B-lausunnosta kokemuksia

[salazaar]

On pari sairautta joiden takia joutunut olemaan sairaslomalla. Nyt sairauspäivät alkavat lähestyä määriä, että KELA alkanut kysymään B-lausuntoa. Onko muilla foorumilaisilla kokemusta B-lausunnosta, minkälainen tuo on? Mitä kaikkea tuossa tulee huomioida ja mitä siihen lausuntoon tulee? Onko kokemusta, että tarjoaako tai suositteleeko KELA samantien kuntoutusta, jos tuo tulee pääasiallisesti sairauslomaa ja sairauspäivärahaa varten? Tähänhän voi varmaan itse vaikuttaa, että haluaako lähteä kuntoutukseen samantien, tarvittaessa myöhemmässä vaiheessa tai ilman kuntoutusta alkuun, tai kieltäytyä kuntoutuksesta? Onko muilla KELA alkanut ehdottelemaan kuntoutusta, alanvaihtoa tai työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä jossain vaiheessa, ja jos on, niin missä vaiheessa? Voiko tuo B-lausunto jotenkin vaikuttaa jatkossa työllistymiseen jatkossa tai työnantajan suhtautumiseen (lähtökohtaisestihan työnantajalla ei ole oikeutta tai pääsyä työntekijän terveystietoihin, mutta tarvittaessahan jonkun näköinen työterveysneuvottelu järjestetään työntekijän ja työnantajan kanssa yhteistyössä)? Onko tuo B-lausunto sen kummempi kuin tavanomainen A-lausunto tai sairauslomatodistus tai miten eroaa tästä? Onko kokemuksia, että KELA-hyväksyy tai hylkää B-lausunnon sairauspäivärahaa haettaessa?

 

[MasterBlaster]

On pari sairautta joiden takia joutunut olemaan sairaslomalla. Nyt sairauspäivät alkavat lähestyä määriä, että KELA alkanut kysymään B-lausuntoa. Onko muilla foorumilaisilla kokemusta B-lausunnosta, minkälainen tuo on? Mitä kaikkea tuossa tulee huomioida ja mitä siihen lausuntoon tulee? Onko kokemusta, että tarjoaako tai suositteleeko KELA samantien kuntoutusta, jos tuo tulee pääasiallisesti sairauslomaa ja sairauspäivärahaa varten? Tähänhän voi varmaan itse vaikuttaa, että haluaako lähteä kuntoutukseen samantien, tarvittaessa myöhemmässä vaiheessa tai ilman kuntoutusta alkuun, tai kieltäytyä kuntoutuksesta? Onko muilla KELA alkanut ehdottelemaan kuntoutusta, alanvaihtoa tai työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä jossain vaiheessa, ja jos on, niin missä vaiheessa? Voiko tuo B-lausunto jotenkin vaikuttaa jatkossa työllistymiseen jatkossa tai työnantajan suhtautumiseen (lähtökohtaisestihan työnantajalla ei ole oikeutta tai pääsyä työntekijän terveystietoihin, mutta tarvittaessahan jonkun näköinen työterveysneuvottelu järjestetään työntekijän ja työnantajan kanssa yhteistyössä)? Onko tuo B-lausunto sen kummempi kuin tavanomainen A-lausunto tai sairauslomatodistus tai miten eroaa tästä? Onko kokemuksia, että KELA-hyväksyy tai hylkää B-lausunnon sairauspäivärahaa haettaessa?

Siis käytännössä tuo b-lausunto on vähän tapauskohtainen miten siihen tarvitsee suhtautua. On ihan omakohtaista kokemusta, esim leikkauksen jälkeen oli sen verran pitkä sairasloma ja tähän tarvittiin b-lausunto millä jatkui kelan sairaspäiväraha, kun leikkauksesta oli toivuttu niin sitten takaisin töihin ja se oli siitä.

Mutta sitten jos taas kyseessä on sellainen vaiva mikä estää nykyisen työn tekemisen tai se tulee lähiaikoina estymään vaivan takia tarvitaan tuota b-lausuntoa työeläkeyhtiötä tai kelaa varten mahdollista ammatillista kuntoutusta varten. Tämä onkin sitten taas huomattavasti monimutkaisempi kuvio. Kela rupeaa ehdottamaan kuntoutusta tai sairaseläkettä jos oikein muistan lukeneeni kun on ollut vuoden sairaslomalla.
Työnantaja ei ole oikeuttu näkemään sinua koskevia sairastietoja. Jos menet toiseen työhön tekee silloin työterveys selvityksen pystytkö tekemään kyseistä työtä ja siihen lausuntoon tulee vain teksti sopiva tai ei sopiva.

Eli jos vaiva on sellainen mikä poistuu sairaslomalla ja on pitkä niin tarvitset b-lausunnon.

Jos taas sellainen vaiva mikä tulee haittaamaan työntekoa tai aiheuttamaan työkyvyn menetyksen jossain kohtaa tarvitset b-lausunnon mahdollista kuntoutusta varten.

Kuntoutus on ns:määräaikainen sairaseläke.

Ja kelalla voi olla oma näkemys sairaudestasi jolloin voit joutua vääntämään asiasta. Omalla kohdalla ei onneksi näin ole ollut.

 

[Romu]

A-lausunto riittää lyhyisiin sairauslomiin. Jos sairaus kestää yli 60 päivää, tarvitaan kattavampi B-lausunto, jossa otetaan kantaa tutkimus- ja hoitosuunnitelmaan, kuntoutustarpeeseen ja työkykyyn tarkemmin.

Kela arvioi kuntoutustarpeen sairauspäivärahakauden aikana. Sairauspäivärahaa voi saada 300 päivää.

Jos tämänkin jälkeen on työkyvytön, haetaan työeläkeyhtiöstä työkyvyttömyyseläkettä. Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke, ja jos niitä myönnettyjä pätkiä kertyy 2 vuotta, pitäisi työeläkeyhtiön myöntää se toistaiseksi voimassaolevana, jos hakijan tila ei ole parantunut.

Käytännössä se ei noin useinkaan mene, eli pätkiä voidaan myöntää vuosikausien ajan. Ei ole olemassa pysyvää työkyvyttömyyseläkettä. Toistaiseksi voimassaoleva lopetetaan, jos henkilö kuntoutuu työkuntoon.

Sairauspäivärahastakin voi tulla hylky, mutta se on epätodennäköisempää, koska siinä katsotaan ammatillista työkyvyttömyyttä. Eläkkeessä katsotaan työkyvyttömyyttä mihinkään työhön (paitsi julkisella sektorilla), eli kriteerit ovat paljon tiukemmat.

Aika huonossa kunnossa pitää objektiivisesti tutkittuna olla, että Kela tai työeläkeyhtiö alkaa tyrkyttää eläkettä. Todennäköisemmin siitä joutuu taistelemaan.

Lisätietoja Kelan sivuilla.

 

[gnusmas]

Sairauspäivärahastakin voi tulla hylky, mutta se on epätodennäköisempää, koska siinä katsotaan ammatillista työkyvyttömyyttä. Eläkkeessä katsotaan työkyvyttömyyttä mihinkään työhön (paitsu julkisella sektorilla), eli kriteerit ovat paljon tiukemmat.

Mitä tuo ”paitsi julkisella sektorilla” tarkoittaa? Julkisella katsotaan ammatillista työkyvyttömyyttä eläkkeeseen? Vai jotain muuta.

 

[Romu]

Mitä tuo ”paitsi julkisella sektorilla” tarkoittaa? Julkisella katsotaan ammatillista työkyvyttömyyttä eläkkeeseen? Vai jotain muuta.

Joo, kirjoitin epäselvästi. Julkisella puolella sovelletaan ammatillisen työkyvyttömyyden määritelmää työkyvyttömyyseläkkeiden tapauksessa. Yksityisellä puolella sovelletaan yleistä määritelmää (=pystyykö mihinkään työhön).

Tarkoittaa että julkisella puolella työkyvyttömyyseläkkeen voi saada helpommin (riippuen siitä millainen sairaus on suhteessa omaan työhön ja ammattiin).

 

[Mika__]

Nyt sairauspäivät alkavat lähestyä määriä, että KELA alkanut kysymään B-lausuntoa. Onko muilla foorumilaisilla kokemusta B-lausunnosta, minkälainen tuo on? Mitä kaikkea tuossa tulee huomioida

B-lausunto on aika lähellä normaalia A-lausuntoa, mutta toimii myös ns. Kuntoutussuunnitelmana, jossa julkisen puolen lääkäri ottaa kantaa mm. Mitä hän suosittelee esim Kelan vaativan kuntoutuksen suhteen, että minkälaisia määriä vaikkapa fysioterapiaa tai mitä hyvänsä terapiaa. Lisäksi sairauden/vamman kuvaus voi olla hyvinkin tarkka ja seikkaperäinen B-lausunnossa verrattuna lähinnä A-lausunnon diagnoosikoodiin.

Kelaan pitää tehdä erikseen hakemus vaativasta kuntoutuksesta johon B-lausunto tulee liitteeksi. Ennen lääkärin vastaanottoa on hyvä olla lausunnot aiemmilta terapeuteilta tai hyvinvointialueen kuntoutuskoordinaattorilta. Lääkäri järjestään nojaa näiden arvioon sitten kuntoutusten määrässä. B-lausunnossa lääkäri myös ottaa kantaa työkyvyttömyyteen, että onko väliaikaista vaiko jatkuvaa ja suositteleeko hän työkyvyttömyyseläkettä.

Tuo kuntoutuskoordinaattori omasta hyvinvointialueesta on hyvä kontaktoida nopeasti.
Tuossa tulikin jo ohjeet hakea Työkyvyttömyyseläkettä omasta työeläkeyhtiöstä, he haluavat tietenkin sen B-lausunnon myös, joten se pitää hankkia ja pitää tallessa. Ensin työeläkeyhtiö yleensä myöntää väliaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen, eli kuntoutustuen, vaikkapa 6-12 kuukaudeksi. Sitten pitää hyvissä ajoin ennen sen loppumista hommata uudet lausunnot terapeuteilta ja lopulta myös uusi B-lausunto. Siihen tarvitaan taas julkiselta puolelta lausunnot työkyvyn suhteen esim fysio- ja toimintaterapeuteilta, neuropsykologilta jne jotta saa siihen b-lausuntoon tarpeeksi materiaalia esim työkyvyttömyyseläkettä varten.

 

[PoitilasAarinen]

Mitähän tapahtuu siinä tapauksessa, jos on saanyt väärän diagnoosin? Esim. Itselläni on sairauspäiväraha voimassa reilusti ensivuoden puolelle, mutta nyt on todettukkin kertaluokkaa vakavampi sairaus, joka vaatinut jo kohta kuukauden yhtäjaksoista sairaalahoitoa ja jatkostakaan ei vielä tiedetä. Specifistististä diagnoosiakaan ei vielä ole ja yli vuoden luultiin käsi ja selkävaivojen johtuvan jostain ihan muusta. Kaksi b-lausuntoa kirjoitettu tänä vuonna samoista vaivoista ja niissäkin eri diagnoosit. Rahat ovat kyllä toistaiseksi tulleet, että kämppä on vielä pysynyt alla, mutta mietityttää mitä ne KELA:ssa alkaa kyselemään, kun sairaalaskut paukahtaa pöytään ja diagnoosit vaihtuu joka lausuntoon.

 

[Mika__]

Minä pyytäisin uuden, tarkemman diagnoosin ja B-lausunnon sairaalasta vastaavalta lääkäriltä ja toimittaisin Kelaan. Sairaaloissa on myös ns. sosiaalityöntekijä käytettävissä joka osaa tehdä paperit yms neuvomiset byrokratian suhteen.

Sairaalaoleilussa on yksi paha sudenkuoppa, kolmen kuukauden kohdalla status muuttuu pitkäaikaispotilaaksi ja laskutus muuttuu radikaalisti. Esim itsellä oli alkuun potilaspaikka noin 500e/kk ja 3kkden jälkeen 85% nettotuloista , joka silloin oli kelan päivärahoista vähän reilu 2t/kk. Monella työikäisellä tapahtuu kolmen kuukauden kohdalla siis pari asiaa: tipahdat sairauspalkalta kelan päivärahoille ja sairaalamaksu pompsahtaa ylös. Minimissään kuntien/hyvinvointialueiden mukaan potilaalle pitää jäädä 110e/kk sairaalamaksun jälkeen.

Järjestelmä on rakennettu niin, että työikäinen ei olisi ikinä 3kk tai enemmän sairaalassa. Saattohoidossa olevalle tuolla toki ei ole merkitystä jääkö maksut maksamatta kun velkojien koura ei ylety sinne minne matkaavat.
Nyt jälkiviisaana ottaisin vakuutuksen vakaville sairastumisille joka olisi korvannut hyvin tulomenetyksiä. Kävi siinä mielessä tuuri, että työnantajan työkykyvakuutus korvasi sairaalamaksut kokonaan.

 

[salazaar]

KELA alkaa siis ehdottamaan kuntoutusta vasta enemmän siinä vaiheessa kun tuo 300 sairauspäivää ja sairauspäivärahaa B-lausunnolla alkaa lähenemään? Onko kokemuksia, mitä tuossa 60 päivän kohdalla tulee? Tuleeko siinäkin jo kuntousuehdotuksia tai suositteluja? Voiko KELA vaatiia kuntoutusta? Vai onko kuntoutuksen ehdotukset ja suosittelut tulleet vasta myöhemmässä vaiheessa? 300 päivän jälkeen siis siirtyisi ilmeisesti kuntoutustuelle eli n.s. määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle?

 

[Marco-Pierre]

Eikö nykyään ole käytössä maksukatto terveydenhuollossa, jolloin esim. Sairaalavuorokausi hinta alenee?

 

[Mika__]

Eikö nykyään ole käytössä maksukatto terveydenhuollossa, jolloin esim. Sairaalavuorokausi hinta alenee?

Ainakaan 2021 ei näyttänyt vaikuttavan mitenkään.

Nytkin tuolla puhutaan vain lyhytaikaishoidosta ja vapaakortin saamisen jälkeenkin laitospaikka maksaa reilu 20e/päivä.


Maksukattoon lasketaan
Maksukattoon lasketaan seuraavat maksut:

• käyntimaksut tai vuosimaksut terveyskeskuslääkärillä
• sairaalahoidon päivämaksut
• psykiatrian hoitomaksut
• lyhytaikaisen laitoshoidon maksut
• poliklinikkamaksut
• päiväkirurgiamaksut
• sarjahoitomaksut
• fysioterapiamaksut
• neuropsykologisen kuntoutuksen maksut
• jalkahoitomaksut
• puheterapiamaksut
• toimintakykyä parantavan ja ylläpitävän hoidon maksut
• kuntoutuslaitoksen hoitomaksut
• yö- ja päivähoitomaksut
• tilapäinen kotisairaanhoito ja tilapäinen kotisairaalahoito
• suun ja hampaiden tutkimus ja hoito. (Hammastekniset kulut eivät kuitenkaan kuulu maksukattoon. Niitä ovat esimerkiksi tekohampaiden valmistus ja hammasimplantit.)

 

[MasterBlaster]

KELA alkaa siis ehdottamaan kuntoutusta vasta enemmän siinä vaiheessa kun tuo 300 sairauspäivää ja sairauspäivärahaa B-lausunnolla alkaa lähenemään? Onko kokemuksia, mitä tuossa 60 päivän kohdalla tulee? Tuleeko siinäkin jo kuntousuehdotuksia tai suositteluja? Voiko KELA vaatiia kuntoutusta? Vai onko kuntoutuksen ehdotukset ja suosittelut tulleet vasta myöhemmässä vaiheessa? 300 päivän jälkeen siis siirtyisi ilmeisesti kuntoutustuelle eli n.s. määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle?

60vr kohdalla pitäisi arvioida tilannetta ja 150vr kohdalla tulee ehdotuksia kuntoutukselle yms.
Jos olet ollut työelämässä jonkin aikaa ja pääset esim ammatilliseen kuntoutukseen niin silloin kuntoutuksen maksaja on työeläkeyhtiö jos he hyväksyvät kuntoutuksen. Jos taas olet ollut lyhyen aikaa työelämässä tai työeläkeyhtiö hylkää kuntoutuksen niin siinä vaiheessa kuntoutusta katsellaan kelan kanssa.

 

[kilroy1]

Minkä ikäistä työeläkeyhtiö tai kela ei edes ala kuntouttamaan uuteen ammattiin jos nykyisessä todetaan työkyvyttömäksi?

 

[PoitilasAarinen]

Minä pyytäisin uuden, tarkemman diagnoosin ja B-lausunnon sairaalasta vastaavalta lääkäriltä ja toimittaisin Kelaan. Sairaaloissa on myös ns. sosiaalityöntekijä käytettävissä joka osaa tehdä paperit yms neuvomiset byrokratian suhteen.

Sairaalaoleilussa on yksi paha sudenkuoppa, kolmen kuukauden kohdalla status muuttuu pitkäaikaispotilaaksi ja laskutus muuttuu radikaalisti. Esim itsellä oli alkuun potilaspaikka noin 500e/kk ja 3kkden jälkeen 85% nettotuloista , joka silloin oli kelan päivärahoista vähän reilu 2t/kk. Monella työikäisellä tapahtuu kolmen kuukauden kohdalla siis pari asiaa: tipahdat sairauspalkalta kelan päivärahoille ja sairaalamaksu pompsahtaa ylös. Minimissään kuntien/hyvinvointialueiden mukaan potilaalle pitää jäädä 110e/kk sairaalamaksun jälkeen.

Järjestelmä on rakennettu niin, että työikäinen ei olisi ikinä 3kk tai enemmän sairaalassa. Saattohoidossa olevalle tuolla toki ei ole merkitystä jääkö maksut maksamatta kun velkojien koura ei ylety sinne minne matkaavat.
Nyt jälkiviisaana ottaisin vakuutuksen vakaville sairastumisille joka olisi korvannut hyvin tulomenetyksiä. Kävi siinä mielessä tuuri, että työnantajan työkykyvakuutus korvasi sairaalamaksut kokonaan.

Sen sosiaalityöntekijän kanssa olen jutellut ja tein toimeentulotukihakemuksen sen ohjeilla. Korona kun vei jo työt aikanaan ja juuri kun olisi taas hommia ollut ja työpaikka, niin alkoi tämä sairastelu. Diagnoosiahan voi aina pyytää, mutta kun ei lääkäritkään vielä sitä tarkemmin tiedä, niin aika vaikea niiden on sitä kirjoittaa. Ajattelin vaan, että ei kai ne KELA:ssa voi alkaa tätä mun niskaan kaatamaan, kun tosiaan sängystä ei saa itse nousta, eikä kyllä pääsiskään ja tautikin on vielä niin mysteeri, että eivät osaa sanoa juuta eikä jaata edes lähitulevaisuudesta.

Tuntuisi jotenkin kohtuuttomalta, että olis tällä hetkellä mun vastuulla huolehtia jostain vääristä diagnooseista jonkun paperinpyörittäjän lappusissa. Hoitava lääkäri on kyllä luvannut laittaa heti paperit, kun tarkempi diagnoosi on, mutta sen saamisessa voi kuulemma mennä vielä viikkojakin. Noista KELA:n virkahenkilöistä kun ei aina vaan oikein tiedä mitä ne saa päähänsä.

 

[Mika__]

Ajattelin vaan, että ei kai ne KELA:ssa voi alkaa tätä mun niskaan kaatamaan

No Kelasta ei ikinä tiedä mutta tuskinpa tuo sinun syyksi menee, oli diagnoosi mikä hyvänsä, lääkärin nimihän niissä lausunnoissa on. Eihän maallikon voida olettaa olevan tietävämpi kuin lääkärin.

 

[Romu]

Mitähän tapahtuu siinä tapauksessa, jos on saanyt väärän diagnoosin? Esim. Itselläni on sairauspäiväraha voimassa reilusti ensivuoden puolelle, mutta nyt on todettukkin kertaluokkaa vakavampi sairaus, joka vaatinut jo kohta kuukauden yhtäjaksoista sairaalahoitoa ja jatkostakaan ei vielä tiedetä. Specifistististä diagnoosiakaan ei vielä ole ja yli vuoden luultiin käsi ja selkävaivojen johtuvan jostain ihan muusta. Kaksi b-lausuntoa kirjoitettu tänä vuonna samoista vaivoista ja niissäkin eri diagnoosit. Rahat ovat kyllä toistaiseksi tulleet, että kämppä on vielä pysynyt alla, mutta mietityttää mitä ne KELA:ssa alkaa kyselemään, kun sairaalaskut paukahtaa pöytään ja diagnoosit vaihtuu joka lausuntoon.

Kelaa ei niinkään haittaa vaihtuuko diagnoosit, koska lisätutkimusten myötä tiedon kuuluukin lisääntyä ja diagnoosin tarkentua. Olennaista on, että sairaus ja diagnoosi on Kelan mielestä sellainen, että Kela suostuu maksamaan sairauspäivärahaa sen pohjalta.

KELA alkaa siis ehdottamaan kuntoutusta vasta enemmän siinä vaiheessa kun tuo 300 sairauspäivää ja sairauspäivärahaa B-lausunnolla alkaa lähenemään? Onko kokemuksia, mitä tuossa 60 päivän kohdalla tulee? Tuleeko siinäkin jo kuntousuehdotuksia tai suositteluja? Voiko KELA vaatiia kuntoutusta? Vai onko kuntoutuksen ehdotukset ja suosittelut tulleet vasta myöhemmässä vaiheessa? 300 päivän jälkeen siis siirtyisi ilmeisesti kuntoutustuelle eli n.s. määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle?

Riippuu täysin tapauksesta mitä on syytä hakea missäkin tilanteessa, ja miten Kela ja työeläkeyhtiöt suhtautuvat hakemuksiin.

Ei Kela voi pakottaa ketään kuntoutukseen, mutta jos Kela katsoo kuntoutuksen olevan aiheellista ja parantavan työkykyä, niin siitä kieltäytyminen voi pahimmillaan vaikuttaa siihen maksavatko sairauspäivärahaa. Niin tarkka Kela on rahoistaan etteivät he helposti patista johonkin, mikä on heidän pussista pois.

Sama juttu lääkehoitojen suhteen. Jos on työkyvytön masennuksen vuoksi, mutta ei suostu hoitoihin (eli usein käytännössä syömään lääkkeitä) ilman hyviä perusteita, niin Kelan/työeläkeyhtiö saa hyvän syyn hylätä hakemuksen.

Minkä ikäistä työeläkeyhtiö tai kela ei edes ala kuntouttamaan uuteen ammattiin jos nykyisessä todetaan työkyvyttömäksi?

Ehkä tällä hetkellä yli kuuskymppiset alkavat olla sitä porukkaa. Nuorempienkin tapauksessa kyse ei ole useinkaan kuntouttamisesta uuteen ammattiin, vaan etuushakemusten hylkäämisestä sillä perusteella, että "katsomme hakijan kykenevän tekemään työkokemustaan ja koulutustaan vastaavaa työtä".

En osaa sanoa kuinka helppoa on päästä uudelleenkoulutukseen työeläkeyhtiön piikkiin, mutta halvemmalla työeläkeyhtiö pääsee kun hylkää etuushakemukset.

Sen sosiaalityöntekijän kanssa olen jutellut ja tein toimeentulotukihakemuksen sen ohjeilla. Korona kun vei jo työt aikanaan ja juuri kun olisi taas hommia ollut ja työpaikka, niin alkoi tämä sairastelu. Diagnoosiahan voi aina pyytää, mutta kun ei lääkäritkään vielä sitä tarkemmin tiedä, niin aika vaikea niiden on sitä kirjoittaa. Ajattelin vaan, että ei kai ne KELA:ssa voi alkaa tätä mun niskaan kaatamaan, kun tosiaan sängystä ei saa itse nousta, eikä kyllä pääsiskään ja tautikin on vielä niin mysteeri, että eivät osaa sanoa juuta eikä jaata edes lähitulevaisuudesta.

Tuntuisi jotenkin kohtuuttomalta, että olis tällä hetkellä mun vastuulla huolehtia jostain vääristä diagnooseista jonkun paperinpyörittäjän lappusissa. Hoitava lääkäri on kyllä luvannut laittaa heti paperit, kun tarkempi diagnoosi on, mutta sen saamisessa voi kuulemma mennä vielä viikkojakin. Noista KELA:n virkahenkilöistä kun ei aina vaan oikein tiedä mitä ne saa päähänsä.

No Kelasta ei ikinä tiedä mutta tuskinpa tuo sinun syyksi menee, oli diagnoosi mikä hyvänsä, lääkärin nimihän niissä lausunnoissa on. Eihän maallikon voida olettaa olevan tietävämpi kuin lääkärin.

Sinänsä syyllisellä ei ole juuri merkitystä tässä asiassa. Sillä on merkitystä että virheen sattuessa etuuden hakija on yksiselitteisesti se kärsivä osapuoli.

Itse en ole onneksi B-lausuntoja tarvinnut, mutta olen ollut läheisen tukena asioissa. Jos tulisin työkyvyttömäksi ja tarvitsisin B-lausunnon, pyytäisin lääkärin lähettämään sen itselleni kotiin, eikä suoraan Kelaan, minne he oletuksena sen lähettävät.

Lausunnon saatuani tarkastaisin, että ruksit ovat oikeissa laatikoissa ja että lausunnon sisältö on edes suhteellisen paikkansapitävä. Sitten lähettäisin lausunnon sähköisesti sinne missä sitä tarvitaan, ja laittaisin mukaan oman kuvauksen sairauden vaikutuksista työ- ja toimintakykyyni.

On hämmentävää miten huonoja B-lausuntoja lääkärit kirjoittavat. Taso vaihtelee säällittävän huonosta loistavaan.

Osa lääkäreistä ei vain kykene laatimaan kirjallista lausuntoa, joka näyttäisi täysijärkisen kirjoitustaitoisen laatimalta. Osa pystyy mutta ei viitsi. Moni lääkäri ei tajua miten kriittisen tärkeä se lausunto usein on potilaan toimeentulon kannalta.

Usein edes ruksit eivät ole oikein, eli mitä etuutta ollaan hakemassa. Asia voi tyssätä Kelassa jo siihen. Hakijan ammatti ja työhistoria on sisältänyt usein puuta heinää ja ammatteja, joissa tämä ei ole koskaan ollut.

Lääkityksissä ja hoidoissa on jotain mitä ei ole koskaan kokeiltu, tai oleellista puuttuu. Vanhoista teksteistä on kopioitu sieltä täältä jotain niin, että vuosiluvut ja tapahtumat ovat ihan sekaisin.

Eräs ulkomaalaistaustainen lääkäri oli kirjoittanut lausunnon niin huonolla suomenkielellä, ettei siitä saanut edes tolkkua. Sitten voi puuttua tutkimus- ja hoitosuunnitelma, eikä ole vaivauduttu kunnolla kuvaamaan miksi tämän sairauden takia henkilö ei kykene töihin.

Koska vakuutuslääkäri lukee vain ne toimitetut asiakirjat, eli usein vain B-lausunnon, on tämän vaikea myöntää etuutta jos hakemuksessa ei ole kerrottu tarvittavia tietoja riittävän hyvin.

Koska lääkäri yleensä toimittaa lausunnon suoraan eteenpäin, niin harva etuuden hakija tietää mitä niissä oikeasti lukee. Jos työkyvyttömyys on riittävän kiistaton (objektiivisilla tutkimuslöydöksillä), niin huonompikin B-lausunto riittää.

Usein etuuksien puolesta pitää kuitenkin taistella, ja silloin on hyvä tietää onko aihetta kenties vaihtaa lääkäriä saadakseen paremman lausunnon.

Lääkäri ei saa kirjoitettua tervettä työkyvyttömyyseläkkeelle, koska objektiiviset löydökset ratkaisevat, mutta lääkäri pystyy toiminnallaan aiheuttamaan hylkäävän päätöksen silloinkin kun paremmalla B-lausunnolla voisi tulla myöntävä päätös.

Virheet johtavat viivästyksiin, jotka voivat olla taloudellisesti kriittisiä. Päätöksistä valittaminen on todella hidasta - usein voi mennä vuosi. Jos pahoja virheitä sisältävä B-lausunto päätyy Kelan systeemiin, ei se lähde sieltä ikinä pois. Vakuutuslääkärit lukevat järjestelmästä sitten niitä vanhoja lausuntoja, ja poimivat niistä makeita kirsikoita hylkäyspäätöksiin.

 

[Mika__]

Tuo on kyllä totta, että B-lausunnon kanssa saa olla tarkkana. Itse siis kävin joulukuussa 2022 lääkärillä ja tämä oli jättänyt maininnan, että testejä olisi otettu 01/2022 vaikka ne oli otettu uudestaan 11/2022. Vakuutusyhtiö laittoi määräaikaisen kuntoutustuen toistaiseksi voimassa olevan eläkepäätöksen sijasta puoleksi vuodeksi entisen perään.

Yhteydenotto ko. lääkäriin ja tämä päivitti B-lausunnon -> kahdessa viikossa päätös eläkeyhtiöstä että toistaiseksi voimassa oleva eläke on myönnetty.

Nyt on vähän samaa hommaa päällä, pitää saada lausunto ensivuoden kuntoutuksia varten. Ekalla kerralla terkkarimummo kieltäytyi varaamasta aikaa vedoten lääkäripulaan. Kävin sitten fyssarilla arvioitavana ja tämä lupasi varata lääkäriajan kuntoutussuunnittelijan kanssa. Yllättäen ei ole tapahtunut mitään, pitää itse kysellä ja metsästää näitä kokoajan.

Vittumaista asiasta tekee, että yksityiselle ei voi mennä koska Kelan kumipäät hyväksyy vain julkisen puolen lausunnot.

 

[PoitilasAarinen]

Täällä on ollut hyvää pohdintaa, keskustelua ja tietoa. Auttanut ja selkeyttänyt ainakin minun mieltä asian tiimoilta. Isot kiitokset ja arvostukseni tähän mennessä keskusteluun osallistuneille näin omasta puolestani.

Omassa tapauksessani itse b-lausunnot on kirjoitettu kyllä ihan huolella ja ilmeisen kattavasti, mutta ongelmat ovat olleet ennemminkin itse diagnostiikassa. Se on jo taasen ihan eri ketjun keskustelu joten en mene siihen täällä sen syvällisemmin.

 

[Romu]

@PoitilasAarinen: Joo, kertomasi perusteella en sinun sijassasi olisi huolissani B-lausuntojen laadusta, kun olet sairaalassa etkä saa itse nousta edes ylös. Ei tuossa oikein ole hylkyvaaraa sairauspäivärahan suhteen.

 

[taffeli]

Vittumaista asiasta tekee, että yksityiselle ei voi mennä koska Kelan kumipäät hyväksyy vain julkisen puolen lausunnot.

Hyväksyy kela privastakin lausuntoja ihan samaan tapaan kuin julkiselta.

 

[Mika__]

Hyväksyy kela privastakin lausuntoja ihan samaan tapaan kuin julkiselta.

Ei ainakaan vaativaa Kelan kuntoutusta varten:


Asiakas tarvitsee julkisessa terveydenhuollossa laaditun kuntoutussuunnitelman, kun hän hakee Kelasta vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta. Lääkäri voi kirjata kuntoutussuunnitelman B-lausunnolle. Asiakas osallistuu kuntoutuksensa suunnitteluun lääkärin ja tarpeenmukaisen moniammatillisen tiimin kanssa.

Kuntoutussuunnitelmasta pitää käydä ilmi, että lausunnon laatinut lääkäri on itse tavannut ja tutkinut potilaan henkilökohtaisesti tai etäyhteyden avulla ja muodostanut käsityksensä kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuudesta tämän pohjalta.

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Asiakas tarvitsee julkisessa terveydenhuollossa laaditun kuntoutussuunnitelman, kun hän hakee Kelasta vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta.

www.kela.fi

 

[JiiPee]

työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä jossain vaiheessa

Se varmaan johtuu paljolti siitä mikä on se sairaus. Ittellä keskivaikea masennus niin yli 10v mentiin B-lausunnolla ja kokeiltiin kuntoutusta ja vaikka mitä kunnes sitten kela itse esitti työkyvyttömyyseläkettä. Ikä vaikuttaa todennäköisesti myös aika paljon.