Byrokratia-talkoot: Sote + maakunta uudistus, paljonko VÄHENEE byrokratia ja virkamiehet?

CalEpitan

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
24.11.2016
Viestejä
1 702
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Liittynyt
12.01.2017
Viestejä
943
Uskoisin että tavoitteena on vähentää virkamiehiä, mutta organisaatiomuutokset ynnämuut isot hämmennykset myös synnyttävät uusia työpaikkoja. Joku positio loppuu ja joku taas alkaa. Varmaan vaikkapa SOTE-uudistuksen osalta pitäisi tarkastella että paljonko kulut on esim v2018 (kun SOTE ei ole vielä tullut) ja paljonko kulut on 2020 (jos SOTE-uudistus olisi tullut voimaan). Tarkoitus käsittääkseni on että v.2020 on pienemmät kulut kuin v.2018 ja silloin tämä uudistus on onnistunut.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
12 048
Aika sinisilmäinen saa olla jos uskoo, että tavoitteena on jokin muu kuin mukavien virkamiestyöpaikkojen luominen poliitikoille ja heidän kavereilleen. Enemmän tuoleja poliittiseen tuolileikkiin.

Kepu, demarit ja kokkarit ovat kaikki ansioituneita virastojen johtopaikkojen miehittäjiä.

Muutkin olisivat, jos niillä olisi ollut yhtä paljon mahiksia toteuttaa himojaan.
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
584
Veikkaan keskimäärin yhden toimistosihteerin saavan monoa ja kahden poistuvan eläköitymisen myötä. Erilaisia pikkupomoja palkataan lisää 30 kertainen määrä irtisanomisiin nähden.
 

Juha Kokkonen

Ylläpidon jäsen
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
13 431
Nyt kun meille tulee uusi Maakuntauudistus 18 hallinnon kera ja yhdet vaalit lisää, niin montako virkamiestä siis vähennetään?

Kun SoTe saadaan joskus voimaan, niin montako virkamiestä ja byrokratia himmeliä vähenee?

Tämähän piti olla näiden tarkoitus? Olenko ymmärtänyt taas jotain ihan väärin, olen aika tyhmä ihminen.

Uusimaa laittoi ison vaihteen silmään – 15 hankejohtajaa pestattiin käynnistämään uutta maakuntaa - Kuntalehti

Uusimaa on aloittanut vähennykset palkkaamalla erittäin kusipään näköistä jengiä johtotehtäviin selvittämään kovasti asioita.

Mielestäni valokuvassa oleva tyyppi on äärimmäisen kusipään näköinen narsisti. Tulee mieleen baronan Voutilainen.

Uusimaa laittoi ison vaihteen silmään – 15 hankejohtajaa pestattiin käynnistämään uutta maakuntaa

Uudenmaan sote- ja maakuntauudistusta toteuttava Uusimaa 2019 -hanke on pestannut hankejohtajaa valmisteleman uuden maakunnan käynnistämistä.

Uudenmaan valmistelukoneiston palvelukseen siirtyy kokonaan tai osa-aikaisesti useita kunta-alalla toimivia johtajia, kuten Kuntaliiton kuntatalouden johtaja Ilari Soosalu, josta tulee Uusimaa 2019 -hankkeen rahoitusjohtaja. Kevan asiakkuustoiminnan kehittämispäällikkönä työskentelevä Tero Manninen puolestaan siirtyy Uusimaa 2019:n viestinnän hankejohtajaksi.

Uudenmaan hallintoa, taloutta ja viestintää käynnistämään valittiin myös osa-aikaisena henkilöstöjohtajana aloittava Outi Sonkeri, joka jatkaa myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtajana ja osa-aikaisen hallintojohtajana Lauri Tanner, joka jatkaa samalla HUSin hallintojohtajana.

Osa-aikaisen budjettijohtajan tehtävistä vastaa Markus Syrjänen. Hän jatkaa samalla myös Espoon sosiaali- ja terveystoimen talous- ja hallintojohtajana.

Sote-johtajistoon
HUSin Lehtonen ja yhdeksän muuta

Perustason sote-palvelutuotannon osa-aikaisena projektijohtajana aloittaa Pia Panhelainen. Hän jatkaa samalla Helsingin kaupungin perhe- ja sosiaalipalveluiden johtajana.

Liikelaitoksen alueorganisaation valmistelutehtävät jaettiin Eva Storgårdsin, Pirjo Laitinen-Parkkosen ja Mira Uunimäen kesken. Storgårds on työskennellyt Loviisan perusturvajohtajana ja Uunimäki siirtyy tehtävään Lohjan palvelualuejohtajan paikalta.

Osa-aikaisesti projektissa työskentelevä Laitinen-Parkkonen jatkaa myös Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän johtajana.

Sote-viranomaistoiminnan johtamisesta vastaavana työparina toimivat Satu Koskela ja Teppo Heikkilä. Koskela siirtyy tehtävään Etelä-Suomen aluehallintoviraston johtajan paikalta ja Heikkilä sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijatehtävistä.

Sote-sopimusjohtamisesta vastaa Lasse Lehtonen joka jatkaa myös HUSin hallintoylilääkärin tehtävässä. Lisäksi toisen sote-sopimusjohtajan roolista käydään neuvotteluja.

Sote-osallisuusjohtajiksi on valittu Leena Turpeinen ja Pirjo Marjamäki. Turpeinen jatkaa edelleen myös Helsingin kaupungin terveys- ja päihdepalvelujen osastopäällikkönä ja Marjamäki Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan johtajana.

Sote-integraatiojohtajan kokoaikaisen tehtävän ottaa vastaan Matti Lyytikäinen. Hän siirtyy hankkeeseen Espoon vanhusten palveluiden johtajan työstä.

Hankejohtajien määräaikaiset tehtävät sijoittuvat Uudenmaan liiton alaiseen Uusimaa 2019 -hankkeeseen ja ne siirretään Uudenmaan maakuntaan, kun maakunta perustetaan.

– Saimme kiitettävän määrän hyviä hakemuksia näihin vaativiin tehtäviimme. Itse hakuprosessi oli yllätyksellinen, koska tieto uudistuksen siirtymisestä vuodella eteenpäin tuli kesken prosessin. Tämä vaikutti tehtävien resursointiin ja siihen, että jotkut tehtävät jätettiin täyttämättä, muutosjohtaja Markus Sovala taustoittaa rekrytointeja hankkeen tiedotteessa.

ICT-henkilöstö valmistelemaan
maakunnan tietojärjestelmiä

Uudistushankkeeseen palkataan myös seitsemän ICT-projektijohtajaa, kaksi tietoturvapäällikköä ja kuusi ICT-arkkitehtiä maakunnan ICT-palveluiden määräaikaisiin käynnistämistehtäviin. Valittujen tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa maakunnan tieto- ja viestintäjärjestelmien rakentaminen ICT-hankejohtajien alaisuudessa.

ICT-tukipalveluiden projektijohtajaksi valittiin Pekka Lampinen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä. ICT-tekniikan projektijohtajana aloittaa Janne Romo Helsingin kaupungilta.

Toimialariippumattomien (TORI) järjestelmien osalta tietojohtamisen painoarvoa haluttiin kasvattaa, minkä vuoksi projektijohtajia palkattiin kaksi. Hallinnon järjestelmien projektijohtajaksi valittiin Into Laine HUSista. Tietojohtamisen järjestelmät saa vastuulleen Timo Hakala Helsingin kaupungilta.

Toimialasidonnaisten (TOSI) järjestelmien kasvanut työmäärä jaettiin kolmelle henkilölle: Johannes Salmiselle HUSista, Arja Rantaselle Helsingin kaupungilta ja Ilkka Nenoselle Vantaan kaupungilta. Salmisen vastuulla ovat sairaala- ja ensihoitojärjestelmät. Rantanen vastaa perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon järjestelmistä. Nenosen vastuulle kuuluvat Apotti-järjestelmä ja muut TOSI-järjestelmät.

ICT-arkkitehtejä valittiin kuusi: Annamari Raatikainen Helsingistä, Jari LuotolaVantaalta ja Hannu Vilpponen Keravalta. Heikki Kähkösen, Marko Kukkosen ja Juha Muinosen taustaorganisaatio on HUS. ICT-arkkitehtien tehtävänä on suunnitella maakunnan tietojärjestelmien viitekehys syksyn aikana.

Tietoturvapäälliköiksi valittiin HUSista Jouni Karvo ja Heikki Kähkönen. ICT-talouskontrollerina aloittaa Katja Viljakainen Porvoosta.

Suurin osa tehtävistä on osa-aikaisia, joten valitut ovat työsuhteessa omaan organisaatioonsa ja tekevät osan työajastaan Uudenmaan liiton Uusimaa 2019 -hankkeelle korvausta vastaan.

Syksyn aikana ICT-projektissa tehdään kokonaisarkkitehtuurin kuvaus sekä ICT-tekniikan ja järjestelmien toteutussuunnitelmat. Myös tukipalvelujen toteutussuunnitelma on syksyn työlistalla. Varsinaisten ratkaisujen toteutus käynnistyy vuoden 2018 alkupuolella.
Aloituspostauksen tajunnanvirtaan selkeämpää erottelua mikä on lainausta muualta ja mikä omaa mielipidettä, tai muuten menee ketju lukkoon :hammer:
 

Sampsa

Sysop
Ylläpidon jäsen
Team Tesla
Liittynyt
13.10.2016
Viestejä
12 603
Ei tarvitse keskustelua avata jotain linkin takaa löytyvää koko uutista postaamalla.
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
679
4.11
Henkilöstövaikutukset
Uudistus merkitsee suuria organisatorisia ja palvelujen järjestämistapaa koskevia muutoksia, jotka olennaisesti vaikuttavat henkilöstön tehtäviin ja sijoittumiseen. Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollosta, pelastustoimesta, maatalouslomituksesta ja ympäristöterveydenhuollosta siirtyisi maakuntien ja niiden palveluyhtiöiden palvelukseen arviolta 215 000 henkeä lähes 400 kunnasta tai kuntayhtymästä. Liikkeenluovutuksia tapahtuisi yli 400, sillä osalla kuntayhtymistä on toimipisteitä useamman maakunnan alueella. Manner-Suomen kuntiin ja kuntayhtymiin jäisi henkilöstöä edelleen noin 205 000. Siirtyvän henkilöstön työvoimakustannusten arvioidaan olevan hieman noin 11 mrd. euroa vuodessa (2015) eli noin 52 % kaikista kuntien ja kuntayhtymien työvoimakustannuksista. Uudenmaan osuus maakunnallisesta henkilöstöstä on neljännes. Pienimmän maakunnan eli Keski-Pohjanmaan osuus henkilöstöstä on 1,6 %.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavien yksiköiden, laitosten ja kuntayhtymien henkilöstö siirtyisi kokonaisuudessaan maakuntien tai maakuntien yhtiöiden palvelukseen. Kuntien yhteisten tukipalvelujen osalta työntekijä siirtyisi maakunnan palvelukseen, jos henkilön nykytehtävistä vähintään puolet kohdistuu kunnan sosiaali- tai terveyspalveluihin. Tukipalveluiksi katsotaan kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa tukevat tehtävät kuten esimerkiksi keskitetty ruokahuolto, siivous, laitehuolto, toimisto- ja hallintopalvelut, palkanlaskenta-, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, ICT-palvelut tai kiinteistötoimi, tekniset palvelut sekä laboratoriot ja röntgenpalvelut.

Maakunnan väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävänä olisi yhteistyössä niiden viranomaisten (kuntien ja kuntayhtymien) kanssa, joista tehtäviä ja niitä hoitavaa henkilöstöä siirtyy maakunnalle selvittää siirtyvä henkilöstö ja valmistella maakuntavaltuustolle ehdotukset henkilöstön siirtosuunnitelmaksi ja -sopimuksiksi. Selvitysten yhteydessä on tärkeää varmistua myös siitä, että välttämätön palvelutuotanto turvataan siirtymätilanteessa ja muutoinkin yhteen sovitetaan henkilöstöresurssit siten, että sekä maakunnilla että kunnilla on toimiva tukipalveluverkosto myös jatkossa. Ao. henkilöstön siirtymisestä työnantajalta toiselle tehdään osapuolia sitova sopimus. Jotta tukipalveluhenkilöstön siirtymiset olisi mahdollista toteuttaa häiriöttä, olisi tarvittavat henkilöstöä koskevat selvitykset käynnistettävä hyvissä ajoin ennen vuotta 2019.

Jos yksittäisen henkilön työpanos maakunnille siirtyvässä tehtävässä on alle 50 %, mahdollisesta siirtymästä sovitaan nykyisen palveluntuottajan ja maakunnan tai maakunnan yhtiön kesken. Tällöin näissäkin siirtymissä noudatetaan liikkeen luovutuksen periaatetta.

Uudistuksen edellyttämät järjestelyt valmistellaan yhteistoiminnassa maakuntien, kuntien ja kuntien henkilöstön edustajien kanssa. Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa laajennetaan koskemaan myös maakuntaa. Kun otetaan huomioon uudistuksen poikkeuksellinen laajuus ja se, miten tärkeää on varmistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kitkaton jatkuvuus palvelujen uudelleenjärjestelyn yhteydessä, ovat yhteistoimintaneuvottelujen oikea-aikainen käynnistys ja valmisteluun liittyvä avoimuus keskeisiä tekijöitä palvelujen siirron onnistumiselle. Yhteistoimintamenettely on käynnistettävä hyvissä ajoin ennen kuin kunnassa tai kuntayhtymässä tehdään sellaisia sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtoa koskevia päätöksiä, joilla on merkittäviä henkilöstöä koskevia vaikutuksia. Maakuntien väliaikaishallinto tulee tekemään maakuntia sitovia henkilöstöä koskevia päätöksiä ja sopimuksia. Tästä syystä on tarpeen säätää myös väliaikaishallinnolle velvollisuus noudattaa yhteistoimintalain periaatteita.

Voimaanpanolakiehdotuksen mukaan kaikki lain tarkoittamat uudelleenjärjestelyt, jotka johtavat henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi. Näin ollen työsopimuslain ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain liikkeenluovutussäännöksiä sovellettaisiin kaikkiin uudistuksen yhteydessä toteutettaviin työnantajan vaihtumista merkitseviin muutoksiin riippumatta siitä, täyttyvätkö niissä työsopimuslaissa ja kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa liikkeenluovutukselle säädetyt tunnusmerkit. Liikkeenluovutusta koskevien säännösten soveltaminen tarkoittaa muun ohella, että viranhaltijaa tai työntekijää ei saa irtisanoa pelkästään uudistuksen johdosta tapahtuvan työnantajan vaihtumisen perusteella. Viranhaltijalla ja työntekijällä sen sijaan olisi oikeus irtisanoutua palvelussuhteesta irtisanomisaikaa noudattamatta organisaatiomuutoksen voimaantulosta.

Työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työ- ja virkasuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät uudelle omistajalle tai haltijalle. Luovutuksensaaja on velvollinen noudattamaan luovutushetkellä voimassa olleen työ- tai virkaehtosopimuksen määräyksiä. Riippuen työnantajan järjestäytymisestä jatkossa voisi tulla sovellettavaksi yksityisen puolen työehtosopimuksia. Palkka- ja muut palvelussuhdevaikutukset riippuvat sovellettavan sopimuksen tasosta. Liikkeen luovutus ei ole sellaisenaan peruste palvelussuhteen ehtojen muuttamiseen.

Henkilöstö siirtyy maakuntien palvelukseen usean kymmenen eri työnantajayksikön palveluksesta. Palkkojen yhteensovittamisen tarve syntyy, kun eri kuntien ja kuntayhtymien ja valtion eri virastojen palveluksesta siirtyy henkilöstöä saman maakunnan tai sen palvelulaitoksen palvelukseen, jolloin samasta tai saman vaativuustason tehtävästä maksettavan palkan taso voi vaihdella. Kunta-alan osalta harmonisointitarpeen kannalta olennaista on, että jokaisessa kunnassa ja kuntayhtymässä on oma tehtävien ja palkkojen vaativuusjärjestelmänsä, josta ei ole olemassa tilastollisia tietoja. Kunta-alan palkkatilastot kuvaavat valtakunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten vähimmäispalkkoja koskevien palkkahinnoittelukohtien sisällä olevia eri palkkatasoja. Näiden vertailu ei kuitenkaan anna täsmällistä kuvaa palkkojen harmonisointitarpeen laajuudesta tai sen kustannusvaikutuksista, koska yksittäisen palkkahinnoittelukohdan sisällä on tosiasiallisesti usean eri vaativuustason tehtäviä. Alustava arvio palkkaharmonisoinnin kustannusvaikutuksesta on kuvattu kappaleessa 4.3.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon menot.

Pidemmällä tähtäimellä työnantajan tarve organisoida uudelleen toimintaansa ja työtehtävien uudelleen järjestely, päällekkäisyyksien purkaminen ja muut muutokset vaikuttavat henkilöstön määrään, asemaan, työtehtäviin ja palvelussuhteen ehtoihin. Määräaikaisissa palvelussuhteissa olevat, siirtyvät liikkeenluovutuksessa uuden työnantajan palvelukseen määräaikaisen palvelussuhteensa keston ajaksi. Pidemmällä tähtäimellä epävarmuus määräaikaisissa palvelussuhteissa kasvaa. Aikaisemman työnantajan palveluksesta perhevapaille jääneillä työntekijöillä on oikeus palata uuden työnantajan palvelukseen ensisijaisesti aikaisempaan työhön.

Maakuntia ja muita sote-työnantajia koskee tasa-arvolain kielto soveltaa palkka- ja muita palvelussuhteen ehtoja siten, että työntekijä tai työntekijät joutuvat sukupuolen perusteella epäedullisempaan asemaan kuin yksi tai useampi työnantajan samassa tai samanarvoisessa työssä oleva työntekijä. Tasa-arvolain 6 §: n mukaisella palkkakartoituksella tulee selvittää, ettei saman työnantajan palveluksessa olevien samaa tai samanarvoista työtä tekevien naisten ja miesten välillä ole perusteettomia palkkaeroja. Oikeus- ja valvontakäytännössä on katsottu, että erilaiset muutostilanteet, kuten liikkeenluovutus ja muut muutostilanteet voivat olla hyväksyttävä peruste palkkaerolle tietyn siirtymävaiheen ajan.

Voimaanpanolaissa esitetään siirtymäaikaa, jonka aikana henkilöstön jatkosiirto maakunnan yhtiöön luetaan niin ikään liikkeenluovutukseksi. Maakunnat voivat näin järjestää palvelujen yhtiöittämisen 31.12.2020 mennessä ja henkilöstö siirtyy tällöin myös jatkoluovutuksessa liikkeenluovutuksen periaattein samoin kuin siirtyminen kunnasta ja kuntayhtymästä tapahtui. Näin voidaan tehdä ensiksi siirto maakunnalle ja sitten maakuntakonserniin kuuluvaan tai maakuntien määräysvallassa olevaan yhteisöön ja siirrot katsotaan liikkeenluovutukseksi. Säännös turvaa henkilöstön asemaa ja antaa käytännön siirtymäajan yhtiöittämiseen. Yhtiöittäminen voidaan tällöin tehdä hallitusti ja vaaleilla valitun maakuntavaltuuston johdolla.

Jos uudistuksen jälkeen on tarpeen toteuttaa palvelujen järjestämisen ja tuottamisen kannalta välttämättömiä uudelleen järjestelyjä, joilla on vaikutusta henkilöstötarpeeseen, on mahdolliset järjestelyt toteutettava siten kuin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetussa laissa (449/2007) säädetään.

Uudistuksessa ei ehdoteta maakuntiin siirtyvälle henkilöstölle samanlaista irtisanomissuojaa, joka on aiemmin säädetty kuntarakennelaissa liitoskuntien viranhaltijoille ja työntekijöille. Kuntarakennelain 29 §:n perusteella henkilöstön työnantajan vaihtuessa kuntajaon muutoksen perusteella, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa viiden vuoden aikana kuntajaon muutoksen voimaantulosta. Säännös on ollut voimassa määräaikaisena vuosina 2008—2015. Vastaavan kaltainen säännös on koskenut myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa toteutettuja järjestelyjä.

Irtisanomissuoja on katsottu uudistuksen yhteydessä tarpeettomaksi koska etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa toimivista ammattihenkilöistä on monin paikoin pulaa. Lisäksi mahdollinen irtisanomissuoja tarkoittaisi, että maakuntiin siirtyvä henkilöstä olisi paremmassa asemassa kuin yksittäisissä kunnissa hallintotehtävissä työskentelevä henkilöstö, jonka määrälliseen tarpeeseen uudistus voi myös vaikuttaa.

Siirtyvä henkilöstö tulee jakautumaan maakuntien sekä maakuntakonserniin kuuluvien tai maakuntien määräysvallassa olevien yhteisöiden palvelukseen. Myöhemmin täsmentyvillä yhtiöittämisvelvollisuutta ja valinnanvapautta koskevilla ratkaisuilla tulee olemaan vaikutusta siihen, mikä kunkin siirtyvän henkilön lopullinen työnantaja on. Ratkaisuista tulee riippumaan esimerkiksi se, kuinka paljon henkilöstöä tulee siirtymään maakuntien omistamien yhtiöiden palvelukseen.

Lähtökohtaisesti vain virkasuhteessa olevalla henkilöllä on oikeus julkisen vallan käyttöön. Tästä voidaan kuitenkin poiketa säätämällä tehtävän antamisesta muulle kuin viranomaiselle perustuslain 124 §:n mukaisilla edellytyksillä. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan antaa vain viranomaiselle. Merkittävänä julkisen vallan käyttönä pidetään esimerkiksi itsenäiseen harkintaan perustuvaa oikeutta käyttää voimakeinoja tai puuttua muuten merkittävällä tavalla yksilön perusoikeuksiin. Merkittävää julkista valtaa sisältäviä tehtäviä tai tehtäviä, jota ei voida antaa muulle kuin viranomaiselle, hoitaa maakunta ja maakunnan liikelaitos.

Kunnallisen palvelussuhdelainsäädännön soveltamisalaa ehdotetaan laajennettavan koskemaan myös maakunnan henkilöstöä, eikä henkilöstön asema tältä osin muutu.

Esityksen pohjalta muodostuvat suuremmat ja vahvemmat organisaatiot edistävät pitkällä aikavälillä henkilöstön työpaikkojen pysyvyyttä. Uusissa organisaatioissa toteutuu mm. sosiaalihuollon ja terveydenhuollon sekä peruspalvelujen ja erityistason integraatio. Tämä antaa henkilöstölle uusia mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen, työkiertoon sekä erilaisiin työntekijän jaksamista edesauttaviin järjestelyihin. Nykyistä suuremmat organisaatiot voivat mahdollistaa joissakin tehtävissä myös työtehtävien ja vastuiden laajentamista ja tällä voisi olla myönteinen vaikutus myös palkkaukseen. Etenkin pieniin kuntiin ja yhteistoiminta-alueisiin verrattuna suuremmissa organisaatioissa voidaan myös varmistaa tarvittavat sijaisjärjestelyt erilaissa, myös yllättäen eteen tulevissa tilanteissa. Samalla näin voidaan huolehtia, että työssä olevien henkilöiden työrasitus ei kasva kohtuuttomaksi. Nykyistä suuremmat organisaatiot mahdollistavat monissa tapauksissa myös henkilöstön työskentelyn aikaisempaa täysipainoisemmin nimenomaan omaa ammattitaitoa vastaavissa tehtävissä ja lisäävät henkilöstön uralla etenemisen mahdollisuuksia. Se on tärkeää etenkin tilanteessa, jossa muun muassa väestön ikääntyminen on johtamassa palvelutarpeen lisääntymiseen. Henkilöstön voidessa keskittyä ammattitaitonsa mukaisiin tehtäviin, pystytään palvelutarpeen kasvuunkin vastaamaan käytettävissä olevalla henkilöstöllä.

Uudistuksen onnistuminen edellyttää tavoitteellista ja hyvää johtamista ja sitoutunutta henkilöstöä. Henkilöstöltä odotetaan osin tehtävien ja toimenkuvien muutosta, kun siirtyvät tehtävät (esim. sosiaali- ja terveyspalvelut) yhdistetään uudella tavalla kokonaisuudeksi. Myös työn tekopaikka saattaa muuttua, ja henkilön varsinainen palkka voi alentua uuden tehtävän tai viran työ - ja virkaehtosopimuksen mukaisen alemman vaativuustason perusteella. On tärkeää, että henkilöstö on tietoinen muutoksen tarpeesta ja osallistuu sen suunnitteluun ja tekemiseen. Näin voidaan varmistaa, että ratkaisut ovat tarkoituksenmukaisia ja arjessa toimivia. Uuden yhteisen toimintakulttuurin luomiseksi tarvitaan osaavaa johtamista.

Osalla kuntatyöntekijöistä on edelleen parempia eläke-etuja kuin yksityisten alojen työntekijöillä. Eläke-edut säilyvät ennallaan, jos eläketurva säilyy kunnallisessa eläkejärjestelmässä. Maakuntien palvelukseen siirtyvän henkilöstön mahdollisen lisäeläketurvan ja alempien eläkeikien säilyminen turvataan ehdottamalla lisättäväksi Kevan lakisääteisiin jäsenyhteisöihin maakunnat. Myös niiden omistamat ja määräysvallassa olevat yhteisöt sekä yhdistykset voisivat liittyä Kevan jäsenyhteisöksi. Vastaavasti kuin nykyisin ulkoistettaessa kunnan tuottamia palveluja on mahdollista perustaa sellainen kuntaomisteinen yhtiö, säätiö tai yhdistys, joka voi liittyä Kevan jäsenyhteisöksi, olisi tämä mahdollisuus myös maakunnilla. Tällöin henkilöstöä voidaan siirtää yhtiöön, säätiöön tai yhdistykseen ilman, että henkilöstön eläketurvassa tapahtuu muutoksia.

Perustettavan Kunta- ja maakuntatyönantajat KT:n henkilöstö olisi uudistuksen jälkeen suoraan sen palveluksessa, kun nykyisin KT Kuntatyönantajien henkilöstö on Suomen Kuntaliitto ry:n palveluksessa. Lokakuussa 2016 KT Kuntatyönantajissa työskenteli 46 henkilöä.

KT Kuntatyönantajien henkilöstöstä ehdotetaan säädettäväksi, että se siirtyy Kunta- ja maakuntatyönantajat KT:n palvelukseen noudattaen työsopimuslain liikkeenluovutusta koskevia säännöksiä.
Mitään määrällistä tavoitetta tai arviota mahdollisista tulevista henkilöstövähennyksistä hallituksen esityksessä ei siis esitetä.

HE 15/2017 vp
 
Toggle Sidebar

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjut
241 244
Viestejä
4 212 354
Jäsenet
71 029
Uusin jäsen
jepppisss

Hinta.fi

Ylös Bottom