huomaa metsää puilta. Ikuisuudella ei yksinkertaisesti ole käsitteenä merkitystä kuin vasta alkuräjähdyksestä ja siten ajan itsensä synnystä eteenpäin.
Mielestäni se pitää olla se oikeasti oikea, itse totuus joka on kaikissa meissä, yli kaikkien, kaikkien kautta ja kaikissa. Kuvitella voi vaikka mitä ja pitää myöntää ettei mekään tiedetä.
Tämä asia on hyvä ymmärtää ja sisäistää. Alkuihmisen ja nykyihmisen valissä on kulunut aika paljon aikaa ja vasta loppumetreillä ( viimeiset sadat vuodet ) olemme alkaneet ymmärtää ympärillä olevaa maailmaamme. Sitä ennen kaikki on kuitattu jumalan työnä, koska ei ole ymmäretty/tiedetty asioiden oikeata tilaa. Joten ei ole ihme että Jumalajutut ovat edelleen nykypäivää. Ne ovat "kansanpeintöä" tietämättömyyden ajolta jota on kestänyt 99% ajastamme tällä pallolla. Uskomukset eivät katoa hetkessä, mutta sitä mukaan kun tietoisuumme lisääntyy, niin jutut Jumalasta vähenevät.
Se ei ole ihan hatusta vedetty, vaan multiuniversumi on yksi aika hyvä teoria. Toinen on syklinen maailmankaikkeus, jossa alkuräjähdys vain näyttää siltä, mutta onkin takaisinpotku, kun aine yrittää mennä liian tiiviiksi. Youtuben Astrum kanavalla on asiaan liittyvä videoNäinhän se meneeEikä tiedekään pysty selittämään miten nämä asiat menee - nämä on sen verran käsittämättömiä juttuja - vaikka joku asioihin kevytmielisemmin tai enemmän tunteella suhtautuva voisi heittää näihin jotain Jumala-tyyppisiä vastauksia - jotka jäävät kuitenkin lopulta vailla tyydyttäviä selityksiä.
Toinen mielenkiiintoinen teoria jota olen itse pyöritellyt ovat loputtomat, sisäkkäiset maailmankaikkeudet. Me ihmiset luulemme, että alkeishiukkanen on pienen asia mitä voi olla - mutta entä jos sen sisällä onkin toinen universumi .. joka taas rekursiivisesti skaalaa molempiin suuntiin?
Tyhjästä ei synny mitään, ja kaikki tarvii sen syyn, ml alkuräjähdys kuten sanoit koska muuten aina kysytään mikä sen aiheutti tai synnytti. Tämä on se perimmäinen syy joka on ikuinen.
Syklisyys on looginen vastaus,.kuten ajaton, paikasta riippumaton luojajumala. Molemmat on päteviä vastauksia perimmäiseksi syyksi.
Mormonit yms. kun ne tunkee "sanomaansa". Todella rasittavaa, eikä kehtaa olla törkeä.
Luulen, että sana jota haet on "universaali". Eli että perimmäisen syyn maailmankaikkeuden olemassaololle on oltava samalla tavalla universaali tai universaalisti pätevä selitys kuin 2+2 = 4 on universaalisti tosi väite. Menikö oikein?
Universaali sana kuvaa ehkä enemmänkin paikka/paikattomuutta ja sekin pätee, mutta ikuinen sanalla viittaan siihen että se katkaisee sen syyseurausketjun, sen jossa kysytään mikä aiheutti sen ja mikä aiheutti sen aiheuttajan. Jokin jolla ei ole alkua tai loppua.
Siinä onkin työtä että todistaa jonkin uskonnon muuksi kuin ihmisen työksi.
Käytännössä mahdotonta keskustella asiasta mikäli jo keskustelun alussa mukaan otetaan täysin mielikuvituksellinen entiteetti, ja pyritään sillä selittämään todellisuutta. Filosofit, teologit eivätkä myöskään tutkijat ole löytäneet käytännössä mitään todisteita jumalasta, jumalista.
Jumala ei ole teoria.
Eikä edes hypoteesi.
Koska Rakkaus ei oikeesti haluu tollasta, tosin kaikki pahuus ei oo niin helposti selitettävissä. Mutta sen takia täs pitäis oppia ja reenata sitä hyvää ja aitoa totuutta.
Väitteen esittäjä yrittää todistaa väitteensä oikeaksi.
Oli niitä jotain perusteita viestissä 73. En ota kantaa niiden laatuun mutta eipä kukaan niihin vielä ole vastannut.
Ei tuohon Jumalaa tarvittu, sähköpurkaus kun voi syntyä ihan "itsestään" fyysiikan lakien mukaan.( mikä on osoitettu todeksi ja varmaan jokainen on se itsekin todennut ) Ihan niinkuin tänäkin päivänä. Miksi näi ei ole voinnut tapahtua myös aikojen alussa ? Vai väitätkö, että Jumala tekee tänäkin päivänä jokaisen sähköpurkauksen mitä täällä esiintyy ? Todennäköisesti et.
Ainoa tosiasia tässä keskutelussa on se, että kummallakaan osapuolella ei ole 100% todistetta siitä mitä on tapahtunut. Tälläisessä tapauksessa viisari kääntyy yleensä sen puoleen, jolla on enemmän faktapohjaista todisteaineistoa siitä mitä on voinnut tapahtua.
Jumalasta puuttuu konkretia. Sen piikkiin laitetaan helposti asioita, jotka ovat loppupelissä ihan oman toiminnan ansiota, ja etenkin sellaiset asiat, joita ei osata selittää. Aikoinaan ukkonen oli Jumalan tekosia. Rajaa on aina jouduttu siirtämään sitä mukaa kun asioiden oikea laita on selvinnyt. Nyt se raja on pitänyt siirtää jo melko kauas, ja se siirtyy koko ajan kun uutta tietoa tulvii ovista ja ikkunoista. Sen takia uskonnot menettävät kannattajiaan, koska useimmat ihmiset odottavat Jumalaltaan jotain käsin kosketeltavaa ja tiedon määrä lisääntyy jatkuvasti. "Jumala otti ja Jumala antoi" "tutkimattomat ovat herran tiet" eivät vaan mene enää läpi. Ne ovat synonyymejä sanoille "en tiedä".
Nykytietämyksellä, lopulta kyse on todennäköisyyksistä. Todennäköisyys ei tietenkään tarkoita sattumaa, ne ovat eri asioita, mutta silti.
Joo juuri tuo. Todisteet puuttuvat. "Divine hiddenness" eli jumalan tai jumalien piloutuneisuus. Tarkoittaa täydellistä hiljaisuutta sekä täydellisen empiirisen näytön puutetta.
Vaikea vastata. Oletetaan että Jumala loi kaiken niin tavallaan Jumala kontrolloi kaikea jopa luonnonlakeja. Onko Jumala tietoinen jokaisesta elektromagneettisesta ilmiöstä universumissa? No tottakai. Tarkoittaako että Jumala osallistuu kaikkiin luonnonilmiöihin? Ei välttämättä. Tietää ei ole sama asia kuin vaikuttaa. Naturalistisesti sitähän ei kukaan tiedä miten elämä sai alkunsa. Oliko ensimmäinen elämä edes alkusolu vai jokin virus? Jos olisin naturalisti niin lähtisin tästä liikkeelle.
Miksi tästä pitää keskustella koska joka asia vie aina loppupeleissä jumalaan jota ei ole olemassa?
Vähän vaikea homma kun sä väännät kaiken liittymään jumalaan jota ei ole olemassa. Vaikka kuinka pystyttäisiin toteamaan, tutkimaan ja osoittamaan että elämää saattaa syntyä kivestä kun oikeaan kohtaa iskee salama niin sun vastaus on että kuka sen salaman ja kiven on luonut ja taas alkaa homma kiertää.
Mikään ei ole vain ilmestynyt, vaan ajan kanssa. Väitänpä, että ne aikamäärät ovat yksi asia joita ei taida kukaan todella hahmottaa. Ihmisen kirjoitettu historia kattaa viitisentuhatta vuotta, ja sitäkin pidetään pitkänä ajanjaksona. Sadat miljoonat tai miljardit vuodet ovat jo aivan eri juttu. Tähän hetkeen on päädytty 3-3,5 tuhannen miljoonan vuoden jälkeen. Siinä ajassa ehtii tapahtua yhtä sun toista. Aika oleellista olisi löytää jostain muualta mitä tahansa elämää. Se ainakin antaisi osviittaa, kuinka harvinaista se on.
Kyllähän sekin aika koittaa, kun työkalumme tutkia mailmankaikkeutta kehittyvät. Muutama sata vuotta on pystytty taivaalle edes kurkistelemaan joten kuten, joten maailmankaikkuden tutkimisessa olemme käytännössä lähtötelineissä. Emme edes tiedä varmuudella onko omassa aurinkokunnassamemme elämän muotoja jossain. Ja oman aurinkokuntamme palneettoja on vain 8. Maailmankaikkeudessa niitä on arviolta 10^23 eli 23 000 000 000 000 000 000 000 00. Hieman riitäävielä tutkittavaa siis.
Me ollaan osa sitä evoluutiota ja sinun mainitsemaa "ihmettä", jotka asettelee ne kellot kantojen päälle ja teslat kaatopaikalle. Muutos on edelleen käynnissä.
Siitä ei ole epäilystä että aika koittaa, ja ei siihen taida edes mennä kovin kauaa. On tämä sen verran polttava aihe. Jos sitä jossain on, niin Mars ja Europa ovat hotspotteja ja niihin on (lisää) luotaimia suunnitteilla. Europa Clipper saapuu Jupiterin läheisyyteen 2030. Jos näistä jotain löytyy, niin kyllä siitä johtopäätökset voi vetää elämän yleisyydestä. Toki älyllinen (tai parempi termi voi olla tietoinen) elämä on eri asia, mutta jos Aurinkokunnasta löytyy jotain vaikka Europasta, niin siitä voi melko varman oletuksen vetää, ettei se jää ainoaksi.
Tässä pitää nyt ottaa huomioon myös se, että välimatkat avaruudessa on niin järjettömiä, ettei välttämättä mikään sivilisaatio tule ikinä tavoittamaan mitään toista sivilisaatiota, vaikka niitä olisi ihan älytön määrä.
Tähän kun vielä tarkennetaan, että laajenemisen takia esim galaksit pääsääntöisesti liikkuvat poispäin toisistaan, niin meidän galaktisen tapahtumahorisontin ulkopuolelle jää kokoajan suurempi osa avaruudesta.
Lisäksi valonnopeuden saavuttaminen vaatisi äärettömästi energiaa. Vaadittavan energian määrä kasvaa asymptoottisesti kun lähestytään valonnopeutta.
Muuten hyvä ja komppaan, mutta tuon gramman kivensirun energia ei jäisi kilotonnien tasolle. Sen energia olisi ääretön, kuten E² = (pc)² + (m_0c²)² osoittaa. Kausaliteetin rikkoutuminen aiheuttaisi vielä mitä kummallesimpia ongelmia. c:hän ei fysiikassa tarkoita valonnopeutta, vaan kausaliteetin nopeutta.
Totta. Täällä oli jossain vaiheessa keskustelua, ja muistelin omiani. Se taisi olla 20% valonnopeus, jolla gramma tuottaa 0.44 kilotonnia. Tästä oli aiemmin keskustelua ja kysyin sitä tekoälyltä. Se laski, että 99,999999% valonnopeudella osuva gramman kivi tuottaa 151,7 megatonnia.
