Mitähän tapahtuu siinä tapauksessa, jos on saanyt väärän diagnoosin? Esim. Itselläni on sairauspäiväraha voimassa reilusti ensivuoden puolelle, mutta nyt on todettukkin kertaluokkaa vakavampi sairaus, joka vaatinut jo kohta kuukauden yhtäjaksoista sairaalahoitoa ja jatkostakaan ei vielä tiedetä. Specifistististä diagnoosiakaan ei vielä ole ja yli vuoden luultiin käsi ja selkävaivojen johtuvan jostain ihan muusta. Kaksi b-lausuntoa kirjoitettu tänä vuonna samoista vaivoista ja niissäkin eri diagnoosit. Rahat ovat kyllä toistaiseksi tulleet, että kämppä on vielä pysynyt alla, mutta mietityttää mitä ne KELA:ssa alkaa kyselemään, kun sairaalaskut paukahtaa pöytään ja diagnoosit vaihtuu joka lausuntoon.
Kelaa ei niinkään haittaa vaihtuuko diagnoosit, koska lisätutkimusten myötä tiedon kuuluukin lisääntyä ja diagnoosin tarkentua. Olennaista on, että sairaus ja diagnoosi on Kelan mielestä sellainen, että Kela suostuu maksamaan sairauspäivärahaa sen pohjalta.
KELA alkaa siis ehdottamaan kuntoutusta vasta enemmän siinä vaiheessa kun tuo 300 sairauspäivää ja sairauspäivärahaa B-lausunnolla alkaa lähenemään? Onko kokemuksia, mitä tuossa 60 päivän kohdalla tulee? Tuleeko siinäkin jo kuntousuehdotuksia tai suositteluja? Voiko KELA vaatiia kuntoutusta? Vai onko kuntoutuksen ehdotukset ja suosittelut tulleet vasta myöhemmässä vaiheessa? 300 päivän jälkeen siis siirtyisi ilmeisesti kuntoutustuelle eli n.s. määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle?
Riippuu täysin tapauksesta mitä on syytä hakea missäkin tilanteessa, ja miten Kela ja työeläkeyhtiöt suhtautuvat hakemuksiin.
Ei Kela voi pakottaa ketään kuntoutukseen, mutta jos Kela katsoo kuntoutuksen olevan aiheellista ja parantavan työkykyä, niin siitä kieltäytyminen voi pahimmillaan vaikuttaa siihen maksavatko sairauspäivärahaa. Niin tarkka Kela on rahoistaan etteivät he helposti patista johonkin, mikä on heidän pussista pois.
Sama juttu lääkehoitojen suhteen. Jos on työkyvytön masennuksen vuoksi, mutta ei suostu hoitoihin (eli usein käytännössä syömään lääkkeitä) ilman hyviä perusteita, niin Kelan/työeläkeyhtiö saa hyvän syyn hylätä hakemuksen.
Minkä ikäistä työeläkeyhtiö tai kela ei edes ala kuntouttamaan uuteen ammattiin jos nykyisessä todetaan työkyvyttömäksi?
Ehkä tällä hetkellä yli kuuskymppiset alkavat olla sitä porukkaa. Nuorempienkin tapauksessa kyse ei ole useinkaan kuntouttamisesta uuteen ammattiin, vaan etuushakemusten hylkäämisestä sillä perusteella, että "katsomme hakijan kykenevän tekemään työkokemustaan ja koulutustaan vastaavaa työtä".
En osaa sanoa kuinka helppoa on päästä uudelleenkoulutukseen työeläkeyhtiön piikkiin, mutta halvemmalla työeläkeyhtiö pääsee kun hylkää etuushakemukset.
Sen sosiaalityöntekijän kanssa olen jutellut ja tein toimeentulotukihakemuksen sen ohjeilla. Korona kun vei jo työt aikanaan ja juuri kun olisi taas hommia ollut ja työpaikka, niin alkoi tämä sairastelu. Diagnoosiahan voi aina pyytää, mutta kun ei lääkäritkään vielä sitä tarkemmin tiedä, niin aika vaikea niiden on sitä kirjoittaa. Ajattelin vaan, että ei kai ne KELA:ssa voi alkaa tätä mun niskaan kaatamaan, kun tosiaan sängystä ei saa itse nousta, eikä kyllä pääsiskään ja tautikin on vielä niin mysteeri, että eivät osaa sanoa juuta eikä jaata edes lähitulevaisuudesta.
Tuntuisi jotenkin kohtuuttomalta, että olis tällä hetkellä mun vastuulla huolehtia jostain vääristä diagnooseista jonkun paperinpyörittäjän lappusissa. Hoitava lääkäri on kyllä luvannut laittaa heti paperit, kun tarkempi diagnoosi on, mutta sen saamisessa voi kuulemma mennä vielä viikkojakin. Noista KELA:n virkahenkilöistä kun ei aina vaan oikein tiedä mitä ne saa päähänsä.
No Kelasta ei ikinä tiedä mutta tuskinpa tuo sinun syyksi menee, oli diagnoosi mikä hyvänsä, lääkärin nimihän niissä lausunnoissa on. Eihän maallikon voida olettaa olevan tietävämpi kuin lääkärin.
Sinänsä syyllisellä ei ole juuri merkitystä tässä asiassa. Sillä on merkitystä että virheen sattuessa etuuden hakija on yksiselitteisesti se kärsivä osapuoli.
Itse en ole onneksi B-lausuntoja tarvinnut, mutta olen ollut läheisen tukena asioissa. Jos tulisin työkyvyttömäksi ja tarvitsisin B-lausunnon, pyytäisin lääkärin lähettämään sen itselleni kotiin, eikä suoraan Kelaan, minne he oletuksena sen lähettävät.
Lausunnon saatuani tarkastaisin, että ruksit ovat oikeissa laatikoissa ja että lausunnon sisältö on edes suhteellisen paikkansapitävä. Sitten lähettäisin lausunnon sähköisesti sinne missä sitä tarvitaan, ja laittaisin mukaan oman kuvauksen sairauden vaikutuksista työ- ja toimintakykyyni.
On hämmentävää miten huonoja B-lausuntoja lääkärit kirjoittavat. Taso vaihtelee säällittävän huonosta loistavaan.
Osa lääkäreistä ei vain kykene laatimaan kirjallista lausuntoa, joka näyttäisi täysijärkisen kirjoitustaitoisen laatimalta. Osa pystyy mutta ei viitsi. Moni lääkäri ei tajua miten kriittisen tärkeä se lausunto usein on potilaan toimeentulon kannalta.
Usein edes ruksit eivät ole oikein, eli mitä etuutta ollaan hakemassa. Asia voi tyssätä Kelassa jo siihen. Hakijan ammatti ja työhistoria on sisältänyt usein puuta heinää ja ammatteja, joissa tämä ei ole koskaan ollut.
Lääkityksissä ja hoidoissa on jotain mitä ei ole koskaan kokeiltu, tai oleellista puuttuu. Vanhoista teksteistä on kopioitu sieltä täältä jotain niin, että vuosiluvut ja tapahtumat ovat ihan sekaisin.
Eräs ulkomaalaistaustainen lääkäri oli kirjoittanut lausunnon niin huonolla suomenkielellä, ettei siitä saanut edes tolkkua. Sitten voi puuttua tutkimus- ja hoitosuunnitelma, eikä ole vaivauduttu kunnolla kuvaamaan miksi tämän sairauden takia henkilö ei kykene töihin.
Koska vakuutuslääkäri lukee vain ne toimitetut asiakirjat, eli usein vain B-lausunnon, on tämän vaikea myöntää etuutta jos hakemuksessa ei ole kerrottu tarvittavia tietoja riittävän hyvin.
Koska lääkäri yleensä toimittaa lausunnon suoraan eteenpäin, niin harva etuuden hakija tietää mitä niissä oikeasti lukee. Jos työkyvyttömyys on riittävän kiistaton (objektiivisilla tutkimuslöydöksillä), niin huonompikin B-lausunto riittää.
Usein etuuksien puolesta pitää kuitenkin taistella, ja silloin on hyvä tietää onko aihetta kenties vaihtaa lääkäriä saadakseen paremman lausunnon.
Lääkäri ei saa kirjoitettua tervettä työkyvyttömyyseläkkeelle, koska objektiiviset löydökset ratkaisevat, mutta lääkäri pystyy toiminnallaan aiheuttamaan hylkäävän päätöksen silloinkin kun paremmalla B-lausunnolla voisi tulla myöntävä päätös.
Virheet johtavat viivästyksiin, jotka voivat olla taloudellisesti kriittisiä. Päätöksistä valittaminen on todella hidasta - usein voi mennä vuosi. Jos pahoja virheitä sisältävä B-lausunto päätyy Kelan systeemiin, ei se lähde sieltä ikinä pois. Vakuutuslääkärit lukevat järjestelmästä sitten niitä vanhoja lausuntoja, ja poimivat niistä makeita kirsikoita hylkäyspäätöksiin.