- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 222
Erittäin hyvä ja validi kysymys, johon ei nyt ole aivan yksinkertaista vastausta. Postasin kuvan aamulla kiireessä, koska se nyt vain on upea kuva.
Jos lähdetään purkamaan asiaan niin perehtymättömien kannalta, eli mattimeikäläisen kannalta, niin ensinnäkin kohde on yksi tunnetuimmista kohteista, ja Hubblen kuva on lähes ikoninen. Sen on lähes jokainen nähnyt, vaikkei tietäisi mitä kuva oikeasti esittää. Siinä mielessä uusi kuva siitä, jopa vielä hienompi kuva kohteesta, saa ihmiset syttymään ja ajattelemaan mitä tuolla tyhjässä avaruudessa tapahtuu. Tämäkin ketju on lähinnä fiilistelyä, vaikka asiaakin aina välillä puhutaan.
Jos lähdetään enemmän tieteelliselle puolelle, niin en ole sata prosenttisen varma miksi juuri tämä kohde valittiin, varsinkin näin aikaisessa vaiheessa Webbin uraa, jokainen minuutti kun maksaa (veronmaksajille) tuhansia dollareita per minuutti. Jokainen minuutti Webbin tekemisistä on vuosia sitten laskelmoitu ja priorisoitu. Kun sanon, etten varmaksi tiedä miksi juuri tämä kohde, niin tarkoitan ettei varsinaista tieteellistä paperia ole tuosta vielä julkaistu. Kuva on lähinnä teaseri itse varsinaisesta tutkimuksesta.
Mutta jo tuostakin kuvasta, tai oikeastaan kuvakompilaatiosta, saa jo hyvän kuvan mihin Webb pystyy. Ja tuo kompilaatio ei ole edes täydellä resoluutiolla, vaan pikemminkin suhteutettu Hubblen näkymään.
Sen jälkeen kannattaa muistaa, että kuva ei ole valokuva siinä mielessä kuin monet meistä valokuvan käsittää. Kuva on otettu infrapuna-alueella, useiden filttereiden kanssa, ja jälkikäteen väritetty (tietty väri vastaa tiettyä aallonpituusaluetta), jonka voi huomata siitäkin, että tähtien värit eivät vastaa toisiaan kuvissa. Peukalosääntönä väreihin on, että mitä sinertävämpi, niin sitä pienempi punasiirtymä, ja vastaavasti punaiseenpäin mennessä punasiirtymä on suurempi (kaukaisempi kohde). Toki lähitähdet tekee poikkeuksen, koska ne ovat niin "lähellä", ettei punasiirtymällä ole juuri väliä, vaan tähden spektriin vaikuttaa enemmänkin tähden koostumus (onko se vety/helium tähti, vaiko rauta- tai hiilitäht, tai jotain muuta). Myös tähden lämpötila luonnollisesti vaikuttaa siihen. Varsinaiset valokuvat, kuten mainittu, on kapealla aallonpituusalueella otettu, ja ovat sinänsä mustavalkoisia (vain luminosiiti). Ne ovat ne oikeasti mielenkiintoiset, mutta niitäkään ei taida olla vielä virallisesti julkaistu, koska kohteen valinneella tutkimusryhmällä on aina etuoikeus kuviin (jotta toinen ryhmä tai joku amatööri ei voi julkaista tuloksia ennenkuin itse alkuperäinen tutkimusryhmä on kuvat läpikotaisin tutkineet. Originaalit tulee kyllä saataville, koska kyseessä on useiden maiden ja järjestöjen yhteinen projekti).
Eli voidaan sanoa, että tämän kuvan tieteellinen arvo on nollasta poikkeava, mutta ei se varsinainen syy miksi kuva julkaistiin.
Tärkeämpiä on nuo eri filltereiden läpi otetut kuvat, joilla voidaan lähemmin tutkai kohteen rakennetta, ja materiaa. Tämän voi jopa tuostakin kuvasta huomata, esim vertaamalla Hubblen sumuista taustaa noide pilareiden takana. Kaasu- ja pölypilvet absorboivat eri aallonpituuksia. Tästä syystä avaruusteleskooppeja alettiinkin lähettämään avaruuten, koska esim Maan ilmakehä on täysin läpinäkymätön tietyillä aallonpituuksilla. Saman voi huomata noista kahdesta verrokkikuvasta. Webb näkee paljon sellaista, mistä Hubble voi vain haaveilla. Noh, hieman liioitelle, koska Hubblekin näkee lähi-infrapunaa (vähemmän tunnettu kuva samasta kohteesta), ja varsin hyvinkin, mutta se on hyvin kapea kaista, mitä Hubble näkee infrapuna-alueella. Webb on optimoitu lähi- ja mediuminfran alueelle, vaikkakin näkee aavistuksen punaista valoa. Eli Webb näkee siitä eteenpäin, mihin Hubblen varat loppuu, ne täydentävät toisiaan.
Tämän lisäksi kannattaa muistaa, että Webbissä ei ole pelkästään tuo kamera (NIRCam), vaan siitä löytyy lisäksi myös "keski-infrapuna" (MIRI), lähi-infrapuna spektograafi (NIRSpec) ja NIRISS, jota en edes jaksa yrittää suomentaa (Near Infrared Imager and Slitless Spectrograph). Käytännössä nuo kaikki on käytettävissä jokaista kohdetta kuvatessa, joista NIRSpec ja NIRISS on tärkeimmät (ei tuota ihmisilmälle juurikaan miellyttäviä kuvia). EDIT: eli esim tuosta kohteesta, käytännössä kaikkien tähtien spektrit on mitattu, joista voidaan nähdä niiden "tarkka" koostumus, ja jopa mahdollisia planeettoja. Ja tämä kaikki yhdellä räpsyllä. Okei, hiukan valehdellen. Käytännössä non 100 kohdetta voidaan spektrometrillä kuvata yhdellä räpsyllä, mutta sekin on jo aikamoinen määrä.
Mitä itse kohteesta voi sanoa, niin kohde on äärimmäisen kiinnostava. Se on nimensämukaisesti tähtien syntymäpaikka, joidenkin tuhansien valovuosien päässä, eli suhteellisen lähellä. Nuo tähdet valaisee itse kaasusumua, tuoden sen rakenteen esille. Tähtiensyntymä on olennainen osa ymmärtämään tähtienelinkaarta, ja ymmärtämään miten tähdet ajan myötä kehittyvät ja miten fysiikanlait toimii. Vastaavia mielenkiintoisia kohteita ovat pallomaiset tähtijoukot (nuoret siniset, ja vanhat punaiset), sekä pienemmät tähtijoukot (esim Plejadit). Tähdet ei myöskään vain valaise noita pilviä, vaan aurinkotuulella ("tähtituulella") on suuri vaikutus noihin pilviin, josta voi oppia paljonkin miten tähdet vuorovaikuttaa lähiavaruuteen. Myös syntyvien tähtien määrä pystytään paljon helpommin määrittämään uusista kuvista, joka auttaa ymmärtämään maailmankaikkeuden rakennetta ja kehitystä. Itse pilvi (oikeastaan pilve, koska jokainen "pilari" on hieman eri etäisyydellä) tulee aikansa myötä luhistumaan painovoiman takia, ja muodostamaan uusia tähtiä. Mitä tiheämpi pilvi, niin sitä nopeammin se romahtaa kasaan. Pilareissa näkyy myös uusien tähtien aiheuttamia shokkiaaltoja (bow shock), joita muodostuu tähtien "rakentuessa" ja magneettikentän voimistuessa. Kuten myös voidaan nähdä supernovien jäänteitä, luultavasti supermassiivisista tähdistä, jotka eli joitain miljoonia vuosia.
Tämä nyt omalta kannalta sanottavaa tuosta. Nykysin lähinnä harrastus asteella, tai ihan vain mielenkiinnosta seurailen näitä. Harvoin enää luen virallisia tieteellisiä papereita, paitsi jos ne on oikeasti jotain todella mielenkiintoista ja uutta. Ei vain yksinkertaisesti aika riitä niitä lukemaan. Mutta aina välillä aikaa on perehtyä asiaan ihan vaan ihmettelemisen vuoksi.
Kuvaa voi koko komeudessa ihastella (8423 X 14589 resoluutiolla): https://stsci-opo.org/STScI-01GFNMZESKZKXBMWGER9E0Z19G.png
Tähtien ympärillä voi nähdä artifakteja, jotka johtuu lähinnä kuvankäsittelystä (useampi väritetty kuva pinottu), sekä itse Webbin peilin rakenteesta johtuen.
Viimeksi muokattu:
edit: Olis kyllä pirun siistiä olla todistamassa tätä. Ikävä kyllä en ollut syntynyt ekan kuukeikan aikaan.
