ebay alijännitesuojan modaus (rele)

[mRkukov]

ostin ebaysta akun alijännitesuojan, joka katkaisee virrat jos akku tyhjenee liikaa. Katkaisussa on "5-20 sec" viive, todellisuudessa pari sekuntia. Kun alijännitesuoja triggeröityy niin piipperi alkaa huutaa ja merkkivalo syttyy, sekä tietysti rele laukeaa pois päältä. Jännitearvoa voi säätää tietyllä välillä, itse hankin tuon 48v version.
12V 24V 36V 48V 30A Battery anti-over discharge control protection Relay Board | eBay

ongelma on kuitenkin sellainen etten huomannut/osannut tulkita myyjän kuvausta:
"The alarm module for self-locking type: the battery voltage after 5 to 20 seconds, automatically disconnect the output module, when the battery voltage is already rose to above the set value, the load is not switched on again, the need for manual disconnect input module can be restarted after "

Eli Suomeksi: laite ei kytke virtaa takaisin ennen kuin virrat on käytetty kokonaan offilla.

Nyt tarvitsisin apua modaamiseen.
Mitähän pitäisi säätää/poistaa/irroittaa/muokata että tuon viimeisen toiminnon saisi pois? Haluaisin siis että laite ei "lukitse" virtoja poikki, vaan kytkee virrat takaisin heti kun jännite on taas tarpeeksi korkealla. Kolvaukset yms. onnistuu helposti. Lisää kuvia/mittauksia voin myös toimittaa.

Täällä lisää tarkkoja kuvia

 

[mRkukov]

..niin ja käyttötarkoitus tulee olemaan pienen tuulivoimalan "dump load" tai "diversion load" ohjain. Eli kun mylly ottaa liian kovat kierrokset, eikä latauskuormaa ole riittävästi, niin tietyn jännitteen jälkeen kytketään "dump load" lämpövastus => hidastaa myllyä kuorman avulla.

Piipperin irroitan ainakin, mutta mitä muuta? Releeltä lähtee takapuolella pieni linja joka menee piipperille ja vissiinkin tuolle transistorille. Voisikohan sieltä päin löytyä vastausta?

 

[Derion]

Onko tossa piirissä mitään tyyppiä?

 

[mRkukov]

Onko tossa piirissä mitään tyyppiä?

Tarkoitatko siis PCB vai tuo piiri...

http://www.taitroncomponents.com/catalog/Datasheet/LM358AP8.pdf

Tosin nyt muuten kun tuota laitetta tutkin niin tuossahan tosiaan on "akusta" kuormalle rele normaalisti kytkettynä. Tämä aiheuttaa kyllä ongelman suunniteltuun käyttöön, koska virrattomana haluaisin kuorman olevan irti.

Ei siis taida sopia tähän käyttötarkoitukseen tämä laite. :/

Edit: kyllä onnistuukin...
Toinen rele, jossa normally open. Kytkeytyy vasta kun tarpeeksi voltteja.

Eli alkuperäinen kysymys voimassa. Miten tuon saisi "unohtamaan" virhetilanteen ilman virtojen katkaisua?

 

[velleri]

358:lle lienee tehty jämäkkä hystereesi. Jos otat hystereesin kokonaan pois (yhden vastuksen poisto), sulanee rele pärinään. Hystereesiä on siis vain vähennettävä. Eli vaikkapa 48V on, 44V off. Nyt siinä kaiketi on joku vähintään kymmenen voltin hystereesi.

 

[mRkukov]

358:lle lienee tehty jämäkkä hystereesi. Jos otat hystereesin kokonaan pois (yhden vastuksen poisto), sulanee rele pärinään. Hystereesiä on siis vain vähennettävä. Eli vaikkapa 48V on, 44V off. Nyt siinä kaiketi on joku vähintään kymmenen voltin hystereesi.

Tuohan ei siis kytke relettä enää on asentoon ollenkaan. Pitää olla hetken kokonaan virratta.

 

[velleri]

Kytkenee, kunhan käytät sisääntulojännitettä tarpeeksi korkealla.

 

[Monologi]

Testaa jollain tommosella--> DC-DC Boost Step up Converter 5-32V to 5V-55V 9V 12V 24V 48V Power Supply Module | eBay, että menee jännitteet yli.

 

[mRkukov]

Kytkenee, kunhan käytät sisääntulojännitettä tarpeeksi korkealla.

Cut off voltage säädetty 20 ja sen triggeröitymisen jälkeen nostettu voltit 60. Ei aktivoidu. Eli kyllä tässä on selvästi joku logiikka jolla tuo varmistaa ettei relettä kytketä enää uudelleen.

Testaa jollain tommosella--> DC-DC Boost Step up Converter 5-32V to 5V-55V 9V 12V 24V 48V Power Supply Module | eBay, että menee jännitteet yli.

Käytössä:

Edit:
onkohan näillä AP 12v/24v/36v/48v releillä muuten mitään eroa paitsi tuon potikan asento? Ei taida olla.

 

[velleri]

Asiaan liittyen; taas vissiin tapahtunut firmojen ostoksia, Microchip näyttäisi ostaneen Micrel -nimisen tekijän.

Tosiaan tuli se vanha konsti tähän Mieleen, että MIC2951 ja muutama oheiskomponentti tekisi kunnollisen alijännitesuojan, tai tässä tapauksessa ylijännitesuojan. Tosin suositeltu regun toiminta-alue on vain 30 volttiin asti, vain luoja tietää, että millainen akusto tuuletusvoimattomuuteen on tulossa... Tuulivoima on sentään siitä kiva, ettei se kerkeä ikinä tuottamaan niin paljon energiaa, kuin sen tekoon on tuhlattu. Kunnollisenkin pitäisi kestää huoltamatta luokkaa 50 vuotta, silloin pääsisi tuoton puolelle.

Eli 2951:n erroripinnistä ohjaus fetille. Tai sitten trankulle, joka ohjaa relettä. Ulostulon jännitteen asetus sopivaksi, jolloin liian matala tulojännite aiheuttaa errorin, riittävä jännite poistaa errorin. Tarvitsee siis 2951:n lisäksi noin viitisen-kymmenen kappaletta lisäkompoja.

PS: Jos joku on tilaamassa jotain jostain muualta, kuin ebaysta ( ) niin voisin kimppaantua saadakseni kymmenisen-pari kymmentä kappaletta MIC2951:tä DIP-8 -kopassa.

 

[mRkukov]

Tosiaan tuli se vanha konsti tähän Mieleen, että MIC2951 ja muutama oheiskomponentti tekisi kunnollisen alijännitesuojan, tai tässä tapauksessa ylijännitesuojan. Tosin suositeltu regun toiminta-alue on vain 30 volttiin asti, vain luoja tietää, että millainen akusto tuuletusvoimattomuuteen on tulossa... Tuulivoima on sentään siitä kiva, ettei se kerkeä ikinä tuottamaan niin paljon energiaa, kuin sen tekoon on tuhlattu. Kunnollisenkin pitäisi kestää huoltamatta luokkaa 50 vuotta, silloin pääsisi tuoton puolelle.

Eli 2951:n erroripinnistä ohjaus fetille. Tai sitten trankulle, joka ohjaa relettä. Ulostulon jännitteen asetus sopivaksi, jolloin liian matala tulojännite aiheuttaa errorin, riittävä jännite poistaa errorin. Tarvitsee siis 2951:n lisäksi noin viitisen-kymmenen kappaletta lisäkompoja.

PS: Jos joku on tilaamassa jotain jostain muualta, kuin ebaysta ( ) niin voisin kimppaantua saadakseni kymmenisen-pari kymmentä kappaletta MIC2951:tä DIP-8 -kopassa.

Eli ilmeisesti tästä AP:ssa olevasta laitteesta ei oikein tuohon kaavailtuun tarkoitukseen ole... Noh ei voi mittään.

Tuulivoima on tosiaan 90% tapauksista kasa sitä itseään, mutta muutamia poikkeuksia on. Mökit jossain saaristossa, tai tässä minun tapauksessa ihan keskisuomessa. Mökki on sähköverkon ulottumattomissa ja vuosi sitten laitettiin 1000W aurinkovoimala 440Ah@24v (10h) akustolla. Siellä on raspi logittamassa, valvomassa ja hallinnoismassa sähköjä yms. Talviasetuksilla se vie kuitenkin noin 5W jatkuvana tehona, eli 120Wh/pv. Akustolla voisi siis ajella reilun kuukauden, mutta mieluummin pidän (AGM) akut täynnä pakkasessa. Tuulimyllyn tehtävä on siis tuottaa tuo 120Wh päivässä, tai edes jotain. Kaikki mitä se tuottaa on plussaa ja pois aggren käytöstä. Jos 1.33m halkaisijan voimala tuottaa enemmän kuin tuo raspi vie niin silloinhan ylimenevä osa riittänee jo valaistuksiin yms. silloin kun ollaan paikalla. Tavoite kuitenkin saada mökki siihen kuntoon ettei siellä ole pakko olla.

Tällä topicilla yritin siis keksiä vain keinoa tehdä myllylle automaattista ylinopeusjarrua. Lavat on kyllä hiilikuitua, joten ei se pakosti edes mitään viritystä tarttisi. Lisäksi jos/kun aktivoin ylimääräisen energian ohjauksen mökin lämmitykseen, niin kuormaa pitäisi olla aina ihan riittävästi. Nyt kevätkeleillä 1000W paneelit tuottaa energiaa ihan mukavasti ja lämppäri pitää huolen että kuormaa löytyy.
Ylimääräenergia ohjataan lämmitykseen sekin tee-se-itse tyylillä: Victronin BMV-700 akkumonitorilla ja 5v ohjatulla (verkkovirta)releellä. Jos akusto 99% tai yli, lyödään sähköt päälle. Kun akusto tippuu alle 98% niin lyödään sähköt pois. Talvea varten pitää vielä raspille koodata automatiikka tuon inverterin ohjaukseen tilanteisiin joissa akusto esim alle 95% eikä ketään paikalla. Normitilassa inverter vie 8W ilman AC kuormaa. Ainoa mikä puuttuu on siis sopiva bash-scripti, eikä siihen kauaa mene. Topicin ylinopeusvalvonta olisi vain ja ainoastaan tilanteisiin joissa raspi on kaatunut ja tippunut verkosta tai muuten vain tulee hirmumyrsky eikä 600W lämpökuorma riitä.

ps. tuossa ylempänä on tuo 1200W DC step up. Sillä on tarkoitus myllyn puolella nostaa jännite ylöspäin, max 80V, jolloin sen siirtäminen mökille ja akustolle on helpompaa. Riittää pari 2.5mm² kaapelia. Mökin puolella tarkoitus kytkeä tuo nostettu jännite kiinni MPPT (aurinko)lataussäätimeen yhdessä aurinkopaneelien kanssa. Säädin kestää 100V, joten ei ongelmaa. Tällä tavoin saan myös kivasti seurantaan tuon tuulivoiman tuoton. Toki se menee samaan graafiin kuin aurinkokin, mutta talvella jos tulee 50W yöaikaan niin tuskin epäilystä kummasta on kyse.
Tuon step-upin kanssa saa myös säätää kätevästi tuon input voltagen. Jos valitsee input 20v niin sehän ei piru vie päästä sitä kovemmalle. Eli 24v akustolle oleva mylly tuottaisi jollain 700+rpm nopeuksilla yli 70v, mutta voin "pakottaa" myllyn max 20v. Tällöin myllyn nopeus pysyy pienempänä, laakerit yms. kuluu vähemmän ja energiaa saa myös pienemmistä tuulista. Katsotaan onnistuuko vai meneekö kaikki uusiksi. DIY kikkailuahan tämä myllyosuus nyt on. Aurinko/inverter puoli onkin sitten laadukasta ja kestävää.

 

[velleri]

Agmien puolesta voin sanoa, että jos niille haluat pitkää ikää, niin pidä floattilataus matalalla, lämpötilasta tietenkin riippuen, mutta talvella jotain 14 volttia (nyt puhun kuuden kennon sarjasta, ei vaan jaksa miettiä yhden kennon jännitettä, saatika 12 kennon sarjaa). Kesällä lämpimässä joku 13,6V.

_Mutta_ tärkein asia, mitä lyijypaskojen elinkaarta voi pidentää on balansointi. Tapahtuu ylilataamalla, koska harvoin ovat yksittäiskennoja, jolloin "pääsee väliin". Eli lämpimässä joku 15,5V, kylmässä joku 16-17V, siten että kennosto alkaa jo suunnilleen lämmetä. Vettä kyllä menetetään, mutta kennovikaistuminen ja yleinen väsyminen on jatkuvan floattimenetelmän pikainen lopputulos.

Nimim. tuossa on pahoinpidelty Optima Yellow top vuodelta 05, kennovikaisuus poistettu pieksämällä ja balansoimalla, kai tuolla startin rikkoo, jos niikseen tulee. Oli talven autossa testissä, ei johdot ylettänyt kuin siten, että akku on kyljellään, toimii.

 

[mRkukov]

Agmien puolesta voin sanoa, että jos niille haluat pitkää ikää, niin pidä floattilataus matalalla, lämpötilasta tietenkin riippuen, mutta talvella jotain 14 volttia (nyt puhun kuuden kennon sarjasta, ei vaan jaksa miettiä yhden kennon jännitettä, saatika 12 kennon sarjaa). Kesällä lämpimässä joku 13,6V.

_Mutta_ tärkein asia, mitä lyijypaskojen elinkaarta voi pidentää on balansointi. Tapahtuu ylilataamalla, koska harvoin ovat yksittäiskennoja, jolloin "pääsee väliin". Eli lämpimässä joku 15,5V, kylmässä joku 16-17V, siten että kennosto alkaa jo suunnilleen lämmetä. Vettä kyllä menetetään, mutta kennovikaistuminen ja yleinen väsyminen on jatkuvan floattimenetelmän pikainen lopputulos.

Nimim. tuossa on pahoinpidelty Optima Yellow top vuodelta 05, kennovikaisuus poistettu pieksämällä ja balansoimalla, kai tuolla startin rikkoo, jos niikseen tulee. Oli talven autossa testissä, ei johdot ylettänyt kuin siten, että akku on kyljellään, toimii.

Latausta hoitaa victronin mppt laturi ja siitä valittu agm:lle sopivat jännitteet. Ei ylilataa ja floatin jälkeen vaihtaa absorptioniin aika nopeasti (kesällä).



24v rakennettuna neljällä 12v220Ah akulla. Sarjat rinnan ja johdot ristikkäin.

 

[velleri]

Jos sulla on joku akku (plus kiinastepuppikortti), tai agregaatti, niin käytä jännite "tapissa" ainakin pari kertaa vuoteen. Siis jos et halua vaihtaa kohtalaisen kallista akustoa kerran kolmeen vuoteen...

Tuolla mppt-kikkareella tuskin onnistuu.

 

[mRkukov]

Jos sulla on joku akku (plus kiinastepuppikortti), tai agregaatti, niin käytä jännite "tapissa" ainakin pari kertaa vuoteen. Siis jos et halua vaihtaa kohtalaisen kallista akustoa kerran kolmeen vuoteen...

Tuolla mppt-kikkareella tuskin onnistuu.

Kiitos vinkistä. Aggre löytyy ja inverterissä laturi, jossa myös tuollainen pakotettu herätys.

Pari kertaa vuodessa... eiköhän sekin onnistu.

 

[velleri]

Liittyen asiaan, huvittava tuon sivun flottattijänö; 13,2-13,4 volttia. Sillä epäbalansoi ja sitä kautta tuhoaa kyllä akun kuin akunkin. 14V on lähempäna oikeata, harvoin agmit kuivaa (poislukien esim. muutaman euron halogeenilamput, joissa kuuden voltin pikkuakku, jota ladataan täysin reguloimatta). Ainainen ongelma on kun ne makaavat jossain paskassa upsissa alijännitteessä ja kuumassa...

Edit: Ääh sivusto unhoitui: FAQ | What are the 3 Stages of Smart Chargers?

Edit2: tuossa wanha jellowtopioptima saa 15 volttia, ottaa n. puoli aata. Se on kaverilla rojottanut hyllyssä vuosikausia ja meinasi yrittää kennovikaistua. Kuritus on auttanut; liikuntaa (potkimista ja pudottelua) ja tarpeeksi jänistä Ei Optimat ihan heti luovuta...

 

[Hyrava]

Itse olen todennut floattimodessa hyväksi jännitteeksi 13,6-13,7V ja varsinaisessa latausvaiheessa 14,2-14,3V "rikkariakuille" eli 12V 7Ah kokoisille malleille. Noilla jänöillä kestävät noin kymmenisen vuotta käyttöä. Float-jänön ollessa matalampi tai korkeampi tuntuvat akut antautuvan noin 3-5v käytön jälkeen.

Oma ilmaiseksi käytettynä saatu APC:n pikku-UPS tuntui syövän akkuja parin vuoden välein mutta pienellä latausjännitemodauksella on nyt sama akku ollut UPSissa pari kuukautta vajaa 8v eikä vieläkään herjaa akkuvikaa. Tuossa UPSissa oli siis float-modessa oletuksena 14,4V joka yhdessä huonon jäähdytyksen kanssa kypsytti akun parin vuoden välein. Netistä löytyvällä modauksella sain jännitteen laskettua 13,6V:iin ja akun käyttöikä on moninkertaistunut. En sitten tiedä onko tuo ollut jo valmiiksi viallinen mutta ennen modausta tuo kävi melkoisen kuumana ja nyt modauksen jälkeen UPSin kyljet ovat ehkä kädenlämpöiset.

 

[velleri]

Joo, floatti toki on todella tarkka myös akun lämpötilan suhteen. Jos se on jossain kuumassa katiskassa, pitää floatata 0,paljon matalammalla jänöllä. 15V kuumassa saa akun muuttamaan muotoaan, kun sille menee virtaa älyttömästi, vaikka olisi täynnä. Ainakin pari kertaa agmin elinkaaren aikana lataus niin korkealla jännitteellä, että akku lämpeää huoneenlämmöstä kädenlämpöön, tekee hyvää. Balansoituu, kun se ei ole suljetussa muutoin kennokohtaisesti mahdollista.

Liian paljon tullut niitä floattitapauksia vastaan, joissa väkisinkin yliladattu 12V akku pudottaa jännitteensä noin 12,4 voltiin huoneenlämmössä. Ehjä akku n. 20 asteessa on sen vähän vajaa 13V täytenä ja levänneenä. Yli 13V tarkoittaa nestehukkaa.

 

[mRkukov]

Mitäs mieltä @Hyrava / @velleri olette tästä:

Aamulla voltit 25V (12,5V) pienehköllä jatkuvalla kuormalla ja päivällä tuo 28,6V (14,3V).
28,6V on siis "Absorption" vaihe, ja sen jälkeen olisi vielä Float 26.5V (13,25V). Lataustyyppi ylemmässä tumman sinisellä (3/4/5 = bulk/abs/float).

Nyt kun käytän "ylijäämä" tehoja auringosta mökin lämmitykseen, niin esim tänään vaihtelevalla valaistuksella suurin osa ajasta meni latauksessa, mutta vähän väliä lataus vaihtui hetkeksi purkamisen puolelle. "Illasta" kun aurinko alkaa olla liian alhaalla niin lataus päästetään 98%, jossa sitten lämmitys katkaistaan.

Kuinkahan huono/hyvä tällainen "aina 98%" on akustolle? Eli päivän lataus suurimmaksi osaksi tuolla 28.6V ja pilvien aikana sitten vaihtuu purkauksen puolelle. Sitten taas ladataan ja taas vähän puretaan. Eli akkujen varaus seilaa lähes täynnä, mutta ei oikeastaan koskaan "täysin täynnä". Toki kesällä lämpöseen aikaan lämmitys pois päältä ja silloin mennään nopeasti tuohon Float vaiheeseen. Akut fyysisesti ulkotilassa sateelta suojassa.

MPPT laturina on Victronin laadukas vehje, eikä se tosiaan päästä jännitteitä noista lukemista korkeammalle ellen säädä. Aggrella saa ladattua/heräteltyä 29.3V (14,65V) jännitteellä atm.

Onkohan siis arvot kohdillaan vai pitäisikö jotain noista säätää? Kaikki on siis käyttäjän säädettävissä, joten ehdotuksia otettaisiin vastaan.

Edit:
Ja siis lämmitys nyt alle 50% paneelitehosta -> akut latautuu lämmityksen aikanakin kun aurinkoa on.
MPPT = aurinko
BMV = akusto (synkronoituu 100% ylemmässä kuvassa kun jännite riittävä ja häntävirta riittävän pieni)

Edit:
Kunnolla aurinkoisena päivänä akusto latautuu täyteen kivasti: