Eksaluokan supertietokone Aurora hyödyntää Intelin Xe-arkkitehtuuria

[Kaotik]

Intel esitteli viime joulukuussa tulevan erillisnäytönohjainten ja laskentakorttiensa arkkitehtuurin Xe:n. Jo tuolloin yhtiö kertoi, että arkkitehtuuri tulee skaalautumaan integroiduista aina datakeskuksiin asti.

Nyt Intel on kertonut yhteistyössä Yhdysvaltain energiahallinnon (U.S. Department of Energy, DOE) sopimuksesta rakentaa maan ensimmäinen eksaluokan supertietokoneen, Auroran. Riippuen lähinnä Kiinan Tianhe-3-supertietokoneen lopullisesta aikataulusta Aurorasta saattaa tulla myös maailman ensimmäinen eksaluokan supertietokone. Eksaluokalla viitataan supertietokoneen exaFLOPSiin eli 1 000 000 TFLOPSiin yltävään laskentatehoon.

Yksin Intel ei ole leikkiin lähdössä, vaan Aurora perustuu Crayn Shasta-supertietokonerunkoon. Se tulee perustumaan Intelin Optane DC -muisteihin, tarkemmin määrittelemättömän tulevan sukupolven Xeon Scalable -prosessoreihin sekä Xe-arkkitehtuurin laskentakortteihin ja se hyödyntää Crayn Slingshot-verkkoa. Supertietokoneen on tarkoitus valmistua vuoden 2021 aikana. Toistaiseksi ei ole tiedossa minkälaisessa suhteessa esimerkiksi Xeon Scalable -prosessoreita ja Xe-laskentakortteja tullaan käyttämään. Tyypillisesti kuitenkin valtaosa supertietokoneiden suorituskyvystä tulee nimenomaan laskentakorteista.

Luvatusta suorituskykyluokasta antaa hyvän kuvan se, että tällä hetkellä maailman tehokkaimman supertietokoneen Summitin teoreettinen maksimisuorituskyky on 200 000 TFLOPSia eli 0,2 eksaFLOPSia. Suomeen rakenteilla olevan Tieteen Tietotekniikan Keskuksen BullSequana-supertietokone yltää lopullisessa konfiguraatiossaan noin 11 600 TFLOPSiin eli vaivaiseen 0,0116 eksaFLOPSiin.

Lähde: Intel, Tom's Hardware

Linkki alkuperäiseen uutiseen (io-tech.fi)

 

[E.T]

Taisi Pentagon haluta uuden laskimen ydinaseiden kehittäjille.
DOE kun on se virasto joka edeltäjineen on ollut vastuussa niiden kehityksestä.

 

[Raikku]

Väistämättä tulee mieleen että onkohan jollain yksityisellä esim talon kellarissa mitään "superkoneita" tai edes jotain huoneen kokoista laskentasysteemiä.

 

[Romuvarasto]

Aina hämmästyttää miten nopeasti nuo vanhenee. Odotat muutaman vuotta ja voit tilata kotiin samat laskentatehot postimyynnistä, RGB-valoilla.Ja parin vuosikymmenen päästä sama laskentateho mahtuu puhelimeen.

 

[Kaotik]

Taisi Pentagon haluta uuden laskimen ydinaseiden kehittäjille.
DOE kun on se virasto joka edeltäjineen on ollut vastuussa niiden kehityksestä.

DOE:lla on jo valmiiksi puolet Top-10 tehokkaimmista supertietokoneista, tuskin on siitä kiinni

 

[Ormu]

Aina hämmästyttää miten nopeasti nuo vanhenee. Odotat muutaman vuotta ja voit tilata kotiin samat laskentatehot postimyynnistä, RGB-valoilla.Ja parin vuosikymmenen päästä sama laskentateho mahtuu puhelimeen.

Äkkiä ne vanhenevat, mutta muutama vuosi ei sentään ihan riitä. Tehokkaan pöytäkoneen laskentateho taitaa nyt olla suunnilleen 2000-luvun alun nopeimpien supertietokoneiden suuruusluokassa.

Ja sitäkään ei varmaksi tiedetä, kauanko kasvu jatkuu. Kasvun pysähtymistä on yritetty ennustaa, mutta toistaiseksi ei ole osuttu.

 

[Romuvarasto]

Äkkiä ne vanhenevat, mutta muutama vuosi ei sentään ihan riitä. Tehokkaan pöytäkoneen laskentateho taitaa nyt olla suunnilleen 2000-luvun alun nopeimpien supertietokoneiden suuruusluokassa.

Ja sitäkään ei varmaksi tiedetä, kauanko kasvu jatkuu. Kasvun pysähtymistä on yritetty ennustaa, mutta toistaiseksi ei ole osuttu.

Olet varmaan oikeassa. Luin jostain että 80-luvun puolivälin Cray XM-P, jollainen kai Helsingin yliopistollakin oli, vastasi tehokkaan nykykännykän suorituskykyä. Vertailu on tietysti vähän vaikeaa.

 

[Raikku]

Ja apollon, se millä kuuhun mentiin, tietokoneen laskentateho oli joku 90/00 luvun kellon tehoinen, tai jotain.

 

[anidabi]

Onko missään dataa siitä että suurenevatko superkonetilat ajan saatossa kun tehot perustuu laskentayksikköjen rinnakkaisuuteen vai päivitelläänkö pelkkää rautaa uudempaan?

Olis myös kiva nähdä jotain käppyrää miten supertietokoneiden tehot ovat ajan saatossa nousseet? Luulis että kun näyttikset saatiin peliin mukaan niin tuli pieni pomppaus tehoissa?

 

[Nutti]

Ja apollon, se millä kuuhun mentiin, tietokoneen laskentateho oli joku 90/00 luvun kellon tehoinen, tai jotain.

Vastasi Commodore 64:sta, noin 200000 käskyä sekunnissa se kuumoduli. Nyky-PC laskee 1 biljoonaa käskyä sekunnissa CPU:lla (32-core) ja 10 biljoonaa GPU:lla (joku GTX 1080).

 

[Romuvarasto]

Tuosta Craysta tuli mieleeni: noi varhaiset Crayt oli pyöreitä. Ymmärtääkseni Crayn itsensä mielestä laskentayksiköt tai prosessorit tai jotku vastaavat tuli sijoittaa mahdollisimman lähekkäin, varmaan jäähdytyssyistä sitten kehälle eikä yhteen pinoon.
Nythän ne kuitenkin on riveissä kuin pukukaapit. Tietty vaikea noita pitkiä rivejä olisi kehäänkään laittaa.

 

[kurkimies]

Olet varmaan oikeassa. Luin jostain että 80-luvun puolivälin Cray XM-P, jollainen kai Helsingin yliopistollakin oli, vastasi tehokkaan nykykännykän suorituskykyä. Vertailu on tietysti vähän vaikeaa.

The history of supercomputers - Page 3 of 10 - ExtremeTech

Kallis tehoonsa nähden, mutta miettii minkälaisia nuo tavalliset pöytäkoneet oli 1980-luvulla.

Supertietokone, joka toimi myös sohvana

 

[jive]

Taisi Pentagon haluta uuden laskimen ydinaseiden kehittäjille.
DOE kun on se virasto joka edeltäjineen on ollut vastuussa niiden kehityksestä.

Samaa itsekin tuumin että mihin käyttöön tällainen menee, vai onko kyse vain siitä että USA:n an saatava yhtä hyvät tai vähän paremmat leikkikalut kuin Kiinalla?