Tuo mainitsemasi BlendOS on oikein mielenkiintoinen ratkaisu, käytännössä toteuttaa useiden järjestelmien ajamisen muistaakseni lxc-containereilla. VanillaOS:ään pitää perehtyä, taitaa käyttää melko tehokkaasti btrfs:n ja lvm:n ominaisuuksia hyväkseen, mutta nyt ollaan jo melko kaukana keskustelun aiheesta.
No tämä ei yksinkertaisesti ole totta. Voit vaikka distrowatchista katsoa pienen listan pakettien versioita ja huomata, että ovat jo nyt vanhentuneita. Esim. kernelistä on Debianissa 6.1, kun noin kahden viikon päästä tulee jo 6.4.
Nojoo, on se jokusen version perässä, olisi kait pitänyt tarkentaa, että ei niin vanhentunut kuin yleensä ja käsittääkseni tuossa saa klikkaamalla testing sourcet päälle ettei tarvitse sitäkään vaivaa nähdä copypasteamiseen?
Juu ja ei se lopulta nyt mitenkään käyttökelvottoman vanha ole. Jos haluaa pysyä uusimmista perillä, käyttää rolling release -distroa. Debian on yleensä näin uuden julkaisun jälkeen niin tuore kuin voi olla. Ja kaksi edellistä versiota oli jo ihan raikkaita uutena yleisesti ottaen. Työpöytäkäytössä nyt jos haluaa uusimmat Pipewire/Wayland/Vulkan-jutut niin pitää päivitellä ahkerasti.
Muokkasin aiempaa viestiäni, mutta kyllä Debiani jää väliin hiljalleen kuten jopa sen pohjaisetkin. Niin merkittävä kuin olikin, niin oikelta ja vasemmalta on muualla tultu ohi alueella kuin alueella.
Kiitos tästä!Kuinka light pitää olla? Debian-pohjainen Q4OS Trinity toimii Pentium kolmosellakin. (Hitaahkosti, mutta toimii.)
En ole nixiä vielä testaillut, mutta kuulostaa mielenkiintoiselta, menee toki oftopikiksi, mutta mikä siinä on mahtavaa ja mitä uutta tuovat muihin paketinhallintoihin verrattuna, käsittääkseni säätäjän ja konffaajan unelma. Gentoot, lfs:t sun muut järjestelmät on tullut säädettyä, mutta aina olen palannut debianiin, ties vaikka vaihtaisin nixOS. Eihän debianin ole tarkoituskaan olla uusinta uutta, vaan täysin stable ja toimiva.
No Debianin voi rakentaa debootstrapilla ihan tyhjästä. Peruspakettien jälkeen aptilla sitten asentaa loput. Kevyin asennus on vain muutama kymmentä megatavua.
Linux ansaitsisi oman alaosion sekä uutiisin että softakeskusteluun.
Kokeile HaikuOS ja KolibriOS myös. Kummassakaan ei ole Linux-kerneliä, mutta toiminta sama.
Lyhyitä uutisia voi kirjoittaa kuka tahansa. Uutistoimituksella henkkoht Linux osaaminen ja kiinnostus on kovin vähäistä
Distrot eivät yleensä paljon muuhun ota kantaa kuin käännös- ja ajoaikaiseen konfiguraation ja pakettivalikoimaan. Joissain myös paikkauksia. Samoista osista on vaikea tehdä kovin erilaista. Työpöytäkäytössä koot ovat kasvaneet, kun pelkkä näyttömuisti triplapuskuroituna voi viedä 4k-näytöllä 70 megaa. Jos edes riittää. 64-bittisyyden myötä myös cpu-tehokkuuden nimissä kasvatettu muistinkulutusta.
Luonnollisesti. Siksi fragmentaatiota pitäis vähentää ja paljon. Ihmisten pitäisi uusien .iso-tiedostojen luomisen sijaan osallistua jo olemassaolevien distrojen kehittämiseen.
