Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sompi
  • Aloitettu Aloitettu
Puhut nyt ilmeisesti jostain yksinkertaisesta tiedostolistauksen sisältävästä tietokannasta, joka on ihan eri asia, kuin kokonainen sivusto, jossa haku kohdistetaan esim. vapaamuotoiseen tekstisisältöön, ja hakutuloksille pitäisi muodostaa relevanssit. Se, ettei sellaisen toteuttaminen onnistu niin yksinkertaisesti kuin väität, ei ole mitään "pöhinää", vaan vaatii oikeasti paljon asioita jotka ottaa huomioon, jotta hakutuloksista saadaan jollakin tapaa järkeviä.
Ei mitään relevansseja tarvita, jos käyttäjällä on aivot päässä ja hakutuloksia on vähemmän kuin satoja. Ei tarvitse tehdä asioista hankalampia kuin ne ovat.

Esimerkiksi joku verkkokaupan tuotehaku vastaa täysin tuota tiedostolistauksesta hakua. Esimerkiksi hakusanalla "vaijeri" pitäisi löytyä mm. tuote nimeltään "vaijerin kuori", mutta valitettavasti esimerkiksi IKH:n verkkokaupan haku ei toimi noin.

Tärkeintä olisi, että se haku ylipäätään vittu toimisi. Kaikenlainen hifistely on sitten toissijaista ja ne hifistelyominaisuudet pitäisi myös saada käyttäjänä tarvittaessa jotenkin pois päältä, jotta niistä ei olisi haittaa.
 
Taitaa mennä merkistökeskusteluksi. Jatkoin merkistö ketjuun

Usein ihmettelen, miten hankalaa työkseen ohjelmakoodia vääntäville voi olla toteuttaa toimiva hakutoiminto. Eihän siinä tarvitse muuta kuin vain toteuttaa yksinkertainen merkkijonohaku, johon on useimmissa ohjelmointikielissä valmiit funktiot olemassa. Ehkä sitä ennen eliminoi vertailtavista merkkijonoista isot kirjaimet ja diakriittiset merkit. Siihenkin on yleensä olemassa valmiit funktiot ilman, että tarvitsee edes mitään frameworkkia. Nykyaikana hyvin harvoin esimerkiksi missään verkkokaupassa kohtaa oikeasti toimivaa hakutoimintoa. Jopa Google on nykyään aivan uskomattoman huono ja palauttaa yleensä täysin epärelevantteja hakutuloksia, jotka eivät edes liity hakusanoihin mitenkään.

Jos ja kun ei haeta joka tarkkaa merkkijonoa, vaan jotain muuta, asioita, niin ei se ihan helppoakaan ole. ja oleellinen asia myös esittää se hakutulos.

Tyypillinen vaikea paikka on ns verkkokaupat, ja mitä enemmän nimikkeitä niin sitä vaikeampaa. Tilannetat ei helpota se että jos kaupalla paljon tavarantoimittajia, päämiehiä , niin niiltä ei saa hakemiseen liittyen hyvää dataa, tai edes kohtuullista. Tilannetta ei helpota että monissa tuoteryhmissä nimikkeiden elinkaari on lyhyt, termit kirjavia jne.

Vielä vaikeampaa on jossain avoimessa verkkokauppa paikassa/alustassa missä markkinoi useat toimijat, tai jopa yksityiset. jolloin vielä epämääräisemät tiedot tuotteesta.

Digitalisaatio, AI kehittyminen vienyt toki hakua "alaa" hurjasti eteenpäin, kehittyneet ja osaavat tekijät eivät tarkoita että hakutulosten esittäminen olis pelkästään asiakaslähtöistä, vaan ihan muut motiivit.

Merkistöön siirsin sen takia että lähdit toteutustapohtiin merkkien haulla, merkkijonojen haulla.

Haluttujen hakutulosten löytämiseksi ja niiden esittämiseksi on merkitystä isoilla kirjaimilla, mitä merkkijonon ympärillä, ja varsinkin jos ei ole unicodemerkistöä niin myös miettiä ne vaihtoehdot miten jokin tietty merkki on haettavaan tietokantaan/tidostoon tallenettu, ja noin yleisemmin millä eri tavoin sitä eri sisällön luojat ovat kirjoittaneet.

Lisäksi ne merkkijonon ympärillä olevat merkit. Tämä siis johdattelu siihen että jos käytettävässä ympäristössä ei ole kehittyneitä hakuominaisuuksia niin siinä jää kovasti tehtävää koodarille. pelkästään löytää ne halutut esiintymät, jonka jälkeen sitten pitäisi valita mitä esittää ja miten.


Toimii. Merkistö ei vaikuta tavujonojen vertailuihin sinänsä mitään, vaan ongelmana on vain lähinnä se, että UTF-8:ssa merkkijonon muunnos tietokoneen ymmärtämästä muodosta ihmisen ymmärtämään muotoon on häviöllinen prosessi. Jos kuitenkin diakriittiset merkit on joka tapauksessa tarkoitus eliminoida, niin asialla ei suomen kielen aakkoston kanssa ole merkitystä.

Diakriittisten merkkien eliminointi nimenomaan UTF-8:ssa on varsin simppeliä. Diakriittiset merkit tulevat kokonaan omana kirjainmerkkinä varsinaisen perusmerkin jälkeen ja ne voi vain yksinkertaisesti jättää kokonaan huomiotta. On olemassa erikoistapauksia, joissa diakriittinen merkki on kiinteänä osana itse peruskirjainta, mutta niistä on kyllä varmasti olemassa valmiita muunnostaulukoita, joilla sen saa muunnettua perusmerkkiä vastaavaksi ASCII-merkiksi.

Varsinkaan suomalaisen aakkoston kanssa ei pitäisi oikeasti tulla mitään ylitsepääsemättömiä ongelmia jotain merkkijonohakua tehdessä. :D
Jos mennään UTFllä niin ääkköset varmaan löytyy, ASCIIlla ei edes ole.

Jos haetaan ihmisen tuottamasta vapaasta sisällöstä, niin lähtökohta on että siellä on erilaisia tapoja ilmaista sama asia, ja sitten kirjoitus ja termivirheitä.
 
Esimerkiksi joku verkkokaupan tuotehaku vastaa täysin tuota tiedostolistauksesta hakua.
No ei vastaa. Tuotteilla voi olla nimi, leipäteksti, kuvaus, brändi, kategoria ja tuloksilla tuntematon määrä tuoteattribuutteja.

Jossain isossa verkkokaupassa olisi aika historiallisen paska toteutus jos on vaan hakuboksi josta saat tuloksena kasan lajittelemattomia tuotteita ilman mitään mekanismia jälkisuodattaa sitä tulosjoukkoa esim. brändin, kategorian, hintahaarukan ja mahdollisten tuoteattribuuttien perusteella.
 
Puhut nyt ilmeisesti jostain yksinkertaisesta tiedostolistauksen sisältävästä tietokannasta, joka on ihan eri asia, kuin kokonainen sivusto

Ja myös terminaaliin on saatavilla nykyään sumeita hakumoottoreita jotka löytävät relevantin kohteen vaikka et muista tarkkaa nimeä. Tai voit hypätä usein käyttämääsi hakemistoon muualta kunhan muistat nimestä hiukkasen. Tuolla säästää paljon aikaa suurimmassa osassa tapauksia. Ja miksi? Koska haku ei ole vain typerä alimerkkijonon etsijä ja koska se palvelun kehittäjätaho ei mennytkään sieltä missä aita on matalin vaan oikeasti pyrkii näyttämään relevantteja hakutuloksia käyttäjälle. Triviaalin haun tekeminen on triviaalia, ja se ei ole se mitä suurin osa käyttäjistä nykyään haluaa.

Jatkot laitan toiseen ketjuun koska tää on ihan puhdasta off-topicia.
 
Ei ole kyse hakukoneoptimoinnista. Hakukoneoptimoinnilla on tietysti tarkoitus nostaa sitä omaa sivustoa hakutuloksissa ylemmäs, mutta ei sen sivuston pitäisi ylipäätään sisältyä niihin hakutuloksiin, jos hakukoneen käyttäjä hakee jotain ihan muuta.
Onko sulla nyt esimerkki siitä erityisestä DOS liittyvästä hausta, joka tuottaa vain hakutuloksia liittyen powershelliin ?

Hakukoneoptimointia käytetään väärin ihan tarkoituksella, eli jotkin tahot yrittää saada tietoisesti sivustonsa nousemaa sellaisissa hakutuloksissa mihin sivuston ei edes tarkoitus tarjota vastasuta/tietoa/hyötyä.

Kaiken "huonon" takana ei ole aina tuommoinen, vaan sivusto voi olla laajalle joukolla ihan hyvä tulos kyseisellä haku rimpsulla, joten on ihan tarkoituksen mukaista nostaa sen näkyvyyttä ylös.

Pitkänlinja Google haun käyttäjälle tuottaa ärtymystä se että omat hakutavat on jostain yli 10v takaa, jolloin oli voi pieni promillen murto-osa (en tarkistanut faktoja) niitä lähteitä, ehkä hyviäkin omaan tarpeeseen, ja tapa hakea sopeutu siihen mailmaan. Nyt ne voi olla jopa kuolleita, ja tilalle on sitten miljardit sivut mistä hakukoneet pitäisi arpoa mitä joku historiaton käyttäjä etsii. (ja sitä siis sotkee massiivinen hakukone optimointi)
 
Eikös unicode-merkkien UTF-8-esityksessä kuitenkin jokaisen tavun numeroarvo ole aina yli 127, siis etumerkkibitti on 1? Eihän tuollaista ongelmaa pitäisi silloin pystyä tulemaan vastaan.

Merkistökeskustelu kiellettiin aiemmin ja sille perustettiin oma lanka toisaalle. Mutta kyllä, kaikki useampitavuiset enkoodaukset ovat yli 127'n eli sinne ei tule vahingossa osumia.
 
Ei mitään relevansseja tarvita, jos käyttäjällä on aivot päässä ja hakutuloksia on vähemmän kuin satoja. Ei tarvitse tehdä asioista hankalampia kuin ne ovat.
Kaikki mitä tähän liittyen sanot, kielii siitä ettet tiedä asiasta yhtään mitään, kunhan jauhat jauhamisen ilosta :D

Esimerkiksi joku verkkokaupan tuotehaku vastaa täysin tuota tiedostolistauksesta hakua.
No ei todellakaan vastaa. Kyse on paljon monimutkaisemmasta asiasta, enkä edes jaksa alkaa sitä tässä nyt sen tarkemmin avaamaan. Useimmat tämän asian kyllä ymmärtävät, varsinkin heistä jotka näiden verkkokauppojen tekniikan kanssa ovat tekemisissä.

Esimerkiksi hakusanalla "vaijeri" pitäisi löytyä mm. tuote nimeltään "vaijerin kuori", mutta valitettavasti esimerkiksi IKH:n verkkokaupan haku ei toimi noin.
Se, että nostat yhden huonosti toimivan esimerkin ei liity mitenkään siihen, mistä tässä oikeastaan ollaan keskusteltu. Pelkkä "yksinkertainen hakusanahaku" ei riitä hyvän hakutoiminnon toteuttamiseen verkkokaupassa.
Tärkeintä olisi, että se haku ylipäätään vittu toimisi. Kaikenlainen hifistely on sitten toissijaista ja ne hifistelyominaisuudet pitäisi myös saada käyttäjänä tarvittaessa jotenkin pois päältä, jotta niistä ei olisi haittaa.
Juuri tämänhän siinä on tavoitteena. Mutta ei käyttäjän tarvitse tietää mitä "hifistelyä" siellä haun konepellin alla tapahtuu. Toisin kuin väität, hakutulosten järjestäminen relevanssiuden mukaan on käyttökokemuksen ja halutun tuotteen (nyt jos vaikka siitä verkkokaupasta puhutaan) kannalta ensisijaisen tärkeää.

Verkkokaupassa saattaa olla satoja, tuhansia, tai kymmeniä tuhansia tuotteita, ja tuommoinen "merkkijonohaku" (hitto että tämä jo terminä jotenkin huvittavan alkeellisen kuuloinen nykypäivänä) palauttaisi lähinnä helvetin pitkän listan tuotteista, joiden tuotenimistä, tuotekuvauksista ym. kentistä on löytynyt osittainen merkkijonohaku (jos se oli oikein kirjoitettu), ja lista olisi korkeintaan jossain aakkosjärjestyksessä. Ei palvele ketään.

Oikeasti hyvin toteutettu haku osaa hakusanan perusteella päätellä, mitä käyttäjä tarkoittaa. Ja tässä on nykyään kovaa vauhtia yleistynyt ja tulee yleistymään AI:n käyttö, joka tulee parantamaan eri hakutoimintoja tarkkuudellaan nykyisestä huimasti. Siinä tämmöiset "merkkijonohaulla" toteutetut palvelut jäävät äkkiä syrjään, kun käyttävät turhautuvat 90/2000 -luvun tyyliin toteutetun oldskool-haun paskuuteen.
 
Tuotteiden hakuun voisin sanoa yhden sivun joku oli huonosti toteutettu LVI tukkuri dahlin sivuilla jos yritit hakea sanoilla 'pönttö", "wc pönttö", "wc-istuin" jne ei tullut hatulokseksi sitä porsliinista valta-istuinta vaan kaikkea muuta. koska tuote oli nimellä "wc-laite".

ja s-kaupan sivuilla oli aluksi. "Coka cola" hakusanalla sai vain perus kokiksen. zeroa tai jotain muuta varianttia hakiessa olisi pitänyt tietää tarkka tuotenimen kirjoitusasu katalogissa. Onneksi nyttemmin ovat korjanneet systeemit paremmin toimiviksi.

Google haku kyllä välillä ärsyttää kun haen tarkalla tuotetkoodilla jotain osaa niin saan suurimmaksi osaksi sponsoroituna jotain muuta ihan eri valmistajan osaa. Eli tuloksia millä en tee yhtään mitään. Vaikka kuinka olisi sponsoroitu niin valmistajan x tuote ei sovi valmistajan y laitteeseen.
 
No ei vastaa. Tuotteilla voi olla nimi, leipäteksti, kuvaus, brändi, kategoria ja tuloksilla tuntematon määrä tuoteattribuutteja.
Niin? Sitten vain haetaan noista kaikista, tai annetaan vaikka käyttäjän päättää checkboxeilla, mistä haetaan. Se itse hakufunktion toteutus ei kuitenkaan eroa mitenkään tiedostonimihausta.

Jossain isossa verkkokaupassa olisi aika historiallisen paska toteutus jos on vaan hakuboksi josta saat tuloksena kasan lajittelemattomia tuotteita ilman mitään mekanismia jälkisuodattaa sitä tulosjoukkoa esim. brändin, kategorian, hintahaarukan ja mahdollisten tuoteattribuuttien perusteella.
Se tulosjoukko on kuitenkin parempi suodattaa etukäteen kuin jälkikäteen. Tehostaa itse hakuakin paljon, kun haetaan pienemmästä joukosta.
 
Se tulosjoukko on kuitenkin parempi suodattaa etukäteen kuin jälkikäteen. Tehostaa itse hakuakin paljon, kun haetaan pienemmästä joukosta.
Mitähän tälläkin tarkoitat?
Hakualgoritmin tehtävä on nimenomaan "suodattaa" ja järjestää tulokset siihen muotoon, jonka uskotaan olevan käyttäjälle huödyllisin.

Eiköhän @kaarlos tarkoittanut juuri sitä samanlaista tulosmöhköä, jota aiemmassa viestistissäni kuvasin, ja joka olisi juuri tällaisen antiikkisen merkkijonohaun seuraus.
 
Niin? Sitten vain haetaan noista kaikista, tai annetaan vaikka käyttäjän päättää checkboxeilla, mistä haetaan. Se itse hakufunktion toteutus ei kuitenkaan eroa mitenkään tiedostonimihausta.

Ainiin, eli haku siis näyttää ihan hakukentän yhteydessä checkboxit Amazonissa mitä niistä ~tuhansista kategorioista ja varmaan sadoista tuhansista eri tuoteattribuuteista löytyy? Kuulostaa kieltämättä nopealta käyttää.

Tässä nyt ihan käytettävyyden nimissä tavataan mennä siihen suuntaan, että sen ensimmäisen haun tekeminen on mahdollisimman kitkatonta (== pelkkä hakukenttä) ja sen tehdyn haun myötä saat sivutetun tulosjoukon mukana metadataa joka kuvaa hakuun sisältyvät tuoteattribuutit, kategoriat sekä hinta-rangen jolla voit tarkentaa hakua ja nämä päivittyvät sitä mukaa kun tiukennat niitä kriteereitä.

Nojoo, ei kyllä millään tavalla kuulu tänne kuten Paapaa ylempänä mainitsi. Nämä haut on analogiaikana tehty Elloksen kuvastoista joissa toki nuorna poikana hakualgoritmit tapaavat vielä jämähtää sinne naisten alusvaatekuvastoon.
 
muistan kuinka kirjastossa oli joskus 90 luvulla tietokoneita (päätteitä?) joilla pystyi hakemaan teoksia. Yksivärinen pieni näyttö, käyttöliittymä tekstipohjainen ja pelkällä näppäimistöllä. PIti muistaa merkkirajoitukset ja tähdet** kun haki sanan osalla ja kaikkea muuta. Mutta sillä löysi oikeasti asioita kunhan sitä osasi käyttää. :comp2:

Sitten jossain vaiheessa tilalle tuli web-pohjainen haku jolla löytyi huonommin ja esimerkiksi teoksen hyllypaikan löytääkseen joutui klikkailemaan sieltä ja täältä ja hyvä jos löysi. :dead:
 
muistan kuinka kirjastossa oli joskus 90 luvulla tietokoneita (päätteitä?) joilla pystyi hakemaan teoksia. Yksivärinen pieni näyttö, käyttöliittymä tekstipohjainen ja pelkällä näppäimistöllä. PIti muistaa merkkirajoitukset ja tähdet** kun haki sanan osalla ja kaikkea muuta. Mutta sillä löysi oikeasti asioita kunhan sitä osasi käyttää. :comp2:

Sitten jossain vaiheessa tilalle tuli web-pohjainen haku jolla löytyi huonommin ja esimerkiksi teoksen hyllypaikan löytääkseen joutui klikkailemaan sieltä ja täältä ja hyvä jos löysi. :dead:
Jotain tämän kaltaisia kapistuksia? T: juniori, joka ei ole koskaan päässyt tuollaisiin edes kajoamaan

 
Jotain tämän kaltaisia kapistuksia? T: juniori, joka ei ole koskaan päässyt tuollaisiin edes kajoamaan
Ainakin Turun suunnalla Suomessa nuo ekat digitalisaation tuomat itsepalvelupäätteet olivat DOS-pohjaisia perus-PC-koneita ja niissä oli sellainen sinipohjainen Turbo Vision -tyylinen käyttöliittymä. Samoja oli myös kirjaston henkilökunnalla käytössä. Joskus 2000-luvun puolella sitten Vaski-kirjastoissa ja vastaavissa siirryttiin Windows-pohjaisiin.
 
Ennen digitalisaatiota oli kyllä paljon paremmin kun ei tarvinnut murehtia hakumoottereiden puutteista ja syntaksista.

Sai vaan rauhassa kävellä pitkin kaupan käytäviä etsien tuotetta, ehkäpä jopa kysyä myyjältä, ja jos tuotetta ei löytynyt niin voi aina kävellä seuraavaan kauppaan ihmettelemään jospa sieltä löytyisi. Sadepäivänä ehkä arvoin kauppojen nimiä Keltaisista Sivuista, ja lankapuhelimella soittaen koitin kuvailla osaa jonka oikeaa nimeä en tiennyt.

Näin ne hommat hoitui varsin tehokkaasti, ennen kun digitaalisaatio ja hakukoneet pilasivat tämänkin.
 
Ennen digitalisaatiota oli kyllä paljon paremmin kun ei tarvinnut murehtia hakumoottereiden puutteista ja syntaksista.

Sai vaan rauhassa kävellä pitkin kaupan käytäviä etsien tuotetta, ehkäpä jopa kysyä myyjältä, ja jos tuotetta ei löytynyt niin voi aina kävellä seuraavaan kauppaan ihmettelemään jospa sieltä löytyisi. Sadepäivänä ehkä arvoin kauppojen nimiä Keltaisista Sivuista, ja lankapuhelimella soittaen koitin kuvailla osaa jonka oikeaa nimeä en tiennyt.

Näin ne hommat hoitui varsin tehokkaasti, ennen kun digitaalisaatio ja hakukoneet pilasivat tämänkin.
Onpa kyllä aika typerä olkiukko, ja tajuat varmasti itsekin, mikä kaikki viestissäsi on pielessä.

Välissä kuitenkin oli sellainen aikakausi, kun tuotehaut olivat jo digitalisoituneet ja niiden saattoi vielä olettaa toimivankin. Nyt uusi normaali on, että se haku ei löydä tuotetta, vaikka tuotenimen kirjoittaisi siihen sellaisenaan hakusanaksi.

Eikä sillä digitaalisella haulla (toimivallakaan) nyt varsinkaan löydä jotain tuotetta, jonka nimeä ei tiedä, vaan jota osaa korkeintaan kuvailla. Silloin tarvitaan sitä myyjää tai muuta asiantuntevaa asiakaspalvelijaa.
 
Esimerkiksi hakusanalla "vaijeri" pitäisi löytyä mm. tuote nimeltään "vaijerin kuori", mutta valitettavasti esimerkiksi IKH:n verkkokaupan haku ei toimi noin.
IKH haku näyttää olevan juurikin sellainen että se hakee haettua merkkijonoa tuote tiedoista, ja esittää ne sitten jossain järjestyksessä.

Vaijeri siis tuntuu löytävän ison määrä tuotteita joissa on peräkanaan merkit vaijeri jossa kentässä. ja esittää ne sitten käyttäjällä jossain järjestyksessä, oletuksena ilmeisesti "osuvuus" vaikuttaa sen verran sekalaiselta että on varmaan se järjestys missä ne tulostuu ilman järjestely, saati jotain älykkäämpää.

Älykkäämmät algortimit, vai AI , niin voisi löytää myös tuotteita joiden löytämiseen käyttäjä ei ole osannut tarkkaa haku fraasia kirjoittaa.

Tosin jos uniikki ensikertalainen käyttäjä tuolee suoraan kotisivun URLilla, niin "vaijeri" hakusanasta ei voi kovin personoitua kehittää, jos kirjoittaa lainausmerkeillä "vaijeri" niin vanhempi koodari opimoija tarjoaa ensimmäisen perus vaijeria metritavarana.

Googlen hakukone löytää sieltä vaijerin suojuksia, eli Google osas löytää.
 
Tämäkin on osa digitalisaatiokehitystä: "Kahden erittäin suositun eteläkorealaisen valmistajan, Samsungin ja LG:n, älytelevisiot tallentavat useita kertoja sekunnissa ruutukaappaukset kaikesta, mitä niillä katsotaan.". Uutisessa sanottiin, että LG:n televisio tekee jopa 100 kuvakaappausta sekunnissa, analysoi tekoälyllä mitä käyttäjä tekee ja raportoi sitten nettiin mainostajille (ja varmaan FBI/NSA/FSB ja muut vastaavat järjestöt ovat myös kiinnostuneita arkaluontoisesta datasta - pitää nyt ainakin lapsia ajatella). Pohdin myös asian ympäristövaikutuksia. Tuo materiaalin analysointi on käyttäjän kannalta täysin turhaa energian tuhlaamista.
 
Tämäkin on osa digitalisaatiokehitystä: "Kahden erittäin suositun eteläkorealaisen valmistajan, Samsungin ja LG:n, älytelevisiot tallentavat useita kertoja sekunnissa ruutukaappaukset kaikesta, mitä niillä katsotaan.". Uutisessa sanottiin, että LG:n televisio tekee jopa 100 kuvakaappausta sekunnissa, analysoi tekoälyllä mitä käyttäjä tekee ja raportoi sitten nettiin mainostajille (ja varmaan FBI/NSA/FSB ja muut vastaavat järjestöt ovat myös kiinnostuneita arkaluontoisesta datasta - pitää nyt ainakin lapsia ajatella). Pohdin myös asian ympäristövaikutuksia. Tuo materiaalin analysointi on käyttäjän kannalta täysin turhaa energian tuhlaamista.
Se on kyllä ehdottomasti yksi tämän "digitalisaation" huonoja puolia, että usein saat kaupan päälle kaikenlaista datankeruuta ja vakoilua yms., johon et välttämättä loppukäyttäjänä voi vaikuttaa mitenkään muuten kuin jättäytymällä kokonaan ulkopuolella. Nykyään melkeinpä vaatii jotain Richard Stallman tyylistä munkkimaista elämää, jos haluaa ettei itsestä kerätä dataa joka päätyy ties minne.
 
Tämä on taas niitä hetkiä, kun ei harmita tippaakaan, ettei omasta, 32-tuumaisesta Samsungista, jota muutenkin käytän tietokoneen kaverina 99% vuodesta, löydy mitään älyominaisuuksia tai jota ei ylipäätään pysty edes yhdistämään intrnetiin millään tavoin. Tietysti kyllä tuostakin varmaan ennen pitkää aika jättää, mutta se nyt ei ole tämän hetken murhe.
 
Tämäkin on osa digitalisaatiokehitystä: "Kahden erittäin suositun eteläkorealaisen valmistajan, Samsungin ja LG:n, älytelevisiot tallentavat useita kertoja sekunnissa ruutukaappaukset kaikesta, mitä niillä katsotaan.". Uutisessa sanottiin, että LG:n televisio tekee jopa 100 kuvakaappausta sekunnissa, analysoi tekoälyllä mitä käyttäjä tekee ja raportoi sitten nettiin mainostajille (ja varmaan FBI/NSA/FSB ja muut vastaavat järjestöt ovat myös kiinnostuneita arkaluontoisesta datasta - pitää nyt ainakin lapsia ajatella). Pohdin myös asian ympäristövaikutuksia. Tuo materiaalin analysointi on käyttäjän kannalta täysin turhaa energian tuhlaamista.
Kuvia ei lähetetä ulos, vaan niitä analysoidaan paikallisesti kohdennettua mainontaa varten. Vain tunnistuksen tuottamia "sormenjälkiä" lähetetään edelleen. Ominaisuus on toki hieman kyseenalainen ja kuulostaa varsinkin tuon artikkelin tapaan ilmaistuna hurjalta, mutta kuten siinä sanotaan, se on olemassa kohdennettua mainontaa varten ja se on myös kytkettävissä pois päältä. En tiedä mitä tuossa tarkoitettiin sillä, että "asetukset sitä varten ovat huomattavan monimutkaiset", mutta vaikuttaa toimittajan omalta höpinältä. Itse paperissa vedetään mutkat suoraksi ja oletetaan ilman mitään tutkimusta, että pääsääntöisesti kaikki käyttävät televisioitaan kirjautuneena (LIn, eli "logged in") ja mainostusasetukset päällä (OIn, eli "opted in"), joka taas on mielestäni vähän hassu oletus, kun ainakin itse disabloin tällaiset ensimmäisenä.

"LIn-OIn likely represents the most common configuration in the wild, since smart TV users need to be logged in (e.g., LG TVs require login for app downloads) and opted in (default option when setting up the TV) to access most of its functionalities."

Alla kuva LG:n television asetusvalikosta, jossa tuo on parin klikkauksen takana:

1727536145535.png
 
Viimeksi muokattu:
Kuvia ei lähetetä ulos, vaan niitä analysoidaan paikallisesti kohdennettua mainontaa varten. Vain tunnistuksen tuottamia "sormenjälkiä" lähetetään edelleen. Ominaisuus on toki hieman kyseenalainen ja kuulostaa varsinkin tuon artikkelin tapaan ilmaistuna hurjalta, mutta kuten siinä sanotaan, se on olemassa kohdennettua mainontaa varten ja se on myös kytkettävissä pois päältä. En tiedä mitä tuossa tarkoitettiin sillä, että "asetukset sitä varten ovat huomattavan monimutkaiset", mutta vaikuttaa toimittajan omalta höpinältä. Itse paperissa vedetään mutkat suoraksi ja oletetaan ilman mitään tutkimusta, että pääsääntöisesti kaikki käyttävät televisioitaan kirjautuneena (LIn, eli "logged in") ja mainostusasetukset päällä (OIn, eli "opted in"), joka taas on mielestäni vähän hassu oletus, kun ainakin itse disabloin tällaiset ensimmäisenä.

"LIn-OIn likely represents the most common configuration in the wild, since smart TV users need to be logged in (e.g., LG TVs require login for app downloads) and opted in (default option when setting up the TV) to access most of its functionalities."

Alla kuva LG:n television asetusvalikosta, jossa tuo on parin klikkauksen takana:
Tuo oma summaus oli hieman mutkia suoraksi vetävä, mutta siis linkkaamassasi artikkelissakin sanotaan, että ACR-datan sormenjäljet lähetetään valmistajalle. Näiden algoritmeissa sormenjälkeä verrataan tietokantaa vasten ja se varsinainen analysointi tehdään siis etäkoneella kuten Shazaminkin tapauksessa, ei paikallisesti. Oma televisio on vaan passiivinen urkintalaite ja sisältää jonkin käyttöliittymäosan suosituksille / mainoksille. Eihän television sisällä riittäisi mitenkään tallennustila vertaamaan nähtyä kaikkeen maailman sisältöön ellei uusissa televisioissa olisi useita teratavuja tallennustilaa näihin tarkoituksiin. Digivideon/äänen sormenjälkialgorimit pystyvät aika korkealla varmuudella tunnistamaan mitä katsot. Esim. lapsipornon torjunta mainitaan yhtenä käyttötapana. Kun data lähtee ulospäin omasta kodista, on ihan mahdoton arvioida, mihin kaikkialle se päätyy. Tässä pitää vaan luottaa valmistajaan. Miten paljon valmistajaan voi luottaa, jos data kulkee esim. Kiinaan?
 
Tuo oma summaus oli hieman mutkia suoraksi vetävä, mutta siis linkkaamassasi artikkelissakin sanotaan, että ACR-datan sormenjäljet lähetetään valmistajalle. Näiden algoritmeissa sormenjälkeä verrataan tietokantaa vasten ja se varsinainen analysointi tehdään siis etäkoneella kuten Shazaminkin tapauksessa.
Niinhän minä tuossa juuri kirjoitin. Kuten myös sen, että ominaisuuden voi ottaa pois päältä.
 
Niinhän minä tuossa juuri kirjoitin. Kuten myös sen, että ominaisuuden voi ottaa pois päältä.
Ok, lauseen voi lukea kahdella tavalla:

"Kuvia ei lähetetä ulos, vaan niitä analysoidaan paikallisesti kohdennettua mainontaa varten."

1) analysointi paikallista, kohdennetun mainonnan osalta ei oteta kantaa onko se paikallista
2) analysoinnin paikkaa ei määritellä, kohdennettu mainonta tapahtuu paikallisesti TV:llä

Minusta tässä yksityisyyden kannalta varsinkin on oleellista, onko analysointi paikallista vai ei. Toinen ongelma liittyy siihen, että valinnan tarjoaminen valikossa ei välttämättä johda siihen, että sormenjälkiä ei lähetetä. Se voi poistaa mainosten näyttämisen, mutta lapsipornon torjujia ja kiinalaisia yrityksiä kiinnostaa erityisen kovasti nähdä, mitä teet laitteillasi. Tämä on hiukan ongelmallinen kehitys, kun kuluttajalla ainut keino on turvautua siihen, että viranomaiset esim. pistotarkistuksilla analysoivat laitteiden liikennettä. Laitteissa on täysi valmius vakoilla ja vuotaa tietoa koska tahansa. Kun tuo systeemi on paikallaan, ei vaadi kuin yhden bitin kääntämisen niin tieto lähtee ulos. Sen bitin voi kääntää vaikka hakkeri, joka samalla voi ainakin teoriassa ohjata sormenjäljet kulkemaan omalle palvelimelleen.
 
Viimeksi muokattu:
Ok, lauseen voi lukea kahdella tavalla:

"Kuvia ei lähetetä ulos, vaan niitä analysoidaan paikallisesti kohdennettua mainontaa varten."
Älä viitsi, sehän jatkui näin:
Kuvia ei lähetetä ulos, vaan niitä analysoidaan paikallisesti kohdennettua mainontaa varten. Vain tunnistuksen tuottamia "sormenjälkiä" lähetetään edelleen.
Salaliittoilu siitä, että valmistajan tarjoamaan asetukseen ei voisi luottaa, ei ole tämän ketjun asia. Maalaisjärjellä voi sanoa, että jos kaksi maailman isointa laitevalmistaja jäisi kiinni valehtelusta, olisi se kestämätön skuuppi osakekurssien osalta.
 
Älä viitsi, sehän jatkui näin:

Salaliittoilu siitä, että valmistajan tarjoamaan asetukseen ei voisi luottaa, ei ole tämän ketjun asia. Maalaisjärjellä voi sanoa, että jos kaksi maailman isointa laitevalmistaja jäisi kiinni valehtelusta, olisi se kestämätön skuuppi osakekurssien osalta.
Tarkoitin, että ongelma on enemmän se, että markkinoilla on lukuisia muitakin valmistajia, joiden toimintaa on hankalampi valvoa kuin kaikkein tunnetuimpia valmistajia. Mainitsin mm. Kiinan tuossa ja LG ja Samsung ovat korealaisia. Laitteita voi myös tilata ulkomailta.

Oma logiikka ketjun kannalta oli se, että digitalisaatio etenee -> kustannussyistä yms. televisioihin tulee näytettävää sisällön seurantaa -> käyttäjän on hyvä tiedostaa nuo TV:n asetukset ja niiden oletukset ja mahdollisesti jättää TV kytkemättä tai säätää palomuuria. Tämä on sikäli täysin uusi toimintamalli, että perinteinen TV on täysin passiivinen vastaanotin, mikäli et käytä tilauspalveluita. Nyt uudet televisiot aktiivisesti juoruavat käyttötavasta ulospäin. Periaatteessa asioista, jotka eivät kuulu vittuakaan noille tahoille.

Jos tuo toimintaperiaate yleisellä tasolla hyväksytään, se väistämättä johtaa siihen että laitteiden toimintaa pitää alkaa valvoa kuluttajien etujen takaamiseksi. Jos valvontaa ei ole, noista voi tulla täysi villi länsi. Televisioistahan julkaistaan eri alueille kustomoituja malleja, joihin voidaan ladata eri firmikset ja tehdä laitteista esim. IP-osoitteen mukaan säätyviä. Toisaalta jos olet joku johtava firma, jossa tehdään innovaatioita niin luultavasti teet omat riskianalyysit siitä, luotatko tällaisiin ominaisuuksiin. Myös jos harrastat lapoa, en kyllä luottaisi lainkaan siihen etteivät nämä juoruaisi poliisille.
 
Ennen digitalisaatiota oli kyllä paljon paremmin kun ei tarvinnut murehtia hakumoottereiden puutteista ja syntaksista.

Sai vaan rauhassa kävellä pitkin kaupan käytäviä etsien tuotetta, ehkäpä jopa kysyä myyjältä, ja jos tuotetta ei löytynyt niin voi aina kävellä seuraavaan kauppaan ihmettelemään jospa sieltä löytyisi. Sadepäivänä ehkä arvoin kauppojen nimiä Keltaisista Sivuista, ja lankapuhelimella soittaen koitin kuvailla osaa jonka oikeaa nimeä en tiennyt.

Näin ne hommat hoitui varsin tehokkaasti, ennen kun digitaalisaatio ja hakukoneet pilasivat tämänkin.
Tai ajo 2km ja sai tuotteen paikalliselta huoltsikalta tai rautakaupasta hyllystä vs. nykypäivä kun jonkun huoltoasema tason perustarpeen vuoksi pitää ajaa 50km johonkin markettiin ja silti perustarvetta ei ole. Itse en ainakaan osaa käyttää noita nettihakuja niin että jotain löytäisin. Googlenkin kanssa menee nykysin sormi suuhun jos pitäs löytää muuta kuin mainoksia. Tiedä sitten olenko itse kalkkeutunut vai haut muuttuneet.

Ratkasuna mulla on, että kotona pitää olla älyttömät varastot kaikenlaista, mikä sekin aika ankeaa.
 
Tai ajo 2km ja sai tuotteen paikalliselta huoltsikalta tai rautakaupasta hyllystä vs. nykypäivä kun jonkun huoltoasema tason perustarpeen vuoksi pitää ajaa 50km johonkin markettiin ja silti perustarvetta ei ole. Itse en ainakaan osaa käyttää noita nettihakuja niin että jotain löytäisin. Googlenkin kanssa menee nykysin sormi suuhun jos pitäs löytää muuta kuin mainoksia. Tiedä sitten olenko itse kalkkeutunut vai haut muuttuneet.

Ratkasuna mulla on, että kotona pitää olla älyttömät varastot kaikenlaista, mikä sekin aika ankeaa.
Tässä on ehkä myös niitä digitalisaation kääntöpuolia, että ne vanhat fyysisen maailman vastineet katoaa kun digitalisaatio tekee ne "turhiksi".
 
Tässä on ehkä myös niitä digitalisaation kääntöpuolia, että ne vanhat fyysisen maailman vastineet katoaa kun digitalisaatio tekee ne "turhiksi".
Joo. Nykysin saa oikeastaan kaikkea, mutta sen kaiken tuleminen vaan kestää päivästä pariin viikkoon. Se iso valikoima ei auta niissä tilanteissa kun pitäs saada heti.
 
Hahhah, Maalaisjärjellä voisi sanoa, että tuo "uhka" ei ole koskaan estänyt mitään.
Ehkä ei, mutta ei se nyt ole tässä niinkään olennaista, ainakaan muuten kuin että tuota kautta luonnollisesti avautuu yksi ketjun aiheeseen kuuluva digitalisaation väärinkäytön mahdollisuus. Se on miinus, mutta ei siitä varmaan ole kenelläkään mitään epäselvyyttä.

Tuossa nimenomaisessa tutkimuksessa se ei ollut kuitenkaan se juttu, kun ominaisuuden voi ottaa pois käytöstä, eikä ole viitteitä etteikö asetus myös purisi. Itse asiassa on aika varmaa, että olisivat sen tuossa yhteydessä maininneet, jos eivät olisi havainneet testilaitteiden lähettävän edes kuvakaappaustulosten sormenjälkiä niiden "kyllä, haluan personoitua sisältöä" -asetusten ollessa pois päältä. Joku muu valmistaja sitten taas tekee mitä tekee, mutta se on eri asia.
 
Tässä on ehkä myös niitä digitalisaation kääntöpuolia, että ne vanhat fyysisen maailman vastineet katoaa kun digitalisaatio tekee ne "turhiksi".
Yleensä lopputulos on kuitenkin aiempaa helpompaa ja nopeampaa, joten miksi se vanhan asian muuttuminen turhaksi on digitalisaation kääntöpuoli? Ei vanhaa pidä väkisin roikottaa mukana, ainakaan pelkästään siksi että kaikki eivät pitäisikään muutoksesta. Nostalgiankaipuu taas on eri asia ja sitä hoidetaan mm. museoissa.

Tuossa on vähän sellaista fiilistä, että valitetaan lihasten surkastumisesta, koska ei ole pakko enää kantaa vettä kaivolta tai käydä ulkovessassa.
 
Yleensä lopputulos on kuitenkin aiempaa helpompaa ja nopeampaa, joten miksi se vanhan asian muuttuminen turhaksi on digitalisaation kääntöpuoli? Ei vanhaa pidä väkisin roikottaa mukana, ainakaan pelkästään siksi että kaikki eivät pitäisikään muutoksesta. Nostalgiankaipuu taas on eri asia ja sitä hoidetaan mm. museoissa.

Tuossa on vähän sellaista fiilistä, että valitetaan lihasten surkastumisesta, koska ei ole pakko enää kantaa vettä kaivolta tai käydä ulkovessassa.
No en sanoisi, että "yleensä". Valikoima on hitosti laajempi, mutta kaikki toimii hitaammin. Tai hitosti vaivalloisemmin jos hitaus ei ole hyväksyttävää. Tämä on ollu ihan selkeä tradeoff kehityksessä, missä on hyvät ja huonot puolensa molemmissa.

Jostain muutosvastarinnasta on ihan turha jauhaa, jos pitää vaikka koon X pultin tms. perustavaran hankinnan vuoksi joko venata vähintään pari päivää, varastoida kaikki kotona, tai ajaa 50-100km johonkin kaupunkiin niin kyllä se vaan on ihan absoluuttisesti huonompaa kuin että saisin sen parin kilsan päästä kaupasta. Se maailman pulttivalikoima ei auta mua jos tarve on nyt.

Kokonaisuus mielestäni jää plussalle tässä kunhan toimituskulut pysyy kohtuullisina eikä kansainvälisen kaupan esteitä tule, mutta ne miinukset on ehdottomasti toimitusaikojen pidentymisessä tai hankinnan vaivalloisuudessa, mikä on välillä aika isokin ongelma.
 
Viimeksi muokattu:
Jostain muutosvastarinnasta on ihan turha jauhaa, jos pitää vaikka koon X pultin tms. perustavaran hankinnan vuoksi joko venata vähintään pari päivää, varastoida kaikki kotona, tai ajaa 50-100km johonkin kaupunkiin niin kyllä se vaan on ihan absoluuttisesti huonompaa kuin että saisin sen parin kilsan päästä kaupasta. Se maailman pulttivalikoima ei auta mua jos tarve on nyt.
Ei se ole digitaalisaation vika, että paikallinen kylän rautakauppa lopetti, vaan sen seurausta ettette ostaneet häneltä tarpeeksi niitä pultteja yms. vaan tilasitte ne mieluummin netistä tai ajoitte 50 km kaupungin isoon rautakauppaan.
 
Tämäkin on osa digitalisaatiokehitystä: "Kahden erittäin suositun eteläkorealaisen valmistajan, Samsungin ja LG:n, älytelevisiot tallentavat useita kertoja sekunnissa ruutukaappaukset kaikesta, mitä niillä katsotaan.". Uutisessa sanottiin, että LG:n televisio tekee jopa 100 kuvakaappausta sekunnissa, analysoi tekoälyllä mitä käyttäjä tekee ja raportoi sitten nettiin mainostajille (ja varmaan FBI/NSA/FSB ja muut vastaavat järjestöt ovat myös kiinnostuneita arkaluontoisesta datasta - pitää nyt ainakin lapsia ajatella). Pohdin myös asian ympäristövaikutuksia. Tuo materiaalin analysointi on käyttäjän kannalta täysin turhaa energian tuhlaamista.

Analogisella ajalla oli Finnpanel, jossa jokaisella valittujen kotitalouden jäsenillä oli laite jolla kerrottiin sille telkkarille mitä katsoi.
Vuonna pieru ihmiset katsoivat telkkaria useamman naapurin kanssa. Silloin tosin oli yksi kanava ja silläkin kai aika rajoitetusti lähetyksiä.

Sitten tuli internet, liuta kolmikirjaimisia organisaatioita ja, noh tehokkaampaa mainontaa.

Kumpi suo häiritsee enemmän, mainokset vai mainoksien kohdentaminen? Itse jos ei ole mahdollista tehokkaasti poistaa mainoksia, pyrin siihen että ne mainokset eivät olisi kohdennettuja. Tosi hassuja mainoksia Youtube täynnä, erityisesti.
 
Kumpi suo häiritsee enemmän, mainokset vai mainoksien kohdentaminen? Itse jos ei ole mahdollista tehokkaasti poistaa mainoksia, pyrin siihen että ne mainokset eivät olisi kohdennettuja. Tosi hassuja mainoksia Youtube täynnä, erityisesti.
Ennen kun TV-lähetykset oli pääasiallinen tapa elokuvien ja sarjojen seuraamiseen ei juurikaan ollut mahdollista edes välttää mainoksia tai edes nähdä kaikkea sisältöä. Nykyään riittää kun laittaa rahaa pöytään niin mainokset häviää ja sarjan/leffan katsomisen voi aloittaa samalta istumalta.
 
Kumpi suo häiritsee enemmän, mainokset vai mainoksien kohdentaminen? Itse jos ei ole mahdollista tehokkaasti poistaa mainoksia, pyrin siihen että ne mainokset eivät olisi kohdennettuja. Tosi hassuja mainoksia Youtube täynnä, erityisesti.

Ennen kun TV-lähetykset oli pääasiallinen tapa elokuvien ja sarjojen seuraamiseen ei juurikaan ollut mahdollista edes välttää mainoksia tai edes nähdä kaikkea sisältöä. Nykyään riittää kun laittaa rahaa pöytään niin mainokset häviää ja sarjan/leffan katsomisen voi aloittaa samalta istumalta.
Eiköhän tuossa enemmänkin kritisoitu tuota datankeruuta joka sitten päätyy käyttäjän tietämättä ties minne, eikä mainoksia itsessään. Niin ainakin itse tuon käsitin.
 
Ei se ole digitaalisaation vika, että paikallinen kylän rautakauppa lopetti, vaan sen seurausta ettette ostaneet häneltä tarpeeksi niitä pultteja yms. vaan tilasitte ne mieluummin netistä tai ajoitte 50 km kaupungin isoon rautakauppaan.
On se digitalisaation "vika" sillä nettikauppa noitten bisneksen on syöny. Tämä on ihan selkee tradeoff tilanne ja nykyisin elämänmeno on niin hidasta ettei mitään tartte heti.
 
Ihmiset äänestänyt lompakolla kummasta saa paremman vastineen rahalleen.
No mitä tää käsienheiluttelu muuttaa asiaa kun lopputulema on tietyllä mittareilla absoluuttisesti huonompi kuin ennen. Silloin se on digitalisaation huono puoli että mitään ei saa helposti ja heti.
 
No mitä tää käsienheiluttelu muuttaa asiaa kun lopputulema on tietyllä mittareilla absoluuttisesti huonompi kuin ennen. Silloin se on digitalisaation huono puoli että mitään ei saa helposti ja heti.
Eli ne aiemmat asiakkaat ostavat mieluummin nettikaupasta. Ja täällä valittavat että ostaisivat mieluummin paikallisesta. Mutta kun eivät oikeasti ostaneet. Siksi paikallinen lopetti. Oliko nyt tarpeeksi rautalangasta?
 
Eli ne aiemmat asiakkaat ostavat mieluummin nettikaupasta. Ja täällä valittavat että ostaisivat mieluummin paikallisesta. Mutta kun eivät oikeasti ostaneet. Siksi paikallinen lopetti. Oliko nyt tarpeeksi rautalangasta?
en ymmärrä mistä tässä änkkäät. Jos tilanne on nyt joiltain osin huonompi kuin ennen digitalisaatiota niin ei hirveemmin kiinnosta kuka ostaa ja mistä jos tarve jollekkin on minulla nyt. Oliko tarpeeksi rautalangasta?
 
En ole ihan satavarma kuuluuko tämän alle, mutta yksi missä digitaalisempaan suuntaan meno on häirinnyt omaa elämää on kuntosali. Aiemmin käytettiin korttia millä pääsi sisään-ulos sekä lukittiin säilytyskaapit. Jossain kohtaa päätettiin, että hei tämä on liian helppoa ja muutetaan tämä puhelimella toimivaksi ja täten kaapit downgreidataan käyttämään fyysisiä lukkoja jotka hankitaan itse.

Lopputuloksena ennen ongelmitta toiminut sisäänpääsy on ollut ongelmien riivaama. Mm. ulos ei ole aina päässyt ja jengi poistuu hätäpoistumisteitä, tai vaihtoehtoisesti soittaa "päivystykseen" josta vartiointiliike saapuu paikalle mukavalla viiveellä. Luonnollisesti ongelma on koskenut myös sisäänpääsyä, eikä kukaan tietenkään tule erikseen päästämään sisään koska joutuisivat tulemaan paikalle päästämään uloskin.

Järjestelmän toimiessa oikein, sisäänpääsy on suht helppoa, vaikkakin korttiin verrattuna IMO vaikeampi. Toisaalta vikatilanteissa joko A) sisään/ulos ei pääse B) Puhelin tarjoilee PIN-koodin kulkua varten joka syötetään laitteeseen joka tarjoilee QR-koodin. Nytkin omalla vakkarisalilla on kuljettu PIN-koodin avulla jo yli viikon ja sitä edelsi päivä jolloin sisälle ei lainkaan päässyt.

Sivujuonteena tässä on, että kaappien käyttöaste väheni ja porukka kantaa rojunsa mielummin salin puolella mukana ja heittää kaappiin "arvottomat" tyyliin collarit tms. ja jättävät lukottamatta.
Sivujuonne2: Ennen appipakkoa asiasta tiedotettiin, että kortit toimivat rinnalla jonkun aikaa ja saleille asennetaan latauspisteet puhelimille jos vaikka akku pääsee loppumaan. No, kortit lopettivat toiminnan, latauspisteitä ei ole näkynyt ja itsekin olen pari epäonnista päästänyt ulos koska akku loppu/yhteysongelma tms.

Toki ymmärrän ettei aina voi kaikki toimia 100% ajasta ja ongelmia on kuulemma ollut joskus korttienkin kanssa vaikka en itse niihin törmännyt, mutta se mikä häiritsee on korteista luopumisen pakollisuus. Kortit toimivat hyvin nykyisen sisäänpääsyjärjestelmän kanssa, kunnes se erikseen estettiin.
 
Älä viitsi, sehän jatkui näin:

Salaliittoilu siitä, että valmistajan tarjoamaan asetukseen ei voisi luottaa, ei ole tämän ketjun asia. Maalaisjärjellä voi sanoa, että jos kaksi maailman isointa laitevalmistaja jäisi kiinni valehtelusta, olisi se kestämätön skuuppi osakekurssien osalta.
Lg on jo kerran jäänyt kiinni kymmenisen vuotta sitten. Ei mennyt konkkaan.

 
Analogisella ajalla oli Finnpanel, jossa jokaisella valittujen kotitalouden jäsenillä oli laite jolla kerrottiin sille telkkarille mitä katsoi.
Vuonna pieru ihmiset katsoivat telkkaria useamman naapurin kanssa. Silloin tosin oli yksi kanava ja silläkin kai aika rajoitetusti lähetyksiä.

Sitten tuli internet, liuta kolmikirjaimisia organisaatioita ja, noh tehokkaampaa mainontaa.

Kumpi suo häiritsee enemmän, mainokset vai mainoksien kohdentaminen? Itse jos ei ole mahdollista tehokkaasti poistaa mainoksia, pyrin siihen että ne mainokset eivät olisi kohdennettuja. Tosi hassuja mainoksia Youtube täynnä, erityisesti.
Eihän nämä ole mitenkään verrannollisia. Aiemman sukupolven tiedonkeruu oli manuaalista työtä, jonka katsoja teki itse ja siinä taustalla oli odotus jostain palkinnosta. Näissä myös tilastoitiin nimenomaan televisio-ohjelmien katselukäyttöä. Se että käyttää televisiota esim. oman vaimon alastonkuvien tai työpaikan excel-taulukoiden katseluun on täysin eri asia. Tuossa aiemmin esille tulleessa paperissa mainittiin mm. sitä, että seurantaa ei tehty nimenomaan niinkään elokuva/sarjapalveluiden sisällöstä vaan käyttäjien henkilökohtaisesta yksityisestä käytöstä. Ei mua häiritse mainokset. Mieluummin vaikka tuplasti enemmän geneerisiä mainoksia, jos sillä voi ehkäistä vaimon kotipornon vakoilun.

Ihan yhtä lailla voi kysyä, haluatko sinä aina vaimoa naidessa pukea päälle älyehkäisyn, joka lähettää anynyymiä dataa Kiinaan siitä, miten monta minuuttia ja millä tahdilla nait vaimoa (tai naapurin Penttiä)? Datahan on täysin anonyymiä eikä Samsung pysty mitenkään identifioimaan sinua siitä, vaikka viimeiset 500 seksikertaa täsmäisikin big datassa millisekunnilleen täydellisesti sen kanssa mitä älykellosi mittaa sykettä ja liikettä. Voihan sen positiiviseksi nähdä, jos tällainen data sitten alentaa xs-kokoisten kondomien hintaa esim. 50 eurosenttiä per paketti.
 
Lg on jo kerran jäänyt kiinni kymmenisen vuotta sitten. Ei mennyt konkkaan.
Toisaalta tuon jälkeen on tullut merkittävästi vahvempia suojauksia kuluttajien tiedoille, ainakin euroopassa. Eli taloudelliset seuraukset vakoilusta saattaa olla aika merkittävät. En tosin usko, että ihan "menee konkkaan" -luokkaa, vaan lähempänä sitä "heilauttaa hetkeksi osakekurssia" tasoa. Eipä noille muutaman miljardin sakot olis muuta kuin hintalappu kuluttajien datalle. Vaikka saisivat maksimisakot eli sen 4% liikevaihdosta, niin se olis silti alle 8 miljardin sakot (jos katsoin luvut oikein). Firmalla on käteistä ja käteiseen verrattavaa varallisuutta jemmassa reilu 70 miljardia kuitenkin.

Jos joku on digitalisaation haittapuoli, niin juurikin tietojen väärinkäsittelystä ja muusta kikkailusta tulevat lähes merkityksettömät seuraukset. Paljon on puhetta kuluttajien suojaamisesta, mut rangaistukset on luokkaa parkkisakko jos kuluttajaan verrataan.
Nostetaan minimisanktio tietoturvarikkeistä 5% liikevaihdosta ja rangaistusväli vaikka 5-30% ton 4% sijaan, niin alkais tuntumaan. Lisäksi vois olla pakollinen 1% korotus jokaiselta kuukaudelta toiminnan kestosta (tahallisuus huomioiden).
 
Yle uutisoi että henkilökortissa henkilötunnuksen sisältänyt viivakoodi on nyt uusissa korteissa qr-koodi. Mätänetin, työterveyden ja muiden skannerit eivät enää pysty lukemaan koodia. Qr-koodi on teknisesti edistyneempi koodi, tukee korkeampaa redundanssia lukuvirheiden torjumiseksi ja säästää tilaa. Nyt seurauksena kuitenkin moni palvelu ei enää toimi sillä ja firmat joutuvat investoimaan uusiin laitteisiin.

Viivakoodin luku on ilmeisen helppoa alkeellisilla 80-luvun laitteillakin ja siihen riittää 1-ulotteinen valontunnistin ja alkeellinen logiikka. Qr-koodi taas vaatii digitaalista kuvaskanneria, alkeellista hahmontunnistusta ja prosessoria ohjelmistoineen. Mietin lähinnä, miksei korttiin voinut jättää molempia koodityyppejä toistaiseksi? Onko tila tosiaan niin vähissä. Ainakin marginaalissa näyttäisi hyvin olevan tilaa.
 
Yle uutisoi että henkilökortissa henkilötunnuksen sisältänyt viivakoodi on nyt uusissa korteissa qr-koodi. Mätänetin, työterveyden ja muiden skannerit eivät enää pysty lukemaan koodia. Qr-koodi on teknisesti edistyneempi koodi, tukee korkeampaa redundanssia lukuvirheiden torjumiseksi ja säästää tilaa. Nyt seurauksena kuitenkin moni palvelu ei enää toimi sillä ja firmat joutuvat investoimaan uusiin laitteisiin.

Viivakoodin luku on ilmeisen helppoa alkeellisilla 80-luvun laitteillakin ja siihen riittää 1-ulotteinen valontunnistin ja alkeellinen logiikka. Qr-koodi taas vaatii digitaalista kuvaskanneria, alkeellista hahmontunnistusta ja prosessoria ohjelmistoineen. Mietin lähinnä, miksei korttiin voinut jättää molempia koodityyppejä toistaiseksi? Onko tila tosiaan niin vähissä. Ainakin marginaalissa näyttäisi hyvin olevan tilaa.
Tuokin on taas vähän tekemällä tehty ongelma, kuitenkin aivan sama viivakoodi on ajokortissa, henkilökortissa ja KELA-kortissa ja varmaan aika monessa muussakin vastaavassa kortissa. Viivakoodissahan on vain henkilötunnus. Itsekin näytän milloin mitäkin korttia esim apteekissa, mikä nyt ensimmäisenä sattuu lompakosta kouraan osumaan. Toki jonkinlaisen siirtymäajan olisi voinut printata korttiin molemmat, sekä perinteisen viivakoodin että QR:n.
 
Yle uutisoi että henkilökortissa henkilötunnuksen sisältänyt viivakoodi on nyt uusissa korteissa qr-koodi. Mätänetin, työterveyden ja muiden skannerit eivät enää pysty lukemaan koodia. Qr-koodi on teknisesti edistyneempi koodi, tukee korkeampaa redundanssia lukuvirheiden torjumiseksi ja säästää tilaa. Nyt seurauksena kuitenkin moni palvelu ei enää toimi sillä ja firmat joutuvat investoimaan uusiin laitteisiin.

Viivakoodin luku on ilmeisen helppoa alkeellisilla 80-luvun laitteillakin ja siihen riittää 1-ulotteinen valontunnistin ja alkeellinen logiikka. Qr-koodi taas vaatii digitaalista kuvaskanneria, alkeellista hahmontunnistusta ja prosessoria ohjelmistoineen. Mietin lähinnä, miksei korttiin voinut jättää molempia koodityyppejä toistaiseksi? Onko tila tosiaan niin vähissä. Ainakin marginaalissa näyttäisi hyvin olevan tilaa.

Malliesimerkki siitä, kuinka julkisella puolella ei vaan osata, kun virkoihin pääsee puoluekirjoilla ja hyväveli-verkoistoilla eikä ammattitaidolla.
Ne pomot, ketkä tämän päätöksen tästä uudesta kortista tekivät pitäisi potkia pihalle ja laittaa henkilökohtaisesti maksamaan ksutannukset siitä, että otetaan käyttöön uusi kortti jossa on molemmat.
 
Tämä on hiukan ongelmallinen kehitys, kun kuluttajalla ainut keino on turvautua siihen, että viranomaiset esim. pistotarkistuksilla analysoivat laitteiden liikennettä. Laitteissa on täysi valmius vakoilla ja vuotaa tietoa koska tahansa. Kun tuo systeemi on paikallaan, ei vaadi kuin yhden bitin kääntämisen niin tieto lähtee ulos. Sen bitin voi kääntää vaikka hakkeri, joka samalla voi ainakin teoriassa ohjata sormenjäljet kulkemaan omalle palvelimelleen.
Tämä ei onneksi ole ainakaan kokonaan totta vaan tältäkin foorumilta löytynee osaamista seurata töllön verkkoliikennettä. Eihän siihen tarvita muuta kuin joku Wireshark niin pääsee ainakin jyvälle paljonko dataa lähtee ja milloin.

Samaa mieltä olen vakoiluriskin olemassaolosta. Pahimmillaan viranomaiset vaativat pääsyn ko. bitin ohjaamiseen.

Tuossa nimenomaisessa tutkimuksessa se ei ollut kuitenkaan se juttu, kun ominaisuuden voi ottaa pois käytöstä, eikä ole viitteitä etteikö asetus myös purisi. Itse asiassa on aika varmaa, että olisivat sen tuossa yhteydessä maininneet, jos eivät olisi havainneet testilaitteiden lähettävän edes kuvakaappaustulosten sormenjälkiä niiden "kyllä, haluan personoitua sisältöä" -asetusten ollessa pois päältä. Joku muu valmistaja sitten taas tekee mitä tekee, mutta se on eri asia.
Ainakin omassa TV:ssä kerättyjen tietojen käyttämisen kohdennettuun mainontaan voi estää mutta ohjeteksti on huomattavasti tulkinnanvaraisempi sen suhteen miten tämä vaikuttaa tietojen _keräämiseen_. Tietojen kerääminen tässä on ongelma, eikä niinkään mainonnan kohdentaminen.

Toisaalta en ole hyväksynyt TV:n käyttöehtoja enkä availlut mitään tilejä, joten valmistaja ei voi väittää, että sillä olisi GDPR:n edellyttämä asiakkaan hyväksyntä. Jos se siitä huolimatta kerää laitteeseen yhdistettävää dataa, voipi EU:lta tulla isohko lasku?
Muutenkin, vaikka TV:n käyttöönottaja olisi hyväksynyt ties minkä kyttäyksen, tämä ei voine oikeuttaa muiden henkilöiden kuin käyttöönottajan kyttäämistä?
Analogisella ajalla oli Finnpanel, jossa jokaisella valittujen kotitalouden jäsenillä oli laite jolla kerrottiin sille telkkarille mitä katsoi.
Vuonna pieru ihmiset katsoivat telkkaria useamman naapurin kanssa. Silloin tosin oli yksi kanava ja silläkin kai aika rajoitetusti lähetyksiä.
Finnpanel varmaankin oli täysin vapaaehtoinen?
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
254 690
Viestejä
4 429 742
Jäsenet
73 400
Uusin jäsen
Tepukka

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom