Autoharrastajien tekninen tietämys

[munse]

Koneinsinöörinä olen tehnyt mielenkiintoisen havainnon, että koneteknisistä asioista kiinnostuneet harrastelijat, esimerkiksi autoharrastajat, omaavat suhteellisen pintapuolisen teknisen ymmärryksen harrastuksestaan. Keskiverto autoharrastaja ei vaikuta omaavan käytännössä lainkaan tietämystä lujuusopista, värähtelymekaniikasta, lämmönsiirrosta tai virtausmekaniikasta. Tosin koneenosaoppi on jokseenkin hyvin hallussa.

Sen sijaan moni hifi-harrastaja, radioamatööri, elektroniikkaharrastaja tai IT-harrastaja omaa melko syvällisen teknisen ymmärryksen harrastuksestaan ja pystyy luontevasti keskustelemaan alan insinöörin kanssa hyvinkin teknisistä ja matemaattisista asioista.

Mistä tämä teknisen tietämyksen tason epäsuhtaisuus johtuu?

 

[täytelaku]

Kuinka moni ylipäätään tietää paljon lujuusopista, värähtelymekaniikasta, lämmönsiirrosta tai virtausmekaniikasta? Ellei siis ole alaa opiskellut. En itsekkään ole perillä kuin lämmönsiirrosta ja virtausmekaniikasta muutamien kurssien perusteella.

Voisitko avata hieman kuinka paljon ja missä tilanteissa esim. lujuusoppia ja värähtelymekaniikkaa tarvitaan noin niinkuin harrastajan näkökulmasta? (Ei provo vaan kiinnostunut)

 

[N1kkel]

Yksi syy lienee se, että teknis-tieteellisen osaamisen tarpeellisuus painottuu mainitsemissasi harrastuksissa eri lailla. Radioamatööritoiminnassa tai elektroniikkaharrastuksessa tarvitsee enemmän teorian osaamista kuin hitsaamisessa tai ruosteen poistossa.

Mikä siinä teknisen tietämyksen eroissa on niin ihmeellistä? Miksi kaikilla teknillisiä aloja liippaavissa harrastuksissa tietämyksen tason pitäisi olla suhteellisesti vakio? Itse en näe tällaista vertailua kovinkaan mielekkäänä. Kyse on harrastuksista, joten mitä väliä? Eri harrastuksiin luonnollisestikin hakeutuvat ihmiset, joilla on erilaisia koulutustaustoja ja kiinnostuksen kohteita. Saattaa olla, että autoharrastajalla on ammattikoulun perustutkinto ja sillä elektroniikkaharrastajalla on ylempi korkeakoulututkinto. Tai miksei päinvastoinkin. Varmaan löytyy myös autoharrastajia, joilla on syvempää konetekniikan ymmärrystä ja hifi-harrastajia, joiden tekninen osaaminen on pintapuolista. Jotkut käyttävät harrastamiseen muutenkin enemmän aikaa ja energiaa sekä uppoutuvat harrastuksiinsa syvällisemmin.

Lisäksi voisi kysyä, että kuinka suuri otanta havaintojesi taustalla on? Miten määritellään harrastaja tai syvempi osaaminen? Onko tuollaisessa vertailussa edes mitään järkeä?

 

[jm82]

Tuttu on koneinsinööri, niin osaa laskea oikeat lujuudet ja saisi tehtyä niistä tarvittaessa piirustuksetkin. Mutta käytännössähän on hyvä, että olisi hyvä hitsaaja ja muu on vain plussaa.

Aika usein kyllä näkee että ruostekorjaukset on tehty vaikka pakkelilla, vaikka kuuluisi tietysti hitsata.

Tuisaalta sitten hitsattaessa tai kuumennettaessa täytyy ottaa lämpötilakin huomioon, että ei syty auto palamaan.

Lämmönsiirtoa ehkä oppii muutenkin vaikka talon keskuslämmityksestä tai maalämpöpumpusta, jos siis itse harrastuksena kasailee niitä.

IT-harrastaja taas osaisi varmaan auton ohjelmoinnin suht helposti. Hifi-harrastaja taas äänieristyksen ja äänenlaadun.

 

[munse]

Voisitko avata hieman kuinka paljon ja missä tilanteissa esim. lujuusoppia ja värähtelymekaniikkaa tarvitaan noin niinkuin harrastajan näkökulmasta? (Ei provo vaan kiinnostunut)

Lujuusoppia voisi hyödyntää vaikka siten, että omia kappaleita työstettäessä pyrkii välttämään liian teräviä sisäpuolisia nurkkia jännityskeskittymien vuoksi. Tai että tietää, että palkkiin voi tehdä reiän läpivientiä varten keskelle mutta ei reunaan.

Lujuusopista olisi myös hyvä ymmärtää, että vaikka kevennysreiät pienentävät massaa, ne heikentävät sekä jäykkyyttä että lujuutta. Olen nimittäin kuullut kevennysrei'istä puhuttavan erittäin harhaanjohtavasti "vahvikereikinä" tai "jäykistereikinä".

Yleisesti mekaniikasta voisi sisäistää sen, että moottorin suorituskyvyn parantamiseen auttaa tehon (keskimääräisen) kasvattaminen. Autofoorumeilla näkee paljon hassuja "teho vastaan vääntö" -väittelyitä.

Virtausoppia voisi hyödyntää siten, että ymmärtää painehäviön käsitteen, kuten vaikkapa elektroniikkaharrastaja ymmärtää jännitehäviön käsitteen. Usein kuulee esimerkiksi pakoputkien yhteydessä puhuttavan virheellisesti "vastapaineesta", kun oikeasti tarkoitetaan painehäviötä.

Lämmönsiirrosta ja värähtelymekaniikasta en keksi riittävän konkreettista esimerkkiä. Ehkä auton jousitus olisi oivaltavaa nähdä yksinkertaisena jousi-vaimennin-massa -pakkovärähtelijänä, jossa kuormituksena on tien profiili.

 

[täytelaku]

Lujuusoppia voisi hyödyntää vaikka siten, että omia kappaleita työstettäessä pyrkii välttämään liian teräviä sisäpuolisia nurkkia jännityskeskittymien vuoksi.

Lujuusopista olisi myös hyvä ymmärtää, että vaikka kevennysreiät pienentävät massaa, ne heikentävät sekä jäykkyyttä että lujuutta. Olen nimittäin kuullut kevennysrei'istä puhuttavan erittäin harhaanjohtavasti "vahvikereikinä" tai "jäykistereikinä".

Yleisesti mekaniikasta voisi sisäistää sen, että moottorin suorituskyvyn parantamiseen auttaa tehon (keskimääräisen) kasvattaminen. Autofoorumeilla näkee paljon hassuja "teho vastaan vääntö" -väittelyitä.

Virtausoppia voisi hyödyntää siten, että ymmärtää painehäviön käsitteen, kuten vaikkapa elektroniikkaharrastaja ymmärtää jännitehäviön käsitteen. Usein kuulee esimerkiksi pakoputkien yhteydessä puhuttavan virheellisesti "vastapaineesta", kun oikeasti tarkoitetaan painehäviötä.

Lämmönsiirrosta ja värähtelymekaniikasta en keksi riittävän konkreettista esimerkkiä. Ehkä auton jousitus olisi oivaltavaa nähdä yksinkertaisena jousi-vaimennin-massa -pakkovärähtelijänä, jossa kuormituksena on tien profiili.

Hmm. Onko esimerkkejä antaa noista sisäpuolisia nurkkia sisältävistä, itse tehdyistä, kappaleista? Ei heti tule omaan mieleen.

Tuo lujuusopin kohta on kyllä jotai essonbaarin juttuja. Viittaa mielestäni yleiseen ymmärtämättömyyteen. Eikai kukaan ajatteleva ihminen usko reikien parantavan jäykkyyttä? (Omassa kaveripiirissä on autoharrastajia ja heiltä en moista voisi kuvitellakaan kuulevani, vaikkei korkeaa koulutustaustaa löydykään)

Taitaa ainakin nuo turbomiehet tietää vähän virtausopistakin.

Lämmönsiirron nyt luulisi olevan lähimpänä autotekniikkaa. Jäähdytysnesteiden, moottoriöljyjen, vaihteistoöljyjen ja ahtoilman jäähdyttämiset liittyy keskeisesti autoharrastukseen (ainakin rakentaminseen ja virittämiseen).

En tiedä paljon olet merkkifoorumeita lueskellut mutta kyllä sieltä löytyy aika pätevääkin väkeä, joilla myös teoriapuoli kunnossa. Mutta fakta on se että perus autoharrastamisessa ei taideta paljoa kaavoilla laskea, vaikka sillä tavalla voisi saada optimaaliset tehot ulos.

 

[outonaapuri]

"Autoharrastajien" kirjo on hyvin laaja ja puhtaasti siitä rakentamisesta nauttivien määrä on omalla persevakiolla vähemmistössä. Veikkaisin että jos otettaisiin mukaan vain "vakavamieliset rakentajat" niin se tietotaso olisi hieman eri luokkaa.

Keskiverto harrastaja opettelee juuri sen verran mitä tarvitsee ja ulkoistaa loput. Keskiverrolle harrastelijalle on tärkeämpää joko autolla ajaminen tai esimerkiksi sen ulkonäkö kuin teknisiin asioihin keskittyminen.

Sitten on myös meitä "pakon edessä rakentajia" jotka tekee juuri sellaista kuin sattuu omilla taidoilla tulemaan kun taloudelliset/ajalliset pelimerkit on sitä luokkaa että on pakko tehdä itse vaikkei juuri kiinnostaisi.

Noilla foorumeilla yms. pyörii myös älytön määrä ihan vain tavan ihmisiä (autoharrastus on sairautta) jotka kyselevät arkipäivän ongelmiinsa ratkaisuja ja vastaukset on sitten toisten samanlaisten mutua, joten en niistä hirveästi lähtisi vetämään johtopäätöksiä "harrastajien" osaamisen tasosta.

 

[siisseli]

Lujuusopista olisi myös hyvä ymmärtää, että vaikka kevennysreiät pienentävät massaa, ne heikentävät sekä jäykkyyttä että lujuutta. Olen nimittäin kuullut kevennysrei'istä puhuttavan erittäin harhaanjohtavasti "vahvikereikinä" tai "jäykistereikinä".

Oisko ollu kyse jostain tämän kaltaisesta.

 

[Oxamin]

Tuttu on koneinsinööri, niin osaa laskea oikeat lujuudet ja saisi tehtyä niistä tarvittaessa piirustuksetkin. Mutta käytännössähän on hyvä, että olisi hyvä hitsaaja ja muu on vain plussaa.

Aika usein kyllä näkee että ruostekorjaukset on tehty vaikka pakkelilla, vaikka kuuluisi tietysti hitsata.

Tuisaalta sitten hitsattaessa tai kuumennettaessa täytyy ottaa lämpötilakin huomioon, että ei syty auto palamaan.

Lämmönsiirtoa ehkä oppii muutenkin vaikka talon keskuslämmityksestä tai maalämpöpumpusta, jos siis itse harrastuksena kasailee niitä.

IT-harrastaja taas osaisi varmaan auton ohjelmoinnin suht helposti. Hifi-harrastaja taas äänieristyksen ja äänenlaadun.

Auton ohjelmointia, viritystä, tai äänentoistoa on hankala opiskella. Teoria ja käytäntö kun on monesti kaukana toisistaan.

 

[apoiuyt]

Auton ohjelmointia, viritystä, tai äänentoistoa on hankala opiskella. Teoria ja käytäntö kun on monesti kaukana toisistaan.

Mitä tuo tarkoittaa, että teoria ja käytäntö on kaukana toisistaan? Onko vaikkapa äänentoisto taikuutta, jolla ei ole mitään kytkentää aaltoliikeoppiin?

 

[Walla]

Väitän, että aika harva tietotekniikkaharrastajakaan niin kauhean syvällisesti ymmärtää laitteidensa toimintaa. Siis että ymmärtäisi luonnontieteiden tasolla mitä siellä prosessorin tai näytönohjaimen sisällä tapahtuu tai oikeasti ymmärtäisi jostain CPU-arkkitehtuurisuunnittelusta kuin korkeintaan pintapuolisesti (ja allekirjoittanut ei todellakaan ymmärrä kuin pintapuolisesti kummastakaan).

Lisäksi kuten sanottiin niin "autoharrastaja" on aika yleisluonteinen käsite. Yksi harrastaa moottoriurheilua, toinen rakentelee vanhoja jenkkirasseja, kolmas vaan tykkää nopeista autoista ja neljäs ajaa kylällä ympyrää. Kaikki ovat kai jonkin sortin "autoharrastajia", mutta täysin eri harrastuksia nuo ovat, vaikka niillä tietysti jotain yhteyksiä onkin.

Samahan se on tietokoneissa, yhtä kiinnostaa modata koppia, toista modata rautaa, yhtä kiinnostaa pelata (vaikka valmiispaketilla), kolmas on kiinnostunut lähinnä työ- tai arkielämän helpottamisesta tietotekniikalla jne. Ei näilläkään "tietokoneharrastajilla" luultavasti ole yhtään samalla tavalla suuntautuneet kiinnostuksen ja osaamisen kohteet.

 

[outonaapuri]

Mitä tuo tarkoittaa, että teoria ja käytäntö on kaukana toisistaan? Onko vaikkapa äänentoisto taikuutta, jolla ei ole mitään kytkentää aaltoliikeoppiin?

Muista en sano mitään, mutta esimerkiksi äänentoiston kohdalla kyse on myös subjektiivisesta kokemuksesta jolloin "teoriassa paras" ei välttämättä sitä käytännössä ole, tosin hihi nöreily nyt on muutenkin semmoinen suo etten siihen enempää sohaise.

Ei kai kukaan väitä etteikö teoriasta hyötyä olisi myös käytännön sovellutuksia tehdessä, mutta monesti noissa on sen verran monta asiaa vaikuttamassa ettei ole mahdollista ottaa teoreettisella tasolla huomioon jolloin käytännön kokemus korostuu.

 

[Walla]

Mitä tuo tarkoittaa, että teoria ja käytäntö on kaukana toisistaan? Onko vaikkapa äänentoisto taikuutta, jolla ei ole mitään kytkentää aaltoliikeoppiin?

Käytäntö on yksinkertaistus tuhansista eri teorioista ja teoria on yksinkertaistus tuhansista eri käytännön tilanteista.

Eli siihen äänentoistoon liittyy aika paljon muutakin kuin se aaltoliikeoppi, ja joku äänentoiston kanssa työtään tekemä voi "taikurimaisesti" osata näitä säätää paremmin kuin se aaltoliikeopin tutkijatohtori, vaikkei ehkä teoritasolla tiedäkkään ihan tarkkaan mitä tekee.

 

[teppemies]

"Autoharrastajien" kirjo on hyvin laaja ja puhtaasti siitä rakentamisesta nauttivien määrä on omalla persevakiolla vähemmistössä. Veikkaisin että jos otettaisiin mukaan vain "vakavamieliset rakentajat" niin se tietotaso olisi hieman eri luokkaa.

Keskiverto harrastaja opettelee juuri sen verran mitä tarvitsee ja ulkoistaa loput. Keskiverrolle harrastelijalle on tärkeämpää joko autolla ajaminen tai esimerkiksi sen ulkonäkö kuin teknisiin asioihin keskittyminen.

Sitten on myös meitä "pakon edessä rakentajia" jotka tekee juuri sellaista kuin sattuu omilla taidoilla tulemaan kun taloudelliset/ajalliset pelimerkit on sitä luokkaa että on pakko tehdä itse vaikkei juuri kiinnostaisi.

Noilla foorumeilla yms. pyörii myös älytön määrä ihan vain tavan ihmisiä (autoharrastus on sairautta) jotka kyselevät arkipäivän ongelmiinsa ratkaisuja ja vastaukset on sitten toisten samanlaisten mutua, joten en niistä hirveästi lähtisi vetämään johtopäätöksiä "harrastajien" osaamisen tasosta.

Näinhän se menee.

Aloittaja ei tarkentanut, mitä keskiverto autoharrastaja tarkoittaa tässä yhteydessä. Siinä menee helposti vipuun. Nykyään tuntuu, että autoharrastajaksi osoitetaan jokainen, joka räpeltää korisarjan paikoilleen. Viimeistään siinä vaiheessa, kun askartelee valmiin alustasarjan paikoilleen, on autoharrastaja. Lujuusoppeja noissa projekteissa tarvitsee yhtä paljon, kuin näytönohjaimen vaihdossa tarvitsee syvällistä elektroniikan tuntemusta.

Lähes sama, kuin lällärin omistavia (omistaneita, ei kai niitä enää ole?) rekkakuskeja kutsuttaisiin radioamatööreiksi ja ihmeltäisiin, miksi radioamatöörit eivät vaivaudu hankkimaan syvällistä teknistä tietämystä aiheesta.

Kyllä niissä tietyissä autoharrastajien piireissä löytyy ainakin perusosaaminen, jotta lujuuslaskelmat voidaan riittävällä tarkkuudella laatia. Tai ellei osaa riittävällä tarkkuudella, kriittisissä paikoissa, ymmärtää ymmärtämättömyytensä ja teettää laskelmat ulkopuolisella, joka "varmuudella" homman hallitsee.

edit:
Jätetään turha esimerkki pois, kun ei tuo keskusteluun mitään.

 

[Pow_82]

Se on se iänikuinen öljynlauhdutin, joka tuosta aloituksesta tulee mieleen En voi vannoa, etten itsekin olisi ks termiä joskus käyttänyt, on se sen verran vakiintunut. Mutta termissä kyllä kiteytyy lämmönsiirtotekniikan ja moottorin/vaihteiston sisäisten olosuhteiden tuntemus - tai siis sen puute - aika hyvin..

 

[Oxamin]

Tekemällä oppii, tässä on siitä hyvä esimerkki. Kyseinen kaveri aloitti tuon Volvon rakentamisen 2006, ilman aiempaa kokemusta virittämisestä.

 

[munse]

Hmm. Onko esimerkkejä antaa noista sisäpuolisia nurkkia sisältävistä, itse tehdyistä, kappaleista? Ei heti tule omaan mieleen.

Vaikka tällainen. Oikeanpuoleinen on siis parempi.

Niistä mahdollisista kevennysrei'istä kannattaa myös tehdä mahdollisimman pyöreitä, mieluiten ympyrämäisiä, eikä taiteilla mitään turhan kantikasta. Ja mieluummin kohtuullisen kokoisia reikiä kuin erittäin runsaasti pieniä reikiä vieri vieressä.

Ei näillä ohjenuorilla varmastikaan suurta vaikutusta ole käytännön harrastelijalle, mutta jos äärirajoilla mennään jonkin rakenteen kestävyyden suhteen, niin kannattaa tehdä mieluummin paremmin kuin huonommin.

Oisko ollu kyse jostain tämän kaltaisesta.

Tässä on ilmeisesti taivutettu kevennysreikien leikkauspinnan reunaa poispäin keskilinjalta? Sitten siinä on perää. Mutta lähinnä vain taivutuskuormituksessa se voi auttaa. Päistä vedettäessä rakenne on silti selvästi heikompi ja löysempi reikien kanssa.

 

[Jim Beam]

Lujuusoppi, värähtelymekaniikka, lämmönsiirto tai virtausmekaniikka ovat tärkeitä koneenrakennuksen oppiaineita. Hyvin harvoin autoharrastajan tarvitsee kuitenkaan vakavasti otettavaa konetta rakentaa, koska autohan hänellä on jo valmiina. Toisaalta harvemmin autoharrastajan tarvitsee myöskään ymmärtää mitään vaikkapa signaalinkäsittelystä tai elektroniikasta, vaikka nämäkin tekniikan osa-alueet muodostavat usein merkittävän osan auton toiminnallista kokonaisuutta.

Yksi perinteinen autoharrastuksen osa-alue on muuten autotekninen tietämys. Se käsittää hyvän autotuntemuksen lisäksi ymmärtämyksen kaikista autojen teknisistä ratkaisuista ja niiden toiminnasta, asiaan kuuluvia termejä unohtamatta. Jotta ymmärtäisitte paremmin mistä autoteknisessä tietämyksessä on kyse, niin TM-autosanastosta on hyvä aloittaa.

 

[Pow_82]

Kilpa-auton rakentaja hyötyy geometrian tajusta, liikeratojen hahmottamisesta, voiman ja vastavoiman periaatteesta, sekä ihan lujuusopista. En tarkoita, että pitäisi laskemalla laskea kyseisiä asioita, mutta hahmottamiskykyä on hyvä olla. Toisilla se tulee luonnostaan, toiset joutuvat opiskelemaan. Esimerkiksi jousituksen ja tukivarsien suunnittelu ja rakennus. Esim. Miten saadaan camber pysymään vakiona jousen painuessa kasaan ja tukivarsien muuttaessa asentoa? Miten voimat vaikuttavat esim liikkeellelähdössä, mihin suuntaa jäykkä taka-akseli kiertyy, miten sitä vastustetaan tai hyödynnetään jne. Nelilinkkien kulmat ja kiinnityspisteet. Mitä tarkoittaa Akerman ohjaus ja miten sitä pitää säädellä, jotta auto ei pyörähdä niin helposti. Panhard vai Z vai mikä ihme tuenta akselille jne.. En todellakaan itse näitä ymmärrä kuin ihan pintaraapaisun verran..

 

[Oxamin]

Kuinkahan moni harrastaja/kilpaa ajava, on insinöörin koulutuksen omaava?

 

[outonaapuri]

No harrastajista tiedän ainakin muutamia joilla on, ehkä 25% kaikista joiden taustoja jotenkin tiedän. Toki otos on pieni kun en erityisemmin "piirejä" seuraile. Osa noistakin toki on eri alojen insinöörejä ja töissä ihan muualla kuin autojen parissa.

Ja nämä siis rakentajista.

Mun mielestä muutenkin kannattaisi tehdä ero autojen harrastajien ja autojen rakentajien välillä kun suurinta osaa autojen harrastajista ei "vakavampi" rakentelu kiinnosta. Tai rakentamisen tilalle voi vaihtaa paremmankin sanan joka sellaisen keksii.

Muutenkin vertaus esimerkiksi radioamatööreihin ontuu, koska radiohommista on käsittääkseni jo pakkokin ymmärtää jotain jos sitä aikoo harrastaa. Autojen kanssa tätä pakkoa ei välttämättä ole, jos pinkka on kunnossa ja ajaminen on se pääasia.

Lievänä offtopiccina, mulla on noissa jääratahommissa (ei kilpaa ajoa mutta semivakavaa hommaa noin muuten) "kaverina" insinööri joka ei tajua autoista mitään eikä voisi vähempää kiinnostaakkaan. Mutta sujuvasti tuo silti ajaa ja paloa ajoa kohtaan on, tekee sitten "osuutensa" hommista radan kanssa värkätessä ja auratessa jne.

 

[blastermaster]

Eiköhän tuo ole sama oli harrastus tai laji mikä tahansa? Jos itsellä on koulutusta tai työkokemusta alalta niin välillä tuntuu että harrastelijat liikkuu aika eri tasolla. Toisaalta poikkeuksiakin on, löytyy harrastelijoita jotka on oikeasti ottaneet selvää asioista ja ammatillaisia jotka ei tunnu tajuavan mitään.

 

[BHN]

Itse törmännyt siihen miten vähän koneinsinöörit tietää yleisellä tasolla tekniikasta verattuna kokeneeseen asentajaan.. terveisin insinööri.
Olihan se amk koulutus parikymmentä vuotta sitten aikalailla hakoteillä.

 

[Dr. Who]

Itse törmännyt siihen miten vähän koneinsinöörit tietää yleisellä tasolla tekniikasta verattuna kokeneeseen asentajaan.. terveisin insinööri.
Olihan se amk koulutus parikymmentä vuotta sitten aikalailla hakoteillä.

Itse huomannut sen että joku Diplomi-insinööri saattaa tietää ihan helvetisti asioista paperilla, mutta käytännössä ei osaa käyttää edes jakoavainta.

 

[Oxamin]

Itse huomannut sen että joku Diplomi-insinööri saattaa tietää ihan helvetisti asioista paperilla, mutta käytänössä ei osaa käyttää edes jakoavainta.

Näin se monesti on.onneksi on myös näitä työuran kesken kouluttautuneita, joilla on myös käytäntö hallussa.

 

[Jim Beam]

Itse huomannut sen että joku Diplomi-insinööri saattaa tietää ihan helvetisti asioista paperilla, mutta käytänössä ei osaa käyttää edes jakoavainta.

Tuohan on sinänsä ihan ymmärrettävää. Vai mitä niiden tulisi opiskella? On varmasti myös niitäkin, joille on pitkällisen harrastamisen tuloksena kehittynyt jonkunlaiset kädentaidot.

 

[n4017]

Itse huomannut sen että joku Diplomi-insinööri saattaa tietää ihan helvetisti asioista paperilla, mutta käytännössä ei osaa käyttää edes jakoavainta.

Itselle aikanaan OY TTK:ssa opetettiin ettei milloinkaan pidä käyttää jakoavainta vaan aina kiintoavainta ;-)

Käytännön kokeissa tuo teoria on tullut todistettua moneen kertaan.

 

[Dr. Who]

Itselle aikanaan OY TTK:ssa opetettiin ettei milloinkaan pidä käyttää jakoavainta vaan aina kiintoavainta ;-)

Käytännön kokeissa tuo teoria on tullut todistettua moneen kertaan.

Tämä on totta, en itsekkään käytä jakoavainta, mutta tuo oli vertauskuvallinen komentti sillä jakoavaimessa on jopa kaksi liikkuvaa osaa.

 

[Focus0]

Itselle aikanaan OY TTK:ssa opetettiin ettei milloinkaan pidä käyttää jakoavainta vaan aina kiintoavainta ;-)

Käytännön kokeissa tuo teoria on tullut todistettua moneen kertaan.

Jokainen vähänkään autoja enemmän ropaillut tietää että sen jakoavaimen voi heittää mäkeen.
Itselläni ei tuollaista edes ole omassa työkalulaatikossa.
Teoriassa "hieno työkalu" mutta käytännössä aivan turha.

 

[Jim Beam]

Jokainen vähänkään autoja enemmän ropaillut tietää että sen jakoavaimen voi heittää mäkeen.
Itselläni ei tuollaista edes ole omassa työkalulaatikossa.
Teoriassa "hieno työkalu" mutta käytännössä aivan turha.

Äläs nyt. On se pienikokoinen jakoavain monesti aika haka pakoissa, joissa et muulla mahdu kääntämään ja et viitsi alkaa kiintolenkkiä lyhentämään tms.

 

[outonaapuri]

Itellä on yks helvetin iso jakoavain ihan traktorin jne isoja pultteja varten, ei ole jaksanut kiintoja hommata niihin kokoihin. Toki hylsyjä sitten on kaveriksi. Kyllä tolla jakarillakin niitä vastaan pitelee

 

[Focus0]

Itellä on yks helvetin iso jakoavain ihan traktorin jne isoja pultteja varten, ei ole jaksanut kiintoja hommata niihin kokoihin. Toki hylsyjä sitten on kaveriksi. Kyllä tolla jakarillakin niitä vastaan pitelee

Traktoreiden / Muiden isojen härveleiden kanssa ne varmaan onki ihan toimivia tietyissä tilanteissa.

 

[apoiuyt]

Just vastaan pitämisessä jakari on hyvä, kun mullakin on useimmista koista vaan yks kiintoavain. Tai olishan mulla hylsysarjakin mutta se on hyllyssä eikä aina tartu mukaan kun hakee pakin johonkin pikkuhommaan.

 

[Oxamin]

Sama asiahan tuo on, katsellaan vain "toisinpäin"

Putkistossa paine kasvaa, kun pakokaasu ei pääse virtaamaan kunnolla. Paine puolella taas turbon tuottama paine laskee, mutkien ja välijäähdyttimen virtausvastuksen takia.

 

[täytelaku]

Vaikka tällainen. Oikeanpuoleinen on siis parempi. [tässä oli kuva]

Joo tiedän kyllä mitä loivennus tarkoittaa mutta mikä tämmöinen kappale sitten on minkä joku on itse tehnyt ja tarvitsee siksi tietämystä lujuusopista?

 

[munse]

Putkistossa paine kasvaa, kun pakokaasu ei pääse virtaamaan kunnolla. Paine puolella taas turbon tuottama paine laskee, mutkien ja välijäähdyttimen virtausvastuksen takia.

Molemmissa on kyse painehäviöstä.

Tuo termissä oleva "häviö" saattaa hämätä. Painehäviöllä tarkoitetaan jonkin komponentin sisään- ja ulostulon välillä vallitsevaa paine-eroa, eli kuinka paljon virtauksen paine alenee komponentin matkalla. Suurempi painehäviö ei tarkoita sitä, että painetta on välttämättä vähemmän, vaan että paine alenee enemmän.

Jos vaikka kuristat talon ilmanvaihtokanavia, niin putkiston painehäviö kasvaa, jolloin puhaltimen tuottama paine kasvaa.

Vertaa sähkötekniikkaan:

Painehäviö = komponentin sisääntulon ja ulostulon välinen paine-ero
Jännitehäviö = komponentin johtimien välinen potentiaaliero eli jännite

 

[munse]

Joo tiedän kyllä mitä loivennus tarkoittaa mutta mikä tämmöinen kappale sitten on minkä joku on itse tehnyt ja tarvitsee siksi tietämystä lujuusopista?

Ei valitettavasti tule mitään tiettyä kappaletta mieleen. Mutta jos vaikkapa autojen tai moottoripyörien rakentajalla on tarvetta valmistaa jokin kuormia kantava osa, niin lujuusopin tuntemuksesta on varmasti hyötyä. Helposti joku voi ruveta taiteilemaan valmistamaansa kuormia kantavaan osaan heikentäviä piirteitä ulkonäkösyistä.

 

[Oxamin]

Molemmissa on kyse painehäviöstä.

Tuo termissä oleva "häviö" saattaa hämätä. Painehäviöllä tarkoitetaan jonkin komponentin sisään- ja ulostulon välillä vallitsevaa paine-eroa, eli kuinka paljon virtauksen paine alenee komponentin matkalla. Suurempi painehäviö ei tarkoita sitä, että painetta on välttämättä vähemmän, vaan että paine alenee enemmän.

Jos vaikka kuristat talon ilmanvaihtokanavia, niin putkiston painehäviö kasvaa, jolloin puhaltimen tuottama paine kasvaa.

Vertaa sähkötekniikkaan:

Painehäviö = komponentin sisääntulon ja ulostulon välinen paine-ero
Jännitehäviö = komponentin johtimien välinen potentiaaliero eli jännite

Turbo koneessa käy juuri päinvastoin, kun putkisto kuristaa niin ahtopaine laskee.
Imupuolella on tuo painehäviö.

Paine putket ahdistaa, ulostuleva paine laskee samalla kuin turbo pyörii vastuksen takia kovempaa.
Pakopaine taas aiheuttaa sen, ettei turbolle virtaa niin paljon ja nopeasti pakokaasua, jolloin ahtopaine laskee kun turbo pyörii hitaammin.

 

[sf78]

Sen sijaan moni hifi-harrastaja, radioamatööri, elektroniikkaharrastaja tai IT-harrastaja omaa melko syvällisen teknisen ymmärryksen harrastuksestaan ja pystyy luontevasti keskustelemaan alan insinöörin kanssa hyvinkin teknisistä ja matemaattisista asioista.

En kyllä ihan allekirjoita tätä väitettä, ainakaan hifi- ja IT-harrastajien kohdalta. Hyvin harva ymmärtää mitään elektroniikasta saati että osaisi korjata tai etsiä vikaa mistään laitteista. Aiempiin viesteihin viitaten, en edes tiedä onko se harrastamisen kannalta mitenkään välttämätöntä? En minäkään jaksa skoopilla tutkia joka ikistä korttia ja emoa, että miksei se toimi jos korvaava osa löytyy helposti. Aika pitkälti sama pätee mihin tahansa harrastukseen ja omalle vapaa-ajallekin kannattaa joku arvo antaa.

 

[Läski Mike]

Autoharrastuksessa yleensä vaihdetaan ja korjaillaan vanhoja osia. Aika harva valmistaa omia osia tai on edes mahdollisuuksia valmistaa osia, autotehtaalla suunnittelijat on suunnitellu osat valmiiksi. Kilpurien rakentelussa joitakin osia valmistellaan itse ja laskeskellaan alustan säätöjä. Yleensä laitetaan sen verran vahvaa osaa että kestää. Jos vetarin pultit katkee heti niin sitten haetaan lujemmat, ei niitä kukaan ala laskeskeleen paljonko tulee voimia/värähtelyjä. Aika usein vanhoilla harrastajilla on tietoa siitä mikä on hyväksi koettua.

 

[Flying Hellfish]

Sen sijaan moni hifi-harrastaja, radioamatööri, elektroniikkaharrastaja tai IT-harrastaja omaa melko syvällisen teknisen ymmärryksen harrastuksestaan ja pystyy luontevasti keskustelemaan alan insinöörin kanssa hyvinkin teknisistä ja matemaattisista asioista.

Mistä tämä teknisen tietämyksen tason epäsuhtaisuus johtuu?

Johtuu pelkästään siitä, että etenkin radioamatöörit ja elektroniikan harrastajat ovat yleisesti ottaen huomattavasti keskivertoa älykkäämpiä. Kun taas keskimääräinen autoharrastaja on siinä keskiverron tasolla tai jopa alle.

 

[outonaapuri]

Johtuu pelkästään siitä, että etenkin radioamatöörit ja elektroniikan harrastajat ovat yleisesti ottaen huomattavasti keskivertoa älykkäämpiä. Kun taas keskimääräinen autoharrastaja on siinä keskiverron tasolla tai jopa alle.

No nyt

No joo, edelleenkin peräänkuulutan sitä kuka lasketaan "autoharrastajaksi", otetaanko jokainen 18v jonne lukuun joka ehkä juuri osaa öljyt vaihtaa ja sen suhina ilmanputsarin vai lasketaanko vaan "vakavammat" rakentajat ja mites keräilijät/ajajat jotka ei tiedä parhaimmillaan yhtään mitään tekniikasta mutta ajaminen on kivaa ja pinkkaa löytyy ulkoistaa rakentelut jne.

 

[Tellervo]

Itselle aikanaan OY TTK:ssa opetettiin ettei milloinkaan pidä käyttää jakoavainta vaan aina kiintoavainta ;-)

Minulle on opetettu, että kiintoavaimen voi heittää metallinkeräykseen. Lenkkiavaimet ja hylsyt on ruuvien kiertämiseen

Jos vaikka kuristat talon ilmanvaihtokanavia, niin putkiston painehäviö kasvaa, jolloin puhaltimen tuottama paine kasvaa.

Pumppu, tässä tapauksessa puhallin, ei koskaan tuota painetta vaan tilavuusvirtaa. Järjestelmässä pumpun jälkeen olevat komponentit tekevät paineen.

Pätemistä vartenhan tämä ketju on avattu, eiks niin

 

[allapo]

Olen aloituspostaajan kanssa erimieltä hifi harrastajista ja IT-harrastajista siltä osin että en heidän "syvällistä teknistä tietoaan" lähtisi nostamaan yhtään välttämättä autoharrastajan yläpuolelle.

Elektroniikka ja radioamatööreistä en osaa sanoa kun en tiedä koko touhusta, mutta uskoisin että siinä pitää jonkun verran enemmän olla sitä teknistä ymmärrystä siitä harrastuksesta että voi sitä ylipäänsä harjoittaa.

Autoharrastus käsitteenä on laaja, mutta näin periaatteessa jos nyt puhutaan vaikka auton korjaamisesta ja virittämisestä niin sehän nimenomaan tulee tekemisen kautta se taito eikä siinä tartte mitään diplomi insinöörin tasoista teoriaa olla takana. Lisäksi aika monet osat ym. tiedetään jo ennakolta mikä kestää paremmin kuin alkuperäisosa tai toisinpäin. Samoin harrastajat vaihtaa kokemuksia eri osa-alueista ja tieto karttuu sitäkautta.

Hifi harrastukseen riittää hyvä kuulo ja jos on varakkuutta niin pääsee sitten highendistelemään siinä samalla. Siinäkin harrastajissa on niitä dippainsinööri taajuus viiva tasainen näkemyksiä ja sitten niitä mutulla ja korvakuulolla meneviä jotka luottavat siihen (vaikka olisivatkin äänitekniikan tohtoreita tai diplomi insinööreejä)

IT harrastajista en missään nimessä vedä johtopäätöstä että osataan keskustella tarkasta teknisestä datasta yhtään sen paremmin kuin autoharrastajat.

 

[allapo]

Molemmissa on kyse painehäviöstä.



Jos vaikka kuristat talon ilmanvaihtokanavia, niin putkiston painehäviö kasvaa, jolloin puhaltimen tuottama paine kasvaa.

Kanaviston painehäviö kasvaa, jolloin puhaltimen tuottaman paineen pitää voittaa painehäviö?

 

[munse]

Pumppu, tässä tapauksessa puhallin, ei koskaan tuota painetta vaan tilavuusvirtaa. Järjestelmässä pumpun jälkeen olevat komponentit tekevät paineen.

Näinhän se on. Kytkemätön eli kuormaton pumppu tuottaa tilavuusvirtaa, mutta paine on periaatteessa nolla.

Toisaalta tilavuusvirtakin riippuu siitä, mihin pumppu kytketään, ei pelkästään paine. Tai pikemminkin paine ja tilavuusvirta riippuvat toisistaan, ja tämä riippuvuus on erilainen joka pumpulle (ominaiskäyrä).

On ehkä filosofinen kysymys, tuottaako pumppu tilavuusvirtaa mutta ei painetta. Tuottaako auton moottori pyörimisliikettä mutta ei vääntöä? Ilman kuormaa vääntöä ei moottorilla periaatteessa ole kuten pumpullakaan painetta, mutta pyörimisliikettä moottorilla on tällöinkin kuten pumpulla tilavuusvirtaa.

Pätemistä vartenhan tämä ketju on avattu, eiks niin

Tottakai

 

[munse]

Kanaviston painehäviö kasvaa, jolloin puhaltimen tuottaman paineen pitää voittaa painehäviö?

Kyllä. Tarkemmin sanottuna ei pidä "voittaa" vaan vastata. Kuorma eli painehäviö on periaatteessa yhtä suuri kuin pumpun tuottama paine.