Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Taneli-]

Itse meinasin ihan kylmästi aloittaa renkaidenpotkimisen ellei se "unelma-asunto" jostain eteen tupsahda.

Juu itsekään en täysin ymmärrä näitä (mitä tapaa todella monia) yksilöitä jotka kertovat miten joko eivät pidä tai jopa suoranaisesti inhoavat kämppää minkä ostivat mutta kun sukulaiset tai se parempi puolisko niin piti siitä. Yleensä kun kaivelee jopa piti niistä huonekaluista, seinien / taulujen innostavista viesteistä (live, love jne) ja sitten piti ottaa vielä remonttilainaa päälle kun toinen halusi keittiösaareketta tjsp.

Tietysti jotain kompromissejä joutuu tekemään (itse esim. en hirmuisesti arvosta sitä miten alhaalla keittiön tiskipöytä on mutta hän joka tiskaa ja tekee monesti aterioita sai toki vaikuttaa asiaan). En silti lähtisi muuttamaan paikkaan mihin en itse olisi tyytyväinen vaikka onkin fakta että jossain täytyy asua, mieluummin sitten vuokralla kunnes se oikea tulee kohdalle.

Lisäksi se tyytyväisyys pitäisi minusta perustua muuhun kuin myynnin aikana esittelijän puheisiin tai silloiseen sisustukseen. Sijainti, palvelut, mahdolliset tulevat tarpeet (tila miettien perheen kasvamista tai esim. etätyötä jos tulee uutta Korona tms. kriisiä) ja muu vastaava on paljon tärkeämpi kuin joku sisustustyyny tai pullantuoksuinen asunto.

Varsinkin kun edelleenkin monille Suomalaisille se asunnon ostaminen on elämän kallein hankinta ja vuosikymmenien lainaerä. Sitten se hankitaan pahimmillaan nopeammalla päätöksellä kuin mitä uhrataan jonkun tietokoneen päivitykseen tai uuden kännykän hankintaan...

 

[IbanezRG]

Varsinkin kun edelleenkin monille Suomalaisille se asunnon ostaminen on elämän kallein hankinta ja vuosikymmenien lainaerä. Sitten se hankitaan pahimmillaan nopeammalla päätöksellä kuin mitä uhrataan jonkun tietokoneen päivitykseen tai uuden kännykän hankintaan...

Itsellä tosiaan on ollut hankkia "käyttöasuntoja" vuokraamisen sijaan. Nyt meinas käydä kylmät kun nuo arvonlaskut on niin rajuja, mut ihan ok meni. Nyt tässä iässä alkaa jo olla harkinnassa sellainen että jos sopivan löytää niin seuraavalla kierroksella vois jäädä- tai sitten pitää taas poimia sijoitusmielessä seuraavaan 5v tms. Mut sit se pitää olla tarkkaan harkittu -20% pyynti ja epätoivoinen myyjäskenaario.

Se loppuparkkeeraus on tosiaan vielä vuosien päässä.

 

[Iså]

Oman 200m² v- 2005 omakotitalon arvo on laskenut viidessä vuodessa arviolta 20 000 -30 000e täällä 20 000 asukkaan kunnan taajamassa Savossa. Se tekee 300-500e arvonlaskua kuukaudessa. En ihmettele jos osalla porukasta alkaa omistaminen tympäisemään. Lähellä ovat kuitenkin hyvät työpaikat, uudet koulut lapsille, kaupat, liikuntapaikat ja naapurissakin on vielä käyty kesäjuhlia viettämässä joten ei oikein houkuttele etelän kasvukeskuksiin muuttaminen.

Äsken oli myös puhelu OP:n asiakaspalvelun kanssa jos 25v asuntolaina muutettaisiin "lennosta" 30 vuoteen kun se on lain mukaan nyt suotavaa (aiemmin tälläinen ei ollut mahdollista). 40 vuoteen siirtyminen ei ollut mahdollista vaikka olisi lainatakauksiakin laitettu lisää. En tajua tätä millään. Eikö pankki anna lainaa jos on takauksia, varmat työpaikat ja laina loppuisi vuonna 2059, silloin olisin juuri pääsemässä toivottavasti eläkkeelle. Tuskimpa omakotitalon arvo nyt aivan nollaan putoaa vuoteen 2059 mennessä. Täällä on kuitenkin useita tuhansia teollisia työpaikkoja+palvelut.

 

[KiLLPaTRiCK]

Oman 200m² v- 2005 omakotitalon arvo on laskenut viidessä vuodessa arviolta 20 000 -30 000e täällä 20 000 asukkaan kunnan taajamassa Savossa. Se tekee 300-500e arvonlaskua kuukaudessa. En ihmettele jos osalla porukasta alkaa omistaminen tympäisemään. Lähellä ovat kuitenkin hyvät työpaikat, uudet koulut lapsille, kaupat, liikuntapaikat ja naapurissakin on vielä käyty kesäjuhlia viettämässä joten ei oikein houkuttele etelän kasvukeskuksiin muuttaminen.

Äsken oli myös puhelu OP:n asiakaspalvelun kanssa jos 25v asuntolaina muutettaisiin "lennosta" 30 vuoteen kun se on lain mukaan nyt suotavaa (aiemmin tälläinen ei ollut mahdollista). 40 vuoteen siirtyminen ei ollut mahdollista vaikka olisi lainatakauksiakin laitettu lisää. En tajua tätä millään. Eikö pankki anna lainaa jos on takauksia, varmat työpaikat ja laina loppuisi vuonna 2059, silloin olisin juuri pääsemässä toivottavasti eläkkeelle. Tuskimpa omakotitalon arvo nyt aivan nollaan putoaa vuoteen 2059 mennessä. Täällä on kuitenkin useita tuhansia teollisia työpaikkoja+palvelut.

Eihän tuonne 2059 ole kuin 33 vuotta. Eikö 3 vuotta lisää olisi irronnut?
Tietysti onko se 30 vai 33, niin ero on tuskin kauhean iso.

Ihan mielenkiinnosta, paljonko on lainaa paljonko kuukausierä ja paljonko se putosi?
Kun kauheasti itseäni himottaisi yrittää muuttaa asuntolaina tuollaiseksi 30 - 40 vuotta kestäväksi. Vaimo ei ole yhtä innostunut. Mutta jos jompi kumpi menettäisi työpaikkansa, niin eiköhän tuo olisi ensimmäinen asia, mitä ruvettaisiin tekemään.

 

[Iså]

Eihän tuonne 2059 ole kuin 33 vuotta. Eikö 3 vuotta lisää olisi irronnut?
Tietysti onko se 30 vai 33, niin ero on tuskin kauhean iso.

Ihan mielenkiinnosta, paljonko on lainaa paljonko kuukausierä ja paljonko se putosi?
Kun kauheasti itseäni himottaisi yrittää muuttaa asuntolaina tuollaiseksi 30 - 40 vuotta kestäväksi. Vaimo ei ole yhtä innostunut. Mutta jos jompi kumpi menettäisi työpaikkansa, niin eiköhän tuo olisi ensimmäinen asia, mitä ruvettaisiin tekemään.

250k 25v laina vuonna 2020, 210k jäljellä, nyt kuukausierä on 1200e /kk. Muistin vuodet väärin aiemmin, eli lainan "lennosta" muutos kasvattaisi laina-aikaa 2045 -> 2050 ja kk erä putoaisi 200e /kk ja tästä muutoksesta lainaehtoihin ilmeisesti ei menisi maksuja. En koittanut vängätä vielä 40v lainaa jos se tehtäisiin kokonaan uusiksi (ja onko edes mahdollista silloinkaan). Ideana on pistää taskuun jäävät rahat indekseihin ja kerrytellä niitä lainan loppuun saakka.

 

[Pete88]

Itsellä tosiaan on ollut hankkia "käyttöasuntoja" vuokraamisen sijaan. Nyt meinas käydä kylmät kun nuo arvonlaskut on niin rajuja, mut ihan ok meni. Nyt tässä iässä alkaa jo olla harkinnassa sellainen että jos sopivan löytää niin seuraavalla kierroksella vois jäädä- tai sitten pitää taas poimia sijoitusmielessä seuraavaan 5v tms. Mut sit se pitää olla tarkkaan harkittu -20% pyynti ja epätoivoinen myyjäskenaario.

Se loppuparkkeeraus on tosiaan vielä vuosien päässä.

Tässä ei taideta olla perheellisenä liikenteessä? Tai ainakin vaikuttaisi siltä, että esim. koulujen sijainti yms., ei ole vaikuttava tekijä näin toimiessa?

 

[IbanezRG]

Tässä ei taideta olla perheellisenä liikenteessä? Tai ainakin vaikuttaisi siltä, että esim. koulujen sijainti yms., ei ole vaikuttava tekijä näin toimiessa?

Ei enää sitä tartte huomioida, viimeksi vielä piti. Toki työpaikkaan nähden fiksu sijainti pitää olla.

 

[untuvikko]

Onko kellään kokemusta tai näkökulmia kiinteistömuotoisesta rivitalosta? Tarjolla olisi muutoin kaikki omat speksit täyttävä asunto, mutta kohde ei kuitenkaan ole taloyhtiö, vaan rivitalo hallinnonjakosopimuksella. Tiedän, että näin on yleensä paritaloissa, mutta mitenköhän yleistä tämä on rivitaloissa (tässä tapauksessa 3 identtisen asunnon rivari), ja liittyykö siihen erityisiä ”riskejä”?

Hallinnonjakosopimuksessa on määritelty, että jokainen asukas vastaa omasta osuudestaan ja pihastaan. Joitakin seikkoja on eritelty; esim. kaikilla on omat sähkö- ja vesimittarit. Kaikkien tulee ottaa kattava vakuutus jne. Tulevista korjauksista ei kuitenkaan ole kirjattu mitään. Kohde on nyt vielä melko uusi, mutta entä 15-35 vuoden päästä, kun korjaustarpeita alkaa ilmetä?

Kannattaako tällaista kohdetta lähteä edes harkitsemaan? Harmittaa, kun muuten olisi näin 3 vuoden aktiivisen etsinnän jälkeen löytynyt liki täydellinen koti.

 

[Taneli-]

Siinä on hyviä ja huonoja puolia. Tuohan menee kutakuinkin:

• Vastuut ja kunnossapito: Jokainen osakas vastaa itsenäisesti oman asuntonsa ja hallitsemansa piha-alueen huollosta ja remonteista, aivan kuten omakotitalossa. Yhteisistä asioista (kuten lumitöistä tai salaojista) sovitaan yhdessä.
• Lainsäädäntö: Kauppaan ja virhevastuisiin sovelletaan Maakaarta. Myyjän virhevastuu on asuntokaupasta poiketen viisi vuotta kaupantekohetkestä.
• Taloudellinen itsenäisyys: Jokainen asukas hakee itse lainhuudon kiinteistöönsä, ottaa omat vakuutukset ja vastaa suoraan kunnalle maksettavasta kiinteistöverosta.
• Hallinnanjakosopimus: Määrittää tarkasti, mitä aluetta (asunto ja piha) kukin osakas hallitsee ja miten yhteiset kulut jaetaan. Sopimus on tärkeää kirjata maamittauslaitoksen rekisteriin.

Koska kyseessä on vain 3 asuntoa myöhemmin nuo yhdessä sovittavat asiat voivat tulla ongelmaksi (jos ei nyt niin tulevaisuudessa, koska tietysti jokainen voi myös myydä oman asuntonsa). Se että jokainen vastaa itsenäisesti voi myös naapurista riippuen tulla jossain vaiheessa aiheuttamaan ongelmaa. Esim. samoin kuin omakotitalonsa pihalle joku voi kärrätä projektin mitä huoltaa tai ehkä jopa päätyi kasvattamaan raja-aitaa tai vaikka päättää että kerran vuodessa nurmikon ajo on riittävä. Omalla pihallaan saa myös ottaa esim. alasti aurinkoa samalla kun juo olutta jne jne...

Tietysti myös remontteja (ulkosivu, katto jne) voi sitten tehdä asukas kerrallaan ja ellei erikseen ole määritelty ei mikään pakota muita asukkaita tai yhtä asukasta osallistumaan ja hän voi jopa sen omalta osaltaan kieltää..

Tietysti kaikki riippuu nykyisistä ja tulevista naapureista. Vaikka sanotaan että riitaan tarvitaan kaksi voi hyvin erilaiset elämäntavat vaikuttaa jos esim. vasemman puoleisessa kämpässä on lapsiperhettä, keskimmäisessä lemmikkejä jotka pihalla suuren osan aikaa ja oikeanpuoleisessa ammatinharjoittaja joka opettaa esim. flyygelin soittoa 5pv viikossa siitä voi helposti tulla sanomista itse kullakin.

Tuossa hallinnanjakosopimuksessa olisi hyvä olla moni asia kirjotiettuna koska jos niitä ei ole siihen laitettu ne voivat olla sallittuja (esim. terassilla / omalla pihalla tupakoiminen, grillaaminen, juominen minkä esim. raivoraitis ja vegaani lapsiperhe naapurissa voisi tahtoa kieltää tms)

Parhaimmillaan siinä on 3 jopa samaan perheeseen kuuluvaa asukasta missä ehkä 3 sukupolvea asuu rinnan ja auttaa toinen toistaan. Tai sitten kaikkea tältä väliltä. Yleensä (ei mitenkään taattua tai aina) omistusasujat kuitenkin pitävät parempaa huolta omaisuudestaan eivätkä ole ihan "white trash" tyyppistä populaa. Tosin mikään ei estä omistajaa myös järjestämästä jopa airbnb tyyppistä toimintaa ellei sopimuksessa erikseen sitä kielletä..

 

[Rotukarja]

Onko kellään kokemusta tai näkökulmia kiinteistömuotoisesta rivitalosta? Tarjolla olisi muutoin kaikki omat speksit täyttävä asunto, mutta kohde ei kuitenkaan ole taloyhtiö, vaan rivitalo hallinnonjakosopimuksella. Tiedän, että näin on yleensä paritaloissa, mutta mitenköhän yleistä tämä on rivitaloissa (tässä tapauksessa 3 identtisen asunnon rivari), ja liittyykö siihen erityisiä ”riskejä”?

Hallinnonjakosopimuksessa on määritelty, että jokainen asukas vastaa omasta osuudestaan ja pihastaan. Joitakin seikkoja on eritelty; esim. kaikilla on omat sähkö- ja vesimittarit. Kaikkien tulee ottaa kattava vakuutus jne. Tulevista korjauksista ei kuitenkaan ole kirjattu mitään. Kohde on nyt vielä melko uusi, mutta entä 15-35 vuoden päästä, kun korjaustarpeita alkaa ilmetä?

Kannattaako tällaista kohdetta lähteä edes harkitsemaan? Harmittaa, kun muuten olisi näin 3 vuoden aktiivisen etsinnän jälkeen löytynyt liki täydellinen koti.

Erillistaloissahan tuo olisi hyvin luontevaa. Miten on sovittu yhteisten asioiden, kuten katon ja pihojen talvikunnossapidosta? Ei kai siinä, jos kaikki on sovittu paperille.

Onko joku kaveriporukka rakentanut omaan käyttöön ja nyt myyvät? Hyvän porukanhan kaikki yhteinen vaatii. Oli sitten kahden osakkeen paritalo tai useamman kiinteistön kokonaisuus.

Varainsiirtoverohan on muuten suurempi kiinteistöllä kuin osakkeella.

 

[untuvikko]

Eniten jännittää mahdolliset isot taloudellisia menetyksiä sen myötä, että mikään ei tavallaan sido asukkaita. Esim. jos yhteisiin rakenteisiin tulee remontoinnin tarvetta, ja joku kieltäytyy remontista tai maksamasta siihen liittyviä kuluja. Ei varmaan ole mitään lakeja suojaamassa, että talosta pidettäisiin hyvää huolta ja remontit hoidettaisiin ajallaan? Ja onko näin välttämättä edes taloyhtiössä? Jos vaikkapa taloyhtiössä eläkeläiset vastustaa remontteja ja uudet lapsiperheet haluaisi panostaa niihin. Lisäksi rahastoasiat; taloyhtiössä kerätään vastikkeita. Sekin on mahdollista, että jollakulla asukkaalla ei vaan olisi varaa mihinkään remppaamisiin.

 

[Taneli-]

Ja onko näin välttämättä edes taloyhtiössä? Jos vaikkapa taloyhtiössä eläkeläiset vastustaa remontteja ja uudet lapsiperheet haluaisi panostaa niihin.

Eihän mikään virallisesti pakota siihen, mutta taloyhtiössä on hieman enemmän mahdollisuuksia. Eli jos muutama jäärä on mentaliteetilla "kun tämä tehtiin olin paikalla, olen asunut tässä alusta saakka, KOSKAAN ei ole mitään tarvinut ulkopuolisen korjata tai tehdä eikä elinaikanani tähän tule muutosta" voi yrittää vaihtaa hallituksen ja enemmistön päätöksellä sitten tehdä remontteja.

Myös yhteiset lumenluomiset, aidankorjaukset, maalaamiset ja muut voi yhtiökokouksessa äänestää ulkoistettaviksi. Vaikka se sitten tarkoittaakin sitä että vastike tulee nousemaan eikä asiat ole enää kuten "ovat aina olleet".

Remonttien yhteydessä voi myös neuvotella "vapaaehtoisia" päivityksiä mitä voi ottaa jos haluaa tai sitten kieltäytyä jos ei halua, esim. ilmanlämpöpumppu mistä saa määräalennusta mitä useampi sen remontin yhteydessä tilaa tai vaikka katettu terassi jos sellaisen haluaa...

Lisäksi myös sellaiset jutut mitkä koskevat vain muutamia (esim. vaikka hiekkalaatikko tai keinu) onnistuvat helpommin jos saa useampia osakkaita taakseen ja äänestys tehdään yleensä suljetusti eikä kenenkään mieltä teoriassa pahoiteta. Mutta tuollaisessa mihin mietit muuttoa täytyisi saada kaikkien suostumus esim. lapsiperheen "yhteisistä rahoista" tehtyyn hiekkalaatikkoon, sen huoltoon jne.

 

[Diegoo]

Ja onko näin välttämättä edes taloyhtiössä? Jos vaikkapa taloyhtiössä eläkeläiset vastustaa remontteja ja uudet lapsiperheet haluaisi panostaa niihin. Lisäksi rahastoasiat; taloyhtiössä kerätään vastikkeita. Sekin on mahdollista, että jollakulla asukkaalla ei vaan olisi varaa mihinkään remppaamisiin.

AsOy laki määrää, että hallitus vastaa kiinteistön huollosta ja kunnossapidosta. Teknisesti yhtiökokous voisi varmaan estää remontin jos enemmistö vastustaa, mutta jos esim. katto jätetään korjaamatta ja siitä syntyy vahinkoa, niin vähemmistöosakkaat, jotka remontin halusivat voivat hakea korvauksia vastustaneilta osakkailta oikeudessa. Ei kovin kevyt menettely, mutta ihan mahdollista. Oikeusteitse voi myös hakea määräystä tehdä remontteja. Asoy laki velvoittaa ylläpitoon, niin näillä keinoilla lopulta pääsee sinne remonttiin.

Eli verrattuna kiinteistöön ratkaisuja löytyy enemmän.

Ihan sivuhuomiona, niin yhtiökokous ei päätä miten huolto tai aidan maamaukset hoidetaan, vaan se on hallitus. Yhtiökokous voi valita hallituksen, joka sitten tekee niikuin yhtiökokous toivoo, mutta lopulta hallitus vastaa ja tekee niinkuin parhaaksi näkee.

 

[Fact0ry]

Onko kellään kokemusta tai näkökulmia kiinteistömuotoisesta rivitalosta? Tarjolla olisi muutoin kaikki omat speksit täyttävä asunto, mutta kohde ei kuitenkaan ole taloyhtiö, vaan rivitalo hallinnonjakosopimuksella. Tiedän, että näin on yleensä paritaloissa, mutta mitenköhän yleistä tämä on rivitaloissa (tässä tapauksessa 3 identtisen asunnon rivari), ja liittyykö siihen erityisiä ”riskejä”?

Hallinnonjakosopimuksessa on määritelty, että jokainen asukas vastaa omasta osuudestaan ja pihastaan. Joitakin seikkoja on eritelty; esim. kaikilla on omat sähkö- ja vesimittarit. Kaikkien tulee ottaa kattava vakuutus jne. Tulevista korjauksista ei kuitenkaan ole kirjattu mitään. Kohde on nyt vielä melko uusi, mutta entä 15-35 vuoden päästä, kun korjaustarpeita alkaa ilmetä?

Kannattaako tällaista kohdetta lähteä edes harkitsemaan? Harmittaa, kun muuten olisi näin 3 vuoden aktiivisen etsinnän jälkeen löytynyt liki täydellinen koti.

Montaa hyvää pointtia yllä, lisäksi kannattaa muistaa että tuossa pääsee maksamaan varainsiirtoveroa kaksinkertaisesti. Kannattaisi varmaan rohkeasti käydä tsekkaamassa/haastattelemassa millaiset naapurit tällä hetkellä löytyy. Miten paljon on yhteistä ylläpidettävää (talotekniikka, piha-alueet, aidat, ym.)? Helpoin olisi antaa kohde-spesifejä havaintoja jos kehtaat laittaa linkin tai jotkut riittävän tarkat tunnistetiedot millä ilmoitus löytyy kun vähän etsii.

 

[Taneli-]

Ihan sivuhuomiona, niin yhtiökokous ei päätä miten huolto tai aidan maamaukset hoidetaan, vaan se on hallitus. Yhtiökokous voi valita hallituksen, joka sitten tekee niikuin yhtiökokous toivoo, mutta lopulta hallitus vastaa ja tekee niinkuin parhaaksi näkee.

Tämä on totta ja oikeasti hallituksessa olevan vastuu on kohtuu kova. Toki sitten yhtiökokouksessa voi ja monesti seuraa äänestyksiä joten jos osakkaat / enemmistö ei halua esim. lainaa ottaa hallitus ei voi "väkisin" mitään korjauksia alkaa tekemään (toki voi ja on suotavaa että niitä kilpailutetaan) mutta silloin monesti hallituksen jäsenet eroavat ja osakkaat voivat katsoa vaan peiliin jos kaikesta korjaamisesta kieltäydytään erinäisiin syihin vedoten.

Moni toki kieltäytyy siitäkin että kerättäisiin jo etukäteen puskuria tulevia remontteja varten koska "entä sitten ne jotka muuttavat, ei sitä rahaa saa mukaan" jne. syyt. (Ei kukaan kehtaa sanoa suoraan ettei rahat riitä tai halua maksaa yhtään enempää kuin pienimmän mahdollisen määrän vastiketta ja toivoo ettei onnettomuuksia satu silloin kun paikassa asuu)

Tietysti osalla syynä voi olla jopa se kovin Suomalainen "en itse tarvitse" tai "ainakaan naapuri ei saa". Esim. hieman isomman remontin yhteydessä pitäisi ehkä pistää myös sähköautolle latauspaikkaa tai vetää se kuitu kämppään eikä vaan talojakamoon.

Tiedän taloja missä jonkun tietyn jutun kannattajat tekevät jopa lähes vuosittain kyselyitä asukkaille tyylillä "haluaisitko että tänne tehtäisiin 50% sähköauton latauspaikkoja vai pelkästään nyt sähköauton omaaville halvemmalla muutaman paikan?". Missä ei ole vaihtoehtoa vastustaa asiaa vaan ainoastaan sellaisia vaihtoehtoja että niitä kelpaa sitten esittää puoltavina yhtiökokouksessa "jopa 80% taloyhtiön väestä on kertonut ajavansa hanketta" <= jos 80% suostuu vastaamaan... Onneksi ei ole omassa taloyhtiössä mutta tälläisessä tapauksessa ymmärtäisin täysin miksi halutaan ihan "periaatteesta" alkaa jotain vastustamaan, kun sitä yritetään väkisin tunkea kurkusta alas.

 

[bulson]

OKT:n osto suunnitelmissa. Ihmetyttänyt välittäjien kommunikoinnin taso, tietotaito ja varautuminen. Ei varmaan tule yllätyksenä, että ostaja haluaa saada dokumentteja nähtäväksi tehdyistä mittavista remonteista? Ei tämän kokoluokan hankinnoissa voi luottaa pelkkään myyjän ja välittäjän sanaan.

Asetelma tuntuu olevan , että ostaja joutuu anomaan että pliis, saanko ostaa tämän, ei toisinpäin.

 

[jm82]

OKT:n osto suunnitelmissa. Ihmetyttänyt välittäjien kommunikoinnin taso, tietotaito ja varautuminen. Ei varmaan tule yllätyksenä, että ostaja haluaa saada dokumentteja nähtäväksi tehdyistä mittavista remonteista? Ei tämän kokoluokan hankinnoissa voi luottaa pelkkään myyjän ja välittäjän sanaan.

Asetelma tuntuu olevan , että ostaja joutuu anomaan että pliis, saanko ostaa tämän, ei toisinpäin.

Voi olla omakotitalon remppapaperit esim hukassa? Eli käytännössä ei ole tehty, koska ei ole mitään muuta, kuin sana?

Kuntotarkastus sentään tehdään yleensä jo ennakkoon, eli siinä on jonkinlaista tietoa talon tämänhetkisestä kunnosta.

Myyjän sana periaatteessa hieman varmempi? Välittäjä voi vahingossa kertoa ihan mitä vaan sontaa ja arvailla? Ja mitä välittäjä sattuu näkemään näytöllä, niin siitä se sitten keksii jotain tietoa lähes päästään. Tai lukee esitteestä, jos siinä sattuu lukemaan.


Esim yksi välittäjä ei tiennyt loivan pulpettikaton ja tasakaton eroa. Kertoi siis, että ei ole tasakatto, vaikka sitä se oli, kun kävi itse katolla.

Mutta noin se saattaa mennä, että ei välittäjä ole käynyt vielä edes katsomassa taloa, eli tietoa voi olla silläkin hyvin vähän? Koska usein välittäjä voi myös vaihtua siinä yrityksen sisällä?

Muutaman kerran olen laittanut viestiä ja vastattu, että olen estynyt (esim lomalla) ja sitten kehotettu ottamaan yhteyttä johonkin toiseen numeroon, mutta en ole jaksanut Välittäjä voi myös vaihtaa työpistettä/työtehtävää tai sitten muuten vaan vaihtavat eri välittäjän samalle kohteelle. Joskus myös epäselvästi tiedot, että ei tiedä kuka sitä kohdetta oikeasti välittää. Voi olla kahdet ihan eri yhteystiedot siis.

 

[qtba]

Jos isommasta remontista ei ole mitään kuvia tai muuta dokumentaatiota olemassa, niin sitä ei ole tehty tai se on tehty päin helvettiä.

 

[vesiränni]

Ennen korkojen nousua miinuskorkojen aikaan oli myös mahdollisuus ottaa kiinteä korko. Se oli alle 4% ja muistaakseni alle kolmekin hiukan ennen covidia. Ihmisillä iski vaan ahneus kun muuttuva korko oli esim. marginaalin verran eli monella luokkaa 0,5%, niin uskottiin ettei korot ikinä nouse.

Jos uudehkon myyntihinnat painuvat alle rakennusajan kustannusten, niin ei se kyllä terveellä pohjalla ole.

Silloin varmaan kaavassa, tontissa tai lähistöllä jotain kummallista muutosta.

 

[Kvarkki]

OKT:n osto suunnitelmissa. Ihmetyttänyt välittäjien kommunikoinnin taso, tietotaito ja varautuminen. Ei varmaan tule yllätyksenä, että ostaja haluaa saada dokumentteja nähtäväksi tehdyistä mittavista remonteista? Ei tämän kokoluokan hankinnoissa voi luottaa pelkkään myyjän ja välittäjän sanaan.

Asetelma tuntuu olevan , että ostaja joutuu anomaan että pliis, saanko ostaa tämän, ei toisinpäin.

Tätä juuri hiljattain valittelin ketjussa. Välittäjät tulevat keskimäärin ihan nollat taulussa paikalle. Henk. koht. haluaisin nähdä valokuvia remontin eri vaiheista vaikka miten olisi luvat ja paperit rempoille kunnoissa. Nykyään tehdään niin juosten kusten, että mihinkään ei voi luottaa.

e: Kuntotarkastajatkin ovat kyllä yks turhantoimittajien joukko. Toki otanta itsellä on melko ohut, mutta mitä helvettiä ostaja tekee perusmuotoisella raportilla, joka on täynnä itsestään selvyyksiä "riskirakenne sitä ja tätä". Lopuksi todetaan ettei voitu paremmin tutkia, kun ei avattu paikkoja. Myyjä voi vedota riitatilantessa joka ikiseen juttuun ja ostajan ainoa turva olisi saada myyjä kirjallisesti kieltäytymään rakenteiden avauksesta. Siltikin voi tulla turpaan käräjillä.

 

[Warwick]

OKT:n osto suunnitelmissa. Ihmetyttänyt välittäjien kommunikoinnin taso, tietotaito ja varautuminen. Ei varmaan tule yllätyksenä, että ostaja haluaa saada dokumentteja nähtäväksi tehdyistä mittavista remonteista? Ei tämän kokoluokan hankinnoissa voi luottaa pelkkään myyjän ja välittäjän sanaan.

Asetelma tuntuu olevan , että ostaja joutuu anomaan että pliis, saanko ostaa tämän, ei toisinpäin.

Miten vanhoista ja minkätyyppisistä rempoista kyse? Ei isoin osa kansasta tallennellut 10v sitten mitään kuvia pilveen vaan suurin osa kuvista on jo kadonnut, vaikka niitä olisikin otettu. Tuon ikäisistä rempoista muutenkin paras todiste, että se on tehty hyvin, on se, että se näyttää olevan päälle päin kunnossa edelleen.
Toki jos kyseessä on puoli vuotta sitten tehty märkätilaremppa eikä vedeneristeistä ole mitään dokumentaatiota niin syytäkin olla epäileväinen.

 

[bulson]

Miten vanhoista ja minkätyyppisistä rempoista kyse? Ei isoin osa kansasta tallennellut 10v sitten mitään kuvia pilveen vaan suurin osa kuvista on jo kadonnut, vaikka niitä olisikin otettu. Tuon ikäisistä rempoista muutenkin paras todiste, että se on tehty hyvin, on se, että se näyttää olevan päälle päin kunnossa edelleen.
Toki jos kyseessä on puoli vuotta sitten tehty märkätilaremppa eikä vedeneristeistä ole mitään dokumentaatiota niin syytäkin olla epäileväinen.

Ihan parin viime vuoden sisään tehtyjä, ammattilaisen toimesta, ei minkään oman elämänsä puuhapeten diy-remppoja. Iso peruskorjaus, suurimpana salaojat kauttaaltaan ja kattoremontti. Aivan varmasti löytyy dokumentteja joka lähtöön, mutta jostain syystä tuntuu kestävän näiden toimitus.

Toki en nyt osaa sanoa onko tässä tulppana myyjä vai välittäjä (voihan esim. myyjä olla reissussa ja välittäjällä ei ole dokumentteja itsellään syystä X).

Vähän pelkäsin että talon metsästyksessä käy samalla tavalla kun menee autokuumeessa koeajamaan autoja, mut asuntokauppa vaatiikin näköjään vähän kärsivällisyyttä.

 

[stabbulamus]

Ihan parin viime vuoden sisään tehtyjä, ammattilaisen toimesta, ei minkään oman elämänsä puuhapeten diy-remppoja. Iso peruskorjaus, suurimpana salaojat kauttaaltaan ja kattoremontti. Aivan varmasti löytyy dokumentteja joka lähtöön, mutta jostain syystä tuntuu kestävän näiden toimitus.

Toki en nyt osaa sanoa onko tässä tulppana myyjä vai välittäjä (voihan esim. myyjä olla reissussa ja välittäjällä ei ole dokumentteja itsellään syystä X).

Vähän pelkäsin että talon metsästyksessä käy samalla tavalla kun menee autokuumeessa koeajamaan autoja, mut asuntokauppa vaatiikin näköjään vähän kärsivällisyyttä.

Taloa kun haeskeltiin viimeksi niin periaate tuntui olevan et sähköpostilla sai jos sai kuntotarkastuksen ja muut dokumentit oli sitten nähtävillä paikan päällä.

 

[Tech_ananas]

Tätä juuri hiljattain valittelin ketjussa. Välittäjät tulevat keskimäärin ihan nollat taulussa paikalle. Henk. koht. haluaisin nähdä valokuvia remontin eri vaiheista vaikka miten olisi luvat ja paperit rempoille kunnoissa. Nykyään tehdään niin juosten kusten, että mihinkään ei voi luottaa.

Välittäjistä; itse mietiskelen suhteellisen kalliita välittäjien hintoja. Viime talvena tuli kyseltyä hintoja omaan asuntoon liittyen ja tiesin että on kallista, mutta 3,5-4,5ke hinta tuntuu kovalle. Myyntikohde on siis alle 20v asunto, hinnaltaan jotain hieman alle 200ke, asumismuoto pari-ketjutalo isohkossa taloyhtiössä. Eli todella suoraviivainen homma niin sillä mietin että mistä mielestäni suhteellisen kallis hinta.

Ymmärrän että monia kohteita joutuu myymällä myymään mutta tiedän lähipiiristä (siis sama kaupunginosa, jopa samasta taloyhtiöstä) että tällaiset suht edulliset osakemuotoiset asunnot on menneet hyvin nopeaa kaupaksi eli sitä "myyntityötä" on 2-3 näytön verran ja tietysti kaikki muu paperiduuni ynnä muu. Ymmärrän että jos hinta tuntuu kovalle niin vaihtoehto on sitten myydä itse mutta se ei kiinnosta (iso syy se että yksityisenä myyjänä myös myyntihinnat hieman edullisempia vs. käytetyn auton myyminen yksityisenä). Lähinnä mietin että miksei kukaan välittäjä polje hintoja ja keskity vain niihin helppoihin myyntikohteisiin? Tai ehkä niin on, en vaan itse tiedä sellaisia.

 

[antti-x]

Välittäjistä; itse mietiskelen suhteellisen kalliita välittäjien hintoja. Viime talvena tuli kyseltyä hintoja omaan asuntoon liittyen ja tiesin että on kallista, mutta 3,5-4,5ke hinta tuntuu kovalle. Myyntikohde on siis alle 20v asunto, hinnaltaan jotain hieman alle 200ke, asumismuoto pari-ketjutalo isohkossa taloyhtiössä. Eli todella suoraviivainen homma niin sillä mietin että mistä mielestäni suhteellisen kallis hinta.

Ymmärrän että monia kohteita joutuu myymällä myymään mutta tiedän lähipiiristä (siis sama kaupunginosa, jopa samasta taloyhtiöstä) että tällaiset suht edulliset osakemuotoiset asunnot on menneet hyvin nopeaa kaupaksi eli sitä "myyntityötä" on 2-3 näytön verran ja tietysti kaikki muu paperiduuni ynnä muu. Ymmärrän että jos hinta tuntuu kovalle niin vaihtoehto on sitten myydä itse mutta se ei kiinnosta (iso syy se että yksityisenä myyjänä myös myyntihinnat hieman edullisempia vs. käytetyn auton myyminen yksityisenä). Lähinnä mietin että miksei kukaan välittäjä polje hintoja ja keskity vain niihin helppoihin myyntikohteisiin? Tai ehkä niin on, en vaan itse tiedä sellaisia.

4 tonniahan on halpa jos hinta tosiaan on lähellä 200k€. Tekee vain reilu 2%. Varsin yleisesti pyydetään 4% vaikka vähän taitaa olla laskussa hinnat.

Hesarissa oli taannoin NY Timesin juttu jossa jenkki oli saanut AI avusteisesti tehtyä niin hyvät markkinointimateriaalit että sai kämpästä 15-20% enemmän kuin välittäjä lupasi eikä edes tarvinnut maksaa välittäjälle mitään. Nykyään se on oikeastaan vaan laiskuutta jos ei viitsi kämppäänsä itse myydä, ja siitä sitten saa myös maksaa että on laiska.

 

[Jazo]

Sain sukulaisen kuolinpesältä ostettua pilkka hintaan asunto-osakkeen tässä alkuviikosta. Kaupat piti tehdä nopeasti eikä ollut mitään lainalupausta sijoitusasuntoa varten pankista. Lisäksi kohteen lainoitusarvo on todella heikko (yhtiölainaa enemmän kuin myyntihinta). Nostin siihen sijoituskiimassa 20 000e pikavipin että varat riitti tuon ostamiseen.

Onko kenelläkään kokemusta tuosta että miten saisi tuollaisen 20k pikavipin vaihdettua sijoituslainaksi pienemmällä korolla? Ei oikein innostaisi maksella n. 9% korkoa 4-5v ajan.

 

[2112]

Kristallipallolta kyselen, kannattaako vuokratontti lunastaa omaksi? Vuokra-aikaa (kaupungilta) jäljellä melkein 30 vuotta, mutta olen pohtinut omaksi lunastamista noin 50 k€:n hintaan. Jos tarkoitus olisi asua tässä maailman tappiin, olisi vastaus varmaankin selvä. On kuitenkin melko epävarmaa, asummeko tässä enää 5 - 10 vuoden kuluttua. Omiaan tuosta sijoituksesta ei varmasti saa takaisin, mutta myyntiä se varmaankin helpottaisi. (Talo sijaitsee Hypon luokituksessa A-alueella.)

 

[SuperKilppari]

Onko kenelläkään kokemusta tuosta että miten saisi tuollaisen 20k pikavipin vaihdettua sijoituslainaksi pienemmällä korolla? Ei oikein innostaisi maksella n. 9% korkoa 4-5v ajan.

Ei ole kokemusta, mutta kannattanee rohkeasti alkaa kysellä pankeilta (ei ehkä heti alkuun siltä "omalta", vaan jostain muualta, niin saa vähän kokemusta ja yleistä näkemystä). Jos ajatus on laittaa asunto vuokralle, niin sekin varmasti auttaa jos vuokralaisen löytää.

Kristallipallolta kyselen, kannattaako vuokratontti lunastaa omaksi? Vuokra-aikaa (kaupungilta) jäljellä melkein 30 vuotta, mutta olen pohtinut omaksi lunastamista noin 50 k€:n hintaan. Jos tarkoitus olisi asua tässä maailman tappiin, olisi vastaus varmaankin selvä. On kuitenkin melko epävarmaa, asummeko tässä enää 5 - 10 vuoden kuluttua. Omiaan tuosta sijoituksesta ei varmasti saa takaisin, mutta myyntiä se varmaankin helpottaisi. (Talo sijaitsee Hypon luokituksessa A-alueella.)

Eipä ole tästäkään kokemusta, mutta ymmärtääkseni vuokratonttien lunastushinnat nousevat joka vuosi korkeammiksi (mikä lie indeksi siellä niitä aina nostaa tai joku vähimmäiskorotus). Näin ollen tuo 50k:n hinta voi kymmenen vuoden päästä olla vaikka 65k. Vastaavasti jos oma palkka on mitenkään sidoksissa yleiseen ansiotasoon, niin inflaatio teoriassa syö sitä mahdollista pankilta otettavaa lainaa vähitellen. Kannattaa tutkia vuokratontin sopimuksesta tarkemmin ja vähän laskeskella. Jos aikajänne on 5-10 vuotta niin voi silti olla fiksumpaa lunastaa nyt, niin ei lävähdä myyntitilanteessa sitten tuollainen isompi lunastushinta tulevaa ostajaa karkottamaan... Mutta riippuu tietenkin paikkakunnasta ja muista seikoista.

 

[Grazer]

Kristallipallolta kyselen, kannattaako vuokratontti lunastaa omaksi? Vuokra-aikaa (kaupungilta) jäljellä melkein 30 vuotta, mutta olen pohtinut omaksi lunastamista noin 50 k€:n hintaan. Jos tarkoitus olisi asua tässä maailman tappiin, olisi vastaus varmaankin selvä. On kuitenkin melko epävarmaa, asummeko tässä enää 5 - 10 vuoden kuluttua. Omiaan tuosta sijoituksesta ei varmasti saa takaisin, mutta myyntiä se varmaankin helpottaisi. (Talo sijaitsee Hypon luokituksessa A-alueella.)

Riippuu paljolti tonttivuokrasta ja millainen talo tontilla seisoo? Ilmeisesti 2000-luvun alkupuolella rakennettu. Jos tosiaan olettama on että muutatte pois, niin itse en ostaisi. Jos tulevaisuudessa ostajaehdokas alkaa empimään tuon vuokratontin takia, niin voittehan te sitten huomioida vuokratontin talon hinnassa.

 

[voiviis]

Ympäristöministeriön näppärä asuntokaupat-osio on suljettu.

Asuntojen hintatiedot

Palvelun kautta voi hakea kerros-, rivi- ja omakotitalojen asuntokauppatietoja viimeisen 12 kuukauden ajalta koko Suomen alueelta.

asuntojen.hintatiedot.fi

Asuntokaupat-osio on suljettu, koska sopimuksemme tiedot toimittavan Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton (KVKL) kanssa on päättynyt. Palvelu avattiin ympäristöministeriön aloitteesta vuonna 2007. Palvelu sisälsi vuosittain noin 25 000 toteutuneen asuntokaupan tiedot.

Mikä tilalle?

 

[Taneli-]

Mikä tilalle?

Itse olen käyttänyt (ei, ei ole täysin sama asia tai korvaa tuota varsinkin jos etsii omakotitalosta tietoja) talosivuja:

Talosivu | Oikotie Asunnot

Oikotie talosivu - Talon tiedot

asunnot.oikotie.fi

 

[elmo]

Ympäristöministeriön näppärä asuntokaupat-osio on suljettu.

Asuntojen hintatiedot

Palvelun kautta voi hakea kerros-, rivi- ja omakotitalojen asuntokauppatietoja viimeisen 12 kuukauden ajalta koko Suomen alueelta.

asuntojen.hintatiedot.fi

Mikä tilalle?

Tälleen böndellä kun tuosta palvelusta muutenkaan ole ollut apua niin Oikotie hakuvahti rullannut dataa viimeiseltä 5v ajalta sähköpostiin alueen myynti ja vuokrakohteista. Mukavasti voi tarkastella roikkuvat kohteet ja hintojen pomppimiset niin ei tarvitse omaan muistiin luottaa.

 

[Grazer]

Asuminen | Vain joka kolmas suostuu ottamaan vastaan Helsingin tarjoaman vuokra-asunnon

Hekan asuntotarjouksista kaksi kolmannesta hylätään. Määrä on kasvussa. Eniten asunnoista kieltäydytään Etelä-Haagassa, vähiten Toukolassa.

www.hs.fi

Tässä on kyse vuokra-asumisesta, mutta jotenkin hupaisaa että kun yksityisellä puolella ja moneen kaupunkiin Helsingin ulkopuolella rakennettiin suuria määriä paljon yksiöitä sisältäviä kerrostaloja, ne eivät mene kaupaksi kun ne harvat ostajat, jotka ovat liikenteessä, haluavatkin suurempaa. Helsingissä taas julkisella puolella tilanne näyttää vuokra-asunnoissa olevan toisinpäin:

65 prosenttia Helsingin kaupungin asunnot Oy:n eli Hekan asuntotarjouksista on tammi-kesäkuussa johtanut kieltäytymiseen.

”Suurin osa vapaana olevista kohteista tällä hetkellä on kolmioita. Eniten haetaan yksiöitä, joita ei ole samalla tapaa vapaana”, hän selittää.

Markkinataloudessahan tässä kohtaa homma menisi niin että kolmioiden vuokraa laskettaisiin tai jopa vuokrattaisiin kolmio kaksion tai yksiön hinnalla määräajaksi, esim. vuodeksi tai kahdeksi, mutta eihän tämä sosialismisessa yhteiskunnassa käy. Mieluummin pidetään asunnot tyhjänä ja poltetaan ylläpitoon veronmaksajien rahaa. Toinen vaihtoehto olisi löyhentää tulorajoja, jotta vuokralaisehdokkaita saisi enemmän.

 

[kilroy1]

Asuminen | Vain joka kolmas suostuu ottamaan vastaan Helsingin tarjoaman vuokra-asunnon

Hekan asuntotarjouksista kaksi kolmannesta hylätään. Määrä on kasvussa. Eniten asunnoista kieltäydytään Etelä-Haagassa, vähiten Toukolassa.

www.hs.fi

Tässä on kyse vuokra-asumisesta, mutta jotenkin hupaisaa että kun yksityisellä puolella ja moneen kaupunkiin Helsingin ulkopuolella rakennettiin suuria määriä paljon yksiöitä sisältäviä kerrostaloja, ne eivät mene kaupaksi kun ne harvat ostajat, jotka ovat liikenteessä, haluavatkin suurempaa. Helsingissä taas julkisella puolella tilanne näyttää vuokra-asunnoissa olevan toisinpäin:


Markkinataloudessahan tässä kohtaa homma menisi niin että kolmioiden vuokraa laskettaisiin tai jopa vuokrattaisiin kolmio kaksion tai yksiön hinnalla määräajaksi, esim. vuodeksi tai kahdeksi, mutta eihän tämä sosialismisessa yhteiskunnassa käy. Mieluummin pidetään asunnot tyhjänä ja poltetaan ylläpitoon veronmaksajien rahaa. Toinen vaihtoehto olisi löyhentää tulorajoja, jotta vuokralaisehdokkaita saisi enemmän.

Mikä on "sosialisminen yhteiskunta " ?

Totta on että tyhjän asunnon vuokraa ei voi laskea koska pitäisi vähintään kaikkien samassa taloyhtiössä olevien vuokrahintaa laskea jolloin kokonaisuudessa tuotto laskisi.

Pääsääntöisesti Hekan asunnoissa on vähän tyhjiä asuntoja, yleensä muutama prosentti kokonais asuntomäärästä. Tällä hetkellä tilanteeseen vaikuttaa eniten pk-seudun vuokra-asuntotilanne, kaikilla vuokraajille on hankalaa köytää kunnon vuokralaisia kohtuullisella tuotolla. Koska uusia asuntoja ei rakenneta samoissa määrissä kuin aikaisemmin tilanne purkautuu itsekseen koska kysyntää kuitenkin löytyy.

Vantaan kaupungin vuokrayhtiöllä tilanne on heikompi, kaikille alueille Vantaalla ei löydy samanlaista kysyntää kuin Helsingissä.

Näistä voi höpistä lisää tuolla yhteiskunta-puolella, Hekan tilanne kun ei liity mitenkään asuntolaina/ asunnon osto lankaan..

 

[Raaka]

Eipä ole tästäkään kokemusta, mutta ymmärtääkseni vuokratonttien lunastushinnat nousevat joka vuosi korkeammiksi (mikä lie indeksi siellä niitä aina nostaa tai joku vähimmäiskorotus). Näin ollen tuo 50k:n hinta voi kymmenen vuoden päästä olla vaikka 65k.

Yleensä sidottu elinkustannusindeksiin, jos vuokraajana kunta/kaupunki. On myös hyvä muistaa, että tontin vuokrakin on sidottu täten samaan indeksiin. Eli jos vuokra on nyt 1500€/kk, niin 10 vuoden päästä se aivan jotain muuta.

Mitä seurannut asuntomarkkinoita, niin ostetun tontin hinta ei oikein meinaa kokonaan siirtyä myyntihintaan. Talot vuokratontilla ja omalla tontilla ovat yleensä lähellä toisiaan hinnan suhteen.

Toki myymistä varmana edistää talo omalla tontilla. Itse varmaan ostaisin tontin, mutta tämä johtuu puhtaasti omasta mentaliteetistä. En halua maksaa vuokraa.

 

[Taneli-]

Mitä seurannut asuntomarkkinoita, niin ostetun tontin hinta ei oikein meinaa kokonaan siirtyä myyntihintaan. Talot vuokratontilla ja omalla tontilla ovat yleensä lähellä toisiaan hinnan suhteen.

Toki myymistä varmana edistää talo omalla tontilla. Itse varmaan ostaisin tontin, mutta tämä johtuu puhtaasti omasta mentaliteetistä. En halua maksaa vuokraa.

Lisäksi moni asuntoa ostava ei vain tunnu hahmottavan mitä pahimmillaan voi tapahtua jos EI hyväksy vuokratontin hinnan korottamista tai jos sitä ei enää suostuta vuokraamaan kun alkuperäinen vuokra-aika loppuu:

"

• • Sopimuksen päättyessä: Kun pitkä tontin vuokrasopimus (usein 30–100 vuotta) loppuu, osapuolet neuvottelevat uudesta sopimuksesta ja markkinahintaisesta vuokrasta. Jos vuokralainen (esim. omakotitalon omistaja tai taloyhtiö) ei hyväksy uusia ehtoja, sopimus päättyy kauden loppuun.

Mitä rakennukselle tapahtuu sopimuksen päättyessä?

• • Lunastus: Monissa sopimuksissa tai lain mukaan tontin omistajalla on velvollisuus tai oikeus lunastaa tontilla oleva rakennus, jolloin vuokralainen saa siitä käyvän korvauksen.
  • Purku ja poisto: Jos omistaja ei lunasta rakennusta, vuokralaisen on lain mukaan siirrettävä rakennus pois tai purettava se ja palautettava tontti alkuperäiseen kuntoonsa yleensä kolmen kuukauden kuluessa vuokrasuhteen päättymisestä.
  "

 

[jonesky12345]

Silloin kun pkseudulla ostattelin omakotitaloa, havaitsin, että aika monella vuokratontilla olevalla okt:lla oli ihan vertailukelpoiset neliöhinnat omiin tontteihin nähden. Tuota ei mitenkään pysty käsittämään.

 

[tomih]

Vuokratontissa voi myös olla määräaika, jossa se pitää lunastaa omaksi tai jää pysyvästi vuokratontiksi. Sitä ei edes kovin selvästi ilmoiteta, täälä se on kaupungin tontilla 3v ostosta.

 

[Sir Lancelot]

Yleensä sidottu elinkustannusindeksiin, jos vuokraajana kunta/kaupunki. On myös hyvä muistaa, että tontin vuokrakin on sidottu täten samaan indeksiin. Eli jos vuokra on nyt 1500€/kk, niin 10 vuoden päästä se aivan jotain muuta.

Mitä seurannut asuntomarkkinoita, niin ostetun tontin hinta ei oikein meinaa kokonaan siirtyä myyntihintaan. Talot vuokratontilla ja omalla tontilla ovat yleensä lähellä toisiaan hinnan suhteen.

Toki myymistä varmana edistää talo omalla tontilla. Itse varmaan ostaisin tontin, mutta tämä johtuu puhtaasti omasta mentaliteetistä. En halua maksaa vuokraa.

Kannattaa myös huomioida, elinkustannusindeksi reagoi inflaatio piikkeihin ns. Suoraan esim. 22 pomppasi tonttivuokra 1700e --> yli 2000e ja lunastimme omaksi. Eli kun kaikki muu kallistuu kiskotaan maastakin vielä enemmän.

 

[Warwick]

Lisäksi moni asuntoa ostava ei vain tunnu hahmottavan mitä pahimmillaan voi tapahtua jos EI hyväksy vuokratontin hinnan korottamista tai jos sitä ei enää suostuta vuokraamaan kun alkuperäinen vuokra-aika loppuu:

"

• • Sopimuksen päättyessä: Kun pitkä tontin vuokrasopimus (usein 30–100 vuotta) loppuu, osapuolet neuvottelevat uudesta sopimuksesta ja markkinahintaisesta vuokrasta. Jos vuokralainen (esim. omakotitalon omistaja tai taloyhtiö) ei hyväksy uusia ehtoja, sopimus päättyy kauden loppuun.

Mitä rakennukselle tapahtuu sopimuksen päättyessä?

• • Lunastus: Monissa sopimuksissa tai lain mukaan tontin omistajalla on velvollisuus tai oikeus lunastaa tontilla oleva rakennus, jolloin vuokralainen saa siitä käyvän korvauksen.
  • Purku ja poisto: Jos omistaja ei lunasta rakennusta, vuokralaisen on lain mukaan siirrettävä rakennus pois tai purettava se ja palautettava tontti alkuperäiseen kuntoonsa yleensä kolmen kuukauden kuluessa vuokrasuhteen päättymisestä.
  "

Toki kannattaa huomioida, että mikäli vuokranantaja tarjoaa jatkoa markkinaehtoisella vuokralla, ei mitään riskiä lunastuksesta ole. Mikäli taas jatkoa ei tarjota, on vuokranantaja velvollinen asuinrakennuksen lunastamaan. Asuintonteilla ei siis ole mahdollista, että vuokranantaja voisi päättää, että vuokralainen purkaa talonsa yhtäkkiä omalla kustannuksellaan.

 

[Pete88]

Hyvä pitää mielessä, että kunnat ja kaupungit elävät asukkaista ja siksi ei olisi niiden etujen mukaista, että ihmisiä jätettäisiin tonttiasioissa kuseen. Toki mitä isompi kasvukeskus on kyseessä, sitä kylmempää kyyti voi myös vuokralaiselle olla, koska ottajia tontille/talolle riittää. Se on yleensä myös argumentti niille tonttivuokran korotuksille.

Sen sijaan näkisin asian niin, että oma tontti lisää asunnon "myytävyyttä/haluttavuutta", mutta ei välttämättä suoraan korreloi hinnan kanssa, eli kaksi taloa samalta alueelta, joissa toisessa on oma tontti ja toisessa vuokratontti, ei oman tontin omaava talo ole yleensä kuitenkaan tontin arvoa korkeampi. Mutta kiinnostavuutta se kyllä lisää. Ehkä poikkeuksena sitten alueet, missä on uutisoitu isosti, että on tullut jotain satojen prosenttien korotuksia ja jos siellä välissä sitten sattuisi olemaan jostain historian havinasta johtuva omatonttinen talo, niin sitten se voi nostaa asunnon arvoa paljonkin, varsinkin jos kaupunki ei esim. tontteja nykyisellään edes myy omaksi.

 

[mustajoki]

Yleensä sidottu elinkustannusindeksiin, jos vuokraajana kunta/kaupunki. On myös hyvä muistaa, että tontin vuokrakin on sidottu täten samaan indeksiin. Eli jos vuokra on nyt 1500€/kk, niin 10 vuoden päästä se aivan jotain muuta.

Mitä seurannut asuntomarkkinoita, niin ostetun tontin hinta ei oikein meinaa kokonaan siirtyä myyntihintaan. Talot vuokratontilla ja omalla tontilla ovat yleensä lähellä toisiaan hinnan suhteen.

Toki myymistä varmana edistää talo omalla tontilla. Itse varmaan ostaisin tontin, mutta tämä johtuu puhtaasti omasta mentaliteetistä. En halua maksaa vuokraa.

Lähialueella on pari viime vuosikymmenen lopulla rakennettua taloyhtiötä, joissa yksityinen vuokratontti ilman lunastusmahdollisuutta, jota vielä tarkistettiin muistaakseni kaksi kertaa vuodessa minimikorotuksella + elinkustannusindeksillä. Olivat sen verran edullisia uusina että kävin katsastamassa kunnes selvisi tuo tonttitilanne. Nyt mitä seurannut, niin käytettyinä selkeästi halvimpia tuon ikäisten pyyntihintoja alueella myös perus vuokratonttiyhtiöihin nähden.

Luulen tosin että tässä ei ole kyseessä kylmä excel-analyysi vaan monia ostajakandidaatteja karsii tunne siitä, että tässä yritetään puijata ostajaa.

 

[jonesky12345]

Toki kannattaa huomioida, että mikäli vuokranantaja tarjoaa jatkoa markkinaehtoisella vuokralla, ei mitään riskiä lunastuksesta ole. Mikäli taas jatkoa ei tarjota, on vuokranantaja velvollinen asuinrakennuksen lunastamaan. Asuintonteilla ei siis ole mahdollista, että vuokranantaja voisi päättää, että vuokralainen purkaa talonsa yhtäkkiä omalla kustannuksellaan.

Vuokratontteihin liittyy sellainen riski, että jos maksat saman puoli miljoonaa vuokratontilla olevasta okt:stä kuin omalla tontilla, niin vuokratontin vuokra-ajan päätyttyessä vuokraaja voi lopettaa tontin vuokraamisen ja lunastaa kämpän talon käyvällä arvolla. Esimerkiksi pkseudulla tuntui olevan ihan yleistä, että alueilla missä tonttihinnat on siellä 200k€ hujakoilla ja talo tontteineen maksaa vaikkapa 500k€ niin pyyntihinta kämpästä vuokratontilla oli samaa suuruusluokkaa. Jos kunta vaikkapa vuokranantajana päättäisi, että nyt alueella x esimerkiksi 90 luvun alussa rakennettujen kämppien 50v tonttivuokrasopimusten päätyttyä tontit myydäänkin arvokkaampaan käyttöön vaikkapa kerrostalorakentamiseen, niin ei se kaupunki siitä talosta maksa tollasta rahaa vaan sen rakennuksen käyvän arvon.

Hyvä pitää mielessä, että kunnat ja kaupungit elävät asukkaista ja siksi ei olisi niiden etujen mukaista, että ihmisiä jätettäisiin tonttiasioissa kuseen. Toki mitä isompi kasvukeskus on kyseessä, sitä kylmempää kyyti voi myös vuokralaiselle olla, koska ottajia tontille/talolle riittää. Se on yleensä myös argumentti niille tonttivuokran korotuksille.

Sen sijaan näkisin asian niin, että oma tontti lisää asunnon "myytävyyttä/haluttavuutta", mutta ei välttämättä suoraan korreloi hinnan kanssa, eli kaksi taloa samalta alueelta, joissa toisessa on oma tontti ja toisessa vuokratontti, ei oman tontin omaava talo ole yleensä kuitenkaan tontin arvoa korkeampi. Mutta kiinnostavuutta se kyllä lisää. Ehkä poikkeuksena sitten alueet, missä on uutisoitu isosti, että on tullut jotain satojen prosenttien korotuksia ja jos siellä välissä sitten sattuisi olemaan jostain historian havinasta johtuva omatonttinen talo, niin sitten se voi nostaa asunnon arvoa paljonkin, varsinkin jos kaupunki ei esim. tontteja nykyisellään edes myy omaksi.

Valitettavasti tilanne asuntomarkkinoilla taitaa olla tuollainen vaikka kaiken järjen mukaan sen ei näin pitäisi olla. Riippuen vuokratontista ja vuokran kestosta voi alueellisesti vuokrahinnat olla jääneet jälkeen yleisestä tonttien markkinahinnoittelusta ja sitten on luettu näitä katkeria valituksia kun kaupunki "epäreilusti" jossain helsingissä nostaa tonttivuokria kun vuokra-aika päättyy. Todellisuudessa tonttivuokrat tarkastetaan sinne jonnekin 4-5% vuokratuoton hujakoille verrattuna tonttien myyntihintoihiin, mikä on ihan järkevä ja perusteltu vuokrahinnasto kiinteistöomaisuudelle. Jotkut vuosikymmeniä sitten sovitut tonttivuokrat ei ole pysyneet elinkustannusindeksikorotuksilla perässä pkseudun tai muiden isojen kuntien muuttovoiton tuoman tonttien arvonnousun perässä, mutta sitten kun sopparit loppuu ja vuokratasoa tarkastetaan, on luvassa monelle vuokralaiselle aika kylmää kyytiä. Kiva siinä vaiheessa miettiä 500k€ hankinnan jälkeen, lunastaako 200k€ tontin siihen päälle kun kilometrin päässä olevilla omilla tonteilla olevat asukkaat on ostaneet tontit samaan rahaan 10v sitten, vai alkaako maksaa 10k€ tonttivuokraa entisen 2k€ sijaan...

Vuokratontilla olevaan kämppään liittyy sen verran paljon riskejä, että itse en tuollaista ostaisi, mikäli hinnassa ei huomioida vuokratonttia. Toki, jos vaikkapa jotain 50 vuotiasta vuokrasopparia on "alehinnalla" jäljellä vielä 15 vuotta, niin tolle voi jonkun lisäarvon laskea vrt, että maksettaisiin markkinahintaista vuorkaa, mutta todellisuus on se, että ne tonttien hinnat tarkastetaan käytännössä aina sinne käypään arvoon, tai jopa lopetetaan se tontin vuokraaminen. Kummassakin tapauksessa täyden hinnan maksavalle jää luu käteen. Ilmeisesti ihmiset eivät omakotitaloja ostaessa keskimäärin tuota huomioi, ja siitä sitten seuraa näitä julkisia itkuvirsiä. Jos vuokra tarkasteltaisiin tonttimarkkinaan nähden markkinatasoon vaikkapa 5v välein, niin tilanne olisi varmasti toinen.

 

[Pete88]

Vuokratontteihin liittyy sellainen riski, että jos maksat saman puoli miljoonaa vuokratontilla olevasta okt:stä kuin omalla tontilla, niin vuokratontin vuokra-ajan päätyttyessä vuokraaja voi lopettaa tontin vuokraamisen ja lunastaa kämpän talon käyvällä arvolla. Esimerkiksi pkseudulla tuntui olevan ihan yleistä, että alueilla missä tonttihinnat on siellä 200k€ hujakoilla ja talo tontteineen maksaa vaikkapa 500k€ niin pyyntihinta kämpästä vuokratontilla oli samaa suuruusluokkaa. Jos kunta vaikkapa vuokranantajana päättäisi, että nyt alueella x esimerkiksi 90 luvun alussa rakennettujen kämppien 50v tonttivuokrasopimusten päätyttyä tontit myydäänkin arvokkaampaan käyttöön vaikkapa kerrostalorakentamiseen, niin ei se kaupunki siitä talosta maksa tollasta rahaa vaan sen rakennuksen käyvän arvon.

En kommentoi yksityisessä omistuksessa olevia vuokrattuja tontteja, mutta esittämäsi skenaario ei ole täysin mahdollinen, mikäli omistajana on julkisyhteisö. Syy on yksinkertaisesti siinä, että mikäli kaupunki haluaisi alkaa rakentaa jollekin alueelle pientalojen sijaan vaikka kerrostaloja, niin se vaatisi asemakaavamuutoksen, johon liittyy monta valmistelu-, valitus- ja päätöksentekovaihetta. Tyypillisesti, vaikka päätöksistä ei valitettaisikaan, tämä vienee vähän tapauksesta riippuen ainakin pari vuotta aikaa. Eli mahdotonta se ei olisi, mutta millään ilveellä se ei voisi tulla täysin puskista tonttien vuokraajille, koska pelkkä asemakaavamuutosprosessi veisi aikaa ja olisi kuitenkin julkinen asia, josta varmaan ennen pitkää myös uutisoitaisiinkin.

Ymmärrän pointtisi vuokratontin riskeistä, mutta kuten markkinoilla on tapana, niin edelleenkään ihmiset eivät kuitenkaan hinnoittele tuota riskiä kovin korkeaksi markkinoilla. Tämä johtaa taas siihen, että moni ei ole halukas maksamaan omatonttisesta asunnosta niin paljon extraa, kuin mitä mahdollinen tontin lunastus on kenties maksanut. Vaikka siinä ei olisi edes taloudellista järkeä, niin moni näkee sen muutaman tonnin vuosikustannuksen pienempänä pahana kuin maksaa mahdollisesti esim. 50t€ extraa talon hinnassa. Yleensä ihmisillä on myös tapana pyrkiä ostamaan niin hyvä talo kuin omat resurssit riittävät ja siinä yhtälössä ilmeisesti mieluummin maksimoidaan talo ja/tai sijainti, eikä omistustontille anneta niin paljon painoarvoa. Tämä ei toki ole yleistettävissä kaikkiin asunnonostajiin, mutta mikäli tämä olisi merkittävä myyntivaltti, se näkyisi selvempänä erona asuntojen hinnoissa.

 

[mustajoki]

En kommentoi yksityisessä omistuksessa olevia vuokrattuja tontteja, mutta esittämäsi skenaario ei ole täysin mahdollinen, mikäli omistajana on julkisyhteisö. Syy on yksinkertaisesti siinä, että mikäli kaupunki haluaisi alkaa rakentaa jollekin alueelle pientalojen sijaan vaikka kerrostaloja, niin se vaatisi asemakaavamuutoksen, johon liittyy monta valmistelu-, valitus- ja päätöksentekovaihetta. Tyypillisesti, vaikka päätöksistä ei valitettaisikaan, tämä vienee vähän tapauksesta riippuen ainakin pari vuotta aikaa. Eli mahdotonta se ei olisi, mutta millään ilveellä se ei voisi tulla täysin puskista tonttien vuokraajille, koska pelkkä asemakaavamuutosprosessi veisi aikaa ja olisi kuitenkin julkinen asia, josta varmaan ennen pitkää myös uutisoitaisiinkin.

Ymmärrän pointtisi vuokratontin riskeistä, mutta kuten markkinoilla on tapana, niin edelleenkään ihmiset eivät kuitenkaan hinnoittele tuota riskiä kovin korkeaksi markkinoilla. Tämä johtaa taas siihen, että moni ei ole halukas maksamaan omatonttisesta asunnosta niin paljon extraa, kuin mitä mahdollinen tontin lunastus on kenties maksanut. Vaikka siinä ei olisi edes taloudellista järkeä, niin moni näkee sen muutaman tonnin vuosikustannuksen pienempänä pahana kuin maksaa mahdollisesti esim. 50t€ extraa talon hinnassa. Yleensä ihmisillä on myös tapana pyrkiä ostamaan niin hyvä talo kuin omat resurssit riittävät ja siinä yhtälössä ilmeisesti mieluummin maksimoidaan talo ja/tai sijainti, eikä omistustontille anneta niin paljon painoarvoa. Tämä ei toki ole yleistettävissä kaikkiin asunnonostajiin, mutta mikäli tämä olisi merkittävä myyntivaltti, se näkyisi selvempänä erona asuntojen hinnoissa.

Toisaalta jos omistaa asunnon vaikka 15 vuotta, niin vuokratontin lunastamiseen otetusta lainasta on jo suuri osa maksettu ja toisaalta asumiskustannusindeksi on korottanut vuokraa vaikkapa sen 30%. Näin ollen jonkin asumisajan jälkeen siitä tontin lunastuksesta ei edes tarvitse saada koko lunastushintaa takaisin myydessä, jotta lunastaminen olisi ollut kannattavaa.

Vuosikymmenen vaihteen korkotasollahan tontin lunastus saattoi jopa pienentää sitä kuukausierää laina vs silloinen tontinvuokra, nykyään pitää varmaan laskea tarkemmin - jos lunastushinta on asetettu 2% tuottotasolle, ei kannattane, mutta 5% tuottotasolle arvotettu lunastushinta taas on jo melko lyhyelläkin asumisajalla kannattavaa.

 

[tomih]

Varmaan on kiinni hinta/vuokra suhteesta. Oma tontti löytyi aikanaan -50% alesta ja ostohinta oli 39ke, kun vuosivuokra on 3500e, niin aika järjetöntä olisi ollut vuokralle lähteä.
10v laina-ajalla vuokratontti olisi tullut kalliimmaksi 13v4kk kohdalla ja 25v laina-ajalla 16v7kk kohdalla korot huomioiden.

Omasta tontista on mahdollista saada myydessä jotain vuokratontista ei.

 

[jonesky12345]

En kommentoi yksityisessä omistuksessa olevia vuokrattuja tontteja, mutta esittämäsi skenaario ei ole täysin mahdollinen, mikäli omistajana on julkisyhteisö. Syy on yksinkertaisesti siinä, että mikäli kaupunki haluaisi alkaa rakentaa jollekin alueelle pientalojen sijaan vaikka kerrostaloja, niin se vaatisi asemakaavamuutoksen, johon liittyy monta valmistelu-, valitus- ja päätöksentekovaihetta. Tyypillisesti, vaikka päätöksistä ei valitettaisikaan, tämä vienee vähän tapauksesta riippuen ainakin pari vuotta aikaa. Eli mahdotonta se ei olisi, mutta millään ilveellä se ei voisi tulla täysin puskista tonttien vuokraajille, koska pelkkä asemakaavamuutosprosessi veisi aikaa ja olisi kuitenkin julkinen asia, josta varmaan ennen pitkää myös uutisoitaisiinkin.

Ymmärrän pointtisi vuokratontin riskeistä, mutta kuten markkinoilla on tapana, niin edelleenkään ihmiset eivät kuitenkaan hinnoittele tuota riskiä kovin korkeaksi markkinoilla. Tämä johtaa taas siihen, että moni ei ole halukas maksamaan omatonttisesta asunnosta niin paljon extraa, kuin mitä mahdollinen tontin lunastus on kenties maksanut. Vaikka siinä ei olisi edes taloudellista järkeä, niin moni näkee sen muutaman tonnin vuosikustannuksen pienempänä pahana kuin maksaa mahdollisesti esim. 50t€ extraa talon hinnassa. Yleensä ihmisillä on myös tapana pyrkiä ostamaan niin hyvä talo kuin omat resurssit riittävät ja siinä yhtälössä ilmeisesti mieluummin maksimoidaan talo ja/tai sijainti, eikä omistustontille anneta niin paljon painoarvoa. Tämä ei toki ole yleistettävissä kaikkiin asunnonostajiin, mutta mikäli tämä olisi merkittävä myyntivaltti, se näkyisi selvempänä erona asuntojen hinnoissa.

Joo siis toki tuollainen alueen uudelleenkaavoittaminen vie aikaa, eikä ole se todennäköisin skenaario, että kämpät lunastettaisiin käypään arvoon, mutta yhtä pahasti se vuokrasopimuksen päätös ja vuokratason tarkastus siihen kämpän hintaan laskennallisesti vaikuttaa. Jos 200k€ arvoisesta tontista maksaa 1% vuokraa sen takia, että alkuperäinen vuokrasopimus ei mahdollista jotain elikustannusindeksiä nopeampaa vuokrankorotusta, mutta vuokra korjautuu 5% tasolle kun soppari loppuu, niin sitten ollaan tossa @tomih esimerkinkin tapaisessa tilanteessa, missä sen kämpän ostajan pitää miettiä tontin hankintahintaa vs halvempaa vuokrakämppää, mutta tuskin tossa vaiheessa kukaan täysjärkinen ostaisi samaan rahaan vuokratontilla olevaa omakotitaloa ja ottaa melkein tonnin kuussa vuokraa siihen päälle kuin että maksaisi sen saman rahan omalla tontilla olevasta kohteesta ja ei maksa vuokraa päälle.

Todennäkösesti vanhempien vuokratontilla olevien omakotitalojen tapauksessa tällaseen tilanteen ollaan päädytty, missä hinnat eivät suuresti eroa, koska vuokrataso ei isommissa kunnissa ole maan arvon perässä pysynyt.

 

[vemkki]

Vuokratontteihin liittyy sellainen riski, että jos maksat saman puoli miljoonaa vuokratontilla olevasta okt:stä kuin omalla tontilla, niin vuokratontin vuokra-ajan päätyttyessä vuokraaja voi lopettaa tontin vuokraamisen ja lunastaa kämpän talon käyvällä arvolla. Esimerkiksi pkseudulla tuntui olevan ihan yleistä, että alueilla missä tonttihinnat on siellä 200k€ hujakoilla ja talo tontteineen maksaa vaikkapa 500k€ niin pyyntihinta kämpästä vuokratontilla oli samaa suuruusluokkaa. Jos kunta vaikkapa vuokranantajana päättäisi, että nyt alueella x esimerkiksi 90 luvun alussa rakennettujen kämppien 50v tonttivuokrasopimusten päätyttyä tontit myydäänkin arvokkaampaan käyttöön vaikkapa kerrostalorakentamiseen, niin ei se kaupunki siitä talosta maksa tollasta rahaa vaan sen rakennuksen käyvän arvon.

Osaatko kertoa Suomesta yhtään esimerkkiä tällaisesta? Itse en ole kuullut moisesta ainakaan viime ajoilta. Ei täällä ole edes suurimpiin kaupunkeihin niin kovaa tunkua, että kaupungin pitäisi ja ennen kaikkea kannattaisi lopettaa asuinalueiden tonttien vuokraamista. Sellainen herättäisi paljon pahaa verta muissakin kuin kyseisen tontin asukkaissa, joten poliittisesti tuo olisi hankalasti edistettävä juttu.

Joskus 60-70-luvuilla tilanne on voinut olla toinen, kun oli suuri rakennusboomi.

 

[jonesky12345]

Osaatko kertoa Suomesta yhtään esimerkkiä tällaisesta? Itse en ole kuullut moisesta ainakaan viime ajoilta. Ei täällä ole edes suurimpiin kaupunkeihin niin kovaa tunkua, että kaupungin pitäisi ja ennen kaikkea kannattaisi lopettaa asuinalueiden tonttien vuokraamista. Sellainen herättäisi paljon pahaa verta muissakin kuin kyseisen tontin asukkaissa, joten poliittisesti tuo olisi hankalasti edistettävä juttu.

Joskus 60-70-luvuilla tilanne on voinut olla toinen, kun oli suuri rakennusboomi.

En osaa ja nostinkin tuon nyt vain yhtenä esimerkkinä miksi tontin vuokrasopimusta ei esimerkiksi päätettäisi jatkaa. Vastaava kustannusriski realisoituu, mikäli tonttivuokra vain tarkastetaan nykytasoiseksi. En kyllä tuollaisiin lunastushommiin mitenkään laajemmin usko, mutta kaupunkikehityksen ja rakentamisen tiheyden lisääntyessä jotain asuinalueiden laitojen yksittäisiä tonttipaikkoja saatetaan jatkossa jalostaa rivari/pienkerrostalo tms käyttöön, joten en pitäisi tuota yksittäistapauksissa täysin mahdottomana.

 

[Warwick]

Vuokratontteihin liittyy sellainen riski, että jos maksat saman puoli miljoonaa vuokratontilla olevasta okt:stä kuin omalla tontilla, niin vuokratontin vuokra-ajan päätyttyessä vuokraaja voi lopettaa tontin vuokraamisen ja lunastaa kämpän talon käyvällä arvolla. Esimerkiksi pkseudulla tuntui olevan ihan yleistä, että alueilla missä tonttihinnat on siellä 200k€ hujakoilla ja talo tontteineen maksaa vaikkapa 500k€ niin pyyntihinta kämpästä vuokratontilla oli samaa suuruusluokkaa. Jos kunta vaikkapa vuokranantajana päättäisi, että nyt alueella x esimerkiksi 90 luvun alussa rakennettujen kämppien 50v tonttivuokrasopimusten päätyttyä tontit myydäänkin arvokkaampaan käyttöön vaikkapa kerrostalorakentamiseen, niin ei se kaupunki siitä talosta maksa tollasta rahaa vaan sen rakennuksen käyvän arvon.

Maksamalla ylihintaa jostain syntyy tietysti herkästi kaikenlaisia riskejä.
Jos oletetaan, että vuokratontista ei ole maksettu ylihintaa, noin muutoin kuvaamasi kaltaisessa tilanteessa kaupunki ottaisi pakkolunastuksen kautta ne omistustontit myös haltuun. Silloin omalla tontilla asuvilla on rahallisesti paljon isommat riskit kyseessä.