Audiopro addon three ja vahvarin korjaus

[401Unauthorized]

Varastossa ollut jo vuosikausia tuollainen vanha Audiopro:n 2.1-setti. Oli vanhemmalla käytössä, kunnes pimeni. Subbarin yhteydessä oleva vahvistinmoduuli polttaa sisällä olevan sulakkeen melkein heti, kun laitteeseen laittaa virrat. Uusi sulake ei kestä. Tuolle olisi nyt käyttöä vaikka arvoahan tuolla ei juuri ole.

Mistähän kannattaisi lähteä etsimään vikaa? Konkissa ei näy päälle päin vikaa ja mikään muukaan komponentti ei näytä epäilyttävältä omaan silmään. Hyvä yleismittari sekä kolvi löytyy. Esim. konkkia on tullut vaihdeltua paljonkin menneisyydessä.

 

[Uutta matoa koukkuun]

Unohda, et osaa korjata. Yrititkö edes mitata oikosta ensiöpuolelta?

 

[401Unauthorized]

No onpas sulla "hyvä" asenne. Tarkoitus olisi nimenomaan opetella. Ootko itse ulostautunut ihan suoraan kohdusta kolvi kädessä? Ei tuo elektroniikka mitään rakettitiedettä ole. Hyvin loogista se on ja se on erittäin tuttua se. Mitään sellaista en tee, mitä en ymmärrä ja johon liittyy isompia riskejä.

Hyviä vinkkejä siis kaivataan. En ole vielä mittaillut mitään, mutta tuo muuntajan mittaus on varmaan sitten ensimmäinen askel.

 

[Uutta matoa koukkuun]

Muuntajan mittaus ei ole ensimmäinen askel, eikä mikään seuraavistakaan askeleista.

Tasasuuntaajan ja hakkurikiven mittaus sen sijaan on.

 

[Jack W]

Pääteaste rikki, veikkaan. Se alumiinijäähyssä kiinni oleva 15 jalkanen lutikka, ehkä joku TDA 72xx olisiko TDA 7293 tai TDA7294.

 

[401Unauthorized]

Pitääpä purkaa tuo pienempiin osiin huomenna ja tsekata, mikä se on tarkalleen. Pystyykö sitä mittamaan helposti, että onko vika tuossa? Näköjään esim. AliExpressissä on myynnissä paljon feikkikomponentteja. Mikähän olisi suositeltava ja myös kustannuksiltaan kohtalainen paikka tilailla komponentteja? Itse ostellut aiemmin esim. UralTonelta ja AliExpressistä.

 

[401Unauthorized]

Näyttää olevan TDA7379. Tuo nyt olisi ainakin helppo vaihtaa. Päällisin puolin tuossa ei kyllä näy mitään erikoista, että olisi esim. kärähtänyt. Eipä ole kalliskaan, mutta toimituskulut aika kovat monessa paikassa.

 

[Nenolanjones]

Sitten pitää seuraavaksi tietysti miettiä, että onko pääteaste vain rankan käytön takia antautunut, vai onko joku muu komponentti pettänyt ja antanut esim ylijännitettä pääteasteelle? Tämä tietysti selviää ainakin osittain silloin kun uuden pääteasteen vaihtaa paikalleen

En valitettavasti osaa auttaa asiassa eteenpäin, totesin vain millaisiin pulmiin itse joskus näiden kanssa törmännyt. Elektroniikka kyllä kiinnostaa omalla tavallaan mutta koskaan en ole kunnolla oppinut noita erilaisia kytkentöjä tulkitsemaan ja vikadiagnoosia tekemään

 

[401Unauthorized]

Sitten pitää seuraavaksi tietysti miettiä, että onko pääteaste vain rankan käytön takia antautunut, vai onko joku muu komponentti pettänyt ja antanut esim ylijännitettä pääteasteelle? Tämä tietysti selviää ainakin osittain silloin kun uuden pääteasteen vaihtaa paikalleen

Erittäin hyvä pointti. Sama oli mielessä minullakin. Ei pitäisi kyllä johtua ainakaan luukuttamisesta tai rankasta käytöstä, kun setti oli eläkeläismummelin käytössä :-D

 

[Jack W]

Eläkeläismummelithan ne vasta luukuttavatkin kun kuulo on heiketynyt ajansaatossa, että eiköhän se pääteaste ole ylikuormittunut ja kyr...siis kärähtänyt
Kerroppa mikä tän Audio Pro 2.1 systeemin mallimerkki on jos löytyisi kytkis netistä, niin voisi silmäillä sitä. Oothan tarkistanut mahdolliset pullistuneet elkot, näkyykö vuotaneita, sehän se ensimmäisenä täytyy nykyään tarkistaa?

 

[401Unauthorized]

Eläkeläismummelithan ne vasta luukuttavatkin kun kuulo on heiketynyt ajansaatossa, että eiköhän se pääteaste ole ylikuormittunut ja kyr...siis kärähtänyt
Kerroppa mikä tän Audio Pro 2.1 systeemin mallimerkki on jos löytyisi kytkis netistä, niin voisi silmäillä sitä. Oothan tarkistanut mahdolliset pullistuneet elkot, näkyykö vuotaneita, sehän se ensimmäisenä täytyy nykyään tarkistaa?

No tottapa tuo on. "Mitäääää...mitää.. en kuule...puhu kovempaa"

Yritin katsella mallimerkintää, mutta sellaista ei löydy kyllä mistään. Ainoa on tuo Addon Three Subwoofer. Aika vähän löytyy enää tietoa. Ohjekirjan löysina, mutta sekin on muutaman sivun läpyskä. Mitään järkeähän tuota ei varmaan olisi korjata, mutta itse pyrkinyt korjailemaan kaikki, mitä voi, niin maailma ei täyty ihan niin nopsaan paskasta :-D

Kaikki elkot näyttävät hyviltä - ei mitään pullistumia tai vuotoja. Tokihan siellä voi silti olla joku viallinen. Pitäisi melkein hommata sellainen halpa ESR-mittari kiinanpojilta, niin voisi mittailla elkot paikallaan aina, kun tarvetta. Mitään muitakaan epäilyttäviä komponentteja ei osunut silmiin, kun kävin tuon läpi suurennuslasin kanssa. Tasonsäätöpotikan pinnien kohdalla piirilevyllä on vähän jotain valkoista töhnää ja siinä vieressä yksi pieni elko, mutta sekään ei ole pullistunut ja näyttää ihan ehjältä.

 

[levari666]

2. Kuvassa U5 onko mustunut? Pisti vain silmään.
Korjasin Audio Pro Blue Diamond V3 oli yksi kerko palanut. Otin yhteyttä valmistajaan heidän kotisivujen kautta ja sain service manualin jossa komponenttien mitoitus. Hyvää palvelua ja sai kaiutin jatkoaikaa (eikä tarvinnut avata toista kaiutinta komponentin arvon mittaukseen)

 

[401Unauthorized]

2. Kuvassa U5 onko mustunut? Pisti vain silmään.
Korjasin Audio Pro Blue Diamond V3 oli yksi kerko palanut. Otin yhteyttä valmistajaan heidän kotisivujen kautta ja sain service manualin jossa komponenttien mitoitus. Hyvää palvelua ja sai kaiutin jatkoaikaa (eikä tarvinnut avata toista kaiutinta komponentin arvon mittaukseen)

Livenä se näyttää ihan normaalilta. Tuossapa kans hyvä vinkki. Pitääpä laittaa postia valmistajalle. Ajattelin etukäteen, että se voi olla ajanhukkaa, mutta jos sieltä on tullut noin hyvää palvelua, niin koitetaanpas tuotakin.

 

[401Unauthorized]

No niin. Nyt on sitten kaavioita koko rahan edestä

 

[velijuhani]

Keskiviikon kuvassa tadaa-piirin takakoipien juotokset ovat huonot (juotteen määrä, juotteen leviäminen ja juotteen peittävyys).
En tiedä onko tuolla vikaan mitään osuutta mutta korjata ne kannattaa jos kuntoon laitat.
Yleensä ottaen pääteastekomponenttien jalkojen juotosten tarkastus on perusjuttuja, ne kun kuumenevat ja jäähtyvät ja jossain vaiheessa juotos viruu ja muodostuu kylmäjuotos joka joskus yhdistää joskus ei.

 

[Kustu]

No eikö kannattaisi irrottaa se TDA ja kattoo palaako sulake?

 

[401Unauthorized]

No eikö kannattaisi irrottaa se TDA ja kattoo palaako sulake?

Pitää ekana hommata sopivia sulakkeita. Tyyppi näyttää olevan T1AL 250V for 230V. Eli siis hidas 1 ampeerin sulake (lienee keraaminen sopiva). Eipä löydy ihan perusputiikista. Tuo viimeinen L taitaa myös olla vähän harvinaisempi. Olisi hyvä, jos saisi jotenkin haarukoitua, että tarvitseeko tilata jotain muuta samalla. Joku 30€ ehkä maksimi, mitä tän korjaaamiseen kannattaa laittaa.

Jos sen TDA:n irrottelee, niin kiertääkö virta sitten enää sinne, minne sen pitäisi normaalisti, kun menee ton läpi? Eli kertooko se mitään, jos sulake ei silloin pala, kun tuo on irti?

 

[Hyrava]

Pitää ekana hommata sopivia sulakkeita. Tyyppi näyttää olevan T1AL 250V for 230V. Eli siis hidas 1 ampeerin sulake (lienee keraaminen sopiva). Eipä löydy ihan perusputiikista. Tuo viimeinen L taitaa myös olla vähän harvinaisempi. Olisi hyvä, jos saisi jotenkin haarukoitua, että tarvitseeko tilata jotain muuta samalla. Joku 30€ ehkä maksimi, mitä tän korjaaamiseen kannattaa laittaa.

Jos sen TDA:n irrottelee, niin kiertääkö virta sitten enää sinne, minne sen pitäisi normaalisti, kun menee ton läpi? Eli kertooko se mitään, jos sulake ei silloin pala, kun tuo on irti?

Kyllähän tuon vahvistinpiirin irroittaminen kertoo paljonkin. Jos sulake palaa edelleen kun tuo on irti niin vika on jossain muualla kuin TDA:ssa. Jos sulake ei enää pala niin syyllinen on joko vahvistinpiiri tai sen perässä olevat kaiuttimet, näin yksinkertaistaen sanottuna. Noista postaamistasi skemoistahan sinä näet mihin tuo vahvistinpiirin irroittaminen vaikuttaa.

Ja näin testaamiseen varmaan kelpaa joku sinnepäin olevakin sulake, ei tuossa pitäisi mikään 500mA hidas sulakekaan nopeassa testissä palaa kun ei luukuteta täysillä poppia. Eli jos on edes jotain suunnilleen samanlaista sulaketta jemmassa niin voi sillä testailla, kunhan nyt ei mene laittamaan mitään hirveän paljon isompaa sulaketta.

 

[boing]

Mouserilta tai tuolta osia Starelec Oy

 

[401Unauthorized]

Ei löytynyt edes mitään sinne päin sulakkeita suoraan paikanpäältä, joten tilaukseen meni. Homma jatkuu, kun saan sulakkeet. Pitää tarkistaa vielä, että palaako sulake, kun kaikki ylimääräiset liittimet ovat irti ja tehdä vähän mittauksia. Tässä on tullut imettyä vähän lisää tietoa virtalähteistä, vahvistimista ja niiden korjaamisesta sekä diagnostiikasta. Ajattelin myös napata tuon 7379-vahvistinpiirin irti, kun ne juotokset ovat tosiaan melko heikkotasoiset. Uusi piiri ei ole kallis, mutta pitää nyt aluksi kuitenkin varmistaa, onko se rikki vai ehjä.

 

[401Unauthorized]

Osa komponenteista on liimattu jollain elastisella kumiliimalla tms ja tiukassa on. Piirilevyä ei edes saa irti ilman, että poistaa liimauksia. Ymmärrettävää kyllä, kun tuo on kiinni "subbarissa", joten tärinää riittää.

 

[401Unauthorized]

Perjantain kunniaksi tämän projektin pariin. Tein vähän perusmittauksia ja löysin joitakin epäilyttäviä komponentteja. Ensimmäisenä tuli vastaan resistori D14, joka vaikutti olevan oikosulussa, mutta sitten huomasinkin, että sehän on 0 ohmin vastus eli lienee joku "jumpperi", sulakkeen korvike tms.

Diodi D1 antaa mitattaessa molempiin suuntiin jännitteen alenemaksi 0.027V. Virta kulkee molempiin suuntiin. Se lienee siis kaput.

Zener diodi ZD1 antaa dioditestillä mitattaessa arvoiksi 0.6 (piippaa) ja 2.7. Ovatko nuo arvot nyt ok?

Vastus R19 ei täsmää spekseihin. Speksien mukaan molempien, R17 ja R19, pitäisi olla 1M. R17 on n. 1M (nousee tuohon mitattaessa) ja R19 on aluksi alle 500k, mutta nousee koko ajan. En jaksanut odotella, että nousisiko tuonne spekseihin asti, kun nousee aika hitaasti. Miksihän se käyttäytyy noin? Vaikuttavatko muut vieressä olevat vastukset tms? Onko ok?

Mittasin RS401 rectifierin toimivaksi sekä myös tuon N-MOSFET:in (Q1). Konkkien mittaus odottaa vielä hetken ESR-mittarin saapumista...

Sulakkeita on myös kohta saatavilla, mutta en taida heittää tuota vielä virtoihin, kun sitten jo tyhjenneet konkat ovat täynnä virtaa. Tuo isoin mötikkä on varmasti jo todella vaarallinen. Uskaltaako tuollaisen varauksen purkaa jollain omalla hauenleuka-piuha-vastus-virityksellä vai mikä olisi paras keino. Ruuvarilla nyt ei ainakaan

 

[Hyrava]

Perjantain kunniaksi tämän projektin pariin. Tein vähän perusmittauksia ja löysin joitakin epäilyttäviä komponentteja. Ensimmäisenä tuli vastaan resistori D14, joka vaikutti olevan oikosulussa, mutta sitten huomasinkin, että sehän on 0 ohmin vastus eli lienee joku "jumpperi", sulakkeen korvike tms.

Diodi D1 antaa mitattaessa molempiin suuntiin jännitteen alenemaksi 0.027V. Virta kulkee molempiin suuntiin. Se lienee siis kaput.

Zener diodi ZD1 antaa dioditestillä mitattaessa arvoiksi 0.6 (piippaa) ja 2.7. Ovatko nuo arvot nyt ok?

Vastus R19 ei täsmää spekseihin. Speksien mukaan molempien, R17 ja R19, pitäisi olla 1M. R17 on n. 1M (nousee tuohon mitattaessa) ja R19 on aluksi alle 500k, mutta nousee koko ajan. En jaksanut odotella, että nousisiko tuonne spekseihin asti, kun nousee aika hitaasti. Miksihän se käyttäytyy noin? Vaikuttavatko muut vieressä olevat vastukset tms? Onko ok?

Mittasin RS401 rectifierin toimivaksi sekä myös tuon N-MOSFET:in (Q1). Konkkien mittaus odottaa vielä hetken ESR-mittarin saapumista...

Sulakkeita on myös kohta saatavilla, mutta en taida heittää tuota vielä virtoihin, kun sitten jo tyhjenneet konkat ovat täynnä virtaa. Tuo isoin mötikkä on varmasti jo todella vaarallinen. Uskaltaako tuollaisen varauksen purkaa jollain omalla hauenleuka-piuha-vastus-virityksellä vai mikä olisi paras keino. Ruuvarilla nyt ei ainakaan

Mittasitko tuon D1 sen ollessa kytkennässä? Siinähän on rinnalla 22ohm vastus joka päästää jännitettä molempiin suuntiin, eli sitä ei oikein voi luotettavasti mitata kytkennässä ollessa.

Tuon zenerin arvot voivat olla tai olla olematta oikein, riippuu vähän mittarista jaksaako mittari antaa riittävästi jännitttä dioditestialueella ja saattaa olla että dioditesti näyttää opton kollektori-emitteri -välistä jotakin kun se on rinnalla.

Vastuksissa vähän sama homma, niitäkin (varsinkin megaohmiluokan) on aika huono mitata kytkennässä kiinni kun esimerkiksi konkat aihauttavat juuri tuota arvon vaeltamista mittarissa.

Ja tuon kokoluokan konkkia en niinkään pitäisi vaarallisina, korkeintaan kivuliaina kun ne sattuu sormenpäähän purkamaan. Ja nuo voi purkaa vaikka hauenleukajohdolla jossa on välissä vaikkapa joku muutamien satojen kilo-ohmien vastus (tai pienemmälläkin jos nopeammin haluaa tyhjäksi), lähinnä se ruuvarilla konkkien purkaminen tekee huonoa konkille kun purkautuvat niin nopeasti. Ei noissa konkissa muutenkaan varaus kovin kauaa pysy kun ympärillä oleva kytkentä kuitenkin purkaa ne tyhjäksi, muutamien konkkien vieressähän on rinnalle ihan vastuskin kytketty.

 

[401Unauthorized]

Mittasitko tuon D1 sen ollessa kytkennässä? Siinähän on rinnalla 22ohm vastus joka päästää jännitettä molempiin suuntiin, eli sitä ei oikein voi luotettavasti mitata kytkennässä ollessa.

Joo, nyt älyän, että eihän sitä voi noin mitata. Jos olisivat ei smd-komponentteja, niin eikös riittäisi, että juottaisi yhden jalan irti jommasta kummasta? Ja onko nyt niin, että tuo, että vastus on pieni, aiheuttaa sen, että ei voi mitata paikallaan. Jos olisi resistanssiltaan iso, niin sitten ei vaikuttaisi merkittävästi - vai menikö mönkään?

 

[Hyrava]

Joo, nyt älyän, että eihän sitä voi noin mitata. Jos olisivat ei smd-komponentteja, niin eikös riittäisi, että juottaisi yhden jalan irti jommasta kummasta? Ja onko nyt niin, että tuo, että vastus on pieni, aiheuttaa sen, että ei voi mitata paikallaan. Jos olisi resistanssiltaan iso, niin sitten ei vaikuttaisi merkittävästi - vai menikö mönkään?

Eikun toisinpäin, yleensä pieniä resistansseja voi jossain määrin luotettavasti mitata kytkennässä kiinni ja isompia ei oikein voi mitata kun ympärillä oleva kytkentä vaikuttaa mittaukseen liikaa. Toki tuossakin pitää vähän katsoa kytkentää että miten tulkitsee mittaustuloksia mutta tuo tulee sitten kokemuksen mukana kun on satoja tai tuhansia mittauksia tehnyt ja alkaa tulemaan sellainen pertuntuma miten ympäröivät komponentit vaikuttavat mittaustulokseen.

Ja sillä ei ole väliä ovatko SMD-komponentteja vai jalallisia, samalla tavalla ne toimivat. Mutta tosiaan kun komponentteja mittaa niin monesti tarvitsee vähintään toinen jalka saada irti että saa järkeviä mittaustuloksia, ellei sitten ole tuota aiemin mainittua kokemusta että voi päätellä että kytkennässä oleva komponenttiarvo näyttää järkevältä.

Näin yli parikymmentä vuotta elektroniikkaa harrastaneena näkee monesti tutun mittalaitteen käytöksestä onko mitattava osa edes sinnepäinkään mitä pitäisi mutta sitten jos mittaa toisella (tuntemattomalla) mittarilla niin mittari saattaa käyttäytyä ihan eri tavalla kun mittaa kytkennässä kiinni olevaa komponenttia. Tuo on vaan sitä kokemuksen tuomaa tietoa, kytkennässä kiinni olevien komponenttien mittaaminen on hankalaa ja pitää ymmärtää miten ympäröivä kytkentä vaikuttaa mittaustulokseen JA omiin mittalaitteisiin.

edit:
Ja tosiaan ESR-mittariinkaan ei voi kaikissa tapauksessa esim kondensaattorimittauksessa luottaa jos on esimerkiksi kela ja kondensaattori rinnankytkettynä, pitää osata tulkita että se rinnalla oleva komponentti vaikuttaa mittaustulokseen ja pitää ymmärtää miten se vaikuttaa. Itsekin pitkän kokemuksen omaavana monesti irroittelen epäilyttäviä komponentteja ja mittaan ne erikseen ihan tuosta syystä.

 

[401Unauthorized]

Jep, kokemus ja perstuntuma ei tule ihan hetkessä. Aika paljon on tullut nyt imettyä tietoa sisään mm. YouTubesta ja esim. tuon virtalähteen komponenteista ja siitä, miksi ne siellä ovat, on jo ihan hyvä käry. Ei mene kyllä hukkaan tämä omaehtoinen opiskelu.

 

[Hyrava]

Jep, kokemus ja perstuntuma ei tule ihan hetkessä. Aika paljon on tullut nyt imettyä tietoa sisään mm. YouTubesta ja esim. tuon virtalähteen komponenteista ja siitä, miksi ne siellä ovat, on jo ihan hyvä käry. Ei mene kyllä hukkaan tämä omaehtoinen opiskelu.

Juu, kokemus ei tule itsestään. Se on sitten jännä fiilis kun on ensin tuskaillut muutaman projektin läpi ja sitten yhttäkkiä tajuaakin miten nuo powerit toimii ja sitten yhtäkkiä jokainen komponentti onkin itsestäänselvyys. Sen jälkeen korjaaminen onkin simppeliä kun heti oireista osaa jo päätellä mikä osa on ongelman ydin. No, vaihtoehtoja ei hakkureissa ole paljoa, joko se on konkat tai diodit, muut viat ovat harvinaisempia. Vastukset noista harvemmin menee, ellei sitten selkeästi näe että ovat käyneet kuumana tai räjähtäneet. No, jokunen muuntajakin on vastaan tullut mikä on ollut viallinen mutta nekin on simppeleitä todeta mittaamalla.

 

[401Unauthorized]

Nyt on sulakkeita. Nappasin kaikki piuhat irti ja kokeilin laittaa vahvarin päälle. Sulake paloi aika nopeasti eli oikosulku ei ole ainakaan siellä preampin puolella (tai subielementissä), mikä oli jo melko selvä juttu muutenkin. Juotin myös virtakatkaisijan irti, jotta sain piirilevyn kokonaan irti. Toinen puoli näyttää muuten siistiltä, mutta muuntajan (T1, TT-EC29) pari pinniä näyttävät siltä, että ovat saattaneet käydä vähän kuumana. Muuntajaa en osaa mittailla. Miksihän siinä on noin monta pinniä?

Yksi juttu, mitä en osaa noissa kaaviossa tulkita, ovat nuo kolmiot, joiden vieressä tai sisällä on kirjan (mm. E, H). Eikö tuo ole maadoituksen merkki? Ovatko nuo siis eri maadoituspisteitä? Toinen epäselvä juttu on useammassakin kohtaa kaavioissa esiintyvä symboli, jonka vieressä on AA.

Olisikohan tässä nyt järkevä eteneminen yrittää injektoida pientä virtaa ja sopivaa jännitettä sopivaan kohtaan piiriä (sen jälkeen, kun on tehty AC-DC-muunnos) ja yrittää etsiä joku kuumeneva komponentti? Ensi viikolla olisi nimittäin tarvittaessa käytettävissä labravirtalähde. Jos tuo ei paljasta mitään, niin sitten voisi ottaa powerampin TDA7379-piirin irti ja katsoa vaikuttaako se sulakkeen palamiseen. Tuota injektointia vaikeuttanee ainakin se, että tuo TDA7379-piiri tarvitse sekä positiivista ja negatiivista jännitettä. Jokunen DC-DC buck converter löytyisi hyllystä. Sen avulla labravirtalähteestä saisi näköjään kohtuu helposti irti negatiivista ja positiivista jännitettä.

Vai olisiko vielä jotain muuta, mitä kannattaisi tehdä?

 

[Hyrava]

Nyt on sulakkeita. Nappasin kaikki piuhat irti ja kokeilin laittaa vahvarin päälle. Sulake paloi aika nopeasti eli oikosulku ei ole ainakaan siellä preampin puolella (tai subielementissä), mikä oli jo melko selvä juttu muutenkin. Juotin myös virtakatkaisijan irti, jotta sain piirilevyn kokonaan irti. Toinen puoli näyttää muuten siistiltä, mutta muuntajan (T1, TT-EC29) pari pinniä näyttävät siltä, että ovat saattaneet käydä vähän kuumana. Muuntajaa en osaa mittailla. Miksihän siinä on noin monta pinniä?

Yksi juttu, mitä en osaa noissa kaaviossa tulkita, ovat nuo kolmiot, joiden vieressä tai sisällä on kirjan (mm. E, H). Eikö tuo ole maadoituksen merkki? Ovatko nuo siis eri maadoituspisteitä? Toinen epäselvä juttu on useammassakin kohtaa kaavioissa esiintyvä symboli, jonka vieressä on AA.

Olisikohan tässä nyt järkevä eteneminen yrittää injektoida pientä virtaa ja sopivaa jännitettä sopivaan kohtaan piiriä (sen jälkeen, kun on tehty AC-DC-muunnos) ja yrittää etsiä joku kuumeneva komponentti? Ensi viikolla olisi nimittäin tarvittaessa käytettävissä labravirtalähde. Jos tuo ei paljasta mitään, niin sitten voisi ottaa powerampin TDA7379-piirin irti ja katsoa vaikuttaako se sulakkeen palamiseen. Tuota injektointia vaikeuttanee ainakin se, että tuo TDA7379-piiri tarvitse sekä positiivista ja negatiivista jännitettä. Jokunen DC-DC buck converter löytyisi hyllystä. Sen avulla labravirtalähteestä saisi näköjään kohtuu helposti irti negatiivista ja positiivista jännitettä.

Vai olisiko vielä jotain muuta, mitä kannattaisi tehdä?

Muuntajassahan symboli näyttää että mistä pisteestä mihin on yhteys. Muuntajasta otetaan useampaa jännitettä, siksi siellä on useampi käämitys. Eli on ensiöpuoli joka syöttää muuntajaa ja toisella puolella on +19V ja -19V omat kääminsä jotka ovat keskipisteestä toisissaan kiinni ja sitten oli vielä ainakin USB:n 5V käämi.

Ne kolmiot ovat tosiaan maa, se jossa on E vieressä varmaan tarkoittaa poweripuolen maata, H toisiopuolen maatasoa ja A todennäköisesti audiomaata jne, eli eri asioiden maatasoja. Tuossa poweripuolen kaaviossahan näkyykin että ensiön ja toision maatasot on yhdistetty Y-konkalla.

Se AA on signaalin nimi ja se siis yhdistyy toisten kaaviosta löytyvien samanlaisten kanssa. Yhtäkkiä ei selvinnyt mitä tuo AA tarkoittaa mutta saattaa liittyä powerin takaisinkytkentään kun yksi AA oli merkitty opton inputin viereen ja yksi AA lähtee hakkurimuuntajan toisiopuolelta.

Tietty voihan tuohon labrapowereilla syöttää jännitteitä, mutta en nyt tiedä helpottaako se tuota korjausta. Melkein helpompi tapa on ottaa TDA irti ja katsoa vaikuttaako se, se kuitenkin on yksi todennäköinen vikapaikka.

 

[401Unauthorized]

Hienoa, tuo selvensi taas lisää. Powerin puolelle näyttää olevan lähtö +19V ja negatiivisena -17.5V. Mikähän tuossa taustalla, että painottuu tuonne positiivisen puolelle ja maa ei ole ihan keskellä? Varmaan vähän tyhmiä kysymyksiä, mutta näistähän sitä oppii eniten.

 

[401Unauthorized]

Mitähän tuo ekoissa vastauksissa mainittu hakkurikiven mittaus tarkoittaa?

 

[Hyrava]

Mitähän tuo ekoissa vastauksissa mainittu hakkurikiven mittaus tarkoittaa?

Sillä tarkoitetaan hakkuripowerin kytkintransistoria tai -fettiä. Eli tuossa taitaisi olla tuo Q1.

 

[Jack W]

TDA 7379 ei tarvitse kaksipuoleista jännitettä kuten ei muutkaan vastaavat TDA lutikat, TDA7379 muistaakseni toimii alimmillaan +8 Vdc (max +20Vdc) eli voit syöttää suoraan tiettyihin pinneihin tuon jännitteen ja piiri tomii.
Oparit ylipäästö-ja alipäästösuotimessa vaativat kaksipuoleisen jännittteen.
Lataa TDA 7379 datalehti, tutki sitä ja kokeile.