DDR4 vs DDR5: Testissä Intel Core i9-12900K

Sampsa

Sysop
Ylläpidon jäsen
Liittynyt
13.10.2016
Viestejä
12 974
12900k-06-1024x718.jpg


Sampsa kirjoitti uutisen/artikkelin:
Testasimme io-techissä Intelin uuden Alder Lake -koodinimellisen Core i9-12900K -prosessorin julkaisun yhteydessä uudella Z690-piirisarjalla ja DDR5-muisteilla. Prosessoriin integroitu muistiohjain tukee DDR5-muistien ohella kuitenkin myös DDR4-muisteja, joten testaamme tässä artikkelissa suorituskykyä niillä. Lisäksi tutustumme DDR5-muistien ominaisuuksiin ja eroihin verrattuna DDR4-muisteihin sekä testaamme eri nopeuksisia DDR4- ja DDR5-muisteja.

Lue artikkeli: DDR4 vs DDR5: Testissä Intel Core i9-12900K

Linkki alkuperäiseen juttuun
 
Viimeksi muokattu:
On kyllä erittäin pienen marginaaliporukan tuote tuo ddr5 tässä vaiheessa näillä ominaisuuksilla ja hinnoilla, sen hinta-tehosuhde on niin surkea. Toivottavasti ddr5 kehittyy odotetusti, ettei tilanne kestäisi kovin montaa vuotta tällaisena.

Jos tuohon ddr5-kokoonpannoon vaihtaisi 12600k cpu:n, niin hinta olisi suunnilleen sama kuin 12900k + dd4 kokoonpanolla. 12600k+ddr5 ei voittaisi montaakaan testiä, Tom's Hardwaren arvostelun perusteella Lightroom-testissä se pääsisi jo lähelle ja joissain muissa Adoben testeissä olisi nopeampi kuin 12900k+ddr4.
 
Jännä miten isot erot on prossutestin tuloksilla ja näillä. Esim. Adobe lightroom classic. Prossutestissä 51sec ja nyt meni 43. DDR5 muisteilla.
 
Jännä miten isot erot on prossutestin tuloksilla ja näillä. Esim. Adobe lightroom classic. Prossutestissä 51sec ja nyt meni 43. DDR5 muisteilla.

Tässä testissä vielä päälle Intelin vakio PL1=PL2=241W asetuksen sijaan Asuksen emolevyn optimoidut Remove all limits -asetus, jolla hieman lisää suorituskykyä sekä ylikellotustestien jäljiltä VBS eli Virtualization-Based Security oli pois käytöstä.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitoksia testistä. Toi Raw-kuvien siirto 61s vs 43 on kyllä huomattava parannus.
Kun videoiden (DaVince, Premier) siirrossa ero oli olematon.

7-zip pakkauksessa ero oli 89 vs 125Gpis, mutta purussa ero olematon.
Mikä nuo selittää?
 
Kiitos tästä mielenkiintoinen artikkeli.

Löytyykö jostain hyvää testiä, jossa olisi vertailua edelliseen sukupolven suorittimiin.
 
Tässä testissä vielä päälle Intelin vakio PL1=PL2=241W asetuksen sijaan Asuksen emolevyn optimoidut Remove all limits -asetus, jolla hieman lisää suorituskykyä sekä ylikellotustestien jäljiltä VBS eli Virtualization-Based Security oli pois käytöstä.

Tuleeko näin ilmi paremmin se ns. best case skenaario DDR5-muisteille? Miltä erot näyttävät jos ajetaan speksinmukaisesti vakiona, jos vaikka haluaisi säilyttää takuut raudassa?
 
Hyvää testiä taas! Olis ollut kiva nähdä oikeasti vielä kireämmillä ja kellotetuilla ddr4 muisteilla testiä. pystyykö kireät ddr4 pieksemään ddr5 muistit.
 
Olisi mielenkiintoista nähdä vertailu dual channel tilassa eli 1x ddr5 vs 2x ddr4

Ainakin teoriassa yksi tikku saattaisi kellottua paremmin ja näkisi tarviiko kahta ddr5 tikkua.
 
Itseäni oilis kiinnostanut samanhintaisten kampojen testi eli ois otettu esimerkiksi
1636644907332.png


Tai joku muu noin 350€ kitti. nuohan ovat Puolta pienemmät mutta tällä hetkellä varsin riittävät vielä ja olisi voinut testata miten tuo latenssi vaikuttaa kun nopeudet ovat satojen megahertsien sisällä toisistaan.
 
Ihan mielenkiintoinen testi, erityisesti itse katselin noita pelitestejä.
 
omituista kuinka erot vaihtelee.
Jotkut sovellukset hyötyvät enemmän kaistasta ja toiset taas latenssista.

Vitosen kaista on noin 50 % suurempi. Aida64 latenssit olivat 56 ns vs. 73 ns (DDR4 vs. DDR5).

Jos/kun joskus muutaman vuoden sisällä DDR5 pääsee yhtä pieneen tai pienempään latenssiin, niin vasta sitten se voittanee kaikissa sovelluksissa.
 
Tuleeko näin ilmi paremmin se ns. best case skenaario DDR5-muisteille? Miltä erot näyttävät jos ajetaan speksinmukaisesti vakiona, jos vaikka haluaisi säilyttää takuut raudassa?

Nähdäkseni mikään käytetty asetus ei evää prosessorin takuuta.
 

LIMITED WARRANTY DOES NOT COVER: Product which has been modified or operated outside of Intel’s publicly available specifications, including where clock frequencies or voltages have been altered, or where the original identification markings have been removed, altered or obliterated. Intel assumes no responsibility that the Product, including if used with altered clock frequencies or voltages, will be fit for any particular purpose and will not cause any damage or injury.

Ainakin jos tuota lukee niin voisi kuvitella että muuten kuin vakiona ajamalla menee takuut. XMP:kin lasketaan kellottamiseksi (XMP Warranty void).


edit: Powerlimittien poistosta ei ilmeisesti ole varmaa vastausta oikein missään. Esim. tässä techradarin jutussa arvellaan että se voisi evätä takuun: Motherboard makers find loophole to overclock locked Intel processors mutta Inteliltä ei ole saatu kommenttia.
 
Viimeksi muokattu:
Ainakin jos tuota lukee niin voisi kuvitella että muuten kuin vakiona ajamalla menee takuut. XMP:kin lasketaan kellottamiseksi

Teoriassa joo. Käytännössä ainoa tapa menettää takuu lienee se, että takuukeissiä avatessa mainitsee ajaneensa osia muilla kuin vakioasetuksilla. Oli se sitten alivoltitettuna tai ylikellotettuna.
 
Sampsan rautaisannos! Hyötypuolella ero näytti olevan merkittävästi DDR5:sen eduksi. Jos nuo testattavat ohjelmat olivat poikkeus, niin sitten voin yhtyä, ettei DDR5 tarjoa parempaa suorituskykyä DDR4:seen verrattuna. Jos ei, niin hieman huonommalla pelisuorituskyvyllä on vain vähän tai ei ollenkaan merkitystä, sillä näillä kamppeilla tuskin tyydytään Full HD-resuluutioon.

Hyvää testiä taas! Olis ollut kiva nähdä oikeasti vielä kireämmillä ja kellotetuilla ddr4 muisteilla testiä. pystyykö kireät ddr4 pieksemään ddr5 muistit.

Aika kireitä olivat jo ainakin omasta mielestä. Tuosta eteenpäin aika lillukanvarsia, ellei jollain ilveellä TridentZ RGB -kitti venyisi samoilla latensseilla +3600 MHz. Vertailuun tulee kyseeseen myös DDR5 kapuloitten kellottamiset ja twiikkaukset, joita on kohta Sampsalta luvassa. Verrata voi toki ilmankin, mutta se ei ole koko totuus.

Nyt on hyvä hetki odottaa DDR5:sen kehittymistä, kun sen saatavuus ja hinta on muutenkin lussua.
 

LIMITED WARRANTY DOES NOT COVER: Product which has been modified or operated outside of Intel’s publicly available specifications, including where clock frequencies or voltages have been altered, or where the original identification markings have been removed, altered or obliterated. Intel assumes no responsibility that the Product, including if used with altered clock frequencies or voltages, will be fit for any particular purpose and will not cause any damage or injury.

Ainakin jos tuota lukee niin voisi kuvitella että muuten kuin vakiona ajamalla menee takuut. XMP:kin lasketaan kellottamiseksi (XMP Warranty void).


edit: Powerlimittien poistosta ei ilmeisesti ole varmaa vastausta oikein missään. Esim. tässä techradarin jutussa arvellaan että se voisi evätä takuun: Motherboard makers find loophole to overclock locked Intel processors mutta Inteliltä ei ole saatu kommenttia.

Oma näkemys on se, että XMP-profiilin käyttö tai Asus Multicore Enhancement -ominaisuuden käyttö ei ole ylikellottamista, mutta jos aletaan manuaalisesti kertoimia ja käyttöjännitettä säätämään niin silloin voidaan todeta takuun menneen. Käytännössä kuitenkaan takuun kanssa tuskin tulee ongelmia muussa tapauksessa kuin että prosessorissa on fyysisesti vaurioita.

Mutta lopetetaan offtopic tähän.
 
Intelin lausunto ylikellottamisen ja XMP:n suhteesta prosessorin takuuseen.

1636650318751.png
 
Kyllä kelpaisi tuo Rawin kuvien käsittelynopeus, mutta hinnat niin poskettomia, että toistaiseksi mennään vielä pari vuotta DDR4:n kanssa, ennenkuin nuo vitoset yleistyy ja hinnat tasoittuu.
 
Hieman paremmilla ddr4 muisteilla saa kiritty eroaa kiinni esim 3600mhz c14 mutta hintataso on aika lähellä ddr5 muistien sekä yli 3600mhz joutuu usein gear2 asetusta käyttämään mitä heikentää suorituskykyä.
Plussa myös siitä että löytyy kauppojen hylllystä kun ddr5 muisteja on ainostaan eioota malleja tarjolla.
 
Testiartikkelissa ei tullut esille sitä, että korkeilla megahertzeillä toimiva muisti tekee useamman operaation samassa kelloyksikössä. Eli esim. DDR5 5200 MHz muisti tekee verrattuna DDR4 3600 MHz:een muistiin verrattuna 1 600 operaatiota, vaikka latenssi näillä nyt saatavilla DDR5 muisteilla on suuren tuntuinen.

Mutta, niitä 10 000 MHz DDR5 muisteja odotellessa (ja sitä RTX 3080 Ti:ää myös)..
 
@Sampsa mistäköhän tämän saa ladattua? "TUF Gaming Z690-Plus WiFi D4 -emolevyllä, johon oli päivitetty lokakuun lopulla julkaistu 0702 BIOS-versio. "

Asuksen omat sivut tarjoaa vaan 0503 versiota? :hmm: ja tuo näyttää kuitenkin olevan päivätty 2021/11/05 ööö... okei luulisi näiden menevän kuitenkin numerojärjestyksessä.
 
@Sampsa mistäköhän tämän saa ladattua? "TUF Gaming Z690-Plus WiFi D4 -emolevyllä, johon oli päivitetty lokakuun lopulla julkaistu 0702 BIOS-versio. "

Asuksen omat sivut tarjoaa vaan 0503 versiota? :hmm: ja tuo näyttää kuitenkin olevan päivätty 2021/11/05 ööö... okei luulisi näiden menevän kuitenkin numerojärjestyksessä.

Sain testejä varten uusimman betan Asukselta, varmasti pian tulee yleiseen jakoon. Tuo 0503 on oikeasti päivätty lokakuun alkuun vaikka nettisivut sanoo muuta.
 
@Sampsa mistäköhän tämän saa ladattua? "TUF Gaming Z690-Plus WiFi D4 -emolevyllä, johon oli päivitetty lokakuun lopulla julkaistu 0702 BIOS-versio. "

Asuksen omat sivut tarjoaa vaan 0503 versiota? :hmm: ja tuo näyttää kuitenkin olevan päivätty 2021/11/05 ööö... okei luulisi näiden menevän kuitenkin numerojärjestyksessä.
Tuolta löytyy linkki versioon 0707 jossa muistin jännitesäätö bugi fiksattu.
tai vaihtoehtoisesti suoralinkki lataukseen TUF-GAMING-Z690-PLUS-WIFI-D4-ASUS-0707.rar
 
Lahjakkaasti taas MHz ja MT/s sekaisin niin artikkelissa kuin kommenteissa. :thumbsup:
 
Itseäni oilis kiinnostanut samanhintaisten kampojen testi eli ois otettu esimerkiksi
1636644907332.png


Tai joku muu noin 350€ kitti. nuohan ovat Puolta pienemmät mutta tällä hetkellä varsin riittävät vielä ja olisi voinut testata miten tuo latenssi vaikuttaa kun nopeudet ovat satojen megahertsien sisällä toisistaan.

Itse olen tyytyväinen, että on testattu noin. Artikkeli vastaa kysymykseen: "Paljon häviän, jos en saa kaupasta DDR5-muisteja, vaan ostan semmoiset perus 3600MHz kapulat?". Varsinkin, kun DDR5-muistien saatavuus on mitä on (ja noissakin on 2kpl), niin tämä antaa hyvän kuvan siitä, mitä menetetään, jos ostetaan perusmuistia.

--

Nyt sitä 12600K testiä sitten ja mielellään jollain halvalla emolevyllä. Uskon ihan tosissani, että suurin osta 12-sarjan ostajista ostaa 12600K:n tai 12400F:n.
 
Lahjakkaasti taas MHz ja MT/s sekaisin niin artikkelissa kuin kommenteissa. :thumbsup:
Niin, voit seuraavaksi käydä antamassa palautteen myös muistivalmistajille etteivät tiedä mitä tekevät kun käyttävät tuotteissaan MHz esim.


Päivitän vaikka artikkeliin mukaan selvennyksen MHz vs MT/s mutta megahertseistä yleisesti nopeuden yhteydessä puhutaan.
 
Kiinnostaisi nähdä miten vaikuttaa integroidun näyttiksen toimintaan. Läppäreihin tosin menee ne, jotka eniten hyötyisi, mutta silti.
 
Hyvä testi. Jos jotain olisin kaivannut, niin vertailuna olisi käytetty myös neljää muistikampaa. Lähinnä kiinnostaisi, että ovatko suorituskykyerot tietyissä sovelluksissa vastaavia jos muistikampojen määrä tuplataan ja/tai miten nämä Intelin viralliset speksit (erot kahdella ja neljällä kammalla) vaikuttavat jos vaikuttavat suorituskykyyn.

Eli lähinnä kannattaako suhtautua uuteen DDR5 alustaan sellaisena, jossa kaksi muistikampaa on se mitä kannattaa käyttää joten ne kannattaisi mitoittaa heti oikein. Vaihtoehtona olisi hypätä kelkkaan esim. 2x8GB kitillä ja sitten myöhemmin ostaa toinen vastaava (eli onko tuossa toiminnassa järkeä vai kannattaako ostaa kerralla sen verran muistia kahdella kammalla kuin tarvitsee).

Tämän hetken DDR5 saatavuuden osalta, olisi tietty voinut testata DDR4:sta neljällä kammalla pelkästään tuohon viereen verrokkina ja jättää DDR5 odottamaan (neljän kamman osalta) parempaa saatavuutta.
 
Semmoinen huomio, että tähän suppeaan testiin on valikoitunut sellaiset hyötyohjelmat, jotka erityisesti suosivat DDR5:ttä ja siten antavat hieman yltiöoptimistisen kuvan DDR5 suorituskyvystä.
Kun testiohjelmien otanta on laajempi, DDR4 ja DDR5 väliset erot kutistuvat keskimäärin 4-6 %:iin.

Lähde: DDR4 vs. DDR5 on Intel Core i9-12900K Alder Lake Review - Application Performance | TechPowerUp

Testissä itsessään ei mitään vikaa/valittamista ole.

Semmoinen huomio, että ensin on ajettu DDR4 vs DDR5 ihan meidän normaali testipatteri prosessori- ja pelitestien osalta, joka on ollut käytössä vuosia. Loppuun sitten valikoitu sellaisia testejä, joissa eroja näytti syntyvän.
 
Semmoinen huomio, että ensin on ajettu DDR4 vs DDR5 ihan meidän normaali testipatteri prosessori- ja pelitestien osalta, joka on ollut käytössä vuosia. Loppuun sitten valikoitu sellaisia testejä, joissa eroja näytti syntyvän.
Joo, mutta minusta tuo seikka on ihan hyvä nostaa esille, jos nyt joku meinaa sijoittaa DDR5:een siinä toivossa, että saavuttaa sillä useiden kymmenien prosenttien nopeusedun hyötyohjelmissa. Ennen ostopäätöstä kannattaa vielä katsoa laajempaa kokonaisuutta.
 
Joo, mutta minusta tuo seikka on ihan hyvä nostaa esille, jos nyt joku meinaa sijoittaa DDR5:een siinä toivossa, että saavuttaa sillä useiden kymmenien prosenttien nopeusedun hyötyohjelmissa. Ennen ostopäätöstä kannattaa vielä katsoa laajempaa kokonaisuutta.

Jos luit artikkelin niin esim. loppuyhteenvedosta suora lainaus:

"Isossa kuvassa Core i9-12900K:n suorituskyky DDR4- tai DDR5-muisteilla oli niin tasainen, että tällä hetkellä suorituskyvyn kannalta ei ole merkitystä, kummat muistit käyttöön valitsee."
 
Niin, voit seuraavaksi käydä antamassa palautteen myös muistivalmistajille etteivät tiedä mitä tekevät kun käyttävät tuotteissaan MHz esim.


Päivitän vaikka artikkeliin mukaan selvennyksen MHz vs MT/s mutta megahertseistä yleisesti nopeuden yhteydessä puhutaan.
Jep, moni puhuu edelleen kuvitteellisista megahertseistä, että minkä nopeuksista SDR kapulaa kyseinen DDR vastaa nopeudeltaan. Todellinen DDR-muistin kellotaajuus on tasan puolet "SDR-kellotaajuudesta", koska DDR:ssä dataa luetaan kellosignaalin nousussa ja laskussa. Double Data Rate.

Se toimiikin melko hyvin, jos tiedetään onko kyseessä DDR4 vai DDR5, ja miltä aikakaudelta muistit ovat. Jos täsmällinen ja pelisilmätön käytetyn myyjä sanoo kysyttäessä/ilmoituksessaan DDR4-muistien kellotaajuuden olevan 1600 MHz, niin saattaa jäädä kapulat myymättä. Jos valveutunut ostaja kuitenkin tietää muistien olevan ostettu vuonna 2021, niin hän voi arvata muistien olevan ihan kurantit DDR4:t, 3200 MT/s (T=Transfers), ja tekee kaupat sopivalla hinnalla.

Toinen ongelma SDR-vastaavista MHz:stä puhuttaessa syntyy latenssiaikaa laskettaessa. Silloin pitää käyttää joko todellista kellotaajuutta tai kaavaa, jossa latenssiarvo (esim. 15 kellojaksoa) kerrotaan kakkosella/kakkosella alkavalla luvulla.

Esim. DDR4-3000CL15 (3000 MT/s, 1500 MHz)

Todellisen kellotaajuuden avulla (1500 * 10 ^ 6 Hz):
1 / (1500 * 10 ^ 6 * 1 / s) * 15 = 10 ns

SDR-vastaavan kellotaajuuden (3000 MHz) avulla simppelillä kaavalla:
15 * 2000 / 3000 = 10 ns (kertoimen edessä kakkonen)

Kolmas ongelma on se, kun foorumeilla porukka aina tasaisin väliajoin ihmettelee, että miksi HWInfo/CPU-Z ilmoittaa muistien kellotaajuudeksi vain 1800 MHz vaikka hän osti 3600-kapulat. Joku sitten kertoo hänelle asian, ja sitten ihmettelijä on tyytyväinen.


Edit. @n0ppa Myös HWInfo/CPU-Z/jne. jaksavat "huomautella" näistä vuodesta toiseen. Ja on loputon suo selittää noille softien kertomia todellisia kellotaajuuksia ihmetteleville, että heidän muistinsa toimivat kuten kuuluukin.

Jos vaihdettaisiin "3200 MHz" viralliseksi, niin myös latenssiarvot pitäisi tuplata.
Eli:
(3200 MT/s, 1600 MHz, CL 16) -> (3200 MHz, CL 32)
Muuten seuraavaksi ihmeteltäisiin, miksi latenssiajat (ns) eivät täsmäisi.

Korjaaminen tässä vaiheessa on vähän nihkeää. Ei kuulostaisi kovin myyvältä, jos DDR5-5200CL38 olisikin DDR5-2600CL38. Vähän parempi olisi DDR5-2X2600CL38. Tosin siinäkin heräisi ihmettelyä, että miksi näin, ja miksei jo DDR4, DDR3 jne. kanssa.

Siirtymä olisi ollut kaikkein helpointa SDR -> DDR -vaihdoksessa. Ensin porukalla oli PC133 SDRAM. Sitten tuli tuplakaistan tarjoava DDR-266CL2.5, jota mielestäni olisi pitänyt alkaa kutsua DDR-133CL2.5:ksi. Kyllä se "DDR" siinä jo kertoo paremmuudesta entiseen verrattuna. Jos tämä ei olisi markkinointiosaston paisuttelijoille riittänyt, niin sitten vaikka DDR-2X133CL2.5.

Nyt on ehkä parempi kitkutella nykysysteemillä eteenpäin, kunnes tulee seuraava iso mullistus, jossa voi yrittää tehdä selkeämmän (jos edes halua on).
 
Viimeksi muokattu:
Semmoinen huomio, että tähän suppeaan testiin on valikoitunut sellaiset hyötyohjelmat, jotka erityisesti suosivat DDR5:ttä ja siten antavat hieman yltiöoptimistisen kuvan DDR5 suorituskyvystä.
Kun testiohjelmien otanta on laajempi, DDR4 ja DDR5 väliset erot kutistuvat keskimäärin 4-6 %:iin.

Lähde: DDR4 vs. DDR5 on Intel Core i9-12900K Alder Lake Review - Application Performance | TechPowerUp

Testissä itsessään ei mitään vikaa/valittamista ole.
Tuota keskiarvoa on aivan turha tuijottaa, vaan kannattaa katsoa nimenomaan niitä käyttötarkoituksia, joita itsellä on. Ammattikäytössä aika on rahaa ja joku 15% ero jossain tietyssä softassa voi kasvattaa tuottavuutta melkein saman verran.

Tällä viikolla laskin työkoneellani COMSOLissa yhtä mallia 52h ja risat ja lopputuloksena oli errori. Työkoneessa Core i7 8700, eli vastannee suunnilleen tuota 10400F:
comsol.png

Jos olisi alla DDR5 muisteilla oleva 12900K, niin olisin saanut error viestin jo reilua vuorokautta aikaisemmin. :rofl2:
 
Tuota keskiarvoa on aivan turha tuijottaa, vaan kannattaa katsoa nimenomaan niitä käyttötarkoituksia, joita itsellä on. Ammattikäytössä aika on rahaa ja joku 15% ero jossain tietyssä softassa voi kasvattaa tuottavuutta melkein saman verran.

Tällä viikolla laskin työkoneellani COMSOLissa yhtä mallia 52h ja risat ja lopputuloksena oli errori. Työkoneessa Core i7 8700, eli vastannee suunnilleen tuota 10400F:
comsol.png

Jos olisi alla DDR5 muisteilla oleva 12900K, niin olisin saanut error viestin jo reilua vuorokautta aikaisemmin. :rofl2:
Eikö töihin kannata ostaa kunnon vehkeet? Epyc alle ja olisit jo kotona.
 
Ei rinnakkaistu kovin hyvin tuo kuorma.

... mutta jos tuo on hyvin muistikaistariippuvainen(miltä se vaikuttaa tuon perustella), niin sitä muistikaistaa on 512-bittisellä väylällä EPYCissä aika paljon enemmän kuin 2-kanavaisessa128-bittisellä väylällä Alder Lakessa.

Esim. 74F3 tarjoaa malitillisesti enemmän ytimiä (24 ydintä, 3.2/4 GHz), mutta muistikaistaa on silti aika paljon enemmän.
Ja jos tuo ei hyödy edes noista 24 ytimestä niin sitten esim. joku 73F3 (16 ydintä, 3.5 / 4 GHz) tai jos ei hyödy edes >8 ytimestä niin 72F3 (8 ydintä, 3.7/4.1 GHz).
 
Viimeksi muokattu:
... mutta jos tuo on hyvin muistikaistariippuvainen(miltä se vaikuttaa tuon perustella), niin sitä muistikaistaa on 8-kanavaisessa EPYCissä aika paljon enemmän kuin 2-kanavaisessa Alder Lakessa.

Esim. 74F3 tarjoaa malitillisesti enemmän ytimiä (24 ydintä, 3.2/4 GHz), mutta muistikaistaa on silti aika paljon enemmän.
Ja jos tuo ei hyödy edes noista 24 ytimestä niin sitten esim. joku 73F3 (16 ydintä, 3.5 / 4 GHz) tai jos ei hyödy edes >8 ytimestä niin 72F3 (8 ydintä, 3.7/4.1 GHz).
*alder lakessa on 4 muistikanavaa
 
Jep, moni puhuu edelleen kuvitteellisista megahertseistä, että minkä nopeuksista SDR kapulaa kyseinen DDR vastaa nopeudeltaan. Todellinen DDR-muistin kellotaajuus on tasan puolet "SDR-kellotaajuudesta", koska DDR:ssä dataa luetaan kellosignaalin nousussa ja laskussa. Double Data Rate.

Se toimiikin melko hyvin, jos tiedetään onko kyseessä DDR4 vai DDR5, ja miltä aikakaudelta muistit ovat. Jos täsmällinen ja pelisilmätön käytetyn myyjä sanoo kysyttäessä/ilmoituksessaan DDR4-muistien kellotaajuuden olevan 1600 MHz, niin saattaa jäädä kapulat myymättä. Jos valveutunut ostaja kuitenkin tietää muistien olevan ostettu vuonna 2021, niin hän voi arvata muistien olevan ihan kurantit DDR4:t, 3200 MT/s (T=Transfers), ja tekee kaupat sopivalla hinnalla.

Toinen ongelma SDR-vastaavista MHz:stä puhuttaessa syntyy latenssiaikaa laskettaessa. Silloin pitää käyttää joko todellista kellotaajuutta tai kaavaa, jossa latenssiarvo (esim. 15 kellojaksoa) kerrotaan kakkosella/kakkosella alkavalla luvulla.

Esim. DDR4-3000CL15 (3000 MT/s, 1500 MHz)

Todellisen kellotaajuuden avulla (1500 * 10 ^ 6 Hz):
1 / (1500 * 10 ^ 6 * 1 / s) * 15 = 10 ns

SDR-vastaavan kellotaajuuden (3000 MHz) avulla simppelillä kaavalla:
15 * 2000 / 3000 = 10 ns (kertoimen edessä kakkonen)

Kolmas ongelma on se, kun foorumeilla porukka aina tasaisin väliajoin ihmettelee, että miksi HWInfo/CPU-Z ilmoittaa muistien kellotaajuudeksi vain 1800 MHz vaikka hän osti 3600-kapulat. Joku sitten kertoo hänelle asian, ja sitten ihmettelijä on tyytyväinen.
Ei sillä o väliä miten keskutellaan asioista, kunhan kaikki ymmärtää, yleinen käytäntö on, että muistien nopeuksia kutsutaan esim. 3200mhz, mikäli alat opettamaa kaikki käyttämään oikeita termejä niin se on loputon suo kun pitäs lähtä liikkeistä/valmistajista lähtien sitä tekemään, tuskin sitä kukaan haluaa alkaa tekemään, jos haluaisi niin olisi jo alottanut.
Tätä on harrastettu niin kauan kuin muistan, aina on ihmisiä ketkä jaksaa "huomautella" näistä vuodesta toiseen, eikä ne silti mihinkään muutu, helpompi olis vaihtaa tuo "3200mhz" viralliseksi.
 
Artikkeliin on nyt päivitetty selkeyden vuoksi lause:

"Kuluttajille suurimmat näkyvimmät uudistukset ovat DDR5-muistien korkeammat siirtonopeudet ja Column Address Strobe- eli CAS-latenssi. DDR-muistien siirtonopeuden virallinen yksikkö on MT/s eli MegaTransfers per second, mutta käytännössä niin muistivalmistajat kuin jälleenmyyjätkin käyttävät edelleen nopeuden määrittelyyn kellotaajuutta eli megahertsejä (MHz)."
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 786
Viestejä
4 499 028
Jäsenet
74 283
Uusin jäsen
Maunula

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom