Onnisen lehdessä hyvä esimerkkikuva "väärästä" asennuksesta: Onninen-asiakaslehti 1/22—Page 14
Liian lähellä lumiestettä vai onko tässä joku muukin ongelma?Onnisen lehdessä hyvä esimerkkikuva "väärästä" asennuksesta: Onninen-asiakaslehti 1/22—Page 14
Tää on kyllä mielenkiintoista. JOs ne on liian lähellä tulee lumi yli niistä, joka on paneeleiden tuoton kannalta hyvä asia. Toisaalta salliiko laki tuollaisen. Joku voi jäädä katolta tulevan lumen alle ja vaikka kuolla.Mitäs haittaa tuosta voi olla, jos lumiesteet on liian lähellä? Onko jollain kokemuksia?
Yleensä lumi esteet laitetaan kulkuteiden kohdille, ja kuvan tapauksessa esteistä ei ole mitään hyötyä. Toivottasti kukaan ei jää alle kun laappelta tulee lumet loskakelillä alas.Mitäs haittaa tuosta voi olla, jos lumiesteet on liian lähellä? Onko jollain kokemuksia?
En ymmärrä mikä ongelma? Tossa on invertterin persus missä paikat liittimille eikä niitä voi kytkeä mitenkään muuten.
Eikös tuossa mene musta ja punainen päällekkäin, vain johtimien suojakuoret välissä ?
Liekö kenties osittain aiheellista saivartelua piuhojen erillään pitämiseen. Nuo 1000V kaapelit - ainakin kunnolliset - on testattu 6500V jännitteellä, joten ilman vauriota niihin ei valokaarta synny.En ymmärrä mikä ongelma? Tossa on invertterin persus missä paikat liittimille eikä niitä voi kytkeä mitenkään muuten.
Näinpä. Erilleen asentaminen ei kuitenkaan sinällään maksa sen enempää eikä siitä ainakaan haittaa ole, joten kannattaa ainakin harkita asennuksessa / kysästä asiasta asentajan mielipidettä.Liekö kenties osittain aiheellista saivartelua piuhojen erillään pitämiseen. Nuo 1000V kaapelit - ainakin kunnolliset - on testattu 6500V jännitteellä, joten ilman vauriota niihin ei valokaarta synny.
Kyllä mä sen ymmärrän, että lumi ei pysy katolla. Mutta onko siitä jotain haittaa paneeleille, kun esteet on lähellä?***
Yleensä lumi esteet laitetaan kulkuteiden kohdille, ja kuvan tapauksessa esteistä ei ole mitään hyötyä. Toivottasti kukaan ei jää alle kun laappelta tulee lumet loskakelillä alas.
Suositellaan että paneelin ja lumiesteen välissä olisi 300mm tyhjää tilaa
Tuo punainen kaapeli joka naputettu seinään kiinni, niin sen ja mustan kaapelin välissä useita senttejä väliä ?En ymmärrä mikä ongelma? Tossa on invertterin persus missä paikat liittimille eikä niitä voi kytkeä mitenkään muuten.
Eikä siinä ole mikään päällekäin, useampia senttejä välissä minkä näkee kuvasta aika selkeästi.
Vastaava setti eri kuvakulmasta:
Kattokiskot ovat mielestäni liian lähellä paneelin päitä. Olen juuri itse asentamassa paneeleita ja tehnyt katolla paneelikiinnikkeiden ja kiskojen asennuksia tiilikatolle. Longin paneeleissa kiinnityskiskot ohjeistettiin asentamaan paneelin päästä mitattuna neljännes paneelin pituudesta ±50 mm. Paneelien pituus on n. 1750 mm, joten kiskon etäisyys paneelin päästä on ~390-490 mm.Onnisen lehdessä hyvä esimerkkikuva "väärästä" asennuksesta: Onninen-asiakaslehti 1/22—Page 14
Hyvin tuottaa Hanwat. 5.7kw edestä paneeleita, invertteri 5.5kw.Soittelivat viime viikolla oomilta ja tarjosivat 410 W Q.PEAK DUO ML-G10 -paneelia 400 W Znshinen tilalle.
Itse pidän tuota molemminpuolista lasirakennetta sen verran parempana etten tarttunut tuohon tarjoukseen vaikka olisi saanut asennuksen jo tämän kuun loppuun.
Alunperin tarjotut paneelit tulee ennen talvea jos ehtii. Muuten asennus keväällä kun lumi ja jää ei haittaa.
Ymmärsinkö oikein, että asennuksen jälkeen kesti vielä kuukauden että sait kytkeä voimalan käyntiin..
Kysyin että voinko mä tehdä verkkoyhtiöön ilmon aurinkovoimalasta. Sanoi että ei, he tekevät. Menee viikko heillä ja viikko sähkönsiirtoyhtiöllä.
Kaks viikkoa myöhemmin soitin siirtoyhtiölle ja kyselin onko tullut ilmoitusta. Ei ollut.
Tein itse ilmoituksen, meni noin 15min aikaa ja soitin perään. Ilmoitus kuitattu vastaanotetuksi ja menee kaksi viikkoa käsittelyyn.
Hienoa OOMI!
Nyt laitoin hakemuksen sisään ja pitäs odottaa vielä kaksi viikkoa että saan luvat.Ymmärsinkö oikein, että asennuksen jälkeen kesti vielä kuukauden että sait kytkeä voimalan käyntiin.
Et viitsisi laittaa asennuksesta valokuvaa?Nyt laitoin hakemuksen sisään ja pitäs odottaa vielä kaksi viikkoa että saan luvat.
Saekin sähköasentaja kytki voimalaitoksen päälle kyllä asennuksen jälkeen, sanoi että tämä verkkoyhtiö ei siitä valita. Näinhän siis ei saisi tehdä.
Yritän saada siis normiluvan läpi, jotta saan tehtyä myyntisopimuksen.
Sopiiko udella mikä kaikki meni asennuksessa tai jo ennen sitä pieleen? Ja mikä asennusporukka oli kyseessä, kun Oomilta tilatessa ei mitään takuuta sen suhteen kuka tulee asentamaan...Oomi farssi tosin jatkui asennuksen jälkeen.
No Mitä eroa on Hanwat paneeleilla Zhinshinen paneeleihin ?Hyvin tuottaa Hanwat. 5.7kw edestä paneeleita, invertteri 5.5kw.
32kwh paras päivän tuotto elokuussa. Monellakaan ei niin hyvin tuota paneelit. Hanwassahan on parempi tehokkuusluku ja uudempaa tekniikkaa kuin ZnShinet olivat.
Tein mielestäni oikean ratkaisun ottaa nuo paneelit, kun tuli melkein 300w enempi paneleleitakin nuo 410w vs znshinen 390w
Asennus meni hyvin. Aikataulu venähti kuukaudesta kolmeen.Sopiiko udella mikä kaikki meni asennuksessa tai jo ennen sitä pieleen? Ja mikä asennusporukka oli kyseessä, kun Oomilta tilatessa ei mitään takuuta sen suhteen kuka tulee asentamaan...
Znshine paneelit ovat lasilasia ja pienemmällä hyötysuhteella. Myös kokomustia.No Mitä eroa on Hanwat paneeleilla Zhinshinen paneeleihin ?
Mulla on nämä paneelit. Ovat tyylikkäät ja tuottavat sähköä. Mitä muuta näistä voisi sanoa. Jasolarin kiinalaisia paneeleita nuo ovat...Minkäslaisia paneeleita nää on ? Onko tietoa?
GEF-380-HM120 F35 Black
Perusmaksua en ole nähnyt. Joillakin yhtiöillä on ilmoitettuna marginaali mitä ottavat spot-hinnasta pois ostaessa, ja joillakin siirtoyhtiöillä on hyvin pieni kWh-pohjainen taksa käytössä.Vaatiiko verkkoyhtiö jotain perusmaksua(KK) siitä, että saa myydä ylimääräisen sähkön verkkoon? Vai onko se leivottu siihen KW hintaan mitä hyvittävät?
No ainakin sellaisen huomion heittäisin että 25A keskukseen jota syöttävät 25A sulakkeet ei voi laillisesti kytkeä minkäänlaista aurinkosähköjärjestelmää.Ajattelin kysellä onko täällä mielipiteitä mitä asioita ottaisitte huomioon/miettisitte erityisesti taloyhtiöasennuksessa. (Jos parempi topici löytyy aiheeseen niin voi myös siirtää sinne).
- Kyseessä rivitaloyhtiö missä yhtiö koostuu paritaloista.
- Jokaisella perheellä on omat sähkökeskukset eteisessä ja asunnot on sähkölämmitteisiä.
- 3x25A pääkytkimet ja 25A in pääkeskukset.
- Toinen lape on etelään, toinen pohjoiseen. Tiilikatto kyseessä.
- Asuntojen sähkökulutukset pyörii noin 10-18k kwh / vuosi haarukassa.
Onko ajatuksia asiaan toteutukseen liittyen, laitteisiin, asennukseen / muita vinkkejä.
Puhuttiin asuntojen keskuksista. Taloyhtiön SPK on varmasti >250A. Sen perään kyllä joutaa vähän isompikin aurinkopaneelijärjestelmä.No ainakin sellaisen huomion heittäisin että 25A keskukseen jota syöttävät 25A sulakkeet ei voi laillisesti kytkeä minkäänlaista aurinkosähköjärjestelmää.
Keskuksen nimellisvirran tulee olla vähintään yhtä suuri kuin sille tulevan nousun sulakkeet + invertterille menevät sulakkeet/johdonsuojat.
Noh ap mainitsi paritalot joten olettaisin että lappeet ovat erillään. Kai se energia pitää jotain narua pitkin siirtää sinne pääkeskukselle jos tarkoituksena on tehdä yksi iso järjestelmä?Puhuttiin asuntojen keskuksista. Taloyhtiön SPK on varmasti >250A. Sen perään kyllä joutaa vähän isompikin aurinkopaneelijärjestelmä.
Mutta onko sitten helpompi myydä kaikki sähkö, ja hyvittää esim. vastikkeissa neliöiden mukaan. Vai miten tuo kannattaisi toteuttaa? Kiinnostaa meinaan itseänikin.
Kyllä sillä puhelimen lataa, mutta eipä juuri muuta.Saako 15 w paneelilla pyyhkiä persettä vai olisiko riittävä puh latailuun/valoihin? Jos harrastusmielessä vaan räpeltäisi jotain turhaa
Entä, jos panostaa pari kymppiä lisää ja ostaa 30w tai 50w paneelin?Kyllä sillä puhelimen lataa, mutta eipä juuri muuta.
No sillä lataa pari puhelinta tai järjestää jonkun ulkovessan tai hyvin vaatimattoman erämökin valaistuksen.Entä, jos panostaa pari kymppiä lisää ja ostaa 30w tai 50w paneelin?
No saa 50W paneelilla, teoriassa jos optimaalisesti asennettu, ~40-50kWh/vuodessa. Tietysti sitten pitää olla akkuja mihin sen energian lykkää.No sillä lataa pari puhelinta tai järjestää jonkun ulkovessan tai hyvin vaatimattoman erämökin valaistuksen.
No samaa suuntaa mitä arvelin, mennään näillä juupsNo sillä lataa pari puhelinta tai järjestää jonkun ulkovessan tai hyvin vaatimattoman erämökin valaistuksen.
Kiitoksia tästä! Vinkkisi ansiosta löytyi varsin kiinnostava loppuraportti aussien testistä: https://arena.gov.au/assets/2018/05/lithium-ion-battery-testing-public-report-12.pdfXylitoli, jossain on jonkun australian energiaviraston tai vast akkutesti ja kyllä ne parhaat akut tuhansia syklejä ovat kestäneet. Sonyn ja pylontechin lifepot oli ihan parhaasta päästä.
Lataus ja purkuvirrat ovat tosiaan speksien mukaan suhteellisen pienet kapasiteettiin nähden.Kyllähän lifepon hyviin ominaisuuksiin kuuluu iso syklikesto ja turvallisuus. Huonoina puolina sitten pienempi energiatiheys ja hinta ( myös pienemmät purku virrat muistaakseni).
Etkai tuota "akkua" aio suoraan paneeleihin kytkeä? Siinähä on CAN-väylät yms., jonka kautta lataussäädin kommunikoi sen kanssa. En tuota kampetta tarkemmin sisäisesti tunne, mutta onko tuossa kennojen LiFePojen + ja - päät suoraan noissa DC-liittimissä? Johan nuokin kennot räjähtävät heti ensimmäisellä kerralla, jos ilman mitään suojauksia ylilataa ja vielä valtavilla virroilla Jokin älykäs lataussäädin kai tuossa on pakko olla välissä. Eli lataussäätimeltä ei pitäisi tulla mitään ylisuuria latausvirtoja missään tilanteessa.Lataus ja purkuvirrat ovat tosiaan speksien mukaan suhteellisen pienet kapasiteettiin nähden.
Speksi: " Lataus-/purkausvirta: Suositus 37A, enintään 74A " --> Tämä vastannee 0,5-1C
Tässä asennuksessa tuohon tyypillisesti kohdistuu kuitenkin alle 0,1C kuormitus, joten purkuvirran rajallisuuden ei pitäisi olla ongelma. Raskaammin kuluttavien laitteiten päälläoloa tapahtuu käytännössä vain auringon paistaessa jolloin niiden käyttämä teho ei kierrä akuston kautta.
Latausvirran kanssa ollaankin jo lähempänä rajoja. Teoriassa 5kWp paneeleista 48V järjestelmään virtaa olisi tarjolla lähemmäs 100A. Nyt kun niistä puolet on etelään ja puolet länteen, niin käytännössä tuo maksimi latausvirta 74A on lienee riittävä, varsinkin kun päällä olevien laitteiden kulutus vähennetään.
Hetkellisesti akustolle voi tulla jänniä kuormitus tilanteita "maaliskuussa" pakkasella, täydellä paisteella, ja kun laitteita on päällä useilla kilowateilla JA pieniä pilviä satunnaisesti peittää auringon minuuteiksi ja sitten taas paistetta täysillä.
Kertainvestointina hinta on melko kova (jos vaikka vertaa vastaavaan tehovarantoon "vapaa-ajan lyijyakkuina"). Toisaalta jos tämä kestää sen 15v niin hintaa tulee se sata euroa vuosi. Tuolla ajalla mainittuja lyijyakkuja olisi kulunut ehkä tuplahinnalla, perustuen omiin melko huonoihin kokemuksiin niistä.
Taitaa olla aika mahdoton ladata noita akkuja pakkasessa ja purkamisenkin kanssa on niin ja näin pakkasessa.Hetkellisesti akustolle voi tulla jänniä kuormitus tilanteita "maaliskuussa" pakkasella, täydellä paisteella, ja kun laitteita on päällä useilla kilowateilla JA pieniä pilviä satunnaisesti peittää auringon minuuteiksi ja sitten taas paistetta täysillä.
Olet oikeassa, luonnollisestikkaan LFP akkuja ei tule ladata pakkasessa!Taitaa olla aika mahdoton ladata noita akkuja pakkasessa ja purkamisenkin kanssa on niin ja näin pakkasessa.
Offgrid-paikassa tuollaiset akut pitäisi asentaa kellariin tai muuhun paikkaa jossa on aina lämpöasteita.
Heh - tämä oli jo aika hauska. - Paneeliston VoC on >150V, eli suora kytkentä joko polttaisi akuston BMS:n tai mikäli BMS olisi niin pätevä että se ei kärähdä, niin se ehken ajaisi akuston off-lineksi. Eli missään tapauksessa Suora kytkentä ei toimi.Etkai tuota "akkua" aio suoraan paneeleihin kytkeä? Siinähä on CAN-väylät yms., jonka kautta lataussäädin kommunikoi sen kanssa. En tuota kampetta tarkemmin sisäisesti tunne, mutta onko tuossa kennojen LiFePojen + ja - päät suoraan noissa DC-liittimissä? Johan nuokin kennot räjähtävät heti ensimmäisellä kerralla, jos ilman mitään suojauksia ylilataa ja vielä valtavilla virroilla Jokin älykäs lataussäädin kai tuossa on pakko olla välissä. Eli lataussäätimeltä ei pitäisi tulla mitään ylisuuria latausvirtoja missään tilanteessa.
Edit: Jos siinä off-grid systeemissäsi on myös invertteri samassa, niin kai se huolehtii myös sen, ettei purkuvirta ylity.
Siis joku tämmöinen:
Itse näkisin tässä sen ongelman, että mikäli kaikille katoille ei aurinko paista saman verran, niin periaatteessa jotkut talot eivät välttämättä olisi kiinnostuneet tästä vaihtoehdosta yhtä paljon kuin toiset. Siinä mielessä tasapuolisuutta toisi se, että kaikki sähkö jakautuu tasaisesti käyttäjien kesken.Tuntuisi että ainoa järkevä ratkaisu olisi jokaisen katolla "oma" paneeli järjestelmä ja inventteri/Mini inventteri ja kytkentä jokaisen omaan keskukseen, mutta nuo 25a In keskukset lienee ongelma.