Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)

[Puhelinkoppi]

Joo tuhota kyllä pystytään. Pitkään siinä saattaisi mennä vaikka kaikki ydinlataukset käytettäisiin, niin silti, pystytään ja kyetään.

Kardashevin asteikko wikipedia on yksi niistä, jotka on luotu esittelemään parametrit sille kuinka ja miten kehittyneenä sivilisaatiota tulisi pitää ja milläkin kriteereillä.

Tuon mukaan ihmiskunta ei ole saavuttanut vielä edes ykköstasoa, sillä me ei hallita koko kotiplaneetan energiaa tai ei edes hallita sääilmiöitä.

Tasolla 2 sitten pitäisi hallita koko lähitähden energiantuotanto ja tasolla 3 tarkoittaisi koko milky wayn energiaa. Siinäpä tavoitetta. Jos ihmiskunta pääsisi tuolle kakkostasolle, koko ihmiskunnan säilymisen todennäköisyys kasvaisi kyllä ihan uusiin sfääreihin.

Joo tuhota kyllä pystytään. Pitkään siinä saattaisi mennä vaikka kaikki ydinlataukset käytettäisiin, niin silti, pystytään ja kyetään.

Kardashevin asteikko wikipedia on yksi niistä, jotka on luotu esittelemään parametrit sille kuinka ja miten kehittyneenä sivilisaatiota tulisi pitää ja milläkin kriteereillä.

Tuon mukaan ihmiskunta ei ole saavuttanut vielä edes ykköstasoa, sillä me ei hallita koko kotiplaneetan energiaa tai ei edes hallita sääilmiöitä.

Tasolla 2 sitten pitäisi hallita koko lähitähden energiantuotanto ja tasolla 3 tarkoittaisi koko milky wayn energiaa. Siinäpä tavoitetta. Jos ihmiskunta pääsisi tuolle kakkostasolle, koko ihmiskunnan säilymisen todennäköisyys kasvaisi kyllä ihan uusiin sfääreihin.

Ydinsota ei ole edes ainoa tapa, vaan listalta löytyy pandemiaa, tekoälyä ja ilmastonmuutosta joka on myös potentiaalinen uhka. Näiden lisäksi on Maan ulkoiset tekijät, kuten asteroidit ja muut suurienergiset kosmiset tapahtumat ja supernovat. Niitä on epäilty joidenkin joukkosukupuuttojen aiheuttajaksi, mutta tällä hetkellä ja pitkälle tulevaisuuteen ei ole näkyvissä sellaisia tähtiä joista olisi vaaraa. Betelgeuse ainoa lähin massiivinen tähti, mutta se on liian kaukana, ja sen pyörimisakseli ei ole Maata kohti.
Mutta asiassa on toinenkin puoli, eli se ettei asiat ole ollenkaan niin huonosti kuin välillä näyttää. Esko Valtaoja sanoi jossain haastattelussa, että pitkässä juoksussa asiat oikeasti kulkevat koko ajan parempaan suuntaan teknologian kehityksen myötä. Maailma vaurastuu, lääketiede kehittyy, uusia puhtaita energianlähteitä löytyy ja ilmansaasteet vähenevät hitaasti mutta varmasti.

Kakkostason sivilisaatio on Kardasevin asteikolla jo raskasta sarjaa. Kolmostaso on aivan käsityskyvyn ulottumattomissa. Kakkosessa ainakin lähiavaruus on valloitettu eikä Maata uhkaa enää muu kuin Aurinko, kolmosessa on saavutettu kuolemattomuus. Itse asiassa asteroideissa on valtavat resurssit kaikkia tarvittavia metalleja, mineraaleja ja varmasti myös vettä odottamassa hyödyntämistä. Kardasevin asteikko on aika karkea, ja sitä on tarkennettu hallinassa olevien teknolgioiden mukaan.

Loppuun vielä Eric Wernquistin loistava asiaan sopiva video Carl Saganin äänellä. Tämä pätkä saa joka kerta aikaan tunnereaktion. One revolution per minute on myös täyttä taidetta.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=YH3c1QZzRK4

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=iiPmgW21rwY

 

[Lifeless]

edit: jokainen voi laskea kuinka kauan meidän tekniikalla kestää päästä lähimmälle exotähdelle eli Proxima Centaurille, joka on 4,2 valovuoden päässä.

Noin 20 vuotta.

 

[The Grenadier]

Noin 20 vuotta.

Juu siinä tapauksessa että päästäisiin edes 20% valonnopeuteen, Voyager ykkösen nopeuksilla 75 000 vuotta.

 

[Puhelinkoppi]

Juu siinä tapauksessa että päästäisiin edes 20% valonnopeuteen, Voyager ykkösen nopeuksilla 75 000 vuotta.

Suurissa nopeuksissa hiukkaset ja pöly aiheuttavat isohkoja ongelmia jotka tulevat vastaan jo paljon pienemmillä nopeuksilla kuin 60000km/s. Lasketin tekoälyllä, että törmätessään gramman kivensiru 60000km/s osuessaan kiinteään kohteeseen vastaa räjähdysvoimaltaan 0.44 kilotonnia tnt:tä. Eli reilu nyrkin kokoisella kivellä mennään jo reilusti megatonnien puolelle. Jos päästään lähelle valonnopeutta, niin 1 gramman kivi luovuttaa jo reilu 2 megatonnia. Käytännössä jos vastaan sattuu vaikka komeetan pyrstö, pitäisi olla valmis torjumaan satojen tai tuhansien megatonnien energiakuorma riippuen kuinka tiheä pyrstö on. Epäilemättä tulevaisuuden insinööri ratkaisee tämänkin asian.

Toinen asia on, mihin päin lähdetään tutkimaan jos liikkuminen saataisiin ratkaistua. Oletettavasti haluttaisiin tutkia planeettoja joilta voisi löytyä jotain elämää, ja sitä voi joutua hakemaan paljon kauempaa kuin Alpha Centauri tai Proxima jotka eivät ole kovin hyviä kohteita.

Punaiset kääpiöt ovat huonoja elämän kannalta superflarepurkausten ja kylmyytensä takia ja Alpha Centaurilta ei ole löydetty elämälle sopivia planeettoja. Paljon hehkutettu 7 planeetan systeemi Trappist ei ole sekään ihanteellinen, mutta 48 valovuoden päässä olevalla LHS 1140 b planeetalla on todettu olevan ilmakehä. Mutta sekin on 5,6 kertaa Maan massainen ja vuorovesilukittu "silmämunaplaneetta" jonka meri on sula vain päiväpuolelta. Jos maalla on jotain elikoita, ne ovat pieniä tai litteitä. Emotähtenä harvinaisen tyyni kääpiötähti, joka mahdollistaa ilmakehän. olemassaolon. Nykyisten löytöjen perusteella Maa on todella harvinainen paikka. Carl Sagan sen tuossa videossa sanoo, " long summers, mild winters, rich harvests, plentiful game. Non of them lasts forever". Ehkä sitä pitäisi vähän miettiä.

 

[ExtraEvil6666]

Suurissa nopeuksissa hiukkaset ja pöly aiheuttavat isohkoja ongelmia jotka tulevat vastaan jo paljon pienemmillä nopeuksilla kuin 60000km/s. Lasketin tekoälyllä, että törmätessään gramman kivensiru 60000km/s osuessaan kiinteään kohteeseen vastaa räjähdysvoimaltaan 0.44 kilotonnia tnt:tä. Eli reilu nyrkin kokoisella kivellä mennään jo reilusti megatonnien puolelle. Jos päästään lähelle valonnopeutta, niin 1 gramman kivi luovuttaa jo reilu 2 megatonnia. Käytännössä jos vastaan sattuu vaikka komeetan pyrstö, pitäisi olla valmis torjumaan satojen tai tuhansien megatonnien energiakuorma riippuen kuinka tiheä pyrstö on. Epäilemättä tulevaisuuden insinööri ratkaisee tämänkin asian.

Toinen asia on, mihin päin lähdetään tutkimaan jos liikkuminen saataisiin ratkaistua. Oletettavasti haluttaisiin tutkia planeettoja joilta voisi löytyä jotain elämää, ja sitä voi joutua hakemaan paljon kauempaa kuin Alpha Centauri tai Proxima jotka eivät ole kovin hyviä kohteita.

Punaiset kääpiöt ovat huonoja elämän kannalta superflarepurkausten ja kylmyytensä takia ja Alpha Centaurilta ei ole löydetty elämälle sopivia planeettoja. Paljon hehkutettu 7 planeetan systeemi Trappist ei ole sekään ihanteellinen, mutta 48 valovuoden päässä olevalla LHS 1140 b planeetalla on todettu olevan ilmakehä. Mutta sekin on 5,6 kertaa Maan massainen ja vuorovesilukittu "silmämunaplaneetta" jonka meri on sula vain päiväpuolelta. Jos maalla on jotain elikoita, ne ovat pieniä tai litteitä. Emotähtenä harvinaisen tyyni kääpiötähti, joka mahdollistaa ilmakehän. olemassaolon. Nykyisten löytöjen perusteella Maa on todella harvinainen paikka. Carl Sagan sen tuossa videossa sanoo, " long summers, mild winters, rich harvests, plentiful game. Non of them lasts forever". Ehkä sitä pitäisi vähän miettiä.

Brian Cox on esimerkiksi sitä mieltä, että Maa on mahdollisesti ainoa planeetta tässä galaksissa, jolta löytyy älyllistä elämää. Ei siksi, etteikö elämää olisi muuallakin, vaan siksi, että monimutkaisen elämän syntyminen saattaa vaatia varsin epätodennäköisten tapahtumaketjun.

Elämä syntyi Maahan melko nopeasti, mutta lähes kahden miljardin vuoden ajan se oli pelkästään yksinkertaista yksisoluista elämää. Vasta noin kaksi miljardia vuotta sitten syntyi ensimmäinen eukaryoottinen solu, josta kaikki nykyiset eläimet, kasvit ja sienet polveutuvat. Nykykäsityksen mukaan tämä tapahtui, kun yksi yksisoluinen eliö otti toisen yksisoluisen eliön pysyvästi sisäänsä (oikeasti toki monimutkaisempaa, mutta periaatteessa noin), ja tästä toisesta kehittyi mitokondrio.

Jos tämä todella tapahtui vain kerran koko maapallon historiassa, kyseessä saattoi olla yksi evoluution kaikkein epätodennäköisimmistä vaiheista. Emme tiedä tapahtuiko se useamman kerran, koska vain yksi linja on selvinnyt. Monisoluinen elämä ja lopulta älyllinen elämä olivat mahdollisia vasta tämän jälkeen ja siihen kului tietysti myös valtavasti aikaa.

 

[KiLLPaTRiCK]

Brian Cox on esimerkiksi sitä mieltä, että Maa on mahdollisesti ainoa planeetta tässä galaksissa, jolta löytyy älyllistä elämää. Ei siksi, etteikö elämää olisi muuallakin, vaan siksi, että monimutkaisen elämän syntyminen saattaa vaatia varsin epätodennäköisten tapahtumaketjun.

Elämä syntyi Maahan melko nopeasti, mutta lähes kahden miljardin vuoden ajan se oli pelkästään yksinkertaista yksisoluista elämää. Vasta noin kaksi miljardia vuotta sitten syntyi ensimmäinen eukaryoottinen solu, josta kaikki nykyiset eläimet, kasvit ja sienet polveutuvat. Nykykäsityksen mukaan tämä tapahtui, kun yksi yksisoluinen eliö otti toisen yksisoluisen eliön pysyvästi sisäänsä (oikeasti toki monimutkaisempaa, mutta periaatteessa noin), ja tästä toisesta kehittyi mitokondrio.

Jos tämä todella tapahtui vain kerran koko maapallon historiassa, kyseessä saattoi olla yksi evoluution kaikkein epätodennäköisimmistä vaiheista. Emme tiedä tapahtuiko se useamman kerran, koska vain yksi linja on selvinnyt. Monisoluinen elämä ja lopulta älyllinen elämä olivat mahdollisia vasta tämän jälkeen ja siihen kului tietysti myös valtavasti aikaa.

Mutta meidän jälkeen elämä voi levitä vaikka koko universumiin. Tämä pallo pasahtaa kokonaan tai vain tarpeeksi iso törmäys ja kappaleet kuljettaa elämän ympäri galaksia. Tuohon vain tarpeeksi aikaa, niin lopulta niitä kappaleita päätyy jonnekin, missä on suotuisat olosuhteen aloittaa taas uudestaan. Eihän sitä tiedetä, vaikka meidän omakin elämä olisi tullut tänne maapallolle jollain meteorilla ja löytänyt suotuisat olosuhteet?

 

[ExtraEvil6666]

Mutta meidän jälkeen elämä voi levitä vaikka koko universumiin. Tämä pallo pasahtaa kokonaan tai vain tarpeeksi iso törmäys ja kappaleet kuljettaa elämän ympäri galaksia. Tuohon vain tarpeeksi aikaa, niin lopulta niitä kappaleita päätyy jonnekin, missä on suotuisat olosuhteen aloittaa taas uudestaan. Eihän sitä tiedetä, vaikka meidän omakin elämä olisi tullut tänne maapallolle jollain meteorilla ja löytänyt suotuisat olosuhteet?

Tai ehkä niin, että elämää syntyy aina joka tapauksessa, kun on sopivat olosuhteet. Mutta tässä oli oikeastaan kyse nimenomaan monisoluisesta ja älykkäästä elämästä, joka saattaa hyvinkin olla sitten huomattavan paljon harvinaisempaa. Se ei saapunut tänne meteorilla.

Elämää itsesssään hyvinkin todennäköisesti löytyy galaksista paljon enemmän ja on mahdollista, että jopa aurinkokunnasta.

 

[Wasabrod]

Brian Cox on esimerkiksi sitä mieltä, että Maa on mahdollisesti ainoa planeetta tässä galaksissa, jolta löytyy älyllistä elämää. Ei siksi, etteikö elämää olisi muuallakin, vaan siksi, että monimutkaisen elämän syntyminen saattaa vaatia varsin epätodennäköisten tapahtumaketjun.

Elämä syntyi Maahan melko nopeasti, mutta lähes kahden miljardin vuoden ajan se oli pelkästään yksinkertaista yksisoluista elämää. Vasta noin kaksi miljardia vuotta sitten syntyi ensimmäinen eukaryoottinen solu, josta kaikki nykyiset eläimet, kasvit ja sienet polveutuvat. Nykykäsityksen mukaan tämä tapahtui, kun yksi yksisoluinen eliö otti toisen yksisoluisen eliön pysyvästi sisäänsä (oikeasti toki monimutkaisempaa, mutta periaatteessa noin), ja tästä toisesta kehittyi mitokondrio.

Jos tämä todella tapahtui vain kerran koko maapallon historiassa, kyseessä saattoi olla yksi evoluution kaikkein epätodennäköisimmistä vaiheista. Emme tiedä tapahtuiko se useamman kerran, koska vain yksi linja on selvinnyt. Monisoluinen elämä ja lopulta älyllinen elämä olivat mahdollisia vasta tämän jälkeen ja siihen kului tietysti myös valtavasti aikaa.

Ihmiset kautta aikain ovat sortuneet oman erityisyytensä korostamiseen. Aikoinaan luultiin, että maapallo on koko kaikkeuden keskus, ja tästä ajatuksesta luopuminen oli vaikeaa. Aivan hämmästyttävän itsekeskeistä Samoin jo kymmenien vuosien ajan ihmiset ovat yrittäneet kehittää yksiselitteisiä määritelmiä siitä, kuinka ihminen eroaa kaikista muista eläinlajeista. Nähtävästi monille on aivan mahdoton hyväksyä yksinkertainen totuus, että ihminen on vain yksi eläinlaji, jälleen hämmästyttävää oman erityisyytensä korostamista.

Minun mielestä paras lähtökohta on olettaa, että meidän aurinkokunta on aivan tavallinen. En koskaan voinut käsittää spekulaatiota, että onko eksoplaneettoja olemassa, mitä käytiin vielä aivan hiljattain. Jälleen kerran aivan ihanan itsekeskeistä olettaa, että vain meidän tähden ympärillä on planeettoja, kenties niitä ei löydy muualta. Tämähän toki olisi voinut pitää paikkansa, mutta työoletus ja lähtökohta pitäisi olla itsestäänselvä: emme ole erityisiä, luultavasti muillakin tähdillä on planeettoja.

Ja sitten se elämän ihme. Elämä lienee jokseenkin harvinaista, sillä se on monimutkaista. Avaruus on kuitenkin suuri. Galakseja on satoja miljardeja, jokaisessa satoja miljardeja tähtikuntia, ja niissä suurimmalla osalla on planeettoja. En voi kuin hämmästellä miten voidaan ajatella, että missään muualla ei olisi älyllistä elämää. Jälleen kerran järkevä (imho) lähtökohta on olettaa, että emme ole niin uskomattoman erityisiä, että olisimme ainut älyllinen elo koko universumissa. Toki Brian saattaa olla myös oikeassa, itse kuitenkin uskon, että universumissa on älyllistä elämää monessakin paikassa, mutta arvailuiksihan nämä jää, paitsi jos pienet vihreät miehet tulee joskus käväseen kylässä.

 

[ExtraEvil6666]

Ihmiset kautta aikain ovat sortuneet oman erityisyytensä korostamiseen. Aikoinaan luultiin, että maapallo on koko kaikkeuden keskus, ja tästä ajatuksesta luopuminen oli vaikeaa. Aivan hämmästyttävän itsekeskeistä Samoin jo kymmenien vuosien ajan ihmiset ovat yrittäneet kehittää yksiselitteisiä määritelmiä siitä, kuinka ihminen eroaa kaikista muista eläinlajeista. Nähtävästi monille on aivan mahdoton hyväksyä yksinkertainen totuus, että ihminen on vain yksi eläinlaji, jälleen hämmästyttävää oman erityisyytensä korostamista.

Minun mielestä paras lähtökohta on olettaa, että meidän aurinkokunta on aivan tavallinen. En koskaan voinut käsittää spekulaatiota, että onko eksoplaneettoja olemassa, mitä käytiin vielä aivan hiljattain. Jälleen kerran aivan ihanan itsekeskeistä olettaa, että vain meidän tähden ympärillä on planeettoja, kenties niitä ei löydy muualta. Tämähän toki olisi voinut pitää paikkansa, mutta työoletus ja lähtökohta pitäisi olla itsestäänselvä: emme ole erityisiä, luultavasti muillakin tähdillä on planeettoja.

Ja sitten se elämän ihme. Elämä lienee jokseenkin harvinaista, sillä se on monimutkaista. Avaruus on kuitenkin suuri. Galakseja on satoja miljardeja, jokaisessa satoja miljardeja tähtikuntia, ja niissä suurimmalla osalla on planeettoja. En voi kuin hämmästellä miten voidaan ajatella, että missään muualla ei olisi älyllistä elämää. Jälleen kerran järkevä (imho) lähtökohta on olettaa, että emme ole niin uskomattoman erityisiä, että olisimme ainut älyllinen elo koko universumissa. Toki Brian saattaa olla myös oikeassa, itse kuitenkin uskon, että universumissa on älyllistä elämää monessakin paikassa, mutta arvailuiksihan nämä jää, paitsi jos pienet vihreät miehet tulee joskus käväseen kylässä.

Siis ei kukaan kai ole väittänyt, ettei koko universumissa missään muualla olisi älyllistä elämää. Koska vaikka se olisi kuinka harvinaista, niin valtavan suuressa universumissa sitä tietenkin olisi muuallakin. Äärettömässä universumissa jopa toistuen samankaltaisena.

Mutta monisoluinen älyllinen elämä voi olla hyvin harvinaista, koska sen syntyminen vaati monimutkaisen jatkuvan tapahtumaketjun. Siksi esimerkiksi juuri Cox arvelee, että me olisimme ainoita tässä galaksissa. Meillähän ei tietysti ole siitä havaintoja kuin omasta puolestamme.

 

[Wasabrod]

Siis ei kukaan kai ole väittänyt, ettei koko universumissa missään muualla olisi älyllistä elämää. Koska vaikka se olisi kuinka harvinaista, niin valtavan suuressa universumissa sitä tietenkin olisi muuallakin. Äärettömässä universumissa jopa toistuen samankaltaisena.

Mutta monisoluinen älyllinen elämä voi olla hyvin harvinaista, koska sen syntyminen vaati monimutkaisen jatkuvan tapahtumaketjun. Siksi esimerkiksi juuri Cox arvelee, että me olisimme ainoita tässä galaksissa. Meillähän ei tietysti ole siitä havaintoja kuin omasta puolestamme.

Jotenkin missasin tuolta alkuperäisestä viestistä tuon "tässä galaksissa", vastasin sillä ajatuksella, että väite olisi koskenut koko kaikkeutta, my bad.

 

[Puhelinkoppi]

Brian Cox on esimerkiksi sitä mieltä, että Maa on mahdollisesti ainoa planeetta tässä galaksissa, jolta löytyy älyllistä elämää. Ei siksi, etteikö elämää olisi muuallakin, vaan siksi, että monimutkaisen elämän syntyminen saattaa vaatia varsin epätodennäköisten tapahtumaketjun.

Elämä syntyi Maahan melko nopeasti, mutta lähes kahden miljardin vuoden ajan se oli pelkästään yksinkertaista yksisoluista elämää. Vasta noin kaksi miljardia vuotta sitten syntyi ensimmäinen eukaryoottinen solu, josta kaikki nykyiset eläimet, kasvit ja sienet polveutuvat. Nykykäsityksen mukaan tämä tapahtui, kun yksi yksisoluinen eliö otti toisen yksisoluisen eliön pysyvästi sisäänsä (oikeasti toki monimutkaisempaa, mutta periaatteessa noin), ja tästä toisesta kehittyi mitokondrio.

Jos tämä todella tapahtui vain kerran koko maapallon historiassa, kyseessä saattoi olla yksi evoluution kaikkein epätodennäköisimmistä vaiheista. Emme tiedä tapahtuiko se useamman kerran, koska vain yksi linja on selvinnyt. Monisoluinen elämä ja lopulta älyllinen elämä olivat mahdollisia vasta tämän jälkeen ja siihen kului tietysti myös valtavasti aikaa.

Totta. Monta asiaa pitää olla kohdillaan, jotta päädytään siihen missä nyt ollaan. Se on erään sortin kosminen lottoarvonta, jonka päävoitto on osunut tälle planeetalle, ja voiton todennäköisyys on on todella häviävän pieni.

Aurinkokunnan sijainti suhteellisen rauhallisessa Linnunradan kolkassa, vakaa Aurinko ja Maan kiertorata ja magneettikenttä, juuri sopiva etäisyys Auringosta, Maan akselin optimaalinen kulma. Sekä tietysti Kuu. Ilman sen vakauttavaa vaikutusta Maan ilmasto olisi aika sietämätön, kun Maan akselin kulma vaeltelisi missä sattuu. Maa on kokenut niin valtavia katastrofeja matkan varrella, että on ihme ettei kaikki elämä ole kadonnut. Aina se on jaksanut nousta uudestaan.
Elämää löytyy ehkä Aurinkokunnasta, mutta juttuseuraksi siitä ei ole. Lähin älyllinen sivilisaatio voi olla toisella puolella Linnunrataa, emmekä koskaan saa tietää siitä. Mahdollisuus että joku avaruuskelpoisen sivilisaation edustaja osuu juuri Maan tuottamaan reilun 100 valovuoden radiokuplaan ja vielä huomaa sen, on sekin häviävän pieni.

 

[vindicator rapeto]

Uusimmassa Tieteen Kuvalehdessä kysymys: voiko aurinkomyrksy hävittää elämän maapallolta? No jos nyt tuo sivuutetaan, muttta artikkelin sivutuotteena tuli myös kiinnostavaa dataa:

"Maan elämän voi hävittää 0,13 valovuoden päässä supernovana räjähtävä tähti tai peräti 45 valovuoden säteellä tapahtuva gammapurkaus, joka syntyy superraskaan tähden ytimen luhistuessa tai kahden neutronitähden törmätessä toisiinsa.."

 

[demu]

Uusimmassa Tieteen Kuvalehdessä kysymys: voiko aurinkomyrksy hävittää elämän maapallolta? No jos nyt tuo sivuutetaan, muttta artikkelin sivutuotteena tuli myös kiinnostavaa dataa:

"Maan elämän voi hävittää 0,13 valovuoden päässä supernovana räjähtävä tähti tai peräti 45 valovuoden säteellä tapahtuva gammapurkaus, joka syntyy superraskaan tähden ytimen luhistuessa tai kahden neutronitähden törmätessä toisiinsa.."

Tyypillistä woke -pelottelua, joka perustuu täysin teoreettisiin olettamiin.

Minun tietääkseni 0,13 valovuoden säteellä maapallosta ei ole ensimmäistäkään tähteä (omaa aurinkoa lukuun ottamatta). Saatikka sitten sellaista, joka voisi räjähtää supernovana. Kahdesta neutronitähdestä puhumattakaan.
Eikä tietojeni mukaan tänne lähialueelle ole uusia potentiaalisia supernovia aivan lähiviikkona (/ vuosina / vuosimiljoonina) purjehtimassakaan.

Ja samaisten tiedemiesten mukaan aurinkokaan ei voi räjähtää supernovana.

 

[vindicator rapeto]

Tyypillistä woke -pelottelua, joka perustuu täysin teoreettisiin olettamiin.

Minun tietääkseni 0,13 valovuoden säteellä maapallosta ei ole ensimmäistäkään tähteä (omaa aurinkoa lukuun ottamatta). Saatikka sitten sellaista, joka voisi räjähtää supernovana. Kahdesta neutronitähdestä puhumattakaan.
Eikä tietojeni mukaan tänne lähialueelle ole uusia potentiaalisia supernovia aivan lähiviikkona (/ vuosina / vuosimiljoonina) purjehtimassakaan.

Ja samaisten tiedemiesten mukaan aurinkokaan ei voi räjähtää supernovana.

Uutisessa, heti seuraavassa lauseessa, sanotaan myös näin: " Lähimpään supernovaehdokkaaseen on matkaa 150 valovuotta , eikä Linnunradassa ole havvaittu koskaan gammapurkauksia". Kannattaa tutkia ennen tunteelista hutkimista, lehti itsessään on erittäin asiapitoinen.

Lehdestä löytyy myös 4 aukeaman kattava artikkeli otsikolla " Uusi tutkimushanke ratkaisee Marsin kuiden arvoituksen" joka sekin tarjoilee mielenkiintoista dataa.

Jokaisesta lehdestä myös löytyy tarkat ohjeet miten löytää juttuja tähtaivaalta ihan omilla silmillä, kiikareilla tai kaukoputkella. Tällä kertaa tietoa lisälaitteista joilla päivittää kaukoputkea.

 

[Puhelinkoppi]

Uusimmassa Tieteen Kuvalehdessä kysymys: voiko aurinkomyrksy hävittää elämän maapallolta? No jos nyt tuo sivuutetaan, muttta artikkelin sivutuotteena tuli myös kiinnostavaa dataa:

"Maan elämän voi hävittää 0,13 valovuoden päässä supernovana räjähtävä tähti tai peräti 45 valovuoden säteellä tapahtuva gammapurkaus, joka syntyy superraskaan tähden ytimen luhistuessa tai kahden neutronitähden törmätessä toisiinsa.."

Periaatteessa nuo purkauset ovat tavallaan aurinkomyrksyn vastine. Gamma- tai röngtensäteily hyytyvät tietyissä rajoissa ilmakehään, mutta hiukkasäteily on se mikä tekee selvää ilmakehästä pidemmällä aikavälillä. Elämän kuolemiseen riittää jo otsonikerroksen tuhoutuminen, kun uv säteily pääsee esteettä pinnalle, mutta ilman pois puhaltaminen vaatii paljon enemmän.
Jos Auringossa olisi potetiaalia tuhota ilmakehä, se olisi todennäköisesti jo tehnyt sen näin pitkässä ajassa. Ellei joku purkaus tapahdu aivan vieressä, ilmakehän tuhotuminen kestää pitkään, eikä Aurinko tuota kuin lyhyitä suhteessa "pienitehosia" purkauksia. Lisäksi ne menevät usein kokonaan ohi. Merenpohjasta on löytynyt rauta 60 isotooppia jota syntyy vain supernovissa, eli Maan lähellä on jokusia miljoonia vuosia sitten räjähtänyt supernova. Täällä sitä silti ollaan, eikä lähistöllä ole nyt kuin Betelgeuze jolla ei ole voimaa ilmakehän rikkomiseen riittävän etäisyyden vuoksi.

Törmäyskurssilla olevia neutronitähtipareja ei ole ainakaan havaittu, mutta ne ja etenkin magnetarit tuottavat aivan helvetillisiä purkauksia, joissa voi vapautua sekunnin kymmenyksessä energiamäärä, jonka tuottamiseen menee Auringolta satojatuhansia vuosia.

Mutta 2022 havaittu BOAT (brightest of all time) purkaus oli luonnon oma Death Star. Se tapahtui 2,4 miljardin valovuoden päässä, mutta aiheutti häiriöitä ilmakehään, ja sokaisi sitä tutkivat satelliitit. Sen aiheutti hypernova, jossa todella massiivinen tähti luhistuu mustaksi aukoksi. Prosessi tuottaa plasmasuihkut, joista toinen osui suoraan Maahan. Teho minkä purkaus tuotti, on aivan käsittämätön. Auringon kokonaissäteilyteho on noin 3,8x10^26 wattia, eli ~380 triljoonaa megawattia. BOAT purkauksen huipputeho ylitti 10^21 kertaa Auringon tehon. Se vapautti minuuteissa 10^47 joulea (~10^35 terawattia), kun Aurinko tuottaa koko 10 miljardin vuoden elinkaarensa aikana "vain" 10^44 joulea. Jos BOAT olisi tapahtunut vaikkapa Andromedan galaksissa saati Linnunradassa, niin Maa olisi laakista vainaa, eikä siihen menisi minutteja kauempaa.
Sellaisia massivisia tähtiä joilla on potentiaalia luoda vastaava purkaus Linnunradassa ja Magellanin pilvissä on runsain mitoin. Esimerkiksi isossa Magellanin pilvessä olevassa Tarantulasumussa sijaitseva R136 tähtijoukko sisältää useita äärimmäisen massivisia tähtiä, joiden pomona on R136a1 tähti, jonka massaksi arvoidaan 291 Auringon massaa. Eikä sen kaverit jää paljoa jälkeen. Toivoa sopii, ettei niistä yhdenkään napa osoita Maata kohti...

R136 - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[Juhukka]

Tähdet liikkuvat eri radoilla ja eri kovaa joten ohituksia on ollut lukuisia. Tuo että vielä sattus vierelle tullessaan räjähtämään on kyl harvinainen episodi. Esim betelgeus on sisäradan kiitäjä ja loittonee hurjaa vauhtia meistä. Tästä tuli muisto että Scholzin tähti n 70k vuotta sitten ohitti meidät läheltä. Olisko siihen aikaa ollut myös jotain katastrooffia. on myös laskettu että ++ noin miljoonan vuodenpäästä tulee yks jättiläinen vielä lähempää ohittamaan, kuin scholz tähti kävi ja tulee aiheuttamaan sekavuutta ratoihin. Villiä menoa toisinaan. Meidän tähti on niin vanha että se on jo kokenut paljon rakkautta.

 

[Puhelinkoppi]

Tähdet liikkuvat eri radoilla ja eri kovaa joten ohituksia on ollut lukuisia. Tuo että vielä sattus vierelle tullessaan räjähtämään on kyl harvinainen episodi. Esim betelgeus on sisäradan kiitäjä ja loittonee hurjaa vauhtia meistä. Tästä tuli muisto että Scholzin tähti n 70k vuotta sitten ohitti meidät läheltä. Olisko siihen aikaa ollut myös jotain katastrooffia. on myös laskettu että ++ noin miljoonan vuodenpäästä tulee yks jättiläinen vielä lähempää ohittamaan, kuin scholz tähti kävi ja tulee aiheuttamaan sekavuutta ratoihin. Villiä menoa toisinaan. Meidän tähti on niin vanha että se on jo kokenut paljon rakkautta.

Galaktinen vuosi kestää noin 225 miljoonaa vuotta, ja Aurinkokunta kulkee siinä mukana. Se ei ole kovin pitkä aika tässä mittakaavassa. Lisäksi Aurinkokunta tekee oskilloivaa liikettä liikkuessaan Linnunradan kiekossa, eli se kulkee sen ylä- ja, alapuolelta 26-30 miljoonan vuoden jaksoissa. Matkalla tulee vastaan kaikenlaista pölypilveä, supernovia ja tähtien lähiohituksia, jotka aiheuttavat häiriöitä Oortin pilvessä joka ohjaa asteroideja sisempään Aurinkokuntaan. Niillä asteroideilla kestää todella kauan saapua planeettojen luokse. Sholtzin tähti on massaltaan vain 0.063% Auringosta , mutta sekin riittää aiheuttamaan sekaannusta Oortin pilvessä.

Mutta siltikin, täällä sitä vaan kekkaloidaan. Siitä voinee päätellä, että Linnunrata on ihan kelvollinen paikka asustella. Niitä on paljon pahempiakin mestoja. Andromedan galaksin ytimessä on 100-200 miljoonan Auringon massainen musta aukko, joka on nyt rauhallinen. Mutta se jos alkaa riehua, niin paikallisella Maapallolla tulee kuumat paikat.

 

[Juhukka]

Ohituksista ja perus tietoa tähdistä ja epäonnistuneista tähdistä. Itse katsoin äskön tämän videon ja koska kyse on ohittajista tässä käydää myös mainitsemani seuraava massiivinen ohittaja, joka on sitten jättiläinen. Video on ehtaa tavaraa. Minulle uusia ajatuksia tarjoili epäonnistuneet tähdet eli. ruskeat kääpiöt. Eli massan paine ei riitä käynnistämään fuusiota. Minä taas ajattelen mielummin potenttiaalin kannalta ruskealla kääpiöllä ei vain ole tarvittavaa potenttiaalia leimahtaa, ehkä se vain odottaa törmäyksiä keräten lisää massaa. Siten uskomus että linnunradalla syntyy vielä näistä ruskeista kääpiöistä aikanaan kunnollisia tähtiä, kunhan onnistuvat haalimaan lisää massaa muualta.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=-ZaJk4CALOo


Mitä tulee toiseen galaksiin ja kun mennään galaktiseen kokoon niin en tiedä sitten onko andromeda sitten "iso" lajissaan. ja mitä tulee andromedan kokoon että siellä jossakin jollain radalla tähden vierellä oleva maapallon kaltainen planeetalla olisi kuumat paikat galaksin mustan aukon vuoksi ei istu sitten millään omaan ajatteluun ei sitten millään. Ei ne mustat aukot vaikuta kun painovoimallaan ympärilleen valo energia ei sieltä tule kiusaamaan. ei taida olla sattumaa että galaksit ovat levyjä ja spriaaleja. ei sielä navoilla kannata hillua kun röyhtäys pääsee. ;D

 

[finWeazel]

ups. Väärä ketju, ei kuulunutkaan avaruusraketit tähän ketjuun.

 

[Juhukka]

elämisen rajallisuuteen avaruudessa.
Minun aikaisempi uskomus miten paljon elämää voi esiintyä on aika rähmäinen. Jotain laskelmia on esitetty ne on aina teorioita.
Nyt luin että gammasäteilyt on elämän tuhoamisen kannalta pahoja tilanteita. Sen vuoksi on ajateltu että suurin osa galakseista joissa esiintyy paljon ikäviä gamma purkauksia voisi todella olla elämisen kannalta epäedullista. Jopa 90% galakseista (ja niiden sisäisistä alueista) olisi epäedullisia elämälle. Toisin sanoen elämää voisi olla nurkka-alueilla ja epätiheillä alueilla. Parempi että tähtiä ei tosissaan mene kovin lähellä jotta potenttiaalisia räjähtäviä ei olisi lähellä. Parempi että kulkisimme tähtemme kanssa hyvin hyvin yksikseen. Mikä taitaakin olla tilanteemme suhteutettuna galaksiimme. Olen ymmärtänyt että olemme harvalukuisessa paikassa ja se on onnemme.
Avaruus on niin mieletön tästä asista kun olemme haravalukuisessa paikassa mistä se nyt voisi johtua onko se puhdasta sattumaa? on esitetty myös että meidän kohdalla on voinut ollut muinainen supernova ja jäljelle jäänyt materiasta syntynyt meidän vuoromme otolliselle elämälle. Aivan huikeeta. Ei riskiä ilman tuloksia vai miten se sanotaan että pahoja asioita pitää tapahtua että hyvää voi syntyä.

sitten lähdemateriaalia:
Ajatella, että kaukaa toisesta galaksista lähtenyt gammapurkaus voi aiheuttaa häiriön ilmakehässämme – yläilmakehän ionosfääri sähköistyi sekunnin ajaksi niin rajusti, että se havaittiin jopa ydinsukellusveneiden viestintäjärjestelmissä. joku voi nyt pohtia miksi nyt pitää puhua "ydinsukellusveneistä" menee jo draaman puolelle vai.. no siksi kun ne nyt sattuvat käyttämään, niin matalia taajuuksia että tällaiset ionisfääriset asiat sattuvat osumaan tontilleen.

A POWERFUL GAMMA RAY BURST DISTURBED THE UPPER IONOSPHERE - Istituto Nazionale di Fisica Nucleare

On 9 October 2022, at 3:21 p.m. Italian time, many satellites in orbit around Earth and in the interplanetary space...

www.infn.it

kuuntelen tuoretta tänään julkaistu video suomeksi: tunnin kohdalla käsitellään tätä gamma säteilyä maapallolle. Ja ylempi oli vain tarkistus että näin olisi tapahtuneen.
Parhautta kun saa kuunella omalla äidinkielellä on se vaan niin, että ymmärrys on parasta oman ajattelun kielellä. Iso suositus kuunnella video. Minulle tuli tästä muitakin kun avaruus ajatuksia muihin ketjuihin joten taidan mennä seuraavaan ketjuun tästä innostuneena

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=OAOyO3f7Rn0

 

[Puhelinkoppi]

Ohituksista ja perus tietoa tähdistä ja epäonnistuneista tähdistä. Itse katsoin äskön tämän videon ja koska kyse on ohittajista tässä käydää myös mainitsemani seuraava massiivinen ohittaja, joka on sitten jättiläinen. Video on ehtaa tavaraa. Minulle uusia ajatuksia tarjoili epäonnistuneet tähdet eli. ruskeat kääpiöt. Eli massan paine ei riitä käynnistämään fuusiota. Minä taas ajattelen mielummin potenttiaalin kannalta ruskealla kääpiöllä ei vain ole tarvittavaa potenttiaalia leimahtaa, ehkä se vain odottaa törmäyksiä keräten lisää massaa. Siten uskomus että linnunradalla syntyy vielä näistä ruskeista kääpiöistä aikanaan kunnollisia tähtiä, kunhan onnistuvat haalimaan lisää massaa muualta.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=-ZaJk4CALOo


Mitä tulee toiseen galaksiin ja kun mennään galaktiseen kokoon niin en tiedä sitten onko andromeda sitten "iso" lajissaan. ja mitä tulee andromedan kokoon että siellä jossakin jollain radalla tähden vierellä oleva maapallon kaltainen planeetalla olisi kuumat paikat galaksin mustan aukon vuoksi ei istu sitten millään omaan ajatteluun ei sitten millään. Ei ne mustat aukot vaikuta kun painovoimallaan ympärilleen valo energia ei sieltä tule kiusaamaan. ei taida olla sattumaa että galaksit ovat levyjä ja spriaaleja. ei sielä navoilla kannata hillua kun röyhtäys pääsee. ;D

Mustan aukon painovoima ei ole mitenkään vaarallinen jos ei joudu aivan lähietäisyydelle. Mutta asia muuttuu jos niin massiiviseen aukkoon putoaa paljon ainetta, ja siitä tulee kvasaari. Niitä on taivas väärällään ja ne säteilevät sellaisella voimalla, ettei siitä ole mitään epäselvää kuinka lähistöllä olevan elämän käy. Lähistö tarkoittaa tässä tapauksessa galaksia, jossa kvasaari on.

Jos heitetään ääriesimerkki kvasaarista, niin se on QSO J0529-4351. QSO J0529−4351 - Wikipedia

Nimi ei sano mitään, mutta kyseinen kvasaari on näkyvän maailmankaikkeuden kirkkain kohde ja se säteilee 500 biljoonan Auringon voimalla. Moottorina toimii musta aukko joka on 17 miljardia kertaa ( korjaus. tästä on uusi tieto. Aukko on "vain" miljardin Auringon massainen, mutta todistaa että pienempikin musta aukko kykenee tuottamaan valtavasti energiaa.) se pistelee poskeensa Auringon verran tavaraa päivässä. Säteily tulee kertymäkiekosta, joka ulottuu 7 valovuoden päähän. Toisin sanoen säteily muodostuu
muutaman valovuoden alueelta johon on survottu parin Linnunradan kaikki tähdet. Siitä saa vähän käsitystä, millaisia voimalaitoksia ne ovat. Jos tuollainen olisi samalla etäisyydellä kuin Maa Linnunradan keskustasta, tällä etäisyydellä kävisi niin raju hiukkasmyrsky, ettei ilmakehää oli olemassa. Andromedan musta aukko kykenee helposti steriloimaan koko galaksin, jos se saa siihen polttoainetta. Lisäksi kvasaari voi "tappaa" galaksin lopettamalla sen tähtituotannon puhaltamalla pois kaasun josta tähdet syntyvät.

 

[vindicator rapeto]

Totta. Monta asiaa pitää olla kohdillaan, jotta päädytään siihen missä nyt ollaan. Se on erään sortin kosminen lottoarvonta, jonka päävoitto on osunut tälle planeetalle, ja voiton todennäköisyys on on todella häviävän pieni.

Aurinkokunnan sijainti suhteellisen rauhallisessa Linnunradan kolkassa, vakaa Aurinko ja Maan kiertorata ja magneettikenttä, juuri sopiva etäisyys Auringosta, Maan akselin optimaalinen kulma. Sekä tietysti Kuu. Ilman sen vakauttavaa vaikutusta Maan ilmasto olisi aika sietämätön, kun Maan akselin kulma vaeltelisi missä sattuu. Maa on kokenut niin valtavia katastrofeja matkan varrella, että on ihme ettei kaikki elämä ole kadonnut. Aina se on jaksanut nousta uudestaan.
Elämää löytyy ehkä Aurinkokunnasta, mutta juttuseuraksi siitä ei ole. Lähin älyllinen sivilisaatio voi olla toisella puolella Linnunrataa, emmekä koskaan saa tietää siitä. Mahdollisuus että joku avaruuskelpoisen sivilisaation edustaja osuu juuri Maan tuottamaan reilun 100 valovuoden radiokuplaan ja vielä huomaa sen, on sekin häviävän pieni.

Lottoarvontaa tosiaan. Sulla hyvää koontia Maasta ja sen elämän ehdoista, lisäisin listaan vielä vähemmän tunnetut elämän syntyä tukeneet prosessit eli radioaktiivisuuden ja liikkuvat laatat.

Yksi onnenpotkuista nimittäin oli se että avaruuspölyssä josta Maa syntyi, oli tarpeeksi radioaktiivista alkuainetta. Etenkin alumiinin radioaktiivinen isotooppi 26 lämmitti nuorta maapalloa, ja tämä lämpö puolestaan haihdutti vettä ja tästä syystä valtameristä ei tullutkaan 20-30km syviä. Jos noin olisi käynyt, suurimpien valtamerten pohjalle olisi muodostunut suuripaineista jäätä estäen elämän syntyä.

Laattatektoniikka puolestaan vaikutusta vuorien ja mantereiden uudistamisen muodossa. Vaikka tämä kehitys on hidasta, nykykäsityksen mukaan on ollut osaltaan ihan kriittisessä osassa myöskin elämän synnyssä. Laattatektoniikka on myös vaikuttanut ilmaston kehitykseen vaikkapa tulivuorten muodossa.

 

[Puhelinkoppi]

Lottoarvontaa tosiaan. Sulla hyvää koontia Maasta ja sen elämän ehdoista, lisäisin listaan vielä vähemmän tunnetut elämän syntyä tukeneet prosessit eli radioaktiivisuuden ja liikkuvat laatat.

Yksi onnenpotkuista nimittäin oli se että avaruuspölyssä josta Maa syntyi, oli tarpeeksi radioaktiivista alkuainetta. Etenkin alumiinin radioaktiivinen isotooppi 26 lämmitti nuorta maapalloa, ja tämä lämpö puolestaan haihdutti vettä ja tästä syystä valtameristä ei tullutkaan 20-30km syviä. Jos noin olisi käynyt, suurimpien valtamerten pohjalle olisi muodostunut suuripaineista jäätä estäen elämän syntyä.

Laattatektoniikka puolestaan vaikutusta vuorien ja mantereiden uudistamisen muodossa. Vaikka tämä kehitys on hidasta, nykykäsityksen mukaan on ollut osaltaan ihan kriittisessä osassa myöskin elämän synnyssä. Laattatektoniikka on myös vaikuttanut ilmaston kehitykseen vaikkapa tulivuorten muodossa.

Kyllä, ja Maan sisäinen rakenne jossa on paljon rautaa ja metalleja, jonka radioaktiivisuus on pitänyt sulana luo laattatektoniikan lisäksi elintärkeän magneettikentän. Ilman sitä ei olisi ilmakehää. Voi olla, että Maan ytimen juuri oikea koostumus ja pyöriminen mahdollistavat ne virtaukset, jotka luovat dynamon joka luo magneettikentän.
Ilmeisesti muodostumassa olevassa planeettakunnan pölykiekossa raskaat aineet kertyvät lähelle tähteä, eli protomaa on ollut siinäkin juuri oikeassa paikassa ja saanut sopivat aineet keräiltyä itselleen. Tosin joku aurinkokuntamalli ehdottaa, että Jupiter ja Saturnus ovat alussa seilanneet missä sattuu ja järjetestelleet planeetat uuteen järjestykseen. Mahdollisesti jopa heittäneet planeetan tai planeettoja kokonaan ulos Aurinkokunnasta ja onnistuneet sijoittamaan itsensä Maan kannalta sopivalle etäisyydelle ja vakaalle kiertoradalle. Sopivasti on myös tapahtunut Kuun synnyttänyt törmäys.

Tärkeä ominaisuus, mikä maankuoressa piilee, on vesi. Sitä on paljon enemmän kuin merissä. Sekin osaltaan mahdollistaa mannerlaattojen liikkeen toimimalla voiteluaineena ja on tietenkin elämän perustarvike. Kaikki nämä yhteenlaskettuna mahdollistaa ilmakehän olemassaolon ja älyllisen elämän syntymisen.

Kysymys kuuluukin, millä todennäköisyydellä olemme päätyneet keskustelelemaan tästä aiheesta älyn avulla luodun tietoverkon välityksellä?

 

[sjk]

Olen joskus pohtinut voisiko vaipan osin nestemäisen ja kiinteän välimuoto johtua paineesta joka aiheuttaisi kitkaa jonka lämpötilan maankuori eristäisi.Varmaan muidenkin taivaankappaleiden painovoimalla voisi olla osuuten mikä pitäisi vaipan liikkeessä ja loisi kitkaa ja sitä kautta lämpöä.Ihan vain sohva-ajatteluna heitin.

 

[Puhelinkoppi]

Olen joskus pohtinut voisiko vaipan osin nestemäisen ja kiinteän välimuoto johtua paineesta joka aiheuttaisi kitkaa jonka lämpötilan maankuori eristäisi.Varmaan muidenkin taivaankappaleiden painovoimalla voisi olla osuuten mikä pitäisi vaipan liikkeessä ja loisi kitkaa ja sitä kautta lämpöä.Ihan vain sohva-ajatteluna heitin.

 

[Puhelinkoppi]

Jupiterin Io kuu on ääriesimerkki vuorovesivoimien aiheuttaman kitkan vaikutuksesta, mutta Kuu ei aiheuta Maassa merkittävää lämpenemistä, koska sen energia menee suurelta osin merien liikuttamiseen. Ilman valtavaa vesimassaa tilanne olisi varmaan toinen. Lisäksi tässä on sekin, että aineet käyttäytyvät kovassa paineessa aivan eri lailla. Esimerkiksi Maan ytimen 1220 kilometrinen rautapallo on 6000 asteinen, mutta silti kiinteä. Lisäksi se pyörii hitusen nopeammin kuin pinta joka luo dynamon josta Maan magneettikenttä syntyy ulommassa nestemäisessä vaipassa olevista sulan raudan virtauksista.

Maan pinnalle virtaa jatkuvasti noin 44-47 terawatin edestä lämpöä, mutta se on suurelta osin peräisin radioaktiivisuudesta.

 

[vindicator rapeto]

Uusin Tähdet&Avaruus otsikolla Mitä tapahtuu mustaan aukkoon putoavalle informaatiolle. "Monet tutkijat ovat yhä vakuuttuneempia, että mustaan aukkoon pudonnut tieto tihkuu ajan myötä takain ulos. Toiset taas ajattelevat, että informaatio juuttuu sijoilleen tai jopa siirtyy rinnaikkaiseen universumiin. Kaikissa vaihtoehdoissa rikkoutuu jokin nykyfysiikan perussäänöistä."

Eli kyse on yksi fysiikan suurista paradokseista, asiaa 3 aukeaman verran lehdestä 5/2026 jossa asiaa avataan todella hienosti.

 

[Arctips]

Onko tähdet ja avaruus edelleen paras lehti? Se tulee vieläkin Ursan jäsenyyden kyljessä?
Onko muita hyviä aikakauslehtiä olemassakaan, Tieteen kuvalehti ym?

 

[kuoris]

Tieteen kuvalehti ym?

Siinä ainakin on paljon avaruus teemaisia juttuja. Olen lukenut lehteä vuosia ja kyllä joka numerossa on ollut ainakin pari itseä kiinnostavaa artikkelia.

 

[Puhelinkoppi]

Onko tähdet ja avaruus edelleen paras lehti? Se tulee vieläkin Ursan jäsenyyden kyljessä?
Onko muita hyviä aikakauslehtiä olemassakaan, Tieteen kuvalehti ym?

Jos haluaa englanniksi lukea, niin Astronomy on varmaan parhaasta päästä

The Magazine | Astronomy.com

Astronomy.com is for anyone who wants to learn more about astronomy events, cosmology, planets, galaxies, asteroids, astrophotography, the Big Bang, black holes, comets, constellations, eclipses, exoplanets, nebulae, meteors, quasars, observing, telescopes, NASA, Hubble, space missions...

www.astronomy.com

 

[Malp]

Brian Cox- Planets äänikirjana on sellaista korvajoogaa.

 

[McBlade]

Oulussa näyttäisi auringonpimennys alkaneen, mitä nyt Iltasanomien livestreamista saa pilviharsojen takaa selvää. Stadissa tuo alkaa about nyt ja on enimmillään n. 83%. Täällä Porvoossa näyttäisi jäävän ehkä pilvien taakse, joten pitänee seurata joko BBC:n, Nasan tai timenanddate:n streameja. Ja mennä ulos viereiselle pellolle katsomaan josko sittenkin näkyisi. Lasikin on jo edelliseltä kerralta.

 

[noreth]

Helsingissä on hieno, pilvetön sää tarkkailulle. Ensimmäinen kerta kun sattuu pilvetön sää omalle kohdalle.

muoks. ja sitten pilvi eteen, prkl

 

[Miksuu]

Kuin myös täällä turunkupeessa, tarvee ko istua takapihalla maski päässä
Ja yön pitäis kans olla selkee niin josko jaksais muutaman lennon katsella kans sitten

 

[McBlade]

Helsingissä on hieno, pilvetön sää tarkkailulle. Ensimmäinen kerta kun sattuu pilvetön sää omalle kohdalle.

muoks. ja sitten pilvi eteen, prkl

Jep, ei toivoakaan että näkisi kunnolla mitään, vaikka ulos pellolle asti könysin. Tämä taideteos oli kuitenkin pakko ottaa, pokkarikamera pimennyslasin takana se muutama sekunti kun aurinko pilvien välistä vilahti. Pitäkööt spektaakkelinsa, emmä mitään halpaa 83%-pimennysversiota olisi halunnutkaan nähdä

 

[Miksuu]

Täällä pysy kokoajan täysin pilveettomänä, ja ainakin omaan silmään juuri nyt syvimmillään pimennys sirppi täysin ylhäällä kärkiensä varassa

 

[Kaaaapo]

Pääsin näkemään 99,6%:n pimennyksen. Olihan se aika metkaa kun Bailey's beads näkyi joitain sekunteja lasien kanssa. Syvimpänä hetkenä lasien kanssa ei nähnyt enää mitään, mutta silti oli paljaalle silmälle liian kirkas. Sellaisella 0,1 sekunnin vilauksella paljain silmin näki kuun varjon, mutta silti aurinko näytti noin puolikkaalta, hämmentävä näky.

Selvästi ilta hämärtyi h-hetkellä, mutta ei kuitenkaan tullut pimeää. Pari minuuttia myöhemmin (menikö edes niin kauaa?) oli taas normaali ilta-aurinko, jonka eroa ei olisi paljain silmin voinut havaita.

On se vaan kirkas tuo aurinko, kun siitä voi yli 90% blokata ja silti ei eroa edes huomaa. Ei ihme, että standartoidujen lasien pitää blokata satatuhatkertaisesti auringon kirkkaus, jotta katsominen on silmille turvallista.

Ensi vuonna Marokon pohjoisosista Egyptiin asti ulottuu harvinaisen pitkä täyspimennyksen alue, jopa 5 minuutin pituinen 100% osuus. Kannattaa suunnitella reissu ajoissa, jos mielii tuota nähdä. Espanja ainakin oli niin täyteen ahdattu tietyillä alueilla, että ihan ex-tempore reissu olisi ollut hyvinkin haastavaa. Marokossa, Egyptissä ja sinne välille osuvissa maissa turismi-infrastruktuuri ei taida olla lähelläkään sitä, mitä Espanjassa.

 

[McMaster]

Kyllähän tuon eron nyt huomaa ihan selvästi vaikka oli vasta n. 60% peitto. Selvästi "hämärämpää". Ei siis ole normaaliin tapaan hämärää vaan vain vähemmän valoa.

Vielä oma kuva hitsauslasin läpi Galaxy S25 Ultralla.

 

[Vertigo]

Joo, kyllä sen vähentyneen valon määrän mielestäni huomaa, mutta se ero on yllättävän "hienovarainen" ja etenkin nyt kun sattui pimennys olemaan vain hiukan ennen auringonlaskua niin tuo efekti helposti sekoittuu normaaliin illan hämärtymiseen. Jos katsoo taivaalle tai muuten auringon suuntaan, niin sitä (vähäisempää valon määrää) ei oikeastaan huomaa, mutta kun katsoo auringosta pois päin niin maisema näyttää jotenkin hämärämmältä kuin kuuluisi.

Ero on kyllä raju 99% ja täydellisen pimennyksen välillä, satuin olemaan 2024 pimennyksen aikaan työmatkalla samoilla suunnilla ja onnistuin näkemään täydellisen version suht hyvältä paikalta (Dallas), oli kyllä oikeastaan hämmentävän hieno kokemus.

 

[Kaaaapo]

Kyllähän tuon eron nyt huomaa ihan selvästi vaikka oli vasta n. 60% peitto. Selvästi "hämärämpää". Ei siis ole normaaliin tapaan hämärää vaan vain vähemmän valoa.

Vielä oma kuva hitsauslasin läpi Galaxy S25 Ultralla.

Joo, kyllä sen vähentyneen valon määrän mielestäni huomaa, mutta se ero on yllättävän "hienovarainen" ja etenkin nyt kun sattui pimennys olemaan vain hiukan ennen auringonlaskua niin tuo efekti helposti sekoittuu normaaliin illan hämärtymiseen. Jos katsoo taivaalle tai muuten auringon suuntaan, niin sitä (vähäisempää valon määrää) ei oikeastaan huomaa, mutta kun katsoo auringosta pois päin niin maisema näyttää jotenkin hämärämmältä kuin kuuluisi.

Juu tarkoitinkin juuri tuota, kun auringon suuntaan tai taivaalle katselee. Ehkä vähän epäselvästi sen sanoin.

 

[Mocca]

Perseidit oli tänä vuonna vähän pettymys, tosin en jaksanut kuin tuonne puoleen yöhön seurata, mutta siinä kolmen tunnin aikana ei näkynyt kuin pari kolme. Lieneekö "piikkiaika" ollut sitten paljon myöhemmin.