Chilin kasvatus-topic

[Tiihokatti]

Toi ph-säätöjen lopettaminen kookoskuidulla on aika kiinnostavaa. Oon ite kyllä huomannu et sitä jaksaa vääntää vaan tiettyyn pisteeseen asti ennenku ruepe miettii et onks tää nyt oikeesti tarpeellista. Ootko huomannu et okns joku tietty lajike missä toi toimii paremmin vai onks se vaan yliesesti toimiva ratkasu?

Chinensejen kohdalla tuntuu siltä että on huomattavasti tärkeämpää saada kasville tarpeeksi valoa kuin saada kasvualusta optimaaliseksi.
- Viime vuoden Habanero joka kasvaa mullassa ikkunalla (100W lamppu vielä yläpuolella mutta korkealla) ei ole tuottanut nyt keväällä kuin kourallisen podeja satoa.
- Viime vuoden Moruga Yellow joka kasvaa makkarin nurkassa kookoskuidussa 3x10W lampun alla ei ole kasvattanut yhtäkään podia vaikka kasvanut muuten oikein terhakkaasti.
- Viime vuoden Habanero joka kasvaa kookoskuidussa 100W lampussa kiinni Mylar-kalvolla huputettuna on vetänyt jo tämän kevään aikana ainakin kilon podeja kypsäksi!

Annuum, Baccatum ja Chinense lajikkeiden välillä en ole huomannut oikein mitään muutosta sen jälkeen kun lopetin hapon lisäyksen kasteluveteen. Tosin annuumin edustajia ei ole tällä hetkellä kasvamassa, kun kissan perkele onnistui taklaamaan Jalapeno Jumbonkin tässä hiljattain kuoliaaksi...

 

[iznogod]

Chinensejen kohdalla tuntuu siltä että on huomattavasti tärkeämpää saada kasville tarpeeksi valoa kuin saada kasvualusta optimaaliseksi.
- Viime vuoden Habanero joka kasvaa mullassa ikkunalla (100W lamppu vielä yläpuolella mutta korkealla) ei ole tuottanut nyt keväällä kuin kourallisen podeja satoa.
- Viime vuoden Moruga Yellow joka kasvaa makkarin nurkassa kookoskuidussa 3x10W lampun alla ei ole kasvattanut yhtäkään podia vaikka kasvanut muuten oikein terhakkaasti.
- Viime vuoden Habanero joka kasvaa kookoskuidussa 100W lampussa kiinni Mylar-kalvolla huputettuna on vetänyt jo tämän kevään aikana ainakin kilon podeja kypsäksi!

Annuum, Baccatum ja Chinense lajikkeiden välillä en ole huomannut oikein mitään muutosta sen jälkeen kun lopetin hapon lisäyksen kasteluveteen. Tosin annuumin edustajia ei ole tällä hetkellä kasvamassa, kun kissan perkele onnistui taklaamaan Jalopeno Jumbonkin tässä hiljattain kuoliaaksi...

Meillä 2-vuotias haba ei saanut ikkunan lisäksi mitään lisävaloa viime vuonna ja se tuotti sen verran satoa, että vähintään puolet on yhä syömättä, vaikka jakelin niitä tutuillekin. Ikkunasta suoraa auringonvaloa tulee lähinnä iltapäivällä ja illalla, mutta ei se pahemmin tuntunut perushabaa haittaavan. Se kaveri ei harmi kyllä selvinnyt talvesta, joten nyt tilalla on uusi haba, joka on vasta nuppuvaiheessa. Sille uudelle tulokkaalle on nyt kuitenkin annettu lisävaloa silloin (päivällä), jos ei ole ollut aurinkoa tarjolla. Saa nähdä tuleeko siitä sitten tänä vuonna jotenkin erikoisen paljon enemmän satoa...

 

[robot boy]

Olen ajatellut täksi kesäksi automatisoida kastelun ja lannoituksen. Mietin että tekisi 200l tynnyriin valmiin sekoituksen, siitä ajastetulla uppopumpulla korkealla olevaan säiliöön, mistä painovoimaisesti putkia pitkin kasveille.

Näin voisi lähteä reissuunkin, eikä tarvitsisi ketään palkata hoitamaan.

Onko kukaan tehnyt tämmöistä tai onko kellään parempaa ratkaisua?

 

[iznogod]

Olen ajatellut täksi kesäksi automatisoida kastelun ja lannoituksen. Mietin että tekisi 200l tynnyriin valmiin sekoituksen, siitä ajastetulla uppopumpulla korkealla olevaan säiliöön, mistä painovoimaisesti putkia pitkin kasveille.

Näin voisi lähteä reissuunkin, eikä tarvitsisi ketään palkata hoitamaan.

Onko kukaan tehnyt tämmöistä tai onko kellään parempaa ratkaisua?

Omaa kokemusta noista ei ole, mutta ainakin aikoinaan Chilifoorumilla Blumatin järjestelmät olivat suosittuja ratkaisuja.
Tuolta sanee vähän käsitystä, millaisia ne ovat: Blumat kastelujärjestelmä kasvihuoneessa - Kivikangas

Niitähän myy myös Pavunvarsi, josta voi kysellä neuvoja omiin tarpeisiin. Ainakin sieltä luulisin saavan chileille sopivampia ohjeita kuin esim. jostain Bauhausista, joka myös kauppaa Blumatia. Kastelujärjestelmä Blumat - Pavunvarsi

Oliko sulla muuten niitä kirva-ongelmia viime talvena? Tuli näin jälkikäteen mieleen, että oletko kokeillut Proventon torjuntapuikkoja, tai -sprayta? Ne kun kuulemma tehoavat niin kirvoihin, ripsiäisiin, vihannespunkkeihin kuin moniin muihinkin chilien vihollisiin. Itse en viime talvena keksinyt enää mitään muuta konstia todella pahaan ripisiäis-invaasioon, kun lykätä torjuntapuikot ruukkuihin ja toivoa parasta (kun en kuitenkaan keittiöön ja olohuoneeseen halunnut mitään lisäötököitä ostella). Sama käsittely tottakai piti sitten tehdä kodin kaikille muillekin viherkasveille. Sen siitä voi sitten pahimmillaan saada, kun menee ostamaan kaupasta yhden ainoan pienen ruukkuyrtin. Yllätys oli kuitenkin sitten aika positiivinen, kun sen Proventon jälkeen kaikki ripsiäiset katosivat ja kasvit alkoivat jonkin ajan päästä näyttää jo vähän paremmilta.

Proventon kanssa on hyvä ottaa huomioon se, että noissa harrastekäyttöön tarkoitetuissa tuotteissa on mukana myös vähän lannoitusta, joten muuta lannoitetta ei ehkä kannata vaikutusaikana käyttää (eikä kasvukauden ulkopuolella varmaan tarvitsekaan). Puikkojen vaikutusaika on noin pari kuukautta. Ja se on ehdottomasti hyvä huomioida, että jos niitä joutuu käyttämään satokaudella, niin silloin sitä satoa ei kannata käyttää. Ne siis sopivat huomattavasti paremmin satokauden ulkopuolella käytettäväksi, jolloin chilit usein ovatkin heikoimmillaan ja niiden vastustuskyky tuholaisia kohtaan on heikompi. Varoaika on sama kuin vaikutusaika, eli sen pari kuukautta. Käyttö kuitenkin omalla vastuulla, kun harrastelijoille sitä markkinoidaan vain koristekasveille tarkoitettuna, mutta kyllä sitä todellisuudessa silti chileillekin käytetään. Vaikuttavana aineena on flupyradifuroni, joka käsittääkseni on tuttu myös maataloudessa ja se ei ole vaarallista nisäkkäille. Varoajasta on silti hyvä pitää kiinni.

 

[robot boy]

Omaa kokemusta noista ei ole, mutta ainakin aikoinaan Chilifoorumilla Blumatin järjestelmät olivat suosittuja ratkaisuja.
Tuolta sanee vähän käsitystä, millaisia ne ovat: Blumat kastelujärjestelmä kasvihuoneessa - Kivikangas

Niitähän myy myös Pavunvarsi, josta voi kysellä neuvoja omiin tarpeisiin. Ainakin sieltä luulisin saavan chileille sopivampia ohjeita kuin esim. jostain Bauhausista, joka myös kauppaa Blumatia. Kastelujärjestelmä Blumat - Pavunvarsi

Oliko sulla muuten niitä kirva-ongelmia viime talvena? Tuli näin jälkikäteen mieleen, että oletko kokeillut Proventon torjuntapuikkoja, tai -sprayta? Ne kun kuulemma tehoavat niin kirvoihin, ripsiäisiin, vihannespunkkeihin kuin moniin muihinkin chilien vihollisiin. Itse en viime talvena keksinyt enää mitään muuta konstia todella pahaan ripisiäis-invaasioon, kun lykätä torjuntapuikot ruukkuihin ja toivoa parasta (kun en kuitenkaan keittiöön ja olohuoneeseen halunnut mitään lisäötököitä ostella). Sama käsittely tottakai piti sitten tehdä kodin kaikille muillekin viherkasveille. Sen siitä voi sitten pahimmillaan saada, kun menee ostamaan kaupasta yhden ainoan pienen ruukkuyrtin. Yllätys oli kuitenkin sitten aika positiivinen, kun sen Proventon jälkeen kaikki ripsiäiset katosivat ja kasvit alkoivat jonkin ajan päästä näyttää jo vähän paremmilta.

Proventon kanssa on hyvä ottaa huomioon se, että noissa harrastekäyttöön tarkoitetuissa tuotteissa on mukana myös vähän lannoitusta, joten muuta lannoitetta ei ehkä kannata vaikutusaikana käyttää (eikä kasvukauden ulkopuolella varmaan tarvitsekaan). Puikkojen vaikutusaika on noin pari kuukautta. Ja se on ehdottomasti hyvä huomioida, että jos niitä joutuu käyttämään satokaudella, niin silloin sitä satoa ei kannata käyttää. Ne siis sopivat huomattavasti paremmin satokauden ulkopuolella käytettäväksi, jolloin chilit usein ovatkin heikoimmillaan ja niiden vastustuskyky tuholaisia kohtaan on heikompi. Varoaika on sama kuin vaikutusaika, eli sen pari kuukautta. Käyttö kuitenkin omalla vastuulla, kun harrastelijoille sitä markkinoidaan vain koristekasveille tarkoitettuna, mutta kyllä sitä todellisuudessa silti chileillekin käytetään. Vaikuttavana aineena on flupyradifuroni, joka käsittääkseni on tuttu myös maataloudessa ja se ei ole vaarallista nisäkkäille. Varoajasta on silti hyvä pitää kiinni.

Toi blumatin systeemi on kyllä hieno, mutta varmaan rakennan itse huonomman, käytän enemmän rahaa osiin kun parantelen sitä ja ostan sitten tuon kuitenkin lopulta.

Provantolla sain kirvat aika hyvin kuriin pitkäksi aikaa, kun sadonkorjuun jälkeen sitä laitoin syksyllä. Puikot ei oikein tehonneet, tai en laittanut riittävästi. Spray oli tehokasta, mutta ei silläkään saanut ihan kaikkia hengiltä pidemmällä aikavälillä. Mun sisäkasvatushuone jää aika täyteen noista, niin helposti jää jonnekin aina muutama huomaamattomasti.

Ensi pistän saman tien torjuntaeliöitä isosti, kun tuon sisälle, niin eivät pääse niskan päälle.

 

[King Im Jo]

Toi blumatin systeemi on kyllä hieno, mutta varmaan rakennan itse huonomman, käytän enemmän rahaa osiin kun parantelen sitä ja ostan sitten tuon kuitenkin lopulta.

Provantolla sain kirvat aika hyvin kuriin pitkäksi aikaa, kun sadonkorjuun jälkeen sitä laitoin syksyllä. Puikot ei oikein tehonneet, tai en laittanut riittävästi. Spray oli tehokasta, mutta ei silläkään saanut ihan kaikkia hengiltä pidemmällä aikavälillä. Mun sisäkasvatushuone jää aika täyteen noista, niin helposti jää jonnekin aina muutama huomaamattomasti.

Ensi pistän saman tien torjuntaeliöitä isosti, kun tuon sisälle, niin eivät pääse niskan päälle.

Miten ois jokin letku mihin poraa reikiä ja iso säiliö. Jokin säätöventtiili hoitamaan rajotuksen siihen letkuun.
Ois suht halpa ratkasu mutta automatiikkaa tossa ei ole kelien tai muun perusteella paskaakaan.
Pitäs seurata ennen reissua ainakin hetki mitä kasvit diggaa yms.

 

[Tiihokatti]

Olen ajatellut täksi kesäksi automatisoida kastelun ja lannoituksen. Mietin että tekisi 200l tynnyriin valmiin sekoituksen, siitä ajastetulla uppopumpulla korkealla olevaan säiliöön, mistä painovoimaisesti putkia pitkin kasveille.

Näin voisi lähteä reissuunkin, eikä tarvitsisi ketään palkata hoitamaan.

Onko kukaan tehnyt tämmöistä tai onko kellään parempaa ratkaisua?

Automaattiseen kasteluun on nykyään aika paljon ratkaisuja.
Ilman kotiautomaatio vehkeitä:

https://www.biltema.fi/vapaa-aika/puutarha/Vesiletkut-kastelukannut-ja-sadettimet/vesiletkut/tippaletku-12-25-m-2000057335

https://www.biltema.fi/vapaa-aika/puutarha/Vesiletkut-kastelukannut-ja-sadettimet/sadettimet/kasteluajastin-1-liitanta-2000054181

Gardena sadevesipumppu 4000/1 sadevesiastiaan 400 W, 4000 l/h, 1,3 bar, ø 149 mm | Prisma.fi-verkkokauppa

Gardena sadevesipumppu 4000/1 sadevesiastiaan 400 W, 4000 l/h, 1,3 bar, ø 149 mm ja tuhansittain muita tuotteita löydät Prisman verkkokaupasta. Tervetuloa tutustumaan valikoimaan!

www.prisma.fi

Jos löytyy kotiautomaatio vehkeet niin silloin voi koko homman vetää tyyliin yhdellä älypistorasialla ja random pumpulla.

 

[Ploro]

Meikäläisellä on itse tehty ”amme” joka vetää reilun 10l vettä sisäänsä. Sitä ei tarvitse kovin usein käydä täyttämässä. Mullat kun olivat kuivia niin taisi mennä melkein 20l vettä päivässä. Vaikka se vesi sieltä pohjalta loppuu, niin menee melko tovi ennen kuin multa kuivaa.

 

[autsi]

Viihtyykös muuten chili ja tomaatti keskenään? Jostain luin ettei saisi pistää vierekkäin kasvamaan.

 

[Scarab]

Viihtyykös muuten chili ja tomaatti keskenään? Jostain luin ettei saisi pistää vierekkäin kasvamaan.

Olisiko tässä sama tilanne kuin Tomaatti ja kurkku, eli iso ero kosteuden hallinnassa, eli ei oikein hyvin sovi samaan kasvualustaan, mutta ei tietääkseni ole mitään ongelmaa olla vierekkäin omissa kasvualustoissa. (Ja viisaammat korjatkoon, jos olen käsittänyt väärin.)

 

[iznogod]

Viihtyykös muuten chili ja tomaatti keskenään? Jostain luin ettei saisi pistää vierekkäin kasvamaan.

Nehän ovat samaa kasvisukua, joten hyvin ne keskenään viihtyvät ja samanlaista lannoitettakin niille voi antaa. Kannattaa vain miettiä homma etukäteen sen verran pitkälle, että ei istuta kasveja liian lähekkäin toisiaan ja varoo, etteivät tomaatit pääse varjostamaan chilejä. Ulkona chilit voi esim. sijoittaa etelän suuntaan etummaiseen riviin ja tomaatit niiden taakse. Myös basilika tykkää molempien seurasta ja sopii myös kulinaarisessakin mielessä tomaattien ja chilien seuraan, kuten valkosipulikin. Basilika ja valkosipuli pitävät tuholaisiakin ainakin jonkin verran loitolla.

Chilien sukulaisista kuitenkin ainakin perunaa ja munakoisoa kannattaa vältellä istuttamasta chilien viereen, koska ne ovat aikamoisia ravinnerohmuja. Samoin esim. kaalit imevät chilien ravinteet, jos niitä laittaa chilien lähelle.

 

[NiuNau]

Kuinka vahvaa lannoitetta kannattaa antaa orthex eden säiliö/altakastelu ruukkuun kun kasvualusta on kookos/perliitti 30% ja yhdessä kookos/multa/perliitti 1:1:1. Annetaanko lannoite säiliöön? Lannoitteena Fataliin finest, tekoälyt suosittelee puolta (0.5 + 0.5 g litraan) ja päältä kasteluna huuhtelemaan kerran parissa viikossa pelkällä vedellä.

 

[Tiihokatti]

Kuinka vahvaa lannoitetta kannattaa antaa orthex eden säiliö/altakastelu ruukkuun kun kasvualusta on kookos/perliitti 30% ja yhdessä kookos/multa/perliitti 1:1:1. Annetaanko lannoite säiliöön? Lannoitteena Fataliin finest, tekoälyt suosittelee puolta (0.5 + 0.5 g litraan) ja päältä kasteluna huuhtelemaan kerran parissa viikossa pelkällä vedellä.

Itse olen vetänyt lannoitteet yli 2 mS vahvuudella suoraan säiliöön ilman mitään huuhteluita. Poikkeuksena Chinenset mitkä tykkää puolet laimeammasta liemestä.

 

[NiuNau]

Kiitoksia

 

[iznogod]

Viime viikolla chileistä sitten löytyi vaihteeksi niitä pirun ripsiäisiä. Suihkuttelin ne ensin kunnon paineella kylppärissä pelkällä vedellä, että suurin osa niistä pikkup**kiaisista huuhtoutuisi viemäriin ja sitten vähän myöhemmin perään vielä kunnon Spruzit RTU -käsittely. Eivät näköjään ole kaikki sillä yhdellä käsittelyllä lähteneet. Tänään löytyi taas muutama aikuinen ja useampia toukkia, joten illemmalla sama juttu uusiksi. Pahus, kun on juuri satokausi parhaimmillaan, niin ei niihin Provanto-puikkoakaan viitsi laittaa, kun sen varoaika on pari kuukautta. Pari viimevuotista chiliä säilyi talven yli ja niissä ripsiäisiä ei ole näkynyt, lieneekö niissä vielä jotain vastustuskykyä joskus kevättalvella annetuista puikoista? Ei ymmärtääkseni pitäisi olla, mutta täytyy varmaan kevättalvella taas pistää kaikkiin talvehtiviin kasveihin puikot. Ja pakkohan nekin kaikki on nyt suihkutella ja sprutzitella, joissa niitä pirulaisia ei ole vielä näkynyt. Onneksi ei tänä vuonna ole kuin viisi kasvia. Onhan tuosta vähän turhaa vaivaa, mutta ei se viidelle puskalle mikään iso homma ole. Erillinen kasvihuone olisi kiva, niin voisi sprutzauttaa kaikki samalla kerralla eikä myöskään tarvitsisi olla aina imuroimassa ja putsaamassa joka paikkaa mahdollisista varisseista ripsiäisistä/toukista, kun ei noita myrkkykäsittelyjä oikein viitsi keittiössä tai edes olo-/makuuhuoneessakaan tehdä.

 

[autsi]

Tos paria chiliä kastelin liikaa ja nyt alalehdet kellastuvat ja tippuvat eikä oikein muutenkaan kovin virkeän näkönen ole.

Oiskohan apua jos ottais sankosta kokonaan pois ja antais tuulettua vai antaako olla vaan. On juuri palkoja alkanut tekemään.

 

[iznogod]

Tos paria chiliä kastelin liikaa ja nyt alalehdet kellastuvat ja tippuvat eikä oikein muutenkaan kovin virkeän näkönen ole.

Oiskohan apua jos ottais sankosta kokonaan pois ja antais tuulettua vai antaako olla vaan. On juuri palkoja alkanut tekemään.

Jos chilejä on niin pahasti liikakasteltu, että juurimätä on päässyt iskemään, niin silloin ainoa keino (ehkä) vielä pelastaa ne on ottaa chilit ruukusta/sangosta tms. ja poistaa mädät juuret esim. puhtaila saksilla ja istuttaa chilit uuteen kasvualustaan puhtaaseen ruukkuun.

Kannattaa siis ainakin tarkistaa, missä kunnossa juuret ovat. Jos juuret eivät ole limaisia, mustia ja/tai mätiä, niin sitten vain annat kasvualustan kuivahtaa kunnolla. Chiliä ei pahemmin kannata mennä kastelemaan ennen kuin multa on pintakuiva vähintään sentin-parin syvyydeltä. Chili myös kyllä kertoo kertoo itsekin, milloin se kaipaa lisää vettä roikottamalla lehtiään. Sitä ei kuitenkaan kannata sotkea joidenkin chilien nukkumaan menemiseen, jolloin hämärän tullessa lehdet vähän lurpahtavat.

 

[Tiihokatti]

Hyvä nyrkkisääntö chilin kasteluun on se että paras aika kasteluun on kun kasvi näyttää kuolleen kuivuuteen.

 

[autsi]

Joo ku ei aina meinaa hermot kestää päästää niitä kuivumaan kunnolla. Ei siellä nyt ainakaan mitää mädän hajua ole joten voi olla että annan olla vaan ja huolehtia että tuuli pääsee puhaltamaan sangon alla.

 

[iznogod]

Joo ku ei aina meinaa hermot kestää päästää niitä kuivumaan kunnolla. Ei siellä nyt ainakaan mitää mädän hajua ole joten voi olla että annan olla vaan ja huolehtia että tuuli pääsee puhaltamaan sangon alla.

Ei siitä mitään hajua tule, mutta jos odotat liian kauan, niin sitten on jo myöhäistä.

Juurimätä leviää niin kauan kuin se on leikattu pois, tai kasvi on kuollut.

 

[Tanttix]

Omaa kokemusta noista ei ole, mutta ainakin aikoinaan Chilifoorumilla Blumatin järjestelmät olivat suosittuja ratkaisuja.
Tuolta sanee vähän käsitystä, millaisia ne ovat: Blumat kastelujärjestelmä kasvihuoneessa - Kivikangas

Niitähän myy myös Pavunvarsi, josta voi kysellä neuvoja omiin tarpeisiin. Ainakin sieltä luulisin saavan chileille sopivampia ohjeita kuin esim. jostain Bauhausista, joka myös kauppaa Blumatia. Kastelujärjestelmä Blumat - Pavunvarsi

Oliko sulla muuten niitä kirva-ongelmia viime talvena? Tuli näin jälkikäteen mieleen, että oletko kokeillut Proventon torjuntapuikkoja, tai -sprayta? Ne kun kuulemma tehoavat niin kirvoihin, ripsiäisiin, vihannespunkkeihin kuin moniin muihinkin chilien vihollisiin. Itse en viime talvena keksinyt enää mitään muuta konstia todella pahaan ripisiäis-invaasioon, kun lykätä torjuntapuikot ruukkuihin ja toivoa parasta (kun en kuitenkaan keittiöön ja olohuoneeseen halunnut mitään lisäötököitä ostella). Sama käsittely tottakai piti sitten tehdä kodin kaikille muillekin viherkasveille. Sen siitä voi sitten pahimmillaan saada, kun menee ostamaan kaupasta yhden ainoan pienen ruukkuyrtin. Yllätys oli kuitenkin sitten aika positiivinen, kun sen Proventon jälkeen kaikki ripsiäiset katosivat ja kasvit alkoivat jonkin ajan päästä näyttää jo vähän paremmilta.

Proventon kanssa on hyvä ottaa huomioon se, että noissa harrastekäyttöön tarkoitetuissa tuotteissa on mukana myös vähän lannoitusta, joten muuta lannoitetta ei ehkä kannata vaikutusaikana käyttää (eikä kasvukauden ulkopuolella varmaan tarvitsekaan). Puikkojen vaikutusaika on noin pari kuukautta. Ja se on ehdottomasti hyvä huomioida, että jos niitä joutuu käyttämään satokaudella, niin silloin sitä satoa ei kannata käyttää. Ne siis sopivat huomattavasti paremmin satokauden ulkopuolella käytettäväksi, jolloin chilit usein ovatkin heikoimmillaan ja niiden vastustuskyky tuholaisia kohtaan on heikompi. Varoaika on sama kuin vaikutusaika, eli sen pari kuukautta. Käyttö kuitenkin omalla vastuulla, kun harrastelijoille sitä markkinoidaan vain koristekasveille tarkoitettuna, mutta kyllä sitä todellisuudessa silti chileillekin käytetään. Vaikuttavana aineena on flupyradifuroni, joka käsittääkseni on tuttu myös maataloudessa ja se ei ole vaarallista nisäkkäille. Varoajasta on silti hyvä pitää kiinni.

Tämä viesti ehkä tulee liian myöhään tälle kesää..
Meillä on 15m2 kasvihuoneessa ~60 kasvia ruukuissa ja tuo Blumat käytössä viidettä kesää. Kasvihuoneen nurkkaan on sisäpuolelle nostettu tiilien päälle 300l tynnyri niin että vesi on aina korkeammalla kuin mikään nuista Blumatin kasteluporkkanoista. Porkkanoita on normaaliruukuissa yksi ja isommissa kaksi ja käytännössä kastelujärjestelmä kiertää koko kasvihuoneen "yhtenä" letkuna. Nuiden porkkanoiden ja putkien putsaamiseen menee jonkin aikaa joka kevät ja säätämisessä pitää seurata ohjekirjan ohjeita tarkkaan, mutta kun nämä on tehty, niin on todella stressitön ratkaisu, voi olla useamman viikon reissussa ilman että tarvii murehtia kallisarvoisten kasvien kunnosta.

Koska tuo kastelujärjestelmä haistelee mullan kosteutta ja antaa tarvittavan määrän vettä, niin olen huomannut että jos käsin kastelisin olisi kuumalla kelillä kasvit alikasteltuja ja koleammilla keleillä ylikasteltuja, Nyt kun oli pitempi viileähkö jakso ilman paljoa auringonpaistetta niin valtavasta vihermassasta huolimatta joivat kasvit suhteessa melko vähän vettä. Ja toisaalta lyhyenkin aurinkoisen hellejakson aikana voivat kasvit juoda tuon 300 litraa viikossa.

Tämä kesä on ensimmäinenen kun laitamme ravinteet suoraan kasteluastiaan, tähän asti vaikuttaa toimineen, mutta pitkän ajan kokemuksia ei ravinteista systeemissä ole. Internetissä vaikuttaa olevan monia mielipiteitä kannattaako ravinteita laittaa järjestelmään. Meillä on tynnyri musta ja putket ovat mustia, ei siellä mitään pitäisi alkaa elämään ja jos pitää huolen että ravinteet liukenevat niin en tiedä kuinka suuria riskejä on tukkeumille.

Nuo porkkanoissa olevat lyhyet silikoniset putket ovat sellaisia mitkä tänä ja viime vuonna ovat alkaneet osassa heiketä, että niitä kannattaa varautua ostamaan joskus.

Kaiken kaikkiaan olen nuihin Blumateihin ollut todella tyytyväinen, tietenkään näillä ei saa kuivatettua kasveja halutessaan vaan pitää tasaisen kosteuden, mutta tämä helppous painaa vaakakupissa niin paljon enemmän.

 

[autsi]

Taas näköjään näyttää siltä että suurin osa ei kerkiä satoa tekemään. No pitänee yrittää jos sisällä sais vähän jatkettua.

Sitten ensi vuonna kohti uusia pettymyksiä. Onkohan kellään kokemusta tosta kahvimullasta oisko se hyvää taimien kasvatteluun?

 

[iznogod]

Sitten ensi vuonna kohti uusia pettymyksiä. Onkohan kellään kokemusta tosta kahvimullasta oisko se hyvää taimien kasvatteluun?

Eipä ole omakohtaista kokemusta, mutta spekseistä päätellen se kyllä sopii chileille. PH on kohdillaan, mutta ravinnearvot (typpi/fosfori/kalium) jäävät murto-osaan esim. Kekkilän Tomaatti- ja chilimullasta. Jälkimmäiselläkin tosin kasveille pitää antaa lisälannoitetta, jos kunnon satoa halajaa. Jos oman pitäjän hana-/kaivovesi on pH arvoltaan korkeaa, niin kahvilla sitä kai niin halutessaan voi vähän kokeilla laskea chileille sopivammaksi. Jotkut kuulemma heittävät (ainakin ulkona) pikkaisen käytettyjä kahvinpuruja mullan päällle, tai liottavat puruja kasteluvedessä yms. Tyyli lienee vapaa. Itse en ole kokeillut ja ihan hyvin on mennyt. Ulkokasvatuksessa väittävät kahvin pitävät jonkun verran esim. harsosääskiä ja muurahaisia loitolla (ja ne muurahaisethan taas syövät kirvoja syöviä leppäkerttuja).

Mutta mikset yrittäisi pitää tämän vuoden taimia talven yli hengissä? Niitä voi aika rankalla kädellä leikellä pienemmiksi, jolloin talvikastelun tarve on todella minimaalista (paljon helpommin ne ylikastelee hengiltä), kasvukauden alkaessa sitten lannoitusta. Jos joku kasvi ei selviä talven yli, niin sitten joskus vuodenvaihteen tienoilla kylvöön uudet siemenet, niin kesällä ehtii saada kunnon satoakin. Capsicum annuum -chilit voi kylvää pari kuukautta myöhemminkin (jos joku nyt sellaisia kotiinsa haluaa). Ne ovat myös vähän huonompia talvehtimaan, kuten lajikkeen nimestäkin (annuum = yksivuotinen) voi päätellä. Toki nekin voivat selviytyä talven yli.

 

[jarmojs]

Kahvinporoja olen laittanut tomaateille kun kuulemma tykkäävät happamasta mullasta. Chieille puutarhan kesää

 

[autsi]

Mutta mikset yrittäisi pitää tämän vuoden taimia talven yli hengissä? Niitä voi aika rankalla kädellä leikellä pienemmiksi, jolloin talvikastelun tarve on todella minimaalista (paljon helpommin ne ylikastelee hengiltä), kasvukauden alkaessa sitten lannoitusta. Jos joku kasvi ei selviä talven yli, niin sitten joskus vuodenvaihteen tienoilla kylvöön uudet siemenet, niin kesällä ehtii saada kunnon satoakin. Capsicum annuum -chilit voi kylvää pari kuukautta myöhemminkin (jos joku nyt sellaisia kotiinsa haluaa). Ne ovat myös vähän huonompia talvehtimaan, kuten lajikkeen nimestäkin (annuum = yksivuotinen) voi päätellä. Toki nekin voivat selviytyä talven yli.

Itseasias mulla oli n.10 tainta talvehtimassa joista kaksi selvisi kevääseen ja joista toinen on vieläkin kelvollinen.
Kylvin kyllä siemenet joulun aikoihin ja noista miedommista on kyllä jotain satoa tullut mutta tulisemmat ei osasta vielä tee kukkaakaan.

Onko se vaan niin että ilman lisävaloa keväällä noi tulisemmat ei vaan kerkeä Suomen kesässä tekemään satoa?

 

[Tiihokatti]

Itseasias mulla oli n.10 tainta talvehtimassa joista kaksi selvisi kevääseen ja joista toinen on vieläkin kelvollinen.
Kylvin kyllä siemenet joulun aikoihin ja noista miedommista on kyllä jotain satoa tullut mutta tulisemmat ei osasta vielä tee kukkaakaan.

Onko se vaan niin että ilman lisävaloa keväällä noi tulisemmat ei vaan kerkeä Suomen kesässä tekemään satoa?

Oma Trinidad Scorpio Yellow alkoi tuottamaan hedelmää vasta vuoden jälkeen kylvämisestä...
Tulisuutta ei kannata katsoa vaan sitä lajiketta. Baccatum ja Annuum saavat helposti satoa vaikka kylvön tekeekin hieman myöhään, mutta Chinense ja Frutescens vaativat sitten selvästi pidemmän kasvukauden onnistuneeseen sadon tuottoon.
Lisäksi vielä Rocoto joka chilien häröpallo lajikkeena vaatii viileät yöt kukkimiseen joten ei passaa kasvattaa 24/7 21C lämpöisellä ikkunalaudalla. Lisäksi Rocotot vaativat kaikista lajikkeista selvästi pisimmän esikasvatus ajan, eli kylvö pitää tehdä jo mielellään Marraskuussa.

 

[iznogod]

Onko se vaan niin että ilman lisävaloa keväällä noi tulisemmat ei vaan kerkeä Suomen kesässä tekemään satoa?

Ei ainakaan omille baccatumeille lisävaloa ole tarvinnut. Ne nyt eivät tietenkään ihan kympin vahvuisia chilejä olekaan. Habanerolle annoin ihan alkukeväällä heikosti lisävaloa, mutta jossain vaiheessa sekin tuli lopetettua. Samaa sukua haba on kuin nykyiset tulisimmat chilit, joten siitä voi päätellä, että eivät nekään varmaan ihan niin tarkkoja ole. On minulla joinain vuosina chinenset pärjänneet ikkunalaudoilla ilman sitä lisävaloakin, vaikka ikkunat eivät edes ole etelän suuntaan. Taimikasvatuksessa se lisävalo on tietysti ihan kätevä, kun se vähän hillitsee pelkkää pituuskavua. Samalla voi käyttää tuuletinta, niin varresta tulee tukevampi ja chili jaksaa kantaa paremmin satoa. Näin ainakin on väitetty. Itse en ole pahemmin jaksanut tuulettimia käyttää chilien kanssa.

Rocoto ei sitten tehnyt yhtään satoa ensimmäisenä vuonna, mutta ei se tosin missään omissa ideaaliolosuhteissa ollutkaan. Nyt toisena vuonnakin sato oli niin heikkoa, että kyllästyin koko kaveriin.

 

[Jynyz]

Tänä vuonna oli suunnitelmissa sama vanha ebbi kun viime vuonna, bublerit mäkeen ja kookoskuituun perehtyminen siinä sivussa. Lisäksi tuli kokeiltua miten täysin mullaton/turpeeton esikasvatus toimii, kun ei ollut tarkoitus kasvattaa chilejä mullassa muutenkaan.

Esikasvatuksessa kivivilla, suorakylvö hienoon kookoskuituun ja itätyslautta -> kookoskuitu. Idättämiset meni suht reisilleen, ehkä 25% iti. Veikkaan että tässä oli jotain ongelmia kuivahtamisen/lämmön kanssa, oli vähä tekemistä alkuvuodesta nii keskittyminen/ajankäyttö ei ollu iha 100%. Kummallista että kivivilla tuotti niin huonoa tulosta, se on yleensä aika pomminvarma. Oikeestaan kaikista paras oli idätyslautta -> kookoskuitu. Ei kypäräpäitä ja helppo valita isoimmat/nopeimmat. Kookoskuidun kanssa esikasvatus oli helppoa, alakautta kastelu ettei päällimäinen kerros kastu ja kasvu oli lähes täydellistä koko esikasvatusvaiheen. Kookoskuidun kanssa saa kyllä harsosääskiä, jos pitää pintamullan kokoajan kosteana, mutta kosteudenhallinta on huomattavasti helpompaa kun mullan kanssa.



Ebbiin menevät chilit meni esikasvatus ebbiin ja siitä pihalle samanlailla kun viime vuonna. Ebissä ei oikeestaan mitään muuta muutoksia kun kastelukertojen vähentäminen ja biobizzin orgaaninen calmag vaihtu TAn inorganiseksi, paremman imeytymisen toivossa. Ebissä kasvu oli hyvää, veikkaan että johtuu pitkälti lämpösestä keväästä. Kypsyminen on parempaa kun viime vuonna (varmaan niukempi kastelu) ja cal/mag puutoksia ei ole ollut (varmaan lämpötila). La jiao on tehny kourallisen kypsiä chilejä, jostain syystä se jäi vähä pieneks, veikkaan et toi on huono paikka kasvihuoneessa. Cayenne ja jalapeno on molemmat tehny pirusti satoo, jalapenot jää edelleen enemmä pyöreiks palloiks kun puikuloiks. Tarvii varmaa kattoo uutta lajiketta ens vuodelle. Indian bullet on tehny varmaan 200+ hedelmää mutta vaan yks on kypsynyt, toivottavasti se tosta innostuu.







Kookoskuitu tuotti parempaa tulosta kun aiemmat multakokeilut mutta ei kyllä pärjää aktiivivehkeille. Joka kerta kun vaihdoin ruukkua kookoskuidin kanssa laitoin pohjalle muutaman sentin karkeaa kuitua salaojitusta varten ja päälle loput hienoa. Kasvarissa lykkäsin kuidut altakasteluun siinä ajatuksessa että pärjää jos on kesällä kauemmin poissa, mutta tää oli ehkä virhe. Altakasteluruukussa kookoskuitu tuntuu olevan joko litimärkää tai rutikuivaa, kun taas normi ruukussa se on helppo pitää "vähän kosteena". Lisäksi kuitu imee lähes 1l vettä per litra kuitua eli jopa 5l ruukkuun saa imeytettyä about viikon vedentarpeen tarvittaessa. Kannattaa huomioida että kuitu on huomattavasti tehokkaampaa tilan suhteen kun multa, veikkaisin että 3-4x. Joka kerta kun vaihdoin ruukkua chili oli juurtunut n. 1/3 ruukun tilavuudesta. Yksi jämä jäi pyörimään nurkkiin ja siitä kasvo jäätävä puska 8x8 esikasvatusruukussa, toki vaati vettä päivittäin. En sekottanu hydrosoraa kuidun sekaan vaikka netissä sitä suositellaankin, syynä lähinnä se että en jaksa erotella sitä kuidusta kauden jälkeen. Laitoin yhden chilin testiks pihalle terassille normiruukkuun jossa oli sekotus karkeeta ja hienoa kookoskuitua. Toi sekotus tuntu huomattavasti fiksummalta seokselta ilmavuuden kannalta kun pelkkä hieno kuitu. Jos tulee ens kaudella käytettyy kookoskuitua aattelin vetää normi ruukuilla, 40-50% seos karkeeta ja hienoo ja pohjalle karkeeta kerros.



Kuidussa poblano tuotti hyvin satoa, cobanero teardrop tekee vasta nyt ekat hedelmät eli ei varmana satoa, indian bullet oikeella takana koki ehkä lannoteöverit? ei vaikuta kovinkaan hyvnvointiselta. Ihme sinällään koska kyseinen lajike on ollut pirun sitkeä mullassa, on jopa kypsyttänyt satoa ensipakkasten jälkeen. Cuerno de torro suippopaprika on tehnyt monta lähes kaupan kokosta suippopaprikaa mutta jokaseen on tullut blossom end rot, kumma juttu kun lämmöt on ok ja kasvit on saanu koko ulkokauden 1,5ml/l cal/mag.

 

[jarmojs]

Ei ainakaan omille baccatumeille lisävaloa ole tarvinnut. Ne nyt eivät tietenkään ihan kympin vahvuisia chilejä olekaan. Habanerolle annoin ihan alkukeväällä heikosti lisävaloa, mutta jossain vaiheessa sekin tuli lopetettua. Samaa sukua haba on kuin nykyiset tulisimmat chilit, joten siitä voi päätellä, että eivät nekään varmaan ihan niin tarkkoja ole. On minulla joinain vuosina chinenset pärjänneet ikkunalaudoilla ilman sitä lisävaloakin, vaikka ikkunat eivät edes ole etelän suuntaan. Taimikasvatuksessa se lisävalo on tietysti ihan kätevä, kun se vähän hillitsee pelkkää pituuskavua. Samalla voi käyttää tuuletinta, niin varresta tulee tukevampi ja chili jaksaa kantaa paremmin satoa. Näin ainakin on väitetty. Itse en ole pahemmin jaksanut tuulettimia käyttää chilien kanssa.

Rocoto ei sitten tehnyt yhtään satoa ensimmäisenä vuonna, mutta ei se tosin missään omissa ideaaliolosuhteissa ollutkaan. Nyt toisena vuonnakin sato oli niin heikkoa, että kyllästyin koko kaveriin.

Minun ymmärtääkseni rocotoista ei saa satoa sisällä, koska ne vaativat "vuoristochileinä" vaihtelevaa lämpötilaa, eli öisin viileää ja päivällä lämpimämpää. En ole koskaan pitänyt rocotoja sisällä kuin esikasvatusvaiheen ajan ja talven yli, muutoin ne ovat aina olleet amppelissa ulkona. Nytkin on Arequipa Giantissa sellaisia reilusti kananmunan kokoisia vihreitä podeja odottamassa värin vaihtumista vihreästä punaiseksi. Kuukauden verran voi pitää vielä ulkona täällä eteläisessä Suomessa, sitten nostetaan amppelit autotalliin roikkumaan.

 

[VoNpo]

Ensimmäinen koe-erä chilisoosia fermentoitumassa ja tarve olisi tyhjille soosipulloille.
Mistä olette näitä ostaneet? Muita hyväksi todettuja purkkeja tai purnukoita soosin säilömiseen ja käyttöön?

 

[jarmojs]

Ensimmäinen koe-erä chilisoosia fermentoitumassa ja tarve olisi tyhjille soosipulloille.
Mistä olette näitä ostaneet? Muita hyväksi todettuja purkkeja tai purnukoita soosin säilömiseen ja käyttöön?

Minä pesen ja käytän uudelleen aina kaikki kierrekannelliset suolakurkku-, punajuuri- ym. lasipurkit. Ei sen tarvitse pullo olla, lusikallakin voi purkista annostella.

 

[mikkel]

Ensimmäinen koe-erä chilisoosia fermentoitumassa ja tarve olisi tyhjille soosipulloille.
Mistä olette näitä ostaneet? Muita hyväksi todettuja purkkeja tai purnukoita soosin säilömiseen ja käyttöön?

Olen ostanu clasulta niitä patenttikorkillisia pulloja 2,5dl ja 5dl koossa. Täksi syksyksi tilasin saksasta 250ml pulloja kierrekorkilla.

 

[Super Hessu]

Ostin viikko sitten Lidlistä jonkun chilin. Tätä pitää vielä tutkia, mikä se on, koska pakkauksesta ei selvinnyt?!

Mutta ongelmana on, että tässä chilissä näyttäisi olevan kirvoja! Miten näistä pääsee eroon?

Voiko ruiskuttaa esim. Tolua tms.? Tai jotain muuta? Millä pitoisuudella?

Kysyy aloittelija.

 

[Tiihokatti]

Ostin viikko sitten Lidlistä jonkun chilin. Tätä pitää vielä tutkia, mikä se on, koska pakkauksesta ei selvinnyt?!

Mutta ongelmana on, että tässä chilissä näyttäisi olevan kirvoja! Miten näistä pääsee eroon?

Voiko ruiskuttaa esim. Tolua tms.? Tai jotain muuta? Millä pitoisuudella?

Kysyy aloittelija.

0,2dl mäntysuopaa litraan vettä ja sillä vaan suihkuttelee kasvin märäksi parin päivän ajan.

Huomiona sitten että usein noissa on aika pienet multaruukut minkä takia chilin saa aika helposti ylikasteltua hengiltä.

 

[Super Hessu]

Tein puolikkaan annoksen, niin sopi suihkepulloon. Suihkuttelin chilin ympäriinsä.

Vaihdoin alkuperäisen muoviruukun vähän suurempaan saviruukkuun, haihduttaa paremmin mahdollisen ylimääräisen kosteuden pois.

 

[OskuK]

Altakasteluruukku, jolloin osa öttiäisistä ei innostu kun multa on kuivaa päältä.

 

[iznogod]

Sellainen pieni huomio, että Tukes on rajannut mäntysuovan pois sallittujen kasvinsuojeluaineiden listalta. Kotonaan sitä voi toki halutessaan käyttää, mutta esim. puutarhoissa sen käyttö on nykyisin kielletty, koska sen vaikutuksista ei ole riittävästi tutkimustietoa.

Sen sijaan Sprutzit on varsin tehokas yleisaine tuhohyönteisiä vastaan, eikä tuotteen varoaikakaan ole kuin viikon. Satokauden ulkopuolella sitten voi halutessaan laittaa Provanto-puikkoja. Satokauden ulkopuolella siksi, että niitä ei suoranaisesti suositella muille kuin koristekasveille ja varoaika on pitkä, eli parisen kuukautta. Sen aikana hedelmiä ei kannata syödä. Provanton sisältämää tehoainetta käsittääkseni kuitenkin käytetään myös kaupallisissa hedelmä- ja vihannestarhoissa, joten eiköhän sitä voi kotonakin käyttää, kunhan tietää mitä tekee. Itse olen laittanut puikot multiin joskus vuodenvaihteen jälkeen kun chilit on muutenkin leikattu talvehtimisen ajaksi. Talvella kun ne kaikki pienet pirulaiset (vihannespunkit, ripsiäiset tms.) liiaksi innostuvat ja kasvit ovat muutenkin heikoimmillaan. Provantossa on sitten mukana lannoitetta, joten se on hyvä ottaa huomioon, ettei tule ainakaan liikaa lannoitettua. Eipä sitä talvehtimisen aikana muuta lannoitetta tietysti muutenkaan tarvita.

 

[Super Hessu]

Altakasteluruukku, jolloin osa öttiäisistä ei innostu kun multa on kuivaa päältä.

Voihan sitä tavallistakin ruukkua kastella aluslautaselta ja niin olen tehnytkin. Huomasin saviruukusta, että sen kylki on tummempi siitä kohtaa mistä se on kostea.
Ei tartte nostella mittatikkua todetakseen onko vettä paljon, vähän vai ei ollenkaan ja kuinka paljon sitä pitäisikään olla (jos tässä sellaista tarkoitetaan)?
Kyseessä on yksi kasvi ja tavoitteena on pitää se talven yli hengissä, se lienee tässä kohdin riittävä saavutus.

 

[OskuK]

Voihan sitä tavallistakin ruukkua kastella aluslautaselta ja niin olen tehnytkin.

Ilman muuta, jos siinä on reikiä pohjassa. Voi myös tehdä kasteluputken mullan läpi, jos ei ole.

 

[iznogod]

Kyseessä on yksi kasvi ja tavoitteena on pitää se talven yli hengissä, se lienee tässä kohdin riittävä saavutus.

Vähän lajikkeesta riippuen se voi olla joko helpompaa tai vähän vaikeampaa. Ylivoimaisesti suurin riski tappaa koko kasvi on ylikasteleminen. Seuraavana tulevat sitten ne ötökät. Niiden vuoksi kasvin kondista kannattaa tarkailla ja etenkin lehtien alapintoja väijyä tarkasti. Suosittelen toki opettelmaan yleisimpien tuhoötököiden tunnistamisen. Vihannespunkit ovat todella pieniä ja ne tunnistaakin helpoiten niiden lehtien alapintaan jättämistä mustista pienen pienistä jätöksistä. Ripsiäiset taas näkee paljaalla silmälläkin, mutta pieniä nekin pirulaiset ovat. Talvella kasvit ovat heikoimmillaan, joten se on tuhohyönteisten kulta-aikaa. Toki satokauden ulkopuolella ne Provento-puikot ovat tehokkaita, kunhan vain ensin tajuaa, mitä on tapahtumassa. Satokaudella Provento on huono vaihtoehto, kun sitten niitä hedelmiä ei voi - tai ei ainakaan kanata - syödä pariin kuukauteen.

Itse leikkaan chilejä talveksi ihan kunnolla. Jotkut kuulemma jopa ihan 20cm:n nysiksi, joihin jättävät vai pari hassua lehteä. Kyllä ne siitä sitten kevään ja valon myötä taas lähtevät kasvamaan. Silloin kannattaa jo alkaa lannoittaakin kasveja. Leikkaamisessa on ideana mm. se, että chili ei silloin tarvitse paljoakaan tilaa, muttei myöskään kastelua, mikä on tärkeää ottaa huomioon, jos päätyy leikkelemään kasveja talvea varten. Mullan kannattaa aina antaa kuivahtaa kunnolla ennen kuin antaa lisää vettä, ettei kasviin iske sille kohtalokas juurimätä.

Niistä lajikkeista sen verran, että yleensä markettien chilit ovat joitain annuum-lajikkeita - etenkin, jos mitään muuta niistä ei kerrota. Niiden talvehtiminenkin voi ihan hyvin onnistua, vaikka lajikkeen nimikin viittaa yksivuotisuuteen. Chinenset ja baccatumit ovat oman kokemukseni perusteella vähän vastustuskykyisempiä ötököitä vastaan, mutta kyllä omiin ei-annuumeihinkin viime talvena iski ripsiäisinvaasio (paitsi rocotoon, mutta siitä nyt ei sisäkasvatuksessa ollut muuten juurikaan iloa) - mistä lienevät ehkä jostain kaupan basilikasta tulleet. Annuumeista kuulemma jotkut koriste-annuumit voivat olla ihan vastustuskykyisiäkin, mutta kyllähän kaikkien chilien vointia kannattaa, ja pitääkin, tasaisesti vähän seurata. Mitä nopeammin niihin ötököihin reagoi, sen vähemmän tuhoa ne ehtivät tehdä.

Mutta ei pidä pelotella liikoja. Olihan minulla joskus joku Red habanero, tai Scotch Bonnet vuosikausia ikkunalaudalla ihan ilman myrkyttämisiäkin. Toisaalta nyt, ainakin parin viime vuoden kokemuksella tuntuu siltä, että silloin taisi olla myös aika hyvää tuuriakin matkassa, kun niitä ötököitä ei mistään, tai minkään mukana päässyt kotiviljelmiin iskemään.

 

[Super Hessu]

Sellainen pieni huomio, että Tukes on rajannut mäntysuovan pois sallittujen kasvinsuojeluaineiden listalta. Kotonaan sitä voi toki halutessaan käyttää, mutta esim. puutarhoissa sen käyttö on nykyisin kielletty, koska sen vaikutuksista ei ole riittävästi tutkimustietoa.

Sen sijaan Sprutzit on varsin tehokas yleisaine tuhohyönteisiä vastaan, eikä tuotteen varoaikakaan ole kuin viikon. Satokauden ulkopuolella sitten voi halutessaan laittaa Provanto-puikkoja. Satokauden ulkopuolella siksi, että niitä ei suoranaisesti suositella muille kuin koristekasveille ja varoaika on pitkä, eli parisen kuukautta. Sen aikana hedelmiä ei kannata syödä. Provanton sisältämää tehoainetta käsittääkseni kuitenkin käytetään myös kaupallisissa hedelmä- ja vihannestarhoissa, joten eiköhän sitä voi kotonakin käyttää, kunhan tietää mitä tekee. Itse olen laittanut puikot multiin joskus vuodenvaihteen jälkeen kun chilit on muutenkin leikattu talvehtimisen ajaksi. Talvella kun ne kaikki pienet pirulaiset (vihannespunkit, ripsiäiset tms.) liiaksi innostuvat ja kasvit ovat muutenkin heikoimmillaan. Provantossa on sitten mukana lannoitetta, joten se on hyvä ottaa huomioon, ettei tule ainakaan liikaa lannoitettua. Eipä sitä talvehtimisen aikana muuta lannoitetta tietysti muutenkaan tarvita.

Olen nyt muutaman kerran suihkutellut ~2% mäntysuopaliuoksella ja kirva ongelma näyttää ainakin helpottaneen.
Pitääpi seurailla.
Harmillista jos nämä ovat jonkinlaisia tuholaismagneetteja..

 

[iznogod]

Olen nyt muutaman kerran suihkutellut ~2% mäntysuopaliuoksella ja kirva ongelma näyttää ainakin helpottaneen.

Chilit tykkäävät kyllä paljon ihan pelkällä vedelläkin suikuttelusta, joten sekin kannattaa ottaa tavaksi.

Harmillista jos nämä ovat jonkinlaisia tuholaismagneetteja..

No, eivät kai sen enempää kuin monet muutkaan huonekasvit. Niitä ötököitä tulee jos on tullakseen. Oikeastaan hyvin monet pehmeälehtiset kasvit maistuvat useimmille tuholaisille. Vihannespunkit tosin tykkäävät chileistä kovasti ja saavat tuhoa aikaan, jos niiden antaa mellastaa vapaasti.

Kuiva talvi-ilma heikentää monien vähän toisenlaisista oloista (kuten vaikka tropiikista) lähtöisin olevien kasvien vastustuskykyä, joten kasvien hyvinvointia kannattaa säännöllisesti seurata (tai vaikka epäsäännöllisestikin, kunhan välillä tsekkailee tilanteen). Chilit nyt helposti ovat aika karun näköisiä muutenkin talvella, joten niitä alalehtiäkin kannattaa tutkia.

Mutta kuten jo aikaisemmin totesin, ei pidä pelotella liikoja. Eivät ne tuholaiset välttämättä iske. Joskus niin käy ja joskus ei. Suurin riski chilin tappamiselle on yhä se liikakastelu - etenkin talvella.