Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)

[Vepasto]

Mut miten mitataan nopeus, jos ei ole mitää vertailukohtaa?

Ei ole mitään mitattavaa kun nopeutta ei ole ?
Nopeus on suhteellista, luulisin ?

 

[David ":DA" Imodium]

Joo, toi oli selkee ja oli ko. videollaki selitetty selkeesti. Mut jos palataan ajatuksiani taaksepäin, nii miten esim. maapallon nopeus maailmankaikkeudessa mitataan? Lasereilla (tota mainittua valonopeutta hyödyntäen) varmaankin, mut suhteessa mihin, kun kuitenki kaiketi kaikki liikkuu ja itse maailmankaikkeuskin laajenee?

Jälkikysymys oli se, että mites ku ei ole mitää kiintopistettä? Valonnopeus on silti olemassa.

Niin siis nopeushan on aikaan sidottu suure, ja yhtälailla riippuvainen referenssipisteestä. Maapallon nopeuden voi laskea auringon, galaksin keskipisteen tai minkä tahansa tunnetun avaruuden pisteen suhteen suhteen. Vastaus on jokaisessa pisteessä eri.

 

[emagdnim]

Ei ole mitään mitattavaa kun nopeutta ei ole ?
Nopeus on suhteellista, luulisin ?

Niin siis nopeushan on aikaan sidottu suure, ja yhtälailla riippuvainen referenssipisteestä. Maapallon nopeuden voi laskea auringon, galaksin keskipisteen tai minkä tahansa tunnetun avaruuden pisteen suhteen suhteen. Vastaus on jokaisessa pisteessä eri.

Jep. Onko avaruudessa paljon kiintopisteitä, josta mitata kuinka monta valonnopeuden murto-osaa maapallo liikkuu? Entä, miten sit mitata kuinka lähellä valonnopeutta (se kuitenki se the vakionopeus, johon verrata?) avaruusalus kulkee? Sitä tässä oon pohdiskellut, päästiin samalle tasalle.

 

[Puhelinkoppi]

Taas uutta tietoa mustista aukoista. https://www.avaruus.fi/uutiset/tahd...nttansa-sita-edeltavalta-neutronitahdelta.htm
2017 havaittiin kilonova GW170817 ja sen gravitaatiaallot, eli neutronitähtien törmäys. Niistä muodostui pikkuruinen musta aukko. Sulautumisen jälkeen ne muodostivat ylimassiivisen ns. super-Chandrasekhar neutronitähden, joka kesti 1,7 sekuntia ennen kun se romahti mustaksi aukoksi.
Samalla selvisi, mistä rautaa raskaammat alkuaineet todella tulevat. Räjähdyspilvestä havaittiin pelkästään kultaa ja platinaa noin 10 Maan massan edestä, ja lisäksi jopa plutoniumia. Minun mielestä on todella coolia, että sormusten kulta on peräisin neutronitähdistä....

 

[skirne]

En tiedä liittyykö enää varsinaisesti tähtitieteeseen, mutta minua on askarruttanut todella pitkään miten kulta on päätynyt sinne missä se on - täällä maapallolla. Ilmeisesti hyvin varhaisessa vaiheessa se massa on kulkeutunut magmakäytäviä pitkin näihin "tulirenkaan" vuoristoihin josta eroosio, jääkaudet, joet yms on sen siirtänyt nykyisiin sijainteihinsa.. Hämäräksi tässä kuitenkin jää miten jostain Australian aavikolta löytyy hiekan pinnalta joku 70kg möhkäle.. ehkä joku helvetinmoinen räjähdysmäinen tulivuoren purkaus josta lähtenyt näitä kappaleita vähän joka suuntaan?

 

[Puhelinkoppi]

En tiedä liittyykö enää varsinaisesti tähtitieteeseen, mutta minua on askarruttanut todella pitkään miten kulta on päätynyt sinne missä se on - täällä maapallolla. Ilmeisesti hyvin varhaisessa vaiheessa se massa on kulkeutunut magmakäytäviä pitkin näihin "tulirenkaan" vuoristoihin josta eroosio, jääkaudet, joet yms on sen siirtänyt nykyisiin sijainteihinsa.. Hämäräksi tässä kuitenkin jää miten jostain Australian aavikolta löytyy hiekan pinnalta joku 70kg möhkäle.. ehkä joku helvetinmoinen räjähdysmäinen tulivuoren purkaus josta lähtenyt näitä kappaleita vähän joka suuntaan?

Kulta ja muut metallit ovat olleet ensin pölypilvessä josta Aurinkokunta on muodostunut. Siitä se on kulkeutunut planeettoihin, mutta jostain luin (en muista mistä) että Maassa on todella paljon kultaa muihin planeetohin verrattuna. Raskaana aineena kulta ja platina painuvat syvälle maan kuoreen, josta tulivuoret toimittavat ne pintaosiin. Ilmeisesti metalleilla on taipumus sakkautua könteiksi. Maan kuori on kääntynyt ja sekoittunut monta kertaa Maan historiassa. Kun metallit ovat kerran päätyneet kiinteään kuoreen, ne myös jäävät sinne, eivätkä painu takaisin lähemmäs ydintä.

 

[skirne]

Joo vastasinkin jo omaan kysymykseeni osittain katsomalla tämän videon



Se loppuosa omasta kysymyksestä on varmaankin vain spekulaatioiden varassa, muutenhan nuo kaikki kultataskut olisi varmaan jo löydetty

 

[David ":DA" Imodium]

Jep. Onko avaruudessa paljon kiintopisteitä, josta mitata kuinka monta valonnopeuden murto-osaa maapallo liikkuu? Entä, miten sit mitata kuinka lähellä valonnopeutta (se kuitenki se the vakionopeus, johon verrata?) avaruusalus kulkee? Sitä tässä oon pohdiskellut, päästiin samalle tasalle.

Mikä tahansa piste aika-avaruudessa kelpaa. Ei tarvitse olla kiintopiste. Esimerkiksi sopiva nopeus satelliitille lasketaan tällä tavoin. Lasketaan putoamisnopeutta ja massaa vastaava vauhti, siten että putoaminen tapahtuu synkronissa kaareutuvuuden kanssa.

Valonnopeus itsessään on siitä hassu, että vaikka fotonilla olisi tunteet, hän ei olisi kokenut meidän tuntemien valovuosienkaan aikana lainkaan aikaa. Emissio ja reaktio tapahtuu fotonin näkökulmasta samanaikaisesti.

 

[emagdnim]

Mikä tahansa piste aika-avaruudessa kelpaa. Ei tarvitse olla kiintopiste. Esimerkiksi sopiva nopeus satelliitille lasketaan tällä tavoin. Lasketaan putoamisnopeutta ja massaa vastaava vauhti, siten että putoaminen tapahtuu synkronissa kaareutuvuuden kanssa.

Millä valonnopeudella (0,000..x?) se satelliiitti aika-avaruudessa siis kulkee? Ja miten se mitataan? Jos mitataan, nii onko se vain "tarpeeksi tarkka" meille vai todellinen nopeus, mitä se sit lieneekää? e: eiku aloin päästä ehkä kärryille, ku mainitsit painovoiman ja massat. Kaipa sitä kautta voidaaan laskelmia siis tehdä. Kait...maapallon nopeus, linnunradannopeus, universumin laajentuminen jne jne vaa täytyy ottaa mukaan kans tossa.

 

[David ":DA" Imodium]

Millä valonnopeudella (0,000..x?) se satelliiitti aika-avaruudessa siis kulkee? Ja miten se mitataan? Jos mitataan, nii onko se vain "tarpeeksi tarkka" meille vai todellinen nopeus?

(C-V)/C

Todellista nopeutta ei tässä yhteydessä ole kuten klassisessa mekaniikassa. Valon nopeuskaan ei ole vakio, vaan riippuvaista mm. välittäjäaineesta, gravitaatiosta ja muista vuorovaikutteisista aalloista.

 

[emagdnim]

Valon nopeuskaan ei ole vakio, vaan riippuvaista mm. välittäjäaineesta, gravitaatiosta ja muista vuorovaikutteisista aalloista.

Täh. Valonnopeus ei olekkaan vakio? Siis eihän gravitaatio vaikuta sen nopeuteen, vaan suuntaan? Eikö fotonit kulke aina valonopeudella? Päästään taas siihen, että nopeuden määrittäminen aika-avaruudessa ei olekkaan nii simppeliä?

 

[David ":DA" Imodium]

Täh. Valonnopeus ei olekkaan vakio? Siis eihän gravitaatio vaikuta sen nopeuteen, vaan suuntaan? Päästään taas siihen, että nopeuden määrittäminen aika-avaruudessa ei olekkaan nii simppeliä?

Nopeus on vektorisuure. Vauhti on se skalaarisuure, joka ei ota suuntaan kantaa. Mutta tässä tapauksessa vauhtikin on tarkastelijan suhteen riippuvaista gravitaatiosta. Mustien aukkojen tapahtumahorisontti on se kohta, jossa valon nopeus on tarkastelijan kohdalla nolla. Mutta ei siinä vielä kaikki. Mistä tahansa muusta avaruuden pisteestä tarkastellessa se on eri - varsinkin lähellä tapahtumahorisonttia.

 

[emagdnim]

Nopeus on vektorisuure. Vauhti on se skalaarisuure, joka ei ota suuntaan kantaa. Mutta tässä tapauksessa vauhtikin on tarkastelijan suhteen riippuvaista gravitaatiosta. Mustien aukkojen tapahtumahorisontti on se kohta, jossa valon nopeus on tarkastelijan kohdalla nolla. Mutta ei siinä vielä kaikki. Mistä tahansa muusta avaruuden pisteestä tarkastellessa se on eri - varsinkin lähellä tapahtumahorisonttia.

Joo, alkaa menee tässä vaiheessa iltaa iha liikaa yli hilseen enkä alunperinkää tienny mistä jauhan Kiitos, ku vastailit silti.

 

[Puhelinkoppi]

Millä valonnopeudella (0,000..x?) se satelliiitti aika-avaruudessa siis kulkee? Ja miten se mitataan? Jos mitataan, nii onko se vain "tarpeeksi tarkka" meille vai todellinen nopeus, mitä se sit lieneekää? e: eiku aloin päästä ehkä kärryille, ku mainitsit painovoiman ja massat. Kaipa sitä kautta voidaaan laskelmia siis tehdä. Kait...maapallon nopeus, linnunradannopeus, universumin laajentuminen jne jne vaa täytyy ottaa mukaan kans tossa.

Periaatteessa satelliitin suhteellinen nopeus voidaan määrittää aikadilataatiosta, joka voidaan laskea sen lähettämästä aikasignaalista, niin kuin gps satelliiteissa.

 

[Requiem]

Ns. valonnopeus on valonnopeus tyhjiössä. Mikä tahansa väliaine hidastaa sitä.
Edit: Muistaakseni sen voi vaikka pysäyttää jossain labra olosuhteissa...

 

[emagdnim]

Ns. valonnopeus on valonnopeus tyhjiössä. Mikä tahansa väliaine hidastaa sitä.
Edit: Muistaakseni sen voi vaikka pysäyttää jossain labra olosuhteissa...

Valo (fotonit) kulkee aina valonnopeutta? Siis koko keskustelun pohjana oli tämä video:

 

[latee77]

Veneestä veteen laskettu airo näyttää taittuvan koska valo kulkee nesteessä hitaammin.

Eikös -70 luvulla jenkit lennättäneet yliäänikoneella atomikelloa ja tahdistettu oli maassa kokoajan, todistivat ajan hidastuneen koneessa liikkuneen kellon suhteen ekaa kertaa (vai muistanko väärin)

 

[emagdnim]

Veneestä veteen laskettu airo näyttää taittuvan koska valo kulkee nesteessä hitaammin.

Eikös -70 luvulla jenkit lennättäneet yliäänikoneella atomikelloa ja tahdistettu oli maassa kokoajan, todistivat ajan hidastuneen koneessa liikkuneen kellon suhteen ekaa kertaa (vai muistanko väärin)

Valo kulkee nesteessä "hitaammin" sun vinkkelistä. Itse fotonit kyl kulkee valonnopeudella, vähän heijastellen vaan. Tulee sun silmille hitaammin, kun kulkevat pidemmän matkan.

 

[David ":DA" Imodium]

Veneestä veteen laskettu airo näyttää taittuvan koska valo kulkee nesteessä hitaammin.

Eikös -70 luvulla jenkit lennättäneet yliäänikoneella atomikelloa ja tahdistettu oli maassa kokoajan, todistivat ajan hidastuneen koneessa liikkuneen kellon suhteen ekaa kertaa (vai muistanko väärin)

Nyt muuten tuli ekaa kertaa ajateltua sitä, että voisiko tämän laskennallisen ja mitattavissa olevan dilataation osasyynä olla se(kin), että muuttuneessa gravitaatiokentässä atomikellon atomielementteihin kohdistuu erilainen voima. Erityisesti elektroneihin voisi kuvitella kohdistuvan jonkinlaisen vuorovesivoiman kaltaisen ilmiön (koska niillä on massa), mutta että missä määrin tämä voisi olla mitattavissa alkoi juuri kiinnostamaan.

 

[latee77]

Valo kulkee nesteessä "hitaammin" sun vinkkelistä. Itse fotonit kyl kulkee valonnopeudella, vähän heijastellen vaan. Tulee sun silmille hitaammin, kun kulkevat pidemmän matkan.

Siis valo kulkee yhtä nopeasti tyhjiössö, kaasussa kuin nesteessä?

 

[latee77]

Nyt muuten tuli ekaa kertaa ajateltua sitä, että voisiko tämän laskennallisen ja mitattavissa olevan dilataation osasyynä olla se(kin), että muuttuneessa gravitaatiokentässä atomikellon atomielementteihin kohdistuu erilainen voima. Erityisesti elektroneihin voisi kuvitella kohdistuvan jonkinlaisen vuorovesivoiman kaltaisen ilmiön (koska niillä on massa), mutta että missä määrin tämä voisi olla mitattavissa alkoi juuri kiinnostamaan.

Sun pitää tähän kyllä vastata itse

 

[emagdnim]

Siis valo kulkee yhtä nopeasti tyhjiössö, kaasussa kuin nesteessä?

No jos mennää iha juurille asti (fotonit), nii kyllä. Katsokaa tuo video, samaiset fotonit aiheuttaa erikoisia asioita, ku tarkastellaan asioita sillä tasolla. e: mut vastaan edelleen, sun näkökulmasta nopeus voi vaihdella.

 

[Tommy Goldfish]

Veneestä veteen laskettu airo näyttää taittuvan koska valo kulkee nesteessä hitaammin.

Ei, vaan siksi koska valo taittuu.

Peilit tekee samaa ilmiötä, kun ne ei ole suoria.

 

[latee77]

Ei, vaan siksi koska valo taittuu.

Peilit tekee samaa ilmiötä, kun ne ei ole suoria.

Aivan, muuttaa siis kulku kulmaa katsojaan nähden.

Sekoitti tuo aiemmin mainittu laboratorio-olosuhteissa saatu efekti.

 

[Requiem]

https://moviesandscience.com/blog/science/refractive-index
Vaikka fotonien nopeus säilyy niin valo kulkee paikasta a paikkaan b eri nopeudella väliaineessa.

 

[Puhelinkoppi]

Veneestä veteen laskettu airo näyttää taittuvan koska valo kulkee nesteessä hitaammin.

Eikös -70 luvulla jenkit lennättäneet yliäänikoneella atomikelloa ja tahdistettu oli maassa kokoajan, todistivat ajan hidastuneen koneessa liikkuneen kellon suhteen ekaa kertaa (vai muistanko väärin)

Kyllä, ja aikadilataatio on hyvin tunnettu ilmiö. Näissä nopeuksissa ajan hidastumisella ei ole merkitystä. Joku vuosi sitten erään astronautin, joka oli ollut pitkään avaruudessa laskettiin olevan pari mikrosekuntia nuorempi kuin maassa ollut veljensä. Valon "hidastuminen" menee jotakuinkin noin, että väliaineessa fotoni törmäilee atomeihin ja kulkee pidemmän matkan. Mutta atomien välissä valonnopeus on valonnopeus. Onpa siinä menty niinkin pitkälle, että valonsäde on pysäytetty Bose-Einstein kondensaatin avulla kokonaan tanskalaisen tutkijan toimesta. Lene Hau - Wikipedia

Hitaalle valolle olisi käyttöä ainakin optisissa verkoissa.

 

[Vertigo]

Valo kulkee nesteessä "hitaammin" sun vinkkelistä. Itse fotonit kyl kulkee valonnopeudella, vähän heijastellen vaan. Tulee sun silmille hitaammin, kun kulkevat pidemmän matkan.

Ei, valo kulkee aina suoraa, valonnopeus väliaineessa ei johdu siitä että se heijastelisi aineen atomeissa/molekyyleissä ja kulkisi sen takia pidemmän matkan. Jos tämä olisi kyseessä niin silloinhan se valonsäde ei kulkisi suoraan vaan siroaisi johonkin ihan random suuntaan...

Ei, vaan siksi koska valo taittuu.

Peilit tekee samaa ilmiötä, kun ne ei ole suoria.

Ei ja ei.

Valo taittuu siksi koska sen nopeus väliaineessa on pienempi.
Peili heijastaa valoa ja ei-suoran peilin tapauksessa valon kohtauskulma peilin pinnan suhteen on eri riippuen mihin kohtaa kaareutuvaa pintaa se säde osuu, ja siksi heijastuvan valonsäteen lähtökulmakin on eri.

Valonnopeuden hidastuminen väliaineessa on kohtuu monimutkainen ilmiö ja en osaa sitä itsekkään mitenkään simppelisti sanoiksi pukea, Youtubsta löytyy aiheesta eritasoisia selostuksia. Tästä esimerkkinä vaikkapa Cherenkovin säteily, joka johtuu siitä kun jotkut partikkelit(esim neutriinot) kulkevat aineen läpi nopeammin kuin valonnopeus ko. väliaineessa(mutta kuitenkin siis hitaammin kuin valonnopeus tyhjiössä).

 

[Puhelinkoppi]

Ei, valo kulkee aina suoraa, valonnopeus väliaineessa ei johdu siitä että se heijastelisi aineen atomeissa/molekyyleissä ja kulkisi sen takia pidemmän matkan. Jos tämä olisi kyseessä niin silloinhan se valonsäde ei kulkisi suoraan vaan siroaisi johonkin ihan random suuntaan...



Ei ja ei.

Valo taittuu siksi koska sen nopeus väliaineessa on pienempi.
Peili heijastaa valoa ja ei-suoran peilin tapauksessa valon kohtauskulma peilin pinnan suhteen on eri riippuen mihin kohtaa kaareutuvaa pintaa se säde osuu, ja siksi heijastuvan valonsäteen lähtökulmakin on eri.

Valonnopeuden hidastuminen väliaineessa on kohtuu monimutkainen ilmiö ja en osaa sitä itsekkään mitenkään simppelisti sanoiksi pukea, Youtubsta löytyy aiheesta eritasoisia selostuksia. Tästä esimerkkinä vaikkapa Cherenkovin säteily, joka johtuu siitä kun jotkut partikkelit(esim neutriinot) kulkevat aineen läpi nopeammin kuin valonnopeus ko. väliaineessa(mutta kuitenkin siis hitaammin kuin valonnopeus tyhjiössä).

Teknisesti (kiinteä) aine on suurelta osin tyhjää tilaa. Atomitasolla niiden välissä on jättimäinen tyhjä tila, kaasussa vielä enemmän. Valo heijastuu ja siroaa joka paikassa, missä se törmäilee asioihin. Muuten näkemämme maailma näyttäisi vähän erilaiselta. Väliaineessa fotonit myös absorvoituvat atomeihin, jotka äärimmäisen pienen viiveen jälkeen säteilevät ylijäämäenergian pois uutena fotonina. Auringon sisällä muodostuvalla fotonilla menee satojatuhansia vuosia päästäkseen pinnalle koska se törmäilee jatkuvasti tiheässä aineessa. Neutriino on täysin inertti muuhun aineeseen nähden ja etenee aina valonnopeudella satunnaisia törmäyksiä lukuunottamatta.

 

[emagdnim]

Ei, valo kulkee aina suoraa, valonnopeus väliaineessa ei johdu siitä että se heijastelisi aineen atomeissa/molekyyleissä ja kulkisi sen takia pidemmän matkan. Jos tämä olisi kyseessä niin silloinhan se valonsäde ei kulkisi suoraan vaan siroaisi johonkin ihan random suuntaan...

Niin? Valo siroilee iha kaikkialla ja sen vuoksi mm. värejä näämme. Fotonitasolla kulkee valonnopeutta. Sitä en osaa sanoa missä kohtaa esim valon eri aallonmuodot tulee kuvioihin, jos puhutaan ihan valosta valosta.

 

[DudeDog]

Onko yksittäisiä hiukkasia olemassa esim . fotoneja tai elektroneja vai onko noi vain iso kenttä mikä värähtelee tietyllä taajuudella.

 

[emagdnim]

Onko yksittäisiä hiukkasia olemassa esim . fotoneja tai elektroneja vai onko noi vain iso kenttä mikä värähtelee tietyllä taajuudella.

onko yksittäisiä atomejakaa olemassa. Hyvin vähän tiedämme lomittumisesta jne.

 

[Wasabrod]

Kaikki on vain kenttiä. Se lienee tänän hetken paras arvaus todellisuuden olemuksesta.

 

[Tommy Goldfish]

Onko yksittäisiä hiukkasia olemassa esim . fotoneja tai elektroneja vai onko noi vain iso kenttä mikä värähtelee tietyllä taajuudella.

A Boy and His Atom - Wikipedia

en.m.wikipedia.org

Meinaatko että tämä lyhytelokuva olisi huijausta ja pääosanäyttejät olisivat täynnä tyhjää?

 

[DudeDog]

A Boy and His Atom - Wikipedia

en.m.wikipedia.org

Meinaatko että tämä lyhytelokuva olisi huijausta ja pääosanäyttejät olisivat täynnä tyhjää?

Atomi ja hiukkanen...niillä saattaa olla jotain eroa.

 

[Tommy Goldfish]

Atomi ja hiukkanen...niillä saattaa olla jotain eroa.

Niin sitä yritin sanoa että atomin("pääosanäyttelijä") sisällä olisi vielä hiukkasia, vai sittenkin vain aaltoja?

 

[DudeDog]

Niin sitä yritin sanoa että atomin("pääosanäyttelijä") sisällä olisi vielä hiukkasia, vai sittenkin vain aaltoja?

Aivan.
Itseäni ei niinkään kiinnosta aineen olomuoto.

 

[latee77]

Mihin lopputulemaan nyt päästiin sen valon kulkemisen kanssa eri tiheyksisien aineiden seassa?

Auringossa pinnalle pääsyssä vähän kestää, luulisi että veisikin sitten jotain tekee?

Edit: olihan tuossa jo linkkikin

 

[David ":DA" Imodium]

Mihin lopputulemaan nyt päästiin sen valon kulkemisen kanssa eri tiheyksisien aineiden seassa?

Auringossa pinnalle pääsyssä vähän kestää, luulisi että veisikin sitten jotain tekee?

Edit: olihan tuossa jo linkkikin

Eri aineille on olemassa eri refraktiokertoimia, joiden avulla voidaan laskea eri nopeudet kaavalla v = (c/n). Tyhjiössä n=1 ja puhtaassa alkoholissa 1,36. Ei ole sattumaa, että aivotoiminta heikkenee alkoholin nauttimisen myötä.

Sähkömagneettisena säteilynä valo voi ja yleensä vuorovaikuttaakin aineen atomien ja molekyylien sähköisten kenttien kanssa. Se aiheuttaa valon heijastumista ja taittumista. Lisäksi eri aineet voivat absorboida valoa tietyissä aallonpituuksissa, mikä johtaa osittaisen energian siirtymiseen aineen atomeille ja myös osittaiseen uudelleenemissioon. Yksittäisen fotonin kohdalla tilanne on monimutkaisempi. Jotta sen vauhti väliaineessa saataisiin mitattua, sen pitäisi päästä emissiopisteestä mittauspisteeseen. Kuten olettaa saatta, matka saattaa katketa interaktioon minkä tahansa muun partikkelin tai sähkömagneettisen kentän kanssa. Kun puhutaan valonnopeudesta väliaineessa ja sen mittaamisesta, on aina syytä olettaa havainnon kannalta riittävän tehokas ja katkeamaton valonlähde.

...

Yritin myös lukea tuosta atomikellon toiminnasta kiertoradalla ja maassa, ja mitä ymmärsin niin havainnot ovat enimmäkseen linjassa suhteellisuusteorian ennustamien lukujen kanssa, mutta säröääniäkin on. Joidenkin lähteiden mukaan atomin komponenttien massa on mitätön kun sitä sovelletaan laskentaan jossa gravitaatio on läsnä. Olen siitä ehdottoman eri mieltä. Massa on gravitaation suhteen ylivoimaisesti merkittävin suure.

 

[Puhelinkoppi]

Mihin lopputulemaan nyt päästiin sen valon kulkemisen kanssa eri tiheyksisien aineiden seassa?

Auringossa pinnalle pääsyssä vähän kestää, luulisi että veisikin sitten jotain tekee?

Edit: olihan tuossa jo linkkikin

Se taitaa olla vähän monimutkaisempi asia. Tiheys ei varmaan ole ainoa aineen ominaisuus, mikä vaikuttaa valon (siis optisen valon) kulkuun aineessa. Tuossa laittamassani linkissä kerrotaan, että kyseinen tanskalainen tutkija on saanut valonsäteen pysäytettyä kokonaan Bose- Einstein kondensaatin avulla, joka ei niin tiheää tavaraa ole. Muistan lukeneeni jutun, jossa valoa oli hidastettu fillari nopeuksiin jäähdytetyillä natrium atomeilla. Hidastuminen tapahtui jotenkin niin, että kylmä atomi absorboi fotonin ja kun atomin energiataso taas laskee, se säteilee fotonin, joka törmää seuraavaan ja sitä seuraavaan jne...
Pitää tietysti muistaa että optinen valo on vain pieni osa fotonien ominaisuuksista, kun se kuitenkin kattaa koko sähkömagneettisen spektrin. Auringon ytimestä lähtevät fotonit syntyvät enimmäkseen suurienergisinä gammasäteinä, ja vaihtavat toiselle aallopituudelle ja lopulta valoksi matkalla, joten on parempi puhua energian siirtymisestä ytimestä pinnalle.

Gammasäteily ei pääse mitenkään ytimestä suoraan ulos, vaan aallonpituutta on pakko pidentää jos aikoo pinnalle päästä. Aurinko kuitenkin säteilee kaikilla aallonpituuksilla, josta näkyvä valo on vain yksi osa. Tosin kovimmat gammasäteet syntyvät pinnalla flarepurkauksissa.

 

[latee77]

Joo se menikin jo linkinkin mukaan paljon monimutkaisemmaksi kuin arvata saattaa, ainakaan maallikkona. Vastaus on siis joo ja ei, sinänsä hyvä ettei kokonaan lähtenyt matto alta

 

[-SD-]

Tämän hetken tehokkain tietokone Frontier valjastettiin mallintamaan maailmankaikkeutta.

Record-breaking run on Frontier sets new bar for simulating the universe in the exascale era | ORNL

www.ornl.gov

A small sample from the Frontier simulations reveals the evolution of the expanding universe in a region containing a massive cluster of galaxies from billions of years ago to present day (left). Red areas show hotter gasses, with temperatures reaching 100 million Kelvin or more. Zooming in (right), star tracer particles track the formation of galaxies and their movement over time.

 

[Puhelinkoppi]

Tämän hetken tehokkain tietokone Frontier valjastettiin mallintamaan maailmankaikkeutta.

Record-breaking run on Frontier sets new bar for simulating the universe in the exascale era | ORNL

www.ornl.gov

Siinäpä on supertietokoneellekin jokunen objekti laskettavaksi. Hämmentävää tässä onkin se, että yksittäinen piste ei ole yksittäinen galaksi, vaan galaksijoukko jossa voi olla kymmenistä kymmeniin tuhansiin galaksia. Tähtien ja planeetojen määrä on..., no tähtitieteellinen sanan varsinaisessa merkityksessä. Että jos jollain on kuvitelmia omasta suuruudestaan, kannattaa miettiä uudelleen...

 

[Vertigo]

Yksi tärkeä syy miksi valo ei pääse auringon ytimestä pakenemaan kovin nopeaa on se että se on plasmaa, eli varautuneita hiukkasia, jotka tuppaa absorboimaan kaikenlaista valoa ja emittoi vastaavan fotonin johonkin random suuntaan. Vedessä ja ilmassa fotonit pääsee kulkemaan vapaasti jos niillä sattuu olemaan sellainen aallonpituus(~näkyvän valon) joka ei osu vesimolekyylin elektronikuorien energiatasoihin, jolloin aine on siis läpinäkyvää ko. aallonpituuksilla.

Miksi valo taittuu ja hidastuu väliaineessa?
Tosi hankala omin sanoin selittää, mutta satuimpa törmäämään videoon missä oli ihan hyvä havainnollistus aiheesta(ja valosta muutenkin), suosittelen katsomaan, ei kaikkein huonoin tapa tuhlata puolta tuntia elämästään:

 

[Puhelinkoppi]

Nopeus on vektorisuure. Vauhti on se skalaarisuure, joka ei ota suuntaan kantaa. Mutta tässä tapauksessa vauhtikin on tarkastelijan suhteen riippuvaista gravitaatiosta. Mustien aukkojen tapahtumahorisontti on se kohta, jossa valon nopeus on tarkastelijan kohdalla nolla. Mutta ei siinä vielä kaikki. Mistä tahansa muusta avaruuden pisteestä tarkastellessa se on eri - varsinkin lähellä tapahtumahorisonttia.

Mustan aukon horisontissa valo punasiirtyy gravitaation vaikutuksesta näkymättömiin. Lopulta aallonpituus on tuhansia kilometrejä, eikä fotonia voi enää havaita tai ainakin se on erittäin vaikeaa. Se voi myös lävistää paksujakin ainekerroksia, kun aallonpituus on niin pitkä. Mutta valon nopeus on aina sama. Se on fundamentaali fysiikan suure. En tiedä mutta sanoisin, ettei täysin staattinen fotoni ole edes mahdollinen. Sähkömagneettinen säteily on aina liikkeessä valon nopeudella kunnes se absorpoituu johonkin. Jos havaittaisiin, ettei se ei olekaan vakio, sen seurauksena jokseenkin kaikki fysiikan kirjat ja - teoriat pitäisi laittaa uusiksi.

 

[Wasabrod]

Mustan aukon horisontissa valo punasiirtyy gravitaation vaikutuksesta näkymättömiin. Lopulta aallonpituus on tuhansia kilometrejä, eikä fotonia voi enää havaita tai ainakin se on erittäin vaikeaa. Se voi myös lävistää paksujakin ainekerroksia, kun aallonpituus on niin pitkä. Mutta valon nopeus on aina sama. Se on fundamentaali fysiikan suure. En tiedä mutta sanoisin, ettei täysin staattinen fotoni ole edes mahdollinen. Sähkömagneettinen säteily on aina liikkeessä valon nopeudella kunnes se absorpoituu johonkin. Jos havaittaisiin, ettei se ei olekaan vakio, sen seurauksena jokseenkin kaikki fysiikan kirjat ja - teoriat pitäisi laittaa uusiksi.

Jos ihan vähän saivarrellaan, niin valon nopeus voisi olla pienempi kuin suurin mahdollinen nopeus. Tällaiseen törmäsin jokin aika sitten, en muista tarkkaan, mutta olikohan ajatus, että kausaliteetin nopeus on suurin mahdollinen nopeus, mikään ei voi sitä ylittää, ja valo vaikuttaisi kulkevan tätä maksiminopeutta. Mutta jos kävisikin ilmi että fotonilla onkin nollaa suurempi massa, joten se ei voisi saavuttaa tätä maksiminopeutta. Vaikka näin kävisi, se ei aiheuttaisi massiivista mullistusta, fysiikan lait edelleen päätisivät.

Mutta en mene takuuseen näistä horinoista.

 

[Puhelinkoppi]

Jos ihan vähän saivarrellaan, niin valon nopeus voisi olla pienempi kuin suurin mahdollinen nopeus. Tällaiseen törmäsin jokin aika sitten, en muista tarkkaan, mutta olikohan ajatus, että kausaliteetin nopeus on suurin mahdollinen nopeus, mikään ei voi sitä ylittää, ja valo vaikuttaisi kulkevan tätä maksiminopeutta. Mutta jos kävisikin ilmi että fotonilla onkin nollaa suurempi massa, joten se ei voisi saavuttaa tätä maksiminopeutta. Vaikka näin kävisi, se ei aiheuttaisi massiivista mullistusta, fysiikan lait edelleen pääsisivät.

Mutta en mene takuuseen näistä horinoista.
[/QUOT
Valo ja informaatio voi liikkua hitaammin, eikä kausaliteetti mene rikki. Syy-seuraus suhteen säilyminen on äärimmäisen tiukkaan pultattu fysiikkaan. Sen rikkoutuminen muuttaisi paljon asioita. Mustissa aukoissa kausaliteetti ilmeisesti voi rikkoutua, mutta se on vähintäänkin hyvin suojattu tirkistelijöiltä.

 

[jkeskir]

Suurin mahdollinen nopeus on valon nopeus tyhjiössä. Valon nopeuteen vaikuttaa kuitenkin väliaine. Lasissa valon nopeus on pienempi kuin tyhjiössä. Hauska yksityiskohta monien alkeishiukkasten nopeus vedessä voi olla suurempi kuin valon nopeus vedessä. Tälaisessa tapaukseea syntyy ns. Cherenkovin säteilyä.