En tosiaan lukenut juttua, mutta uskoisin, että jos kirjaudut sisään, niin selaimella voi jatkaa työskentelyä vaikka netti kuinka pätkisi. Se kirjautuminen ei tietenkään onnistu, mutta sen voinee tehdä kun juna on asemalla ja netti toimii.
Joo, sillä tavalla toki toimii ainakin tiettyyn pisteeseen saakka.
En kyllä luottaisi huonoon nettiin tuossa tapauksessa. Voi tapahtua ihmeitä kun yhteys taas palautuu tai selain kaatuu tai mitä vaan
Junasta, tai vaunuista riippuu miten hyvin siellä sisällä puhelin/mokkula netti toimii, siinä mielessä junan omilla modeemeilla paljon paremmat edellytykset, vaikka olisi vain samaan verkkoon yhteydessä (en nyt uskalla väittää miten VR on netin tänäpäivänä toteuttanut) missäkkin vaunutyypissä. Mutta ihan käytännössä sillä omalla mokkulalla voi saada nopeamamman yhteyden joillain väleillä ja vaunuilla se puhelin netti toimii varsin hyvin monenlaiseen käyttöön, mutta tokin niihinkin voi pettyä, jos minimi vaatimus taso lähenee kiinteää, pienellä viiveellä 10/10 Mb/s 99,99%
Joo, ainakin kannattaa varmistaa, miten se selainappis käyttäytyy kun netti pätkii ja kun sen vain sammuttaa ja uudelleenavaa. Mutta jos haluaa tehdä varman päälle, niin lokaalisti vaan se teksti talteen ja pastettaa pilveen kun taas on netti käytössä.
Juuri tämä, kandi tai gradutyön tekemiseen ei tarvita mitään jatkuvaa nettiyhteyttä kun kyseessä on aika yksinkertaista raportointia. Jos tarttee, on työn suunnittelussa menny jotain pahasti pieleen. Kandityötä voi kirjoittaa vaikka muistioon mistä sen kopioi wordiin kun taas on netin ääressä. Aineiston olisi voinut ladata koneelle tai avata selaimeen, jotta siihen voi matkan aikana tutustua jne.
Toki pilvipalveluissakin on sitä, että ainakin Dropbox, Seafile ja vastaavat synkkauspalvelut luovat joskus xxx's conflicted copy of gradu.docx -tiedostoja, kun jotain sattuu. Ja Windows-ympäristöissä voi vaivata lukko-ongelmat (ainakin Seafilen pilvessä). Syncthing voi kaatua vääränlaiseen tiedostonimeen ja esim. Android-appissa pitää avata Syncthingin webbimuotoinen debug-konsoli, jotta näkee mikä meni vituiksi. Yliopistolla hostattu overleaf on myös korruptoinut tietokantansa. Overleaf on aikamoinen kasa kusta ja paskaa myös backendinsä osalta.
Pilvipalveluiden edut eivät ole pelkästään ryhmätöissä, vaan oikeuksien jakamisessa, helpossa tavoitettavuudessa kaikkialta, automaattisessa varmistuksessa ja versionhallinnassa jne. Oppilaitosten omat paikalliset verkkolevyt ovat vähitellen jäämässä taka-alalle, tai poistumassa kokonaan. Ja kun oppilaat jakavat ristiin rastiin materiaaleja sieltä pilvestä kuitenkin opiskeluidensa aikana, niin on aika luonnollinen jatkumo, että siellä työstetään myös niitä opinnäytteitä jne.
Sillon niitä pilvipalveluita varmaan pitäisi osata käyttää eikä marista kun netti ei toimi eli on valittu omaan osaamistasoon liian tekninen toteutustapa,jos tekniikkaa ei ymmärrä ja sen rajoitteita.
Tervetuloa työelämään. Verkkolevyistä ollaan oltu luopumassa yrityksissä jo vuosikausia. Jostain Seafilestä en ole kuullutkaan.
Yritys ei ole oppilaitos.
Ei olekaan. Oppilaitoksilla on vielä vähemmän rahaa.
Paino sanalla automaattisessa. Niin kauan kuin varmuskopiointi pitää tehdä manuaalisesti, se jää monelta tekemättä vaikka olisi sinänsä helppoa. Ei ole joko osaamista, ei tule koko asia mieleen, tai ei viitsitä. Kun se koulu ohjaa opiskelijoita tekemään gradunsa Office + OneDrivellä (tai vastaavalla), se gradu tulee kaikilla automaattisesti varmuuskopioitua. Kaikki muut pilvipalveluiden edut siihen päälle. Tuttu teki juuri gradun Jyväskylän yliopistoon ja siellä oli juurikin MS:n tuotteet käytössä.
Siltä vähän vaikuttaa. Oma työ ohjelmisto alalla vaati lähes aina nettiyhteyden nykyään, mutta jos sitä ei ole niin sit tehdään esim. koodin refaktorointia ynnä muita tylsiä juttuja jotka tuppaa muuten jäädä tekemättä.
Nyt melkein joutuu käytetään mielikuvitusta missä ei olisi vielä luovuttu(* verkkolevyistä ja ei olisi halua niistä luopua. ja miten niiden kanssa pärjäillään. Ehkä tässä nyt ajatteli tuon liianperinteisesti. Joo jossain yhden hallin metallintyöstä pajalla voi jotain tiedostoja olla verkkoleveyllä, ollut aina ja on edelleen, joku ne hanskaa. ja joku järjestelmä ymärtää vain jotain, FTP voi olla käytössä.
Onko tässä taasen kadonnut se lainaa / vastaa nappi ? joo sori, ei negatiivisesti, en vaan osannut muotoila hauskasti ja positiiviesti.
Ketjussa keskusteltu tuosta postauksesta.
Koska Google Drive on alkanut osaamaan kuvien synkan? Tuon takia päädyin OneDriven käyttäjäksi Dropboxista luopuessani kun Google Drivessa ei ollut toiminnallisuutta synkata puhelimesta kameran kuvat tietokoneelle.
Google itse asiassa lopetti kuvien synkkaamisen driveen, jostain käsittämättömästä syystä, 2019. Pitäiskin tarkistaa joko tuohon olisi tullut joku helppo kikka.
...jos siis halutaan että homma perustuu kännykkäverkkoon. Asian korostaminen on tietenkin VR:lle edullista, koska kännykkäverkon kattavuus ei ole sen vastuulla, ja se voi syytellä operaattoreita sen sijaan että se pistäisi itse euroakaan tiskiin ongelman ratkaisemiseksi. Ja miksi laittaisikaan, kun ei ole oikein mitään näyttöä että asiakkaat olisivat valmiita maksamaan toimivasta netistä erillisen hinnan tai junalipuistaan vastaavasti enemmän.
. Ongelma tuskin koskee juuri Eurooppaa koska junat ajaa käytännössä asutusalueen keskellä ja känny kuuluu joka paikassa, eikä jenkkilää, jossa junassa kulkee vain rahti.
Starlinkki katolla pätkisi varmaan enemmän kuin 3G/4G/5G, käytännössä jokaisessa rautatietunnelissa, koska vaatii esteettömän näkyvyyden taivaalle.
Esim. Tampere-Helsinki-välillä taitaa olla tasan kaksi tunnelia, Pasilan asemalla ja Tampereen aseman vieressä.
Höpöhöpö, Starlink ei tarvi mnkään muun verkon tukea yhtään mihinkään, se on ihan oma verkkonsa.Eikä se muutenkaan toimi liikkeessä ilman tuota mobiiliverkon tukea, joten vähän huono idea
www.tesmanian.com
Jep, eikä mikään silti estä tekemästä sitä sen Starlinkin jälkeistä reititintä sellaiseksi että se nojautuu kännykkäverkkoon jos sellainen on saatavilla ja Starlink pätkäisee. Eikä Starlink ole välttämättä ainoa operaattori jolla on tarjolla satelliitti-internet, vaikka se taitaa olla ainoa(?) joka myy sitä suoraan kuluttajille.
VR:stä se on pitkälti kiinni millainen verkko sinne radanvarteen sitä varten tehdään. No myönnän, ei ihan noin yksioikoista, koska jotkut on keksineet valtion pitäisi latoa rahaa tiskiin, niin siitä seuraa se että VR:n kannattaa himmailla, odottaa tuleeko sitä rahaa. VR tapauksessa lisäväriä tuo se että VR on valtion yhtiö. ja ei ehkä tavoiteltavaa että valtio lähtee tukemaa oman yhtiö kilpailuasemaa. VR tosin jahkailulla siinäkin tilanteessa että jos radoille alkaa tulla henkilöliikenteessä kilpailua, niin valuisiko VR rahat kilpailijoiden hyödyksi......jos siis halutaan että homma perustuu kännykkäverkkoon. Asian korostaminen on tietenkin VR:lle edullista, koska kännykkäverkon kattavuus ei ole sen vastuulla, ja se voi syytellä operaattoreita sen sijaan että se pistäisi itse euroakaan tiskiin ongelman ratkaisemiseksi. Ja miksi laittaisikaan, kun ei ole oikein mitään näyttöä että asiakkaat olisivat valmiita maksamaan toimivasta netistä erillisen hinnan tai junalipuistaan vastaavasti enemmän.
(Olin vähän masentunut siitä että TM, jonka pitäis olla tuollainen tekniikka-niilonäppäröintilehti oli tehnyt tuollaisen jutun jossa VR:n duden annettiin selittää juttu pelkästään omasta näkökulmastaan ilman mitään kritiikkiä - tai siis, tuohan kuului niiden sellaiseen juttusarjaan jossa annetaan jonkun asiantuntijan kertoilla omasta tontistaan aika vapaasti, ja silleen se oli ihan linjassa, mutta asiaa olisi ehkä voinut kyllä käsitellä jotenkin laajemminkin).
Jotenkin luulis että olis ihan mahdollista teipata vaikka Starlinkit junan kattoon ja vetää siitä WLAN mesh kaikkiin vaunuihin, jos nyt haluaa (ja varmaan haluaa) jotain suht pitkälle COTS -ratkaisuja. Muutenhan, kun juna kuitenkin kulkee sähköllä piuhan päässä, niin ei varmaan ole mahdotonta enkoodata sinne dataa, jos se kerran onnistuu jollain halvoilla kiinanpulikoilla kotipistorasioihinkin, mutta siinä tulee omat ongelmansa, 10kV on vähän eri juttu kuin 230V eli kun se pulikka kärähtää ja pitää vaihtaa niin sitä ei voi tehdä naapurin Keijo. Puhumattakaan että tuollaista järjestelmää ei taida olla mistään suoraan saatavilla, koska sen ainoat potentiaaliset asiakkaat olisi VR ja SJ, ja ehkä joku perä-Kanadan rautatieyhtiö
Ei kai missään vaiheessa kyse ole ollut teknisestä esteestä, vaan rahasta. Teknologia (eli matkapuhelinverkko) on ollut olemassa vuosikausia. Pitäisikö operaattorien kustantaa verkon rakentaminen? Valtion? Pitäisikö VR:n kustantaa ja maksattaa matkustajien lipunhinnassa? Hallitus veti vajaat 5M euroa pois verkon parantamisesta kesäkuussa. Parempia aikoja odotellessa.
yle.fi
Toki, mutta se on vielä vähän yksinkertaistus, tuossa on kyse siitä kenen se raha pitäisi investoida. En mä ainakaan VR:n toimarina sitä rahaa löisi tiskiin jos olis mahdollista että sais jotenkin muilutettua teleoperaattorit hoitamaan homman, valtion piikkiin tai ilman. Ja teleoperaattoreita varmaan ketuttaa jo lähtökohtaisesti ylläpitää syrjäseutujen tukiasemia, mitkä varmaan puskee aika mehevää pakkasta / masto. Ja valtio miettii että montakohan sairaanhoitajaa tarvii irtisanoa että saadaan rahat kasaan...
Jutun pointti varmaan oli tämä, mutta esimerkki oli hieman onneton, kun esim. Wordissa on tosiaan 1983 asti ollut paikallinen tallentaminen ominaisuutena. Lisäksi esim. git ja vastaavat on kehitetty "viime aikoina" vastaamaan juuri noihin etähaasteisiin. Toki muitakin adhoc-verkkoja on kehitetty kuten Applen Airdrop. Eli tavallaan teknisesti tarvetta on vähennetty. Se on sitten toinen juttu, mihin käytännössä yhteiskunta on edennyt teknologiavalinnoissa.
Niin ongelmahan on, jos työ on vain yhdellä disketillä. Itse olen varmuuskopioinut jo 360 kB lerppujen aikaan ihan onnistuneesti. Vamuuskopio ja varmuuskopion disketille teippi sivuun suojasi oikein mainiosti alkuperäisiä tiedostoja peeloilulta.
Ehkä opiskelijoiden parissa, mutta esim. henkilökunnalla on omat haasteet, kun on tietosuojakysymyksiä. Ei välttämättä ole hyvä asia jos parhaiden kyberturva- ja droneosaajien tiedot tallentuvat palveluun, jota vaikka Putin "ylläpitää". Naapurimaissahan on ollut esimerkkejä uutisissa tällaisista, esim. tämä.
SpaceX/Starlink on tasan ainoa operaattori jolla on kunnolla toiminnassa nopea kaksisuuntainen liikkeessä toimiva sateliitti-internet.
Riippuu mihin maalitolpat pistää.
www.linkedin.com
Sat nettiketjussa kokemus palaute ollut että lapissa Starlink tarjoaa hyvää nettiä, etelässä kiinteissä käyttöpaikoissa katkonaista, syyksi päätelty se että Hanko-Oulu välillä radat ei ole sellaisia että olisi jatkuva näkyvyys/ yhteys tarjolla. No se ei tietenkään poissulje senkin hyödyntämistä, onhan se kiinteissäkin paikoissa "tavallista" että turvaudutaan useampaan yhteyden tarjoajaan, useampaan tekniikkaan.Riippuu mihin maalitolpat pistää.
Kuluttajalle toki noin, mutta B2B optioita on pari muutakin, ja niitä kai ihan aktiivisesti käytetään noissa lentokoneiden neteissä. Starlink lienee paras, matalimmalla radalla eniten lintuja, mutta kyllä noi kaikki periaatteessa riittäviä perus netinkäyttöön ovat (CS:aa niillä ei kannattane pelata). Kaikilla ei myöskään coverage riitä maanpinnalla Suomeen asti.
A comprehensive comparison between Starlink (LEO), OneWeb (LEO), and SES's O3b MEO (MEO) satellite services
INTRO Over the past decade, SATCOM satellite communication broadband systems have undergone significant evolution, marked by several key developments: High Throughput Satellites (HTS): These satellites have been central to advancements in SATCOM, providing higher data rates and capacities. Innovatio
Miksi käyttäisi junan wlania mihinkään tärkeään? Jos tietoturva on ongelma niin jakaa omalta puhelimelta yhteyden, toimii sen minkä toimii.
En tiedä käytännöistä siellä, mutta ei se MS:n oppilaitospilvi EU-alueella kuitenkaan sama ole kuin yksityishenkilöiden versio. Datakeskusten sijainti on EU-alueella, eikä dataa siirretä sen ulkopuolelle.
Julkinen wlan on julkinen, käyttää ken haluaa. Sama kuin hotelleissa jne.
Libre officessa on aivan valtavia ongelmia esim. sen kanssa, että se ei ole yhteensopiva mitenkään muun kuin oman formaattinsa kanssa. Pystyyhän se toki avaamaan ja luomaan .doc ja näitä dokumentteja, mutta sitten kun niitä dokumentteja alkaa avaamaan jossain wordissa, onkin kaikki asettelut päin persettä, mikään ei toimi ja kaikki sekaisin. Opettajalle ei oikein mikään muu ole turhauttavampaa kuin arvioida sellainen palautus, mikä on jonkun teknisen syyn vuoksi jotenkin rikki ja alkaa kinaamaan siitä opiskelijan kanssa, kun opiskelija ei tietenkään halua ottaa vastuuta siitä että hänelle "markkinoitu" ilmaisohjelmisto ei sitten ollutkaan yhteensopiva microsoftin formaattien kanssa ja vaatii erityiskohtelua. Ratkaisu tietysti on palauttaa PDFfänä, mutta se tuo taas ihan uudet ongelmat kun libre office tekee senkin väärin. Parempi siis toimia murphyn mukaan ja poistaa tälläinen virhemahdollisuus.
Kaikki, mitä tässä sanot, pätee nimenomaan MS Wordiin enemmänkuin LibreOfficeen.
Yritäpä avata siinä Wordissä sen LibreOfficen omaa formaattia oleva tiedosto, niin ei aukea ollenkaan.
Se, että vaaditaan palautuksia jossain M$:n bugisissa ja huonosti dokumentoiduissa formaateissa on vaan typerää.
Perustelut sen PDFn ongelmiin/vääryyteen tähän mennessä puhdas 0.
Mitä väliä, miten se wordissä näkyy? Ei sitä wördissä kannata katsella vaan kannattaa pitää se Libreofficen omassa formaatissa ja katsella ja muokata ihan siinä. Ja sitten printtaus/jakelu PDF:nä. Wördiä ei tarvi tasan yhtään mihinkään.
Se ei ole Wördin korvike jos pitää typerässä M$-infrassa käyttää typeriä Microsoftin formaatteja.
Mua ei sinällään kiinnosta missä päässä se ongelma on, enemmänkin se että jos tiedoston pyytää palauttamaan doc, docx tai pdf muodossa, mitkä on yleisiä käytettyjä tiedostomuotoja toisin kuin joku libre officen oma muoto, niin sillon sen tiedoston pitäisi näkyä niissä oikein. Homma vaan menee tollasessa massakoulutuksessa siten, että kaikki opiskelijat ei voi vaatia että opettajan pitää tarkastaa niitä tehtäviä jossain just heidän haluamassaan formaatissa just heidän haluamallaan ohjelmalla. Kyllä ne palautusformaatit on annettuna ja niitä tarttisi noudattaa ja oppilaitos tarjoo työkalut niissä palautuksen onnistuneeseen tekemiseen.
Etenkin jos se koulu käyttää jotain Office 365:ttä, jota myös opiskelijat voi käyttää, niin täysin järkevää vaatia ne palautukset sen kanssa hyvin toimivissa formaateissa.
Sen takia on olemassa erikseen muokkausformaatit ja julkaisuformaatit. Muokkausformaatteja ovat esim. MS Wordin .doc ja .docx ja LibreOfficen .odt. Julkaisuformaatteja taas ovat esim. PDF ja PostScript.
Paljon pyörii mikrosoftin formaattien ympärillä vielä tänäkin päivänä, tykkäsi siitä tai ei. Mun mielestäni ei ole "puolueellista" puhua wordin tiedostomuodoista yleisinä käytettyinä tiedostomuotoina, koska tämä vaan on yks kylmä fakta. On muitakin erityiskäyttöön esim. latex, mutta joku odt on melkonen kummajainen. Koronan jälkeen erityisesti myös etätyötaidot on noussu sellaiseksi asiaksi, mihin halutaan panostaa opetuksessa. Eli käytännössä siihen, että osataan käyttää tiettyjä ohjelmistoja, mitkä ovat yleisesti käytössä, vaikka ne googlen tai mikkisoftan pilvipalvelut. AMK on vielä enemmän työelämäsuuntautuneempi mitä yliopisto, joten työelämässä käytössä olevia toimintatapoja yritetään siellä opettaa välillä enemmän ja välillä vähemmän onnistuneesti.
Jos opiskelijat tajuaisivat edes perusasiat, niin mitään ongelmia ei näiden palautuksien kanssa olisi. Jos rajottaa formaattia liikaa esim. palautus vain PDF, tulvii sähköposti kyselyistä että käykö se tai tämä tai tuo koska en osaa tehdä pdffää. Tai palautukset on valokuvattu jollain ultra super HD kuvanlaadulla tietokoneen ruudusta, tehty PDF jollain ilmaiskonvertoijalla ja tarkastusohjelmistossa näkyy koko ruudulla tyyliin ruutupaperin ruudun kokoinen alue. Jos taas rajoittaa tiedostokokoa minkä saa palauttaa estääkseen tämän, kuvan kokoahan ei muuteta vaan alennetaan laatua ja sanotaan että ei voinu palauttaa parempaa, paska rajotus. Joo, ja tietty voi sanoa että jos et osaa tehä luettavaa PDF niin sillon et läpäise kurssia. Tää toki tekee sen että seuraavaksi joku vie asian eteenpäin ja joutuu kirjottelemaan jotain vastineita sille että miksi kurssikuvauksen vaatimuksissa ei kerrottu, että kurssilla vaaditaan kykyä luoda PDF.
Kouluissa kannattaa käyttää sellaisia formaatteja, jotka tekevät hommasta mahdollisimman helppoa molemmille osapuolille.
Kyllä täällä jokainen tasan tarkkaan tietää mistä tässä on kyse. Mutta sä et nyt jotenkin osaa ymmärtää toisten argumentteja.
Niin kuten sanoin, se microsoftin muokkausformaatin käytölle on se syy ettei kukaan halua sähköpostitulvaa siitä että ei osata tehdä PDF tiedostoa, tai jotain jättikuvia tulosteista sähköpostiin...ja se julkaisuformaattikaan ei ole mikään oikotie onneen sillä taas omakohtaisella kokemuksella se libre office pystyy senkin tekemään väärin siten, että toisella koneella näkyy ja toisella ei.
Joku fonttien puuttuminen tai eri versiot on niin marginaalinen ongelma, että ei sen takia tarvi alkaa tekemään hommia vaikeammaksi.
