Autovero poistuu vuonna 2024 ja paremmat veikkaukset

T
Jos mielestäsi sitä 119 g diesel-auton omistamista verotetaan liian raskaalla kädellä, niin eikö silloin @Zigh ehdottama 102 g/28 k€ farmari Corolla olisi sopiva sekä niihin viikonlopun mökkireissuihin että arjen nurkka-ajoon? Sen vuotuinen ajoneuvovero on maltillinen 105,48 €/a. Miksi pitää olla diesel, jos käyttövoimavero närästää?

Jos uuden auton hinta on liian korkea, niin vastaaviin veroihin ja tiloihin pääsee omaltakin pihalta löytyvällä farkku Auris hybridillä, jonka päästöt ovat 83 g (NEDC). Vuotuinen vero on 106,58 € ja esim. 2016/50 tkm maksavat noin 18-19 k€. Tietty jos ei tahdo ajaa tavallisella farmaritojolla, niin silloin joutuu maksamaan enemmän veroa.

Kun sanoit, että grammoille tulee rajusti hintaa 119 g vs. 102 g, niin puhuit varmaankin vuotuisista veroista (ja että se 119 g on diesel)? CO2-päästöissä ei valtavaa eroa olekaan, eikä siitä tule kuin pieni osa hintaerosta. Suurimman eron tekee dieselin käyttövoimavero. Saman verran päästävästä dieselistä maksetaan bensaa enemmän vuotuisia veroja, koska itse polttoaine on bensiiniä kevyemmin verotettua. En tiedä totuutta, mutta jos dieselin tupruttamasta grammasta maksetaan keskimäärin enemmän kuin bensasta tulleesta grammasta, niin silloin mukana on rankaisua lähipäästöistä. Jos taas dieselin grammasta maksetaan vähemmän, niin ei pitäisi valittaa käyttövoimaveron suuruudesta (ja samaan aikaan kehuskella bensakuskeille pienillä dieselin pumppuhinnoilla sekä energiarikkaan polttoaineen mahdollistamalla pienellä kulutuksella).


Liitin vielä kuvan Auriksen tasan viiden vuoden kuluista (52 tkm). Ajoneuvovero on vihreä viipale, ja sen osuus on huimat 2,5 % autoilukuluista, eli ei mitään merkitystä. Yli puolet on mennyt arvonalenemaan, sitten on bensat 19 % ja vakuutukset 14 %. Muilla ei juuri ole merkitystä kokonaiskuluihin. Vaikka huoltoihin (6 %) saisi törsättyä 50 % enemmän, niin kokonaiskulut eivät kasvaisi kuin 3 %. Tai jos vuotuinen vero tuplaantuisi, niin autoilukuluni nousisivat vain 2,5 %. Tilanne olisi toki aivan eri, jos auto olisi isopäästöinen halpa käytetty. Niiden osuutta autokannasta päättäjät juuri haluavatkin vähentää, ja ohjauskeino on verotuksen kautta ihmisten lompakko.

Tarkennan hieman. Aluksi: Tuo 119g diesel oli jonkun aikaisemman keskustelijan auto. Siksi se täällä mukana pyörii.

Dieselin verotus närästää ainoastaan siitä syystä, ettei co-perustainen verotus ole teknologianeutraalia, vaan kaikesta muusta, kuin bensasta joutuu maksamaan käyttövoimaveroa. Myös auton kokonaismassalla on merkitystä tämän veron suuruuteen, vaikka silläkään ei ole merkitystä tuotettuihin päästöihin. Ajetut kilometrit x todellinen g/km on se joka ratkaisee.

Kun sanoin, että grammoille tulee rajusti hintaa, niin tarkoitin uuden auton hankintahintaa, nuo verot jäävät minustakin melko vähäisiksi. Tämäkin lause liittyi aiemmin lainaamaani viestiin, jossa sanottiin 15k€ löytyvän 100g/km autoja ja samantien perään 89 g/km päästävän auton maksavan 25k€. Tähän tarjottiin vaihtoehtona Corollaa joka menee siis yli tuon 100g ja maksaa sen 28k€. Tuosta reilun sadan g/km pinnasta kun lähdetään puristamaan grammoja pois,niin ostohinta nousee jyrkästi, tai sitten aletaan karsimaan tiloista tai muista ominaisuuksista.

Samoin jos mitataan auton todellisia päästöjä, niin saadaan taas erilaisia laskukaavoja aikaan.
Esim. Moottori lehti on ajellut hybridihaaste nimellä juurikin tuollaista Corollaa. Tuon artikkelin kirjoitushetkellä todellisen kulutuksen keskiarvo oli 5,9l/100km. Tämä vastaa noin 135g/km päästöjä. Arvelisin sen 119 g/km dieselin jäävän aika samoihin käytännössä.
Aikaisemmin on ollut myös juttua katumaastureista, joiden verotus saadaan hybriditekniikalla laskennallisesti alas, mutta todellisuudessa suurin osa ajoista tapahtuu bensiinillä.
Tämänkaltaiset seikat puoltavat mielestäni todelliseen, litramääräiseen kulutukseen perustuvaa verotusta enemmän, kuin auton teknisiin ominaisuuksiin perustuvaa säännöstelyä.
Kyseessä on tietysti täysin oma näkemykseni.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Yli 6 hengen kotitalouksissa taputetaan innolla käsiä yhteen: oikeat tila-autot, johon mahtuu muutakin kuin Ko. istuimien verran ihmisiä sisälle saa raippaa oikein kunnolla. Lisätään vielä, että mikään Qashqai +2 tai vastaava viritys ei ole tila-auto. Auton koko kun skaalataan isommaksi, että tavarat ja ihmiset mahtuu kyytiin: nousee massa ja kulutus , mutta kuitenkin kulutus pysyy pienempänä kuin 2kpl perushenkilöautoa. Itse näkisin ekologisempana vaihtoehtona ajaa 1 autoa, kuin 2 peräkanaa.
 
Herää kysymys kuka täysijärkinen tommosella corollalla jaksaa ylipäänsä ajaa mihinkään.
 
Liikenteestä poistuisi jokin vero? Eiköhän ennemmin tule uusia ja niitä nykyisiä tarkistetaan ylöspäin. Eihän valtion verotulot saa ainakaan laskea nykyisestä.

Saahan sitä toiveikas olla ja uskoa joulupukiin...

Mjoo, onhan se niin, että pakko noiden on varautua liikenteen sähköistymisen myötä laskeviin polttoaineverotuottoihin, joten nyt rakennetaan jotain himmeleitä. Harmilliseksi tuon tekee sen, että autoilijan kokonaisveroaste nousee varmasti, sillä GPS- tai KM-verolla on taatusti hallinto-ja ylläpitokuluja kymmeniä miljoonia, ja nekin katetaan autoilun veroista...
 
T


Tarkennan hieman. Aluksi: Tuo 119g diesel oli jonkun aikaisemman keskustelijan auto. Siksi se täällä mukana pyörii.

Dieselin verotus närästää ainoastaan siitä syystä, ettei co-perustainen verotus ole teknologianeutraalia, vaan kaikesta muusta, kuin bensasta joutuu maksamaan käyttövoimaveroa. Myös auton kokonaismassalla on merkitystä tämän veron suuruuteen, vaikka silläkään ei ole merkitystä tuotettuihin päästöihin. Ajetut kilometrit x todellinen g/km on se joka ratkaisee.

Kun sanoin, että grammoille tulee rajusti hintaa, niin tarkoitin uuden auton hankintahintaa, nuo verot jäävät minustakin melko vähäisiksi. Tämäkin lause liittyi aiemmin lainaamaani viestiin, jossa sanottiin 15k€ löytyvän 100g/km autoja ja samantien perään 89 g/km päästävän auton maksavan 25k€. Tähän tarjottiin vaihtoehtona Corollaa joka menee siis yli tuon 100g ja maksaa sen 28k€. Tuosta reilun sadan g/km pinnasta kun lähdetään puristamaan grammoja pois,niin ostohinta nousee jyrkästi, tai sitten aletaan karsimaan tiloista tai muista ominaisuuksista.

Samoin jos mitataan auton todellisia päästöjä, niin saadaan taas erilaisia laskukaavoja aikaan.
Esim. Moottori lehti on ajellut hybridihaaste nimellä juurikin tuollaista Corollaa. Tuon artikkelin kirjoitushetkellä todellisen kulutuksen keskiarvo oli 5,9l/100km. Tämä vastaa noin 135g/km päästöjä. Arvelisin sen 119 g/km dieselin jäävän aika samoihin käytännössä.
Aikaisemmin on ollut myös juttua katumaastureista, joiden verotus saadaan hybriditekniikalla laskennallisesti alas, mutta todellisuudessa suurin osa ajoista tapahtuu bensiinillä.
Tämänkaltaiset seikat puoltavat mielestäni todelliseen, litramääräiseen kulutukseen perustuvaa verotusta enemmän, kuin auton teknisiin ominaisuuksiin perustuvaa säännöstelyä.
Kyseessä on tietysti täysin oma näkemykseni.

Se 119g dieseli oli minun Opel Astrani. Mitä tulee kulutuksiin niin se ei vie tuota 5.9l/100km kuluta kuin motariilla kun 120km/h on mittarissa ja normaalisti mennään 3 - 5l/100km kulutuksilla.
Tähän mennessä tuolla on ajettu noin 95000km ja sen ajan keskikulutus on ollut 5.2l/100km.
Itse niistä olen ajanut nyt vuodessa 9tkm ja sen ajan keskikulutus nousi nyt talvella pirusti kun tuli ajettua vaan lyhyttä kaupunkiajoa (koronan takia ei ole tullut reissattua) ja lukemat olivat 5.3l/100km.
Mutta esim. maantiellä 80km/h vauhdissa imee sen 3.5l/100km ja 100km/h vauhdissa 4.5l/100km. Noihin lukemiin vaan ei bensa autolla päästä.
Ja nyt kun ekaa kertaa dieselin omistan, niin pitää sanoa että yllätyin että talvella kylmästartin jälkeen tuo kuluttaa extra määrän polttoainetta vain ensimmäisen 500m. Eikä kuten bensa että kulutukset ovat pilvissä pitkän aikaa kun on ryyppy päällä.
Ja siksi sen 500m matkan on kulutukset korkealla kun automaatti loota pitää kierrokset korkealla sen aikaa.
Se pitää sanoa että ilman webastoa tuo olisi talvella pakastin ajaa. Kun jopa -5 asteessa kone alkaa jäähtymään kun webasto sammuu ihan kaupunki ajossa tai varsinkin jos auto on tyhjäkäynnillä niin moottorinlämpötila tippuu ihan silmissä.


Jos mielestäsi sitä 119 g diesel-auton omistamista verotetaan liian raskaalla kädellä, niin eikö silloin @Zigh ehdottama 102 g/28 k€ farmari Corolla olisi sopiva sekä niihin viikonlopun mökkireissuihin että arjen nurkka-ajoon? Sen vuotuinen ajoneuvovero on maltillinen 105,48 €/a. Miksi pitää olla diesel, jos käyttövoimavero närästää?

Jos uuden auton hinta on liian korkea, niin vastaaviin veroihin ja tiloihin pääsee omaltakin pihalta löytyvällä farkku Auris hybridillä, jonka päästöt ovat 83 g (NEDC). Vuotuinen vero on 106,58 € ja esim. 2016/50 tkm maksavat noin 18-19 k€. Tietty jos ei tahdo ajaa tavallisella farmaritojolla, niin silloin joutuu maksamaan enemmän veroa.

Kun sanoit, että grammoille tulee rajusti hintaa 119 g vs. 102 g, niin puhuit varmaankin vuotuisista veroista (ja että se 119 g on diesel)? CO2-päästöissä ei valtavaa eroa olekaan, eikä siitä tule kuin pieni osa hintaerosta. Suurimman eron tekee dieselin käyttövoimavero. Saman verran päästävästä dieselistä maksetaan bensaa enemmän vuotuisia veroja, koska itse polttoaine on bensiiniä kevyemmin verotettua. En tiedä totuutta, mutta jos dieselin tupruttamasta grammasta maksetaan keskimäärin enemmän kuin bensasta tulleesta grammasta, niin silloin mukana on rankaisua lähipäästöistä. Jos taas dieselin grammasta maksetaan vähemmän, niin ei pitäisi valittaa käyttövoimaveron suuruudesta (ja samaan aikaan kehuskella bensakuskeille pienillä dieselin pumppuhinnoilla sekä energiarikkaan polttoaineen mahdollistamalla pienellä kulutuksella).


Liitin vielä kuvan Auriksen tasan viiden vuoden kuluista (52 tkm). Ajoneuvovero on vihreä viipale, ja sen osuus on huimat 2,5 % autoilukuluista, eli ei mitään merkitystä. Yli puolet on mennyt arvonalenemaan, sitten on bensat 19 % ja vakuutukset 14 %. Muilla ei juuri ole merkitystä kokonaiskuluihin. Vaikka huoltoihin (6 %) saisi törsättyä 50 % enemmän, niin kokonaiskulut eivät kasvaisi kuin 3 %. Tai jos vuotuinen vero tuplaantuisi, niin autoilukuluni nousisivat vain 2,5 %. Tilanne olisi toki aivan eri, jos auto olisi isopäästöinen halpa käytetty. Niiden osuutta autokannasta päättäjät juuri haluavatkin vähentää, ja ohjauskeino on verotuksen kautta ihmisten lompakko.

Edit. Ja ettei jää väärää käsitystä, niin olen aivan samaa mieltä siitä, että ennemmin ja isommin tulee verottaa käyttöä kuin omistamista. Omistamisen verotus tosin alkaa olla jo aika pientä, jos puhutaan vähäpäästöisistä autoista. Vuotuiset verot ovat kahdesta autosta yhteensä hieman alle 250 €, jos pitää jatkuvasti liikenteessä pidemmille matkoille sopivaa farmari Aurista/Corollaa ja nurkka-ajoon/kakkosautoksi pientä sähköautoa (Seat Mii).

Noissa lähipäästöistä että ihan tutkitusti nyky dieselit ovat puhtaampia kuin bensat tai bensa hybridit... mutta valtiota kiinnostaa vaan ilmoitetut lukemat eikä ne OIKEAT lukemat.
Bensa autot vuonna 2018 saivat myös hiukkasloukun (GPF) kuten dieselit saivat 2000-luvun alkupuolella, kun suorasuihku bensakoneiden pienhiukkas päästöt ovat samassa pahuusluokassa kuten dieseleiden joissa ei ollut DPF:ää (se hiukkasloukku).
Ja kun bensakoneet kuluttavat enemmän kuin dieselit eli CO2 päästöjä tulee enemmän eli bensaa ei pitäis missään tapauksessa suosia. Mutta valtio käyttövoimaverolla ajaa enemmän käyttämään bensaa kuin dieseliä.
Hehkutit Corollaas, niin ne eivät ole ladattavia hybridejä vieläkään joten akusto saa virtansa kun ajat bensalla = ovat täysiä kuluttajan ja valion kusetus laitoksia.
Eli kulutuslukemat mitä Tojo antaa ovat ihan täyttä paskaa, mutta eipä tarvi maksaa käyttövoimaveroa kuten pitää maksaa ladattavista hybrideistä.
Joilla oikeasti voit ajaa noin 50km ilman bensa moottoria kun jaksat ladata akuston kotona/työpaikalla.
Tosin vasta TM testasi noita talviolosuhteissa ja pakkasilla aika harva meni sähköllä metriäkään vaan bensaa paloi kokoajan.
Eikä ne täyssähkö autotkaan kauhean hyvin pärjänneet TM:n talvitestissä...

Mutta jos ei käyttövoimaveroa tai edes ajoneuvoveroa olisi niin pihaan vois ostaa useammankin auton eli yksi olisi kaupungi ajoon ja yksi matka-ajoon. Eli vaikka juuri Seat Mii täyssähkö kaupunki ajeluun ja matka-ajoon joku dieseli.
Myöskin jos noita ei olisi, niin monella olisi varaa ostaa vähäpäästöisempia autoja kun nyt halvemmissa/vanhemmissa autoissa sen veronosuun on pahimmillaan isompi kuin auton arvo on.

Herää kysymys kuka täysijärkinen tommosella corollalla jaksaa ylipäänsä ajaa mihinkään.

En ole ajanut mutta ainakin komea tuo uusi Corolla on ja itseasiassa vaimo haluais HB mallit... Tosin ei saa sitä, koska eipä ole rahaa ostella yli 30k€ autoa.
 
normaalisti mennään 3 - 5l/100km kulutuksilla.
Tähän mennessä tuolla on ajettu noin 95000km ja sen ajan keskikulutus on ollut 5.2l/100km.
Pieni ristiriita tässä.
Ja jos tuijotetaan jotain ajotietokoneen lukemia, niin siihen saa kyllä lähes aina lisätä päälle sen 0,5 - 2L. Vain tankkaus ja kilometrilaskelmiin voi luottaa.
 
Miten se tarkalleen on kuluttajan kusettamista, että akusto saa virtaa bensa-ajolla? Jos kuluttaja Corollan ostaessa tietää, miten Corolla toimii ja on tyytyväinen Corollan arkielämän kulutukseen? Ehkä olen vielä puoliunessa, kun en ihan tuota kohtaa tajunnut.
 
Hehkutit Corollaas, niin ne eivät ole ladattavia hybridejä vieläkään joten akusto saa virtansa kun ajat bensalla = ovat täysiä kuluttajan ja valion kusetus laitoksia.
Eli kulutuslukemat mitä Tojo antaa ovat ihan täyttä paskaa, mutta eipä tarvi maksaa käyttövoimaveroa kuten pitää maksaa ladattavista hybrideistä.
Joilla oikeasti voit ajaa noin 50km ilman bensa moottoria kun jaksat ladata akuston kotona/työpaikalla.

Valiota tuskin kiinnostaa vaikka Toyota kusettaiskin lukemissaan, mutta siitä ei pääse mihinkään että etenkin kaupunkiajossa toyotan hybridiratkaisu on oikeasti ihan toimiva ja ne autot menee aika maltillisella kulutuksella kokoonsa ja tehoonsa nähden. Toyotan hybridiratkaisun ei ole tarkoituskaan olla "mukasähköauto" jolla ajellaan sähköllä, vaan hybriditekniikkaa käytetään avittamaan polttomoottoria ajossa (liikkeellelähdöt, rullailu ym), säilömään jarrutusenergiaa ja pienentämään sitä kautta kulutusta. Motariajossa taas saadaan etua siitä että mottori voidaan paremmin optimoida tasaiseen ajoon (Atkinson-moottori) kun lisätehoa voidaan ulosmitata hybriditekniikasta pelkän polttomoottorin sijasta.

Tai näin se ainakin on suunniteltu. Toyotan markkinoinnista voi sitte olla montaa mieltä, ja siinä mennään päin seinää munki mielestä "aja jopa puolet ajasta sähköllä" - joka on tuotettu bensalla...

Mulla on tossa lähipiirissä yks toyota-kuski jolla on 1.8 hybridi farkku, hänen ajoillaan (lähiöpyöritys) kulutus pyörii yleensä jossain noin 4,5-5 litran tuntumassa, eli aika lähellä sitä 4,5-4,9 väliä mitä toyon markkinointimateriaali sanoo.
 
Viimeksi muokattu:
T


Tarkennan hieman. Aluksi: Tuo 119g diesel oli jonkun aikaisemman keskustelijan auto. Siksi se täällä mukana pyörii.

Dieselin verotus närästää ainoastaan siitä syystä, ettei co-perustainen verotus ole teknologianeutraalia, vaan kaikesta muusta, kuin bensasta joutuu maksamaan käyttövoimaveroa. Myös auton kokonaismassalla on merkitystä tämän veron suuruuteen, vaikka silläkään ei ole merkitystä tuotettuihin päästöihin. Ajetut kilometrit x todellinen g/km on se joka ratkaisee.

Kun sanoin, että grammoille tulee rajusti hintaa, niin tarkoitin uuden auton hankintahintaa, nuo verot jäävät minustakin melko vähäisiksi. Tämäkin lause liittyi aiemmin lainaamaani viestiin, jossa sanottiin 15k€ löytyvän 100g/km autoja ja samantien perään 89 g/km päästävän auton maksavan 25k€. Tähän tarjottiin vaihtoehtona Corollaa joka menee siis yli tuon 100g ja maksaa sen 28k€. Tuosta reilun sadan g/km pinnasta kun lähdetään puristamaan grammoja pois,niin ostohinta nousee jyrkästi, tai sitten aletaan karsimaan tiloista tai muista ominaisuuksista.

Samoin jos mitataan auton todellisia päästöjä, niin saadaan taas erilaisia laskukaavoja aikaan.
Esim. Moottori lehti on ajellut hybridihaaste nimellä juurikin tuollaista Corollaa. Tuon artikkelin kirjoitushetkellä todellisen kulutuksen keskiarvo oli 5,9l/100km. Tämä vastaa noin 135g/km päästöjä. Arvelisin sen 119 g/km dieselin jäävän aika samoihin käytännössä.
Aikaisemmin on ollut myös juttua katumaastureista, joiden verotus saadaan hybriditekniikalla laskennallisesti alas, mutta todellisuudessa suurin osa ajoista tapahtuu bensiinillä.
Tämänkaltaiset seikat puoltavat mielestäni todelliseen, litramääräiseen kulutukseen perustuvaa verotusta enemmän, kuin auton teknisiin ominaisuuksiin perustuvaa säännöstelyä.
Kyseessä on tietysti täysin oma näkemykseni.
Ok, eli Zetterin Astra kyseessä. Sillä taisi olla jo sen verran ikää (2017), että se 119 g on löysemmän NEDC-normin mukainen, eikä WLTP:n mukainen kuten Corollan 102 g.

Vanhoja on verotettu kokonaismassan mukaan, koska kaikista vanhoista ei ole olemassa päästötietoja. Massa sen sijaan on tiedossa, ja sillä on keskimäärin yhteys suurempaan kulutukseen ja siten päästöihin.

Oikeudenmukaisin tapa verottaa olisi haluamasi tapa: km * g/km, eli tuotettujen grammojen kokonaismäärä. Haasteena vain on tietää luotettavasti kilometrimäärä kaikilta. Suomalainen autoilija tuottanee autonsa pakoputkesta nopean arvioni mukaan noin 2500 kg CO2/a. Itse olen tuprutellut Auriksella 5989,4 kg viidessä vuodessa, eli hieman alle 1200 kg/a.

Lasketaanpa bensan ja kalleimmin verotetun dieselin (fossiilinen) polttamisesta syntyvän CO2-tonnin valmisteverot.

Bensa: (0,7596 €/l / 2350 g CO2/l) * 10^6 g/tn = 323,23 €/tn

Diesel: (0,5948 €/l / 2600 g CO2/l) * 10^6 g/tn = 228,77 €/tn

Tonnia kohti valmisteveroeroa on noin 95 €. Tonnin tuottaakseen keskimääräisellä dieselillä (6,5 l/100 km) voi ajaa 10^6 g/tn / 2600 g CO2/l / 6,5 l/100 km * 100 km = 5917 km/tn CO2.

Diesel hankitaan keskimäärin suurempiin ajomääriin. Tarkkoja ajosuoritteita ja dieselien keskimääräistä todellista kulutusta en tiedä, mutta jos arvioi ajomäärän olevan 30 tkm/a, niin tonneja tuotetaan 30 000 km / 5917 km = 5,07 tn CO2. Silloin valmisteveroero on 94,46 € * 5,07 = 478,93 €/a. Hokkus pokkus, sehän näyttää aivan dieselin käyttövoimaverolta! Ne jotka ajavat alle 30 tkm tai alle 6,5 l/100 km häviävät, ja enemmän ajavat kaupparatsut tai möhkömaasturit voittavat (nykytilanteessa, eli kun on kiinteä käyttövoimavero eikä kaikki vero valmisteveroina polttoaineessa) . Laskelmassa ei ollut huomioitu ALV:a, minkä joutuu maksamaan myös valmisteverosta.

Lasketaan paljonko dieselin kuluttajahinnan pitäisi olla, jos käyttövoimaveron sijaan maksettaisiin saman suuruista valmisteveroa per gramma CO2:a kuin bensasta. Eilinen keskihinta dieselille oli 1,517 €/l.

1,517 €/l + (((0,7596 €/l / 2350 * 2600) - 0,5948 €/l) * 1,24) = 1,822 €/l

Eilen 95E10 maksoi keskimäärin 1,633 €/l, joten käyttövoimaveroton diesel olisi ollut 11,5 % kalliimpaa kuin bensa. Litralla dieseliä toki ajaa hieman pidemmälle, joten ei se kalliimpaa ajoa silti olisi. Tankatessa loppulasku voisi nostaa hikeä otsalle, mutta toisaalta silloin ei tulisi ollenkaan vuotuista käyttövoimaveroa.


Pieniä oikaisuja. Yaris päästää alkaen 87 g ja maksaa 21 486,89 € (Active). Ei siis maksa 25 k€ muuten kuin raskaahkosti varusteltuna. Auris farkku päästää 83 g (NEDC) ja maksaa noin 18 k€ (2016/50 tkm). Olen samaa mieltä, että tilavissa autoissa alle sadan gramman (WLTP) meneminen maksaa melkoisesti. Moottori-lehden auto on tuntuvasti kuluttavammalla (Spritmonitorissa ero yli puoli litraa) kaksilitraisella koneella (132 kW vs. 90 kW) kuin puheena ollut 28 k€ Corolla. Lisäksi ajo (2700 km) tapahtui koleassa säässä marraskuun puolivälissä. Eri moottori ja sääolosuhteet sekä ajoprofiili selittävät tuon 5,9 litran. Spritmonitorissa on käyttäjien ympärivuotiset tankkaukset 1.8:lla, jolloin keskiarvo on noin 5 litraa.


Se 119g dieseli oli minun Opel Astrani. Mitä tulee kulutuksiin niin se ei vie tuota 5.9l/100km kuluta kuin motariilla kun 120km/h on mittarissa ja normaalisti mennään 3 - 5l/100km kulutuksilla.
Tähän mennessä tuolla on ajettu noin 95000km ja sen ajan keskikulutus on ollut 5.2l/100km.
Itse niistä olen ajanut nyt vuodessa 9tkm ja sen ajan keskikulutus nousi nyt talvella pirusti kun tuli ajettua vaan lyhyttä kaupunkiajoa (koronan takia ei ole tullut reissattua) ja lukemat olivat 5.3l/100km.
Mutta esim. maantiellä 80km/h vauhdissa imee sen 3.5l/100km ja 100km/h vauhdissa 4.5l/100km. Noihin lukemiin vaan ei bensa autolla päästä.
Ja nyt kun ekaa kertaa dieselin omistan, niin pitää sanoa että yllätyin että talvella kylmästartin jälkeen tuo kuluttaa extra määrän polttoainetta vain ensimmäisen 500m. Eikä kuten bensa että kulutukset ovat pilvissä pitkän aikaa kun on ryyppy päällä.
Ja siksi sen 500m matkan on kulutukset korkealla kun automaatti loota pitää kierrokset korkealla sen aikaa.
Se pitää sanoa että ilman webastoa tuo olisi talvella pakastin ajaa. Kun jopa -5 asteessa kone alkaa jäähtymään kun webasto sammuu ihan kaupunki ajossa tai varsinkin jos auto on tyhjäkäynnillä niin moottorinlämpötila tippuu ihan silmissä.




Noissa lähipäästöistä että ihan tutkitusti nyky dieselit ovat puhtaampia kuin bensat tai bensa hybridit... mutta valtiota kiinnostaa vaan ilmoitetut lukemat eikä ne OIKEAT lukemat.
Bensa autot vuonna 2018 saivat myös hiukkasloukun (GPF) kuten dieselit saivat 2000-luvun alkupuolella, kun suorasuihku bensakoneiden pienhiukkas päästöt ovat samassa pahuusluokassa kuten dieseleiden joissa ei ollut DPF:ää (se hiukkasloukku).
Ja kun bensakoneet kuluttavat enemmän kuin dieselit eli CO2 päästöjä tulee enemmän eli bensaa ei pitäis missään tapauksessa suosia. Mutta valtio käyttövoimaverolla ajaa enemmän käyttämään bensaa kuin dieseliä.
Hehkutit Corollaas, niin ne eivät ole ladattavia hybridejä vieläkään joten akusto saa virtansa kun ajat bensalla = ovat täysiä kuluttajan ja valion kusetus laitoksia.
Eli kulutuslukemat mitä Tojo antaa ovat ihan täyttä paskaa, mutta eipä tarvi maksaa käyttövoimaveroa kuten pitää maksaa ladattavista hybrideistä.
Joilla oikeasti voit ajaa noin 50km ilman bensa moottoria kun jaksat ladata akuston kotona/työpaikalla.
Tosin vasta TM testasi noita talviolosuhteissa ja pakkasilla aika harva meni sähköllä metriäkään vaan bensaa paloi kokoajan.
Eikä ne täyssähkö autotkaan kauhean hyvin pärjänneet TM:n talvitestissä...

Mutta jos ei käyttövoimaveroa tai edes ajoneuvoveroa olisi niin pihaan vois ostaa useammankin auton eli yksi olisi kaupungi ajoon ja yksi matka-ajoon. Eli vaikka juuri Seat Mii täyssähkö kaupunki ajeluun ja matka-ajoon joku dieseli.
Myöskin jos noita ei olisi, niin monella olisi varaa ostaa vähäpäästöisempia autoja kun nyt halvemmissa/vanhemmissa autoissa sen veronosuun on pahimmillaan isompi kuin auton arvo on.



En ole ajanut mutta ainakin komea tuo uusi Corolla on ja itseasiassa vaimo haluais HB mallit... Tosin ei saa sitä, koska eipä ole rahaa ostella yli 30k€ autoa.
Kuulostaa siltä, että puhut ajotietokoneen arvauksista, kun kerran pystyt sanomaan 95 tkm kulutuksen vaikka olet itse ajanut vasta 9 tkm.

Auris TS hybrid menee ajotietokoneen mukaan tuulista riippuen 4,3 - 4,9 l/100 km, kun ajaa mittarin mukaan 107-108 km/h. Todellinen kulutus on toki noin 0,3 l suurempi OBDlink LX + hybrid assistant tai tankkausten mukaan.

Puheena olleessa 28 k€ Corollassa on epäsuora suihkutus, joten lähipäästöt ovat pieniä. Tiedän kyllä mistä puhut, eli esim. suorasuihkutteinen plugari Optima oli ADAC Ecotestissä reilusti huonompi kuin puhtaimpiin kuulunut uudehko MB CDI220.

Mulla ei ole Corollaa vaan Auris TS hybrid '16.

Kulutuksia, Spritmonitor:

Astra 1.6 diesel 2017 100 kW A6, 40 kpl:
Min. 5,20 l/100 km
Avg. 5,76


"Kusetuslaitos" Corolla hybrid 1.8 2019, 57 kpl:
Min. 3,82 l/100 km
Avg. 4,94


Keskimäärin kyseinen taloudellinen Astran pikkudiesel on siis kuluttanut 16,6 % enemmän kuin 1.8 Corolla. Onpa erikoinen tulos. Vielä kun dieselin polttoaineessakin pitäisi olla energiaa enemmän, niin miksi ihmeessä sitä kuluu enemmän kuin kuspask hybridissä? Vai auttaako se sähkömoottori sittenkin käyttämään polttoaineen järkevämmin ja keskimäärin paremmalla hyötysuhteella?
 
Viimeksi muokattu:
@TommiZeliard Kyllä minä olen näistä laskelmistasi samaa mieltä. Olen itsekin näitä laskeskellut, enkä pyri tässä nyt ollenkaan vastakkainasetteluun käyttövoimien välillä. Asiaan selvästi paneutuneena oletkin varmasti valinnut juuri omaan tarpeeseesi soveltuvan ajoneuvon arvioimalla ostohintaa, polttoainekuluja, veroja jne.
Ennakointi näissä laskelmissa on silti vaikeaa, koska n. 10v sitten juuri diesel oli excelin mukaan aika optimi ratkaisu.

Dieselin edut tulevat esille juuri tasaisessa matka-ajossa ja raskailla kuormilla, kärryä vetäessä jne. Bensiinihybridit taas peittoavat ne pätkäajossa. Sähköautot taas toimivat kaupunkiympäristössä hybridiäkin paremmin, mutta maksavat tietysti vielä hiukan enemmän.
Se, mitä kritisoin ja mistä yritän keskustella on verotuksen perustaminen laskennalliseen arvoon todellisen sijaan. Hankinnan veroksi pitäisi riittää ALV ja jos auton pihalla säilyttämisestä halutaan kerätä omistusveroa, niin mikäpä siinä. Perustelu vain pitää olla rehellinen ja läpinäkyvä.
Minun mielestäni tuo WLTP-arvokaan ei ole rehellinen mittari määrittelemään auton hankintaan ja omistamiseen liittyviä veroja. Todellinen haitta-aste määrittyy vasta autolla ajettaessa. Ajoneuvojen valmistukseen (ml. akut) liittyvät verot sitten kokonaan erikseen.

Diesel hankitaan suomessa suurille ajomäärille juurikin dieselveron vuoksi. Muualla maailmassa tilanne ei ole sama, kuin suomessa, mutta dieselin hinta ei ole silti merkittävästi korkeampi.
Minun puolestani dieselin hintaa voisi korottaa, kunhan käyttövoimavero poistettaisiin. Tästä hyötyisi myös kaasuautot. Samalla mahdollistuisi esim. takapenkillisten pakujen ja lava-autojen mielekäs käyttö. Tällä hetkellä järkevin vaihtoehto tuohon kokoluokkaan on kevyt kuorma-auto, joka tuottaa varmasti enemmän päästöjä, mutta on juuri verotuskäytännön vuoksi halvempi ylläpitää.
 
Polttoainevero on ylivoimaisesti paras tapa verottaa käyttöä ja samalla saastuttamista. Vuotuinen ajoneuvovero on vain käyttöveroksi naamioitu omaisuusvero. Sillä ei ole mitään tekemistä auton käytön kanssa. Polttoainevero peittoaa mennen tullen kaikki kaavaillut teknologiaan perustuvat kilometriverot, joissa ei ole järjen häivää. Polttoainevero on myös siitä hyvä, että se kannustaa vähentämään kulutusta ja myös kehittämään teknologiaa vähemmän kuluttavaksi ja siten vähemmän saastuttavaksi. Kun siirrytään bensiinistä ja dieselistä sähköön, niin ehkä voisi miettiä sähköveron korotusta korvaamaan polttoaineverosta kertynyttä tuloa. Se on poliittisesti varmaan aika hankala paikka, koska se ei kohdistu vain autoiluun. Jotkut tahot kun tahtovat ideologisista syistä rahastaa nimenomaan autoilusta.
 
Ok, eli Zetterin Astra kyseessä. Sillä taisi olla jo sen verran ikää (2017), että se 119 g on löysemmän NEDC-normin mukainen, eikä WLTP:n mukainen kuten Corollan 102 g.

Vanhoja on verotettu kokonaismassan mukaan, koska kaikista vanhoista ei ole olemassa päästötietoja. Massa sen sijaan on tiedossa, ja sillä on keskimäärin yhteys suurempaan kulutukseen ja siten päästöihin.

Oikeudenmukaisin tapa verottaa olisi haluamasi tapa: km * g/km, eli tuotettujen grammojen kokonaismäärä. Haasteena vain on tietää luotettavasti kilometrimäärä kaikilta. Suomalainen autoilija tuottanee autonsa pakoputkesta nopean arvioni mukaan noin 2500 kg CO2/a. Itse olen tuprutellut Auriksella 5989,4 kg viidessä vuodessa, eli hieman alle 1200 kg/a.

Lasketaanpa bensan ja kalleimmin verotetun dieselin (fossiilinen) polttamisesta syntyvän CO2-tonnin valmisteverot.

Bensa: (0,7596 €/l / 2350 g CO2/l) * 10^6 g/tn = 323,23 €/tn

Diesel: (0,5948 €/l / 2600 g CO2/l) * 10^6 g/tn = 228,77 €/tn

Tonnia kohti valmisteveroeroa on noin 95 €. Tonnin tuottaakseen keskimääräisellä dieselillä (6,5 l/100 km) voi ajaa 10^6 g/tn / 2600 g CO2/l / 6,5 l/100 km * 100 km = 5917 km/tn CO2.

Diesel hankitaan keskimäärin suurempiin ajomääriin. Tarkkoja ajosuoritteita ja dieselien keskimääräistä todellista kulutusta en tiedä, mutta jos arvioi ajomäärän olevan 30 tkm/a, niin tonneja tuotetaan 30 000 km / 5917 km = 5,07 tn CO2. Silloin valmisteveroero on 94,46 € * 5,07 = 478,93 €/a. Hokkus pokkus, sehän näyttää aivan dieselin käyttövoimaverolta! Ne jotka ajavat alle 30 tkm tai alle 6,5 l/100 km häviävät, ja enemmän ajavat kaupparatsut tai möhkömaasturit voittavat (nykytilanteessa, eli kun on kiinteä käyttövoimavero eikä kaikki vero valmisteveroina polttoaineessa) . Laskelmassa ei ollut huomioitu ALV:a, minkä joutuu maksamaan myös valmisteverosta.

Lasketaan paljonko dieselin kuluttajahinnan pitäisi olla, jos käyttövoimaveron sijaan maksettaisiin saman suuruista valmisteveroa per gramma CO2:a kuin bensasta. Eilinen keskihinta dieselille oli 1,517 €/l.

1,517 €/l + (((0,7596 €/l / 2350 * 2600) - 0,5948 €/l) * 1,24) = 1,822 €/l

Eilen 95E10 maksoi keskimäärin 1,633 €/l, joten käyttövoimaveroton diesel olisi ollut 11,5 % kalliimpaa kuin bensa. Litralla dieseliä toki ajaa hieman pidemmälle, joten ei se kalliimpaa ajoa silti olisi. Tankatessa loppulasku voisi nostaa hikeä otsalle, mutta toisaalta silloin ei tulisi ollenkaan vuotuista käyttövoimaveroa.


Pieniä oikaisuja. Yaris päästää alkaen 87 g ja maksaa 21 486,89 € (Active). Ei siis maksa 25 k€ muuten kuin raskaahkosti varusteltuna. Auris farkku päästää 83 g (NEDC) ja maksaa noin 18 k€ (2016/50 tkm). Olen samaa mieltä, että tilavissa autoissa alle sadan gramman (WLTP) meneminen maksaa melkoisesti. Moottori-lehden auto on tuntuvasti kuluttavammalla (Spritmonitorissa ero yli puoli litraa) kaksilitraisella koneella (132 kW vs. 90 kW) kuin puheena ollut 28 k€ Corolla. Lisäksi ajo (2700 km) tapahtui koleassa säässä marraskuun puolivälissä. Eri moottori ja sääolosuhteet sekä ajoprofiili selittävät tuon 5,9 litran. Spritmonitorissa on käyttäjien ympärivuotiset tankkaukset 1.8:lla, jolloin keskiarvo on noin 5 litraa.



Kuulostaa siltä, että puhut ajotietokoneen arvauksista, kun kerran pystyt sanomaan 95 tkm kulutuksen vaikka olet itse ajanut vasta 9 tkm.

Auris TS hybrid menee ajotietokoneen mukaan tuulista riippuen 4,3 - 4,9 l/100 km, kun ajaa mittarin mukaan 107-108 km/h. Todellinen kulutus on toki noin 0,3 l suurempi OBDlink LX + hybrid assistant tai tankkausten mukaan.

Puheena olleessa 28 k€ Corollassa on epäsuora suihkutus, joten lähipäästöt ovat pieniä. Tiedän kyllä mistä puhut, eli esim. suorasuihkutteinen plugari Optima oli ADAC Ecotestissä reilusti huonompi kuin puhtaimpiin kuulunut uudehko MB CDI220.

Mulla ei ole Corollaa vaan Auris TS hybrid '16.

Kulutuksia, Spritmonitor:

Astra 1.6 diesel 2017 100 kW A6, 40 kpl:
Min. 5,20 l/100 km
Avg. 5,76


"Kusetuslaitos" Corolla hybrid 1.8 2019, 57 kpl:
Min. 3,82 l/100 km
Avg. 4,94


Keskimäärin kyseinen taloudellinen Astran pikkudiesel on siis kuluttanut 16,6 % enemmän kuin 1.8 Corolla. Onpa erikoinen tulos. Vielä kun dieselin polttoaineessakin pitäisi olla energiaa enemmän, niin miksi ihmeessä sitä kuluu enemmän kuin kuspask hybridissä? Vai auttaako se sähkömoottori sittenkin käyttämään polttoaineen järkevämmin ja keskimäärin paremmalla hyötysuhteella?

Corolla -> Auris -> Corolla :rolleyes:
Mutta joo diesel on matka ajoon kuten @bypass tuossa mainitsikin ja tommonen tojo juuri kaupunki pyörittämiseen aika ideaalinen.
Ja itsellenikin varmaan semmoinen olisi ollut sen järkevin, mutta halusin kokeilla dieseliä. Että minkälaista on semmoisen kanssa elää ja olenkin olut todella tyytyväinen 1.8TSI Passattin, 1.6MPI Octavian ym. edellisiin bensa autoihini nähden.
Eli polttoaineen kulutus on todella pientä tuolla pikku dieselillä ja kuitenkin voimaa tarjoaa oikein kivasti.

Mitä tulee noihin Spritmonitorin kulutuslukemiin niin niistä näkee hyvin että Astrat ovat viettäneet aikaansa autobaanoilla, kun tuo polttoainetalous menee vituralleen kun lähdetään 100km/h:sta ylös päin.
Kun 120km/h vauhdissa tuo imee jo menovettä 6.5l/100km kun taas 100km/h vauhdissa se on vain 4.5l/100km. 50 - 90km/h vauhdeissä mennäänkin jo sitten tuon optimia vauhteja eli kulutukset pyörii 3.0 - 3.5l/100km tuntumassa.
Kaupungi kulutusta en pystynyt mitenkään tarkastamaan mutta viimekesällä tein 70km lenkin eli motaria (120km/h) 30km -> 15km kaupunki ajoa (Lahden lävitse) sitten 25km 60-80km/h maantietä takaisin niin auton mukaan keskikulutus oli 4.5l/100km.
Ja en ole tarkastanut tankkauksesta mittaamalla paljon tuo heittää, kun ei niin paljoa jaksa kiinnostaa (kun kaiken se syö mitä tankkiin laittaa). Kun sitä aikoinaan Passatin ja Octavian kanssa harrastin vähän aikaa ja niillä ainakin auton näyttämä piti suht hyvin kutiaan.

Ja tämän diesel kokemuksen jälkeen voin sanoa että seuraavakin tulee olemaan dieseli jollei valtio tee tuosta aivan liian kallista touhua.
Mutta vaimolle pitäis katsoa uudempaa autoa (vm 2010 i20 1.2 benssalla tällä hetkellä) alle ja ensin aattelinkin jotain pikku dieseliä... mutta ei huvita maksaa toista suurta käyttövoimaveroa. Joten varmaan bensaa pitää katsella sittenkin kun hybrideja en halua ja sähköautot ovat aivan liian kalliita.
 
Polttoainevero on ylivoimaisesti paras tapa verottaa käyttöä ja samalla saastuttamista. Vuotuinen ajoneuvovero on vain käyttöveroksi naamioitu omaisuusvero. Sillä ei ole mitään tekemistä auton käytön kanssa. Polttoainevero peittoaa mennen tullen kaikki kaavaillut teknologiaan perustuvat kilometriverot, joissa ei ole järjen häivää. Polttoainevero on myös siitä hyvä, että se kannustaa vähentämään kulutusta ja myös kehittämään teknologiaa vähemmän kuluttavaksi ja siten vähemmän saastuttavaksi. Kun siirrytään bensiinistä ja dieselistä sähköön, niin ehkä voisi miettiä sähköveron korotusta korvaamaan polttoaineverosta kertynyttä tuloa. Se on poliittisesti varmaan aika hankala paikka, koska se ei kohdistu vain autoiluun. Jotkut tahot kun tahtovat ideologisista syistä rahastaa nimenomaan autoilusta.

Paitsi että sähkövero koskee sitten kaikkia kellä ei ole edes autoa ja varsinkin niitä ketkä lämmittävät talonsa sähköllä.
Järkevin olisi joku tyyliin käyttövoimavero sähköautoille ja muille ihan vaan vero polttoaineeseen.
 
Käyttövoimavero sähköautoille on vaikea toteuttaa ilman ylimääräistä teknologiaa, joka syö osan tuotosta. Painopisteen siirtäminen polttoaineverosta sähköveroon on hyvä siinä mielessä, että se siirtää kulutuksen verottamista kattamaan kaikkea kulutusta eikä vain autoilua. Näin ainakin minun mielestä.
 
Käyttövoimavero sähköautoille on vaikea toteuttaa ilman ylimääräistä teknologiaa, joka syö osan tuotosta. Painopisteen siirtäminen polttoaineverosta sähköveroon on hyvä siinä mielessä, että se siirtää kulutuksen verottamista kattamaan kaikkea kulutusta eikä vain autoilua. Näin ainakin minun mielestä.

Sähköautoista maksetaan nyt jo käyttövoimaveroa ;)
Kuten myös ladattavista hybrideistä.
 
Käyttövoimavero sähköautoille on vaikea toteuttaa ilman ylimääräistä teknologiaa, joka syö osan tuotosta. Painopisteen siirtäminen polttoaineverosta sähköveroon on hyvä siinä mielessä, että se siirtää kulutuksen verottamista kattamaan kaikkea kulutusta eikä vain autoilua. Näin ainakin minun mielestä.
Sähkön verotusta nyt on lähes mahdoton nostaa koska jatkuvasta hinnannoususta pitää huolen sähköyhtiö siirtohintojen muodossa.

Lisäksi sähkön hinnan nostaminen A) pudottaa teollisuuden kilpailukykyä sekä B) nostaa asumisen hintaa ja ohjaa pois sähköä kuluttaviin lämmitysmuotoihin siirtymisestä (= ei öljy). Sähköautoilusta saatava hinta sähkön verotuksen kautta olisi tippa meressä verrattuna mitä se on jos joku teollisuusala päättää poistua suomesta tai jättää tulematta tänne sähkön hinnan takia.
 
Sähköveron korotus on yksi tapa kompensoida pienenevää polttoaineverokertymää. Jollain se on paikattava. Henkilökohtaisesti kannatan ennemmin sähköveron korotusta kuin 1) teknologiaan pohjautuvaa kilometriveroa, 2) korkeampaa ajoneuvoveroa, 3) tuloveron korotusta tai 4) arvonlisäveron korotusta.
 
Miksi ei sähkiksiä laiteta normaalisti verolle? Vaikka painoon perustuva käyttövoimavero kuten dieselillä. Jos se olis vaikka 600€/vuosi niin sadastatuhannesta sähkiksestä sais jo 60 miltsiä.
 
Miksi ei sähkiksiä laiteta normaalisti verolle? Vaikka painoon perustuva käyttövoimavero kuten dieselillä. Jos se olis vaikka 600€/vuosi niin sadastatuhannesta sähkiksestä sais jo 60 miltsiä.
Kyllä varmaan voitaisiinkin laittaa mutta luulen, kuten aiemminkin oli puhetta, tulee juuri kilometrivero. Tuollainen käyttövoimavero ei mahdollista ihmisen seuraamista, joten vaikka verokertymä olisi sama, on seurantalaite se mihin päädytään.
 
Kyllä varmaan voitaisiinkin laittaa mutta luulen, kuten aiemminkin oli puhetta, tulee juuri kilometrivero. Tuollainen käyttövoimavero ei mahdollista ihmisen seuraamista, joten vaikka verokertymä olisi sama, on seurantalaite se mihin päädytään.
Veikkaan kyllä että seurantalaitteita ei autoihin ihan lähivuosina olla saamassa. Laitetaan tonnin ajoneuvovero sähköautoihin niin alkaa kompensoimaan sitä ettei bensaa polteta.

Loppujen lopuksi kun kyse ei ole enää vuosikymmeniin ollut haittojen verottamisesta vaan valtion kassan rahoittamisesta, niin voitaisiin lopettaa se julkinen valehtelu kansalle ja todeta, että autoilija maksaa riippumatta millä ajaa.
 
Lisäksi sähkön hinnan nostaminen A) pudottaa teollisuuden kilpailukykyä sekä B) nostaa asumisen hintaa ja ohjaa pois sähköä kuluttaviin lämmitysmuotoihin siirtymisestä (= ei öljy). Sähköautoilusta saatava hinta sähkön verotuksen kautta olisi tippa meressä verrattuna mitä se on jos joku teollisuusala päättää poistua suomesta tai jättää tulematta tänne sähkön hinnan takia.

Ei tämä ole ennenkään estänyt päättäjiämme. :kahvi:
 
Veikkaan kyllä että seurantalaitteita ei autoihin ihan lähivuosina olla saamassa. Laitetaan tonnin ajoneuvovero sähköautoihin niin alkaa kompensoimaan sitä ettei bensaa polteta.

Loppujen lopuksi kun kyse ei ole enää vuosikymmeniin ollut haittojen verottamisesta vaan valtion kassan rahoittamisesta, niin voitaisiin lopettaa se julkinen valehtelu kansalle ja todeta, että autoilija maksaa riippumatta millä ajaa.
Toivottavasti ei tule, pelkään vain että on liian houkutteleva tuo mahdollisuus seurantaan. Ja mitä tulee tuohon veroon muuten, olet täysin oikeassa.
 
Toukokuun lopussa julkistettavat porkkanat saavat kyllä olle melkoisia, että uusien autojen myynti kasvaa yli tuon 150k/a rajan, jotta autokannan uusiutuminen alkaisi.

"Vuoden lopulla maamme henkilöautokannan keski-ikä lähentelee jo 13:a vuotta.


Uusia autoja rekisteröidään Suomessa nykyisin niin hitaaseen tahtiin, että 150 000 uuden auton vuositavoitteesta ollaan hyvin kaukana. Tavoitemäärällä autokannan vanheneminen pysähtyisi, mutta esimerkiksi viime vuoden saldo oli ainoastaan 96 415 uutta autoa, mikä on 15,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019."

 
  • Tykkää
Reactions: eba
Kuka nämä tavoitteet uusien autojen myynnille on asettanut? Ei kai sentään sama taho, joka koittaa rajoittaa yksityisautoilua?

Tulee yhtä ristiriitainen fiilis kuin siitä, että suomalaisten pitäisi kuluttaa vähemmän ja lisääntyä enemmän.
 
Juu, yhtäaikaa pitäisi kulutus loppua ympäristön vuoksi ja samaan aikaan verotulot eivät saa laskea tai valtio on konkurssissa...
 
Kuka nämä tavoitteet uusien autojen myynnille on asettanut? Ei kai sentään sama taho, joka koittaa rajoittaa yksityisautoilua?

Tulee yhtä ristiriitainen fiilis kuin siitä, että suomalaisten pitäisi kuluttaa vähemmän ja lisääntyä enemmän.
Yksinkertaista, tehdään autoilusta niin kallista ettei sillä 75v mummolla Perähikiällä ole varaa ajaa sillä 15 vuotta vanhalla Toyotan romulla. Mummo sitten menee bus... eikun ei Perähikiällä kulje bussit.. vaikka potkukelkalla kesät-talvet kauppaan ja kirjastoon. Tai parempi on jos kuolisi pois kun ei mitään tuotakkaan enää, perkele.

Näin enää helsingissä 100000 eur vuodessa tienaavilla on varaa ajella niillä Tesloillaan - ja avot, autokanta uusiutuu!!11!!1yksi!
 
Yksinkertaista, tehdään autoilusta niin kallista ettei sillä 75v mummolla Perähikiällä ole varaa ajaa sillä 15 vuotta vanhalla Toyotan romulla. Mummo sitten menee bus... eikun ei Perähikiällä kulje bussit.. vaikka potkukelkalla kesät-talvet kauppaan ja kirjastoon. Tai parempi on jos kuolisi pois kun ei mitään tuotakkaan enää, perkele.

Näin enää helsingissä 100000 eur vuodessa tienaavilla on varaa ajella niillä Tesloillaan - ja avot, autokanta uusiutuu!!11!!1yksi!
Helpompi keino olisi poistaa lääkkeiden Kela-korvaus: ei tarvitsisi murehtia yksinäisiä mummoja mökissänsä maaseudulla, kun kupsahtavat pois. Samalla voidaan muuntaa mummojen mökit susien pesiksi(pihoillahan ne jo nyt pyörii) ja sudethan voisi vielä hyödyntää mummon ruumiin, niin meidän hukkasetki voi paremmin, eikä tule kalliita hautauskuluja. Muutetaan maaseutu susireservaateiksi ja työnnetään jäljellejäävät kaupunkeihin. ;)
 
Toukokuun lopussa julkistettavat porkkanat saavat kyllä olle melkoisia, että uusien autojen myynti kasvaa yli tuon 150k/a rajan, jotta autokannan uusiutuminen alkaisi.

"Vuoden lopulla maamme henkilöautokannan keski-ikä lähentelee jo 13:a vuotta.


Uusia autoja rekisteröidään Suomessa nykyisin niin hitaaseen tahtiin, että 150 000 uuden auton vuositavoitteesta ollaan hyvin kaukana. Tavoitemäärällä autokannan vanheneminen pysähtyisi, mutta esimerkiksi viime vuoden saldo oli ainoastaan 96 415 uutta autoa, mikä on 15,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019."


Ei sellaisia rahoja vaan ole, itse asiassa kassa taitaa olla tyhjä ja suomea pyöritetään velkarahalla.

 
Oliko tämä jo esillä:

"
Yleisin kritiikki kohdistui siihen, ettei toimenpiteiden taloudellinen vaikutusarviointi ole riittävän kattava, vaan se tulisi laajentaa valtiontalouden lisäksi koskemaan esimerkiksi kotitalouksia, elin- keinoelämää ja kilpailukykyä ja laajemmin koko kansantaloutta."


Juttelin juuri autokaupan kanssa ja ”valitin” kun ei juuri nyt ole mitään järkeä ostaa sähköautoa. Odotan, että tukisumma nousee vähintään 5000€:n kun saavat raportin ulos toukokuussa. Tällaiset hyvin suorat vihjailut ovat omiaan hyydyttämään autokaupan.
 
Juttelin juuri autokaupan kanssa ja ”valitin” kun ei juuri nyt ole mitään järkeä ostaa sähköautoa. Odotan, että tukisumma nousee vähintään 5000€:n kun saavat raportin ulos toukokuussa. Tällaiset hyvin suorat vihjailut ovat omiaan hyydyttämään autokaupan.
Näillä jos millä hyydytetään autokauppa. Toukokuun lopussa pitäs tosiaan porkkanat tulla julki ja sitten syksyllä arvioidaan, tarvitaanko keppiä.

Eli käytännössä voi tämä vuosi mennä aikalailla käytetyn kaupan parissa.
 
Näillä jos millä hyydytetään autokauppa. Toukokuun lopussa pitäs tosiaan porkkanat tulla julki ja sitten syksyllä arvioidaan, tarvitaanko keppiä.

Eli käytännössä voi tämä vuosi mennä aikalailla käytetyn kaupan parissa.

Multa mennyt tuo toukokuu kait ohi, mitäs silloin satuillaan?

Tuossa viime viikolla auton ollessa huollossa, kulutin aikaa mm. käymässä yhdessä isossa liikkeessä - halli oli puoliksi tyhjä, siihen mitä viimeksi käynyt. Liikkeet mainostaa ostavansa hyviä käytettyjä autoja. Tälläinen pieni otanta. Pulaa käytetyistä jo nyt. No juu, en nyt ole hirveästi näitä juttuja seuraillutkaan.
 
Juttelin juuri autokaupan kanssa ja ”valitin” kun ei juuri nyt ole mitään järkeä ostaa sähköautoa. Odotan, että tukisumma nousee vähintään 5000€:n kun saavat raportin ulos toukokuussa. Tällaiset hyvin suorat vihjailut ovat omiaan hyydyttämään autokaupan.

Toivottavasti tapahtuisi ainakin se, että 2000 euron hankintatuki myönnettäisiin kaiken hintaisille sähköautoille. Vielä kannatettavampaa olisi tietysti se, että hankintatukea nostettaisiin Ruotsin tasolle eli 6000 euroon, mitä Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä ilmeisesti on loppuraportissaan esittänyt jo pari vuotta sitten. En kuitenkaan jaksa uskoa siihen, että tukea tullaan nostamaan, mutta näyttäisi kuitenkin siltä, että jotain hienosäätöä on varmasti luvassa.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Toivottavasti tapahtuisi ainakin se, että 2000 euron hankintatuki myönnettäisiin kaiken hintaisille sähköautoille. Vielä kannatettavampaa olisi tietysti se, että hankintatukea nostettaisiin Ruotsin tasolle eli 6000 euroon, mitä Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä ilmeisesti on loppuraportissaan esittänyt jo pari vuotta sitten. En kuitenkaan jaksa uskoa siihen, että tukea tullaan nostamaan, mutta näyttäisi kuitenkin siltä, että jotain hienosäätöä on varmasti luvassa.
Pelkästään se että jos raja nousisi niin sekin olisi jo paljon.
 
Pelkästään se että jos raja nousisi niin sekin olisi jo paljon.
Samaa mieltä. Ylärajan nostaminen edes 60 000 euroon tietäisi sitä, että valikoima kasvaisi ja sillä saattaisi olla jopa liikenneturvallisuutta parantavia vaikutuksia, kun lisävarustevalikoimasta saisi ruksailtua hieman tehokkaampia valoja yms.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Jos harkitsee 60 000 euron sähköauton ostamista niin onko kauppojen syntyminen tosiaan kiinni siitä, että maksaako valtio 2000 euroa tukea? Kannatan kyllä koko hintarajan poistamista, mutta ihmettelen vain tätä keskustelua, että tulisi "lisää valikoimaa" jos rajaa nostettaisiin. Valitseeko joku (jolla olisi varaa ostaa 60 000e auto) oikeasti 49 900e maksavan sähköauton, mikä ei vastaa omaa tarvetta, vain tuon tuen takia?

Ihan kiva jos tuo järjetön hintaraja poistetaan, mutta se 60 000e auto on silti yhä 10 000e kalliimpi, kuin 50 000e auto.
 
Jos harkitsee 60 000 euron sähköauton ostamista niin onko kauppojen syntyminen tosiaan kiinni siitä, että maksaako valtio 2000 euroa tukea? Kannatan kyllä koko hintarajan poistamista, mutta ihmettelen vain tätä keskustelua, että tulisi "lisää valikoimaa" jos rajaa nostettaisiin. Valitseeko joku (jolla olisi varaa ostaa 60 000e auto) oikeasti 49 900e maksavan sähköauton, mikä ei vastaa omaa tarvetta, vain tuon tuen takia?

Ihan kiva jos tuo järjetön hintaraja poistetaan, mutta se 60 000e auto on silti yhä 10 000e kalliimpi, kuin 50 000e auto.
En ihmettele tällaista käytöstä yhtään. Viime viikolla myin käytetyn lasten 24" polkupyörän, hp oli 60e, jonka ostaja tinkas 50 euroon. Ostaja kaartoi pihaan uudenkarhealla land cruiserilla, ja luultavasti vaatteissa oli enemmän rahaa kiinni kuin mun autossa. Jossain se säästö pitää kuitenkin tehdä :btooth:
 
Ei kuudenkympin autoon välttämättä tarvitse isoja tuloja. Voi sellaisen myös osittain velalla ostaa. Ja muutenkin, jos on varaa noin kalliiseen, on luultavasti aika tarkka ja valveutunut raha-asioissa. 2000€ voi olla ratkaiseva.

Itse en 60 autoon laittaisi, mutta ihan keskituloisena 40-50 autoon pitäisi olla varaa muutaman vuoden säästämällä.
 
Totta kai, mutta onko se 59 000e auto pois valikoimasta jos siihen ei saa tukea?
Ei välttämättä, jos autoliike kykenisi tarjoamaan vastaavan alennuksen. Käytännössä sitä on kuitenkin vaikeaa saada suosituimmista malleista, koska ne menevät hyvin kaupaksi muualla, missä sähköautoilua tuetaan avokätisemmin.

ID4:n suuremmalla akulla varustettujen mallien kohdalla kaikki paitsi kaikkein heikoimmin varusteltu versio ylittää 50 000 euron rajan. Monille jo sopivammin varusteltu malli ylittää tuon rajan hiuksenhienosti, joten tukea ei ole luvassa.
 
Ei kuudenkympin autoon välttämättä tarvitse isoja tuloja. Voi sellaisen myös osittain velalla ostaa. Ja muutenkin, jos on varaa noin kalliiseen, on luultavasti aika tarkka ja valveutunut raha-asioissa. 2000€ voi olla ratkaiseva.

Itse en 60 autoon laittaisi, mutta ihan keskituloisena 40-50 autoon pitäisi olla varaa muutaman vuoden säästämällä.
Nykyään saa sen verran matalia korkoja autojen rahotuksille, ettei kannata käsirahaa enempää kauppoja tehdessä maksaa. Eli kyllä noihin tosiaan käsiksi pääsee keskituloisenakin.

Pointti nyt tässä kuitenkin se, että jos 49 900 eurolla saan Teslan missä on tosielämässä talvella 300km range ja mulla on mökille 350km matka, niin kyllä mä sillon ostasin sen 60 000e Teslan 450km rangella, vaikka tukea en siihen saisikaan.
 
Minusta ei pitäisi antaa mitään hankinta tukea sähköautoille kun siinä valtio "antaa" rahaa niille ketkä sitä eivät tarvitse. Nimittäin se kuka ostaa/katsoo 40 - 60t€ autoja ei todella voi olla raha pulassa eikä myöskään tarvitse valtiolta tukea sen auton ostamiseen.
Kun tässä annettaisiin rahaa niille keillä sitä on jo tarpeeksi ja niitä verotettaisiin kellä ei ole rahaa ostella edes halvintakaan uutta autoa. Ja ennen kuin tommonen 40-60t€ sähköauto on normi kuluttajan hintatasolla käytettynä niin se on SERiä koko auto -> romuttamolle joutaa kun porukalla ei ole varaa vaihdattaa niihin uusia akkuja.

Muutenkin miksi pitää panostaa kertäkäyttö tekniikkaan mitä sähköauto edustaa samallatavalla kuin älyluurit ?
Se on varmaan helkutin vihreää romuttaa auto kun akusto on kaput ja uusimisessa ei ole mitään järkeä kun maksaa niin paljon. Ja sitten valmistetaan taas uusi tilalle.
Bensa ja diesel autot pystyy pitämään tiellä lähes loputtomiin suht pienellä panostuksella, eli ei tarvitse jatkuvasti käyttää luonnonvaroja uuden rakentamiseen.
Eikä ne vanhat autot loppujen lopuksi niin paljoa enempää saastuta kun uudetkaan jos ne vaan pidetään hyvässä kunnossa.
Tai no dieselit ilman hiukkaspönttöä ovat poikkeus tässä.

Nyky suuntaus on autovalmistajille oikea lottovoitto, kun käytetyt eivät pyöri enää niin kauvaa markkinoilla viemässä uusien autojen myyntejä = autovalmistajat saavat myydä enemmän uusia autoja = tehdä enemmän rahaa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 431
Viestejä
4 490 821
Jäsenet
74 157
Uusin jäsen
mursu-90

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom