Hallitus alkaa siirtää Suomea sähköautoihin ja suosii biopolttoainetehtaita liikennepäästöjen leikkaamiseksi
Hallitus rakentaa uutta kansallista energia- ja ilmastostrategiaa massiivisen yhteiskunnan tukijärjestelmän varaan. Sillä Suomi siirtyisi vuoteen 2030 mennessä sähköautojen aikakaudelle ja saisi jopa kymmenisen uutta biopolttoainelaitosta ympäri maata.
KOTIMAA 7.11.2016 2:00 Päivitetty: 7.11.2016 6:53
Eeva Palojärvi
HELSINGIN SANOMAT
JARMO STENMARK / LEHTIKUVA
Sähköauto oli latauksessa Helsingin keskustassa heinäkuussa 2015.
Hallituksen ilmastotavoitteet vuodelle 2030
HALLITUS rakentaa uutta kansallista energia- ja ilmastostrategiaa edelleen massiivisen yhteiskunnan tukijärjestelmän varaan.
Vuoteen 2030 kaavailluilla suursatsauksilla hallitus haluaa siirtää Suomen sähköautojen aikakaudelle. Hallitus haluaa myös valjastaa metsävarat tehokäyttöön biopolttoaineen tuotantoa roimasti lisäämällä.
Hallitus käsittelee työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) valmisteltua, noin 70-sivuista strategialuonnosta ensi kerran maanantaina. Lopullisesti strategia on määrä hyväksyä marraskuun 24. päivänä, ja eduskunnalle esitys annetaan selontekona 30. marraskuuta.
VALMISTELUN iso haaste on, että Suomen päästötavoite vuoteen 2030 mennessä ei toteudu ilman liikennepäästöjen suuria leikkauksia.
Elinkeinoministeri
Olli Rehnin (kesk) johdolla kirjoitetussa esityksessä kaavaillaankin HS:n tietojen mukaan sähköautoilun selvää lisäystä eritoten työmatka- ja kaupunkiliikenteessä.
Sähköautoilun uskotaan myös kannustavan it-osaajia kehittämään uutta älykästä liikennettä. Se voisi synnyttää Suomeen jopa uusia toimialoja.
RASKAAN liikenteen päästöjä aiotaan leikata erityisesti biopolttoaineen käyttöä rajusti kasvattamalla.
Kasvutavoite on niin kova, että käytännössä se tarkoittaisi jopa 8–10 uuden biopolttolaitoksen rakentamista vuoteen 2030 mennessä.
Hallitus joutuu linjaamaan nyt myös keinot vähentää muidenkin päästökaupan ulkopuolisten alojen, kuten maatalouden ja jätehuollon päästöjä, jotta EU:n ilmastotavoitteet toteutuvat.
Energiastrategia lyö kiinni myös uusiutuvan energian tukitavoitteet.
Tuulivoimatuki lopetetaan. Silti jo tehtyjen sitoumusten perusteella vuotuista, yli 200 miljoonan euron tuulitukea on maksettava vielä seuraavat kymmenisen vuotta.
YDINVOIMASTA ei luonnos puhuisi mitään. Selitys on, että ei tarvitse. Sähkönsaannin turvaa jo rakenteilla oleva Olkiluoto kolmonen. Lisäksi Fennovoiman hanke on työn alla.
”Fortumilla on tarve uusia Loviisa vasta 2020-luvun lopulla. Siihen ehditään palata myöhemminkin”, kuitataan virkamieslähteistä.
Turpeen käyttöä esitettäisiin lisättäväksi hieman.
REHN on jo kertonut, että hän
kannattaa kivihiilen kieltoa energiatuotannossa lakiteitse vuoden 2030 jälkeen.
Kivihiili olisi määrä sallia silti teollisuusprosesseissa ja huoltovarmuuskäytössä.
Linjausta ei ole hallituksen sisällä kuitattu. Perussuomalaiset panevat ainakin hanttiin.
Napinaa herättää myös aikataulu, jolla Suomi siirtyisi sähköautoihin. Sitä pidetään epärealistisena. Sähköautojen määrä on vielä olematon, latauspisteet puuttuvat, eivätkä kuluttajat luovu bensa-autoista ilman suurta tukea.
Sähköautoilu leikkaisi myös suoraan valtion bensaverotuottoja.
Biopolttoainekin epäilyttää. Se johtaisi metsäteollisuuden kovempaan kilpailuun puuraaka-aineesta.