Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)

Liittynyt
13.11.2018
Viestejä
476
Voisiko joku ympyröidä tuosta kuvasta gravitaatiolinssin aiheuttamiksi epältyjä ilmiöitä/kaaria tms. :geek:
 

escalibur

"Random Tech Channel" @ YouTube
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
7 723
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
534
Tässä on yksi helposti luettavissa oleva analyysi julkaistuista kuvista:


Tällasia odottelen lisää kuollakseni. Ja näitähän saadaan. Kyllä tuosta jo jonkinlainen ähky tulee tutkijoillekin, kun perkaavat uusia havaintoja.

Kunhan saataisiin joskus samasta kohtaa uusi kuva, ja sen aikaiset supertietokoneet laskevat siitä mikä liikkuu minnekkin, saadaan varmasti hienoja videomateriaaleja katsella tulevaisuudessa kaiken liikkuessa.

Tästä tulee vain mieleen, että tällä hetkellä eletään avaruuden tutkimuksessa aikakautta kuin aikaa ennen televisiota. Katsellaan vain sarjakuvia ja sanomalehtiä (tosin värit on näihin jo keksitty), joissa kerrotaan ja havainnollistetaan mitä tuolla tapahtuu.
 

escalibur

"Random Tech Channel" @ YouTube
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
7 723
Tällasia odottelen lisää kuollakseni. Ja näitähän saadaan. Kyllä tuosta jo jonkinlainen ähky tulee tutkijoillekin, kun perkaavat uusia havaintoja.

Kunhan saataisiin joskus samasta kohtaa uusi kuva, ja sen aikaiset supertietokoneet laskevat siitä mikä liikkuu minnekkin, saadaan varmasti hienoja videomateriaaleja katsella tulevaisuudessa kaiken liikkuessa.

Tästä tulee vain mieleen, että tällä hetkellä eletään avaruuden tutkimuksessa aikakautta kuin aikaa ennen televisiota. Katsellaan vain sarjakuvia ja sanomalehtiä (tosin värit on näihin jo keksitty), joissa kerrotaan ja havainnollistetaan mitä tuolla tapahtuu.
Kyllä.

Vielä kun saadaan lähikuvia esim. Europasta. :)

 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
56
Minusta kuva näyttää kuin se olisi otettu kalansilmäobjektiivilla ja hyvin moni kohde (galaksi) kiertyy reunoistaan kuvan keskustaa kohden.
Tavallaan vähän saman tyyppisestä asiasta siinä on kyse. Kuvan keskellä oleva massiivinen galaksijoukko taivuttaa itse avaruutta niin että sen galaksijoukon takaa erittäin kaukaa tuleva valo taipuu vähän samaan tapaan kuin linssissä. Se aiheuttaa aika samannäköisiä vääristymiä kun erilaisissa linsseissä voi nähdä. Itse avaruus on siis se linssi tässä tapauksessa.
 
Liittynyt
29.10.2016
Viestejä
6 472
Tavallaan vähän saman tyyppisestä asiasta siinä on kyse. Kuvan keskellä oleva massiivinen galaksijoukko taivuttaa itse avaruutta niin että sen galaksijoukon takaa erittäin kaukaa tuleva valo taipuu vähän samaan tapaan kuin linssissä. Se aiheuttaa aika samannäköisiä vääristymiä kun erilaisissa linsseissä voi nähdä. Itse avaruus on siis se linssi tässä tapauksessa.
Tavallaan luulisi joka suunnassa olevan samanlaista vääristymää, kun aine kerran on jakautunut aika tasaisesti universumissa. Eli koska tätä linssiefektiä on, niin luulisi kaikkien tarpeeksi kaukaisten kohteiden valon mutkittelevan matkalla, eikä vain joidenkin kohteiden.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
514
Tavallaan luulisi joka suunnassa olevan samanlaista vääristymää, kun aine kerran on jakautunut aika tasaisesti universumissa. Eli koska tätä linssiefektiä on, niin luulisi kaikkien tarpeeksi kaukaisten kohteiden valon mutkittelevan matkalla, eikä vain joidenkin kohteiden.
Toivottavasti kyse ei ole kuvausteknisestä ilmiöstä. Olisihan se selityksenä paljon tylsempi, kuin massiiviset gravitaatiovoimat, jotka taivuttavat valoa matkallaan.
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
56
Tavallaan luulisi joka suunnassa olevan samanlaista vääristymää, kun aine kerran on jakautunut aika tasaisesti universumissa. Eli koska tätä linssiefektiä on, niin luulisi kaikkien tarpeeksi kaukaisten kohteiden valon mutkittelevan matkalla, eikä vain joidenkin kohteiden.
Näin se onkin, näitä samantyyppisiä ilmiöitä on nähtävissä eri puolilla taivasta. Mutta näin näyttäviin vääristymiin tarvitaan todella isoja massakeskittymiä ja meihin nähden sopivasti niiden takana olevia kaukaisia galakseja. Ja välimatkat joita tarvitaan näihin efekteihin ovat niin valtavia, että ilmiöt ovat väkisinkin himmeitä ja näkyvät vain hyvillä kaukoputkilla. Tosin esiintyy tuo valon taipuminen jo esimerkiksi auringon lähellä. On jopa esitetty suunnitelmia siitä että aurinkoa voisi käyttää jättimäisen 'kaukoputken' linssinä, lähettämällä luotaimia kauas auringosta 'polttopisteeseen', jossa auringon taivuttamat valonsäteet kohtaavat. Muistaakseni tämä polttopiste sijaitsee jossain noin 500 kertaa maan ja auringon välisen etäisyyden päässä, joten ei ihan helppo rasti.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
1 285
Muutaman vertailukuvan Hubbleen nähneenä arvaisinko jotta resoluutio-parannus on vähintään 4-5x ? Saatika jotta herkkyys on parantunut tolkuttomasti enemmän, samantasoisten kuvien ottamiseen mennee 1/20-1/40 -osa siitä ajasta mitä Hubblella? Saatika jotta JWSTn tolkuttomasti laajempi/herkempi infrapuna tarkoittaa jotta päästään näkemään sellaista joka Hubblella olisi jäänyt kokonaan näkemättä. Keski-infrallakin päästäneen jo enimmäkseen eroon kaasupilvien muodostamista esteistä näkyvyydelle.

Onko kukaan löytänyt tietoa joskos Webbiin on edes asennettu liitintä jonka kautta siihen voitaisiin ladata lisää löpöä L2-ratakorjauksiin? Etsinyt hetken tietoa moisesta mutten löytänyt. Olisi julmasti halvempaa väsätä tankkaus-alus lisäpolttoaineella kuin rakentaa kokonaan uusi Webb :hmm:
 
Liittynyt
21.10.2020
Viestejä
2 835
Uuden rakentaminen voi olla tässä vaiheessa halvempaa. Sama juttu oikeastaan kuin siinä ettei vielä lähdetä tekemään mitään modulaarisia systeemejä. Tekniikka kehittyy nopeasti ja muutenkin parempi rakentaa ensin "prototyyppi" kuin siirtyä suoraan suuriin suunnitelmiin. Sitten kun asiat hoituvat enemmän rutiinilla niin voi alkaa pidentää toiminta-aikaa ja laajentaa systeemiä.
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
12 537
Onko kukaan löytänyt tietoa joskos Webbiin on edes asennettu liitintä jonka kautta siihen voitaisiin ladata lisää löpöä L2-ratakorjauksiin? Etsinyt hetken tietoa moisesta mutten löytänyt. Olisi julmasti halvempaa väsätä tankkaus-alus lisäpolttoaineella kuin rakentaa kokonaan uusi Webb :hmm:
Eiköhän tuossa vaiheessa NASA laita paljon mielummin rahat uuden ja paremmat teleskoopin rakentamiseen kuin siihen että käyttäisivät paljon rahaa vanhan ylläpitoon.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
1 285
Webb maksoi 10 miljardia, tosin kiistatta siinä tuli ylihintaa koska homma venähti pahasti.
Uudempi moinen onnistuneisi "vanhalla kokemuksella" taivaalle hiukan halvemmalla, mutta hommaa taisi venyttää myös Jenkkien omituinen rahoitusmeininki josta kukaan ei tiedä etukäteen.
Mutta jos Webb voitaisiin pitää hyvällä tuurilla käyttökunnossa "tankkaamalla" se 1-2 miljardin budjetilla niin pitäisin moista erittäin hyvänä hinta-laatu -suhteena? Silkka tankkaus-alus ei kuitenkaan olisi kummoinen suunniteltava verrattuna WEBBiin, ja jokin uudemmista yksityisistä yrittäjistä voisi järjestää sellaisen paikalle jopa siedettävään hintaan? Siksi kysymys tankkaus-mahdollisuudesta kiinnostaa edelleen suuresti.

Hubblekin tulee kuitenkin pettämään lopullisesti jossain vaiheessa, ja sekin on sitten menetetty kerralla jos putoaa. IMO sillekin kannattaisi vakavasti harkita huoltolentoja vaikka onkin virallisesti jo hylätty, se kun on jo valmiiksi taivaalla ja toimii vieläkin "enimmäkseen" ihme kyllä.

Samalla periaatteella kuin it-ylläpitohommissa jos firma täytyy pitää pystyssä. Ei koskaan kerralla kaikkea uusiksi vaan pidetään vanhakin ympäristö käyttökunnossa kaiken varalta vielä aika tovi, siis jos vaikka tämä uusi lohkoketju/nft-pohjainen vedätys ei lähdekään toimimaan kuten johtoportaan palavereissa :coffee:
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 094
Tavallaan luulisi joka suunnassa olevan samanlaista vääristymää, kun aine kerran on jakautunut aika tasaisesti universumissa. Eli koska tätä linssiefektiä on, niin luulisi kaikkien tarpeeksi kaukaisten kohteiden valon mutkittelevan matkalla, eikä vain joidenkin kohteiden.
Universumi on kaikkea muuta kuin tasaisesti jakautunut. Sehän se on yksi suurimmista mysteereistä.

Kaikki valo myös mutkittelee matkalla tänne. Tässä kuvassa on kohde joka on lähes tarkalleen valtavan massakeskittymän takana, eli efekti on aivan toisesta maailmasta.


Toivottavasti kyse ei ole kuvausteknisestä ilmiöstä. Olisihan se selityksenä paljon tylsempi, kuin massiiviset gravitaatiovoimat, jotka taivuttavat valoa matkallaan.
Ei ole.

Ei tätä kohdetta huvikseen valittu. Kyseessä on yksi (meille) parhaista gravitaatiolinseistä, joka tunnetaan. Hubble kuvasi sen aikoja sitten.

Kaikki nuo viirut ovat tuon keskellä olevan udun takana. Kaukasimmat viirut 8.5 miljardia valovuotta kauempana (13.1 miljardia valovuotta meistä), kun tuo utupilvi (galaksirykelmä) on noin 4.6 miljardin valovuoden päässä.

Kuvassa alhaalla voi nähdä mitä Hubble näki, ja se näki aivan samat "viirut". Webb vain näkee uudessa valossa (pun intented). Hubblen kuva on lähempänä, mitä ihmis silmä näkisi (punasiirtymän takia). Webbin kuva on väärävärikuva, jossa eri filttereillä (aallonpituudella) otetut kuvat on väritetty ja sitten yhdistetty yhdeksi kuvaksi. Peukalosääntönä, että mitä punaisempi, sitä kauempana.

Molemmista kuviita voi myös nähdä diffraktioilmiön. Ne on noi sakarat lähitähdissä (ja tietysti muissakin kohteissa, mutta koska ne ovat paljon himmeämpiä, niin niitä on vaikea nähdä). Webbin diffraktiokuvio on aika hyvin kuvattu Wikissä (varmasti parempiakin lähteitä löytyy). Webb's First Deep Field - Wikipedia


 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 094
Olisi julmasti halvempaa väsätä tankkaus-alus lisäpolttoaineella kuin rakentaa kokonaan uusi Webb :hmm:
Miksi rakentaa uusi Webb kun parempaankin pystytään? Webb on jo vanhaa teknologiaa, vaikkakin parasta mitä käytössä on.

Universumi, tai ainakin aika, mahtaa olla ikuinen, mutta nämä putket kuolevat jonakin päivänä.

Seuraava isompi rakennelma saattaa olla nestemäisellä peilillä varustettu, tai jotain muuta vielä eksoottisempaa. Fysiikan ja teknologian rajat on vain rajoitteena jokaiselle uudelle tulokkaalle. Mutta se hinta kannattaa maksaa, kuten jo kuvistakin näkee.
 
Liittynyt
07.02.2017
Viestejä
60
Tämä nyt ei suoraan liity noihin Webbin kuviin, mutta tällä videolla on hyvin selitetty gravitaatiolinssi-ilmiötä, josta aiemmissa viesteissä on jonkin verrankin ollut keskustelua:


Veritasiumilla on muutenkin hyvää sisältöä avaruudesta, esim. mustien aukkojen kuvia on käsitelty parillakin videolla hyvin yleistajuisesti.
 
Liittynyt
21.10.2016
Viestejä
217
Webb maksoi 10 miljardia, tosin kiistatta siinä tuli ylihintaa koska homma venähti pahasti.
Uudempi moinen onnistuneisi "vanhalla kokemuksella" taivaalle hiukan halvemmalla, mutta hommaa taisi venyttää myös Jenkkien omituinen rahoitusmeininki josta kukaan ei tiedä etukäteen.
Mutta jos Webb voitaisiin pitää hyvällä tuurilla käyttökunnossa "tankkaamalla" se 1-2 miljardin budjetilla niin pitäisin moista erittäin hyvänä hinta-laatu -suhteena? Silkka tankkaus-alus ei kuitenkaan olisi kummoinen suunniteltava verrattuna WEBBiin, ja jokin uudemmista yksityisistä yrittäjistä voisi järjestää sellaisen paikalle jopa siedettävään hintaan? Siksi kysymys tankkaus-mahdollisuudesta kiinnostaa edelleen suuresti.

Hubblekin tulee kuitenkin pettämään lopullisesti jossain vaiheessa, ja sekin on sitten menetetty kerralla jos putoaa. IMO sillekin kannattaisi vakavasti harkita huoltolentoja vaikka onkin virallisesti jo hylätty, se kun on jo valmiiksi taivaalla ja toimii vieläkin "enimmäkseen" ihme kyllä.

Samalla periaatteella kuin it-ylläpitohommissa jos firma täytyy pitää pystyssä. Ei koskaan kerralla kaikkea uusiksi vaan pidetään vanhakin ympäristö käyttökunnossa kaiken varalta vielä aika tovi, siis jos vaikka tämä uusi lohkoketju/nft-pohjainen vedätys ei lähdekään toimimaan kuten johtoportaan palavereissa :coffee:
Miksi tankkausta pitäisi suorittaa? Rakettilaukaisu meni niin nappiin että polttoaineen on arvioitu riittävän 20, jopa 25 vuotta.

Noin pitkän ajan jälkeen peilissä ja suojapeitteessä on jo melkoinen määrä mikrometeoroidien iskuja ja havaintolaitteetkin ovat kärsineet avaruuden karuista olosuhteista.

Täältä voi lukea lisää:

At this point, it is not clear what will determine the duration of JWST’s mission. The mirrors and
sunshield are expected to slowly degrade from micrometeoroid impacts; the detectors are expected to
experience cumulative slow damage from charged particles; the sunshield and multilayer insulation will
degrade from space weathering; the spacecraft was designed for a five year mission (as is standard for
NASA science missions); and the science instruments include many moving parts at cryogenic
temperatures. These sources of degradation were all taken into account in the design of JWST, with
performance margins set so that JWST will still perform after many years of operation. At present, the
largest source of uncertainty is long term effects of micrometeoroid impacts that slowly degrade the
primary mirror. As discussed in Section 4.6, the single micrometeorite impact that occurred between
22—24 May 2022 UT exceeded prelaunch expectations of damage for a single micrometeoroid
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 637
Universumi on kaikkea muuta kuin tasaisesti jakautunut. Sehän se on yksi suurimmista mysteereistä.
Tässä viitattiin varmaan Kosmologiseen periaatteeseen. Senhän mukaan maailmankaikkeus tosiaan olisi homogeeninen ja isotrooppinen, mutta vain kun katsotaan riittävän suuressa mittakaavassa. Tuo viimeinen onkin se minkä takia periaate ei ole ristiriidassa sen kanssa, että voidaan nähdä tämmöisiä massakeskittymiä.
 
Liittynyt
29.10.2016
Viestejä
6 472
Kun kerran se ei ole vain valo joka kaareutuu, vaan itse avaruus, niin eikö tarpeeksi kauas katsomalla pitäisi nähdä itsensä, jos ei huomioida valonhitautta? Tuo jotenkin selittäisi sen että mikään tietty sijainti ei ole sen lähempänä universumin reunaa kuin muutkaan.
 
Liittynyt
21.10.2020
Viestejä
2 835
Universumi on kaikkea muuta kuin tasaisesti jakautunut. Sehän se on yksi suurimmista mysteereistä.
Eikös kaikki massa aiheuta gravitaatiota. Sehän yksinään selittäisi että vaikka alussa massa sinkoutuisi satunnaishajonnan mukaisesti ympäriinsä niin pienet erot massojen välillä suurenisivat ajan kanssa exponentiaalisesti, kunnes ollaankin jo tilanteessa että ei ole tasaisesti jakautunut.
 
Liittynyt
15.12.2019
Viestejä
4 457
Kun kerran se ei ole vain valo joka kaareutuu, vaan itse avaruus, niin eikö tarpeeksi kauas katsomalla pitäisi nähdä itsensä, jos ei huomioida valonhitautta? Tuo jotenkin selittäisi sen että mikään tietty sijainti ei ole sen lähempänä universumin reunaa kuin muutkaan.
Ottamatta kantaa universumin laajentumiseen ja muotoon niin riippuu siitä onko universumilla joku koko vai onko se ääretön? Universumin laajentumisen vuoksi meillä on aikalailla tunnettu raja siitä miten kauas voidaan nähdä tai matkustaa.
 
Liittynyt
03.10.2017
Viestejä
39
Ottamatta kantaa universumin laajentumiseen ja muotoon niin riippuu siitä onko universumilla joku koko vai onko se ääretön? Universumin laajentumisen vuoksi meillä on aikalailla tunnettu raja siitä miten kauas voidaan nähdä tai matkustaa.
Onko näin? Vaikka nähtäisin lähelle universumin syntyä onko mitään takeita, että näkemämme ei ole ihan yhtä "keskellä" kaikkea, kuin kaikki muukin? Eikö raja tule vastaan siitä, ettei sen kauempaa lähtenyt valo ole vielä ehtinyt saavuttaa meitä, eikä ikinä saavutakkaan, koska universumi voi laajentua valoa nopeammin?
 
Liittynyt
15.12.2019
Viestejä
4 457
Onko näin? Vaikka nähtäisin lähelle universumin syntyä onko mitään takeita, että näkemämme ei ole ihan yhtä "keskellä" kaikkea, kuin kaikki muukin? Eikö raja tule vastaan siitä, ettei sen kauempaa lähtenyt valo ole vielä ehtinyt saavuttaa meitä, eikä ikinä saavutakkaan, koska universumi voi laajentua valoa nopeammin?
En edes yritä väittää osaavani vastata tuohon. Wikipediasta voi yritää tavata
The size of the whole universe is unknown, and it might be infinite in extent.[19] Some parts of the universe are too far away for the light emitted since the Big Bang to have had enough time to reach Earth or space-based instruments, and therefore lie outside the observable universe. In the future, light from distant galaxies will have had more time to travel, so one might expect that additional regions will become observable. However, owing to Hubble's law, regions sufficiently distant from the Earth are expanding away from it faster than the speed of light[note 2] and furthermore the expansion rate appears to be accelerating owing to dark energy.
 
Liittynyt
03.10.2017
Viestejä
39
En edes yritä väittää osaavani vastata tuohon. Wikipediasta voi yritää tavata

Jep. Sattui pieni aivopieru lukiessa vastausta. Nimenomaan havaittavan universumin koko voidaan tietää, mutta universumin kokoa ei voida.

Tommy Goldfish:n kysymykseen aika oleellinen asia, että valon ominaisuuksia ei oikeen voi olla huomioimatta näissä asioissa.

Ehkä sitä miksi missään ei olla lähempänä reunaa kuin muuallakaan voisi ajatella esimerkiksi sitä kautta, että nuista punasiirtyneistä galakseista katsottuna tällä hetkellä, jos ne mahdollisesti olisivat vielä olemassa, he näkisivät oman havaittavansa universumin kokoisen alueen, joka luultavasti olisi aika saman näköinen kuin meidän omammekin tällä hetkellä. Jos heillä sattuisi olemaan samanlainen painovoimalinssin muodostava galaksijoukko matkanvarrella sopivalla etäisyydellä, he saattaisivat nähdä myös havaitsemansa universumin reunamilla punasiirtyneen nuoren linnunradan. Tämä on varmaankin aika rankasti yksinkertaistettuna ja mutkia suoriksi vedettynä.

Valon ominaisuudet ei sinällään vaikuttane milläänlailla universumin itsensä muotoon tai siihen miten tasaisesti aine on universumissa jakautunut, katsomme kuitenkin aina ajassa taaksepäin ja valo poukkoilee sinne minne avaruuden kaareutuminen massakeskittymien ympärillä sitä sattuu ohjaamaan ja venyy punasiirtyneemmäksi universumin laajetessa.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 094
Kärrynpyörägalaksi (Cartwheel galaxy). Syntynyt kahden galaxin rajusta yhteentörmäyksestä.

Ylimmäisenä Hubblen kuva, ja alempana Webbin kuvat eri aallonpituuksilla (eri filltereillä, ja kahdella kameralla). Hubblen kuva on toki myös näkyvänvalon + IR yhdistelmä.

Itse Kärrynpyörän rakennetta ei täysin ymmärretä, miten se on muodostunut. Se on lähestulkoon ainutlaatuinen mitä on löydetty. Törmäys on ilmeisesti ollut todella nopea ja galaksit ei ennättäneet varsinaisesti sulautua yhteen. Ilmeisesti pienempi galaksi törmäsi suoraan isomman galaksin keskelle, ja isompi vain heitti pienemmän niska-pers-otteella tiehensä. Toki paljon kaasuja ja tähtiä jäi isomman vangiksi.

Vasemmalla, ylempänä oleva "iso galaksi" on käytännössä törmäämässä Kärrynpyörään. Kuten kuvasta näkee, niin se on hajoamaisillaan, ja on jo selkeästi epämuodostunut suuremman galaksin vetovoimassa. Alempana oleva "iso galaksi" on jonkun verran lähempänä, mutta osa samaa ryhmää. Kaukana vasemmalla (ei kuvassa), noin 3 - 4 kertaa noiden "isojen" galaksien etäisyydellä (ja luultavasti se joka törmäsi), on vielä yksi suurempi galaksi joka on samaa ryhmää. Luultavasti noista tulee yksi galaksi kaukana tulevaisuudessa.

Andromedan (M31) ja Linnunradan sulautuminen muutaman miljardin vuoden päästä tulee olemaan täysin erilainen, ja paljon "rauhallisempi". Meistä tulee elliptinen galaksi, mutta paljon massiivisempi. Myös M33 luultavasti liittyy bileisiin, vaikka onkin hieman pienempi (toki Magellanin Pilvet ja muut pikku galaksit sulautuu Linnunrataan paljon ennen sitä, mutta ne on .

Paljon paremmalla resoluutiolla löytyy (yli 30 MB per kuva, niin en viitsi tänne upottaa):

Ei varmaan tarvitse edes mainita taustalla näkyviä galakseja... Webb on ihan toisella tasolla.

Hubble


Webb, NIR (near IR)


Webb, NIR + MIR (near + mid IR)
 

Asmola

Molander
Ylläpidon jäsen
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
6 489
Kärrynpyörägalaksi (Cartwheel galaxy). Syntynyt kahden galaxin rajusta yhteentörmäyksestä.

Ylimmäisenä Hubblen kuva, ja alempana Webbin kuvat eri aallonpituuksilla (eri filltereillä, ja kahdella kameralla). Hubblen kuva on toki myös näkyvänvalon + IR yhdistelmä.

Itse Kärrynpyörän rakennetta ei täysin ymmärretä, miten se on muodostunut. Se on lähestulkoon ainutlaatuinen mitä on löydetty. Törmäys on ilmeisesti ollut todella nopea ja galaksit ei ennättäneet varsinaisesti sulautua yhteen. Ilmeisesti pienempi galaksi törmäsi suoraan isomman galaksin keskelle, ja isompi vain heitti pienemmän niska-pers-otteella tiehensä. Toki paljon kaasuja ja tähtiä jäi isomman vangiksi.

Vasemmalla, ylempänä oleva "iso galaksi" on käytännössä törmäämässä Kärrynpyörään. Kuten kuvasta näkee, niin se on hajoamaisillaan, ja on jo selkeästi epämuodostunut suuremman galaksin vetovoimassa. Alempana oleva "iso galaksi" on jonkun verran lähempänä, mutta osa samaa ryhmää. Kaukana vasemmalla (ei kuvassa), noin 3 - 4 kertaa noiden "isojen" galaksien etäisyydellä (ja luultavasti se joka törmäsi), on vielä yksi suurempi galaksi joka on samaa ryhmää. Luultavasti noista tulee yksi galaksi kaukana tulevaisuudessa.

Andromedan (M31) ja Linnunradan sulautuminen muutaman miljardin vuoden päästä tulee olemaan täysin erilainen, ja paljon "rauhallisempi". Meistä tulee elliptinen galaksi, mutta paljon massiivisempi. Myös M33 luultavasti liittyy bileisiin, vaikka onkin hieman pienempi (toki Magellanin Pilvet ja muut pikku galaksit sulautuu Linnunrataan paljon ennen sitä, mutta ne on .

Paljon paremmalla resoluutiolla löytyy (yli 30 MB per kuva, niin en viitsi tänne upottaa):

Ei varmaan tarvitse edes mainita taustalla näkyviä galakseja... Webb on ihan toisella tasolla.

Hubble


Webb, NIR (near IR)


Webb, NIR + MIR (near + mid IR)
Kuvan osoitteesta S-kirjain pois httpS:stä niin pitäisi näkyä.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
2 116
Nuo näyttäisi olevan kyllä ihan oikein hotlinkattu. Eli vain http edessä.
Olikohan niin, että Chrome vaihtaa automaattisesti HTTPS:lle, kun se on mahdollista, ja imgur kieltäytyy sen jälkeen toimittamasta kuvaa tälle sivustolle? Firefoxilla näkyy oikein.

Referer-tietoa peukaloimalla saa tuollaiset estot ohitettua, mutta se toimii vain niillä käyttäjillä, jotka sen tekevät. :smoke:
Vai saiko sivustopuolen asetuksiin jopa jonkun referer-käytännön? Sampsan juttuja sellaiset, jos saa.
 
Liittynyt
08.04.2017
Viestejä
1 134
Onko kukaan nähnyt paljaalla silmällä 60 tähdenlentoa tunnissa Perseidien maksimina? Ihan turhaa tuolla pihalla taas tullut könötettyä tuntitolkulla. Yhden näin ja kyllä, oli pimeää, ei valosaastetta.
 
Liittynyt
24.12.2016
Viestejä
541
Onko kukaan nähnyt paljaalla silmällä 60 tähdenlentoa tunnissa Perseidien maksimina? Ihan turhaa tuolla pihalla taas tullut könötettyä tuntitolkulla. Yhden näin ja kyllä, oli pimeää, ei valosaastetta.
Täysikuu häiritsee tänä vuonna havaintoja. Vain kirkkaimmat näkyy.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 094
Ihan unohdinkin tuon tähdenlentoparven, mutta perjantaina kattobileissä tuli muutama bongattua keskellä kaupunkia, eli aika kirkkaita olivat.


Asiasta toiseen, Webbin uusin kuva M61 galaksista noin 53 miljoonan valovuoden päästä, Virgon galaksiryhmästä. M61 on suurimpia galakseja siellä, ja erityisen aktiivinen tuottamaan uusia tähtiä. Kuvassa lähinnä näkyy ne tähtien syntymä alueet.




Vertailun vuoksi Spitzerin ja Hubble kuvat (Spitzerin IR kuva ylempi, Hubble näkyvällä valon alueella alempi). Spitzer ja Webb kuvaa jotakuinkin samalla aallonpituudella.


 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
1 096
Onko kukaan nähnyt paljaalla silmällä 60 tähdenlentoa tunnissa Perseidien maksimina? Ihan turhaa tuolla pihalla taas tullut könötettyä tuntitolkulla. Yhden näin ja kyllä, oli pimeää, ei valosaastetta.
Täällä Etelä-Euroopassa la-su yönä näkyi paljon enemmänkin, vaikka olikin täysikuu. Aika pieniä suurin osa, mutta yhdelle kymmenen minuutin jaksolle näkyi 4 varsin pitkää ja kirkasta viirua ja pitkästi toista kymmentä pienempää.
Aamuyöstä kolmen ja viiden välillä näkyi varmastikin yli sata tunnin aikana. Parhaimpina hetkinä noin 10 minuutissa.
Täällä tosin ne näkyvät taivaalla korkeammalla, mikä helpottaa havainnointia.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 094
Arvostan kiinnostusta aiheeseen, mutta näitä pelkkiä linkkejä voisi hieman avata.

Asiasta toiseen, Jupiter on tällä hetkellä todella upea taivaalla. Yksi kirkkaammista objekteista. Näkyy helposti Maltan valosaasteen keskellä, kelta-ruskeana kirkkaana "tähtenä", noin Kaakon suunassa. Neptunus on ihan sen vieressä, mutta sitä ei kyllä silmällä näe (ei normaalistikaan). Saturnus on myös lähellä, mutta ikävä kyllä rakennukset peittää näkymän, joten en voi sanoa näkyykö se (luultavasti ei ainakaan täällä).

Jupiter tuli mieleen, koska Webbin uusimmat kuvat on sieltä. Uusimmissa kuvissa näkee selkeästi revontulet etelässä ja pohjoisessa. Myöskin hentoiset renkaat Jupiterin ympärillä on helposti havaittavissa. Renkaat on kuvattu jo vuosikymmeniä sitten, mutta ne on niin heikot, ettei suurimmassa osissa kuvista ne ei ole näkyvissä. Infrapunassa ne näkyy selvemmin.



Myös pari pienempää kuuta eksyi kuvaan.

 
Liittynyt
05.02.2019
Viestejä
629
Miksi noi aurorat näyttää noin feikeiltä? ihan ku paintissa olis joku vetässyt sinistä maalia
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
1 096
Arvostan kiinnostusta aiheeseen, mutta näitä pelkkiä linkkejä voisi hieman avata.

Asiasta toiseen, Jupiter on tällä hetkellä todella upea taivaalla. Yksi kirkkaammista objekteista. Näkyy helposti Maltan valosaasteen keskellä, kelta-ruskeana kirkkaana "tähtenä", noin Kaakon suunassa. Neptunus on ihan sen vieressä, mutta sitä ei kyllä silmällä näe (ei normaalistikaan). Saturnus on myös lähellä, mutta ikävä kyllä rakennukset peittää näkymän, joten en voi sanoa näkyykö se (luultavasti ei ainakaan täällä).

Jupiter tuli mieleen, koska Webbin uusimmat kuvat on sieltä. Uusimmissa kuvissa näkee selkeästi revontulet etelässä ja pohjoisessa. Myöskin hentoiset renkaat Jupiterin ympärillä on helposti havaittavissa. Renkaat on kuvattu jo vuosikymmeniä sitten, mutta ne on niin heikot, ettei suurimmassa osissa kuvista ne ei ole näkyvissä. Infrapunassa ne näkyy selvemmin.



Myös pari pienempää kuuta eksyi kuvaan.

Tähän liittyen, kun viime viikolla katselin Jupiteria niin ihan kuin se ei olisi ollut pyöreä "tähti" taivaalla, vaan vasemmalla puolen näkyi kuin sillä olisi selkeä kyhmy.
Starwalk-appi näytti, että juuri sillä laidalla olisi ollut kolme vaiko neljä kuuta rivissä.
Voiko olla mahdollista paljain silmin nähdä Jupiterin kuita, vai olikohan vika vain tarkkailijan silmissä?
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
179 281
Viestejä
3 300 147
Jäsenet
59 268
Uusin jäsen
Mambaus

Hinta.fi

Ylös Bottom