Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[KiLLPaTRiCK]

Jossain on asuttava niin mieluummin asun kivassa kämpässä mahdollisimman pienellä kuukausierällä. Jos sais Suomessakin 100 vuoden asuntolainan niin ottaisin kyselemättä, tällä hetkellä 35 vuotinen.

Mutta ne korot on maksettava. 500k laina, niin sellainen tonni kuussa korkoa?
Kyllä siinä 35 vuodessa tulee lisähintaa asunnolle.

 

[vermont]

Mutta ne korot on maksettava. 500k laina, niin sellainen tonni kuussa korkoa?
Kyllä siinä 35 vuodessa tulee lisähintaa asunnolle.

Pointtihan on, että jos sijoittaa 15v laina-ajan pidentymisestä mahdollistuneen kassavirran ja saa tuotto-odotuksen markkinoilta, 25v kiireellä lyhetänyt on puolimiljoonaa köyhempi T25 kohdalla kuin 40v tahtiin lyhennellyt sijoittaja.

 

[eitsh]

Mutta ne korot on maksettava. 500k laina, niin sellainen tonni kuussa korkoa?
Kyllä siinä 35 vuodessa tulee lisähintaa asunnolle.

Ihmiset tuppaavat ajattelemaan asiaa vain kuukausitasolla ja kuinka paljon x summasta maksan korkoja tässä kuussa ja samaan aikaan ei ymmärretävä korkoa korolle efektiä. Alla yksinkertainan laskelma, joka täälläkin on todettu jo useampaan otteeseen, että lyhyt euribor + pitkä laina-aika = suurin varallisuus (laskennallisesti).

Alla esimerkki, kun eri laina-aika 0,5M€ asuntoon ja sijoitat kuukausierästä yliemenvän osuuden rahastoon 100v ajan. Lopputuloksena isoimmasta korosta huolimatta olet ~50% varakkaampi kuin lyhyemmällä laina-ajalla.

Laina-aika	Kuukausierä	Korkoja yhteensä	Sijoituksiin laina-aikana / kk	Indeksirahasto 100 v lopussa	Nettovarallisuus 100 v lopussa
20 vuotta	2 696 €	147 049 €	0 €	34 388 280 €	34 888 280 €
35 vuotta	1 839 €	272 296 €	857 €	40 876 560 €	41 376 560 €
100 vuotta	1 203 €	943 266 €	1 493 €	52 282 640 €	52 782 640 €

 

[Fact0ry]

sijoitat kuukausierästä yliemenvän osuuden rahastoon 100v ajan

Ehkä tämmöiset esimerkit vois jättää väliin
Sama logiikka toki pätee lyhyemmälläkin ja realistisemmalla laina-ajalla ihan yksilötasolla.

Mutta ne korot on maksettava. 500k laina, niin sellainen tonni kuussa korkoa?

Kannattaa muistaa, että sillä 500k taloon laitetulla pääomallakin on vaihtoehtoiskustannus, eli saamatta jäävä tuotto jonka olisi saanut sijoittamalla rahat muualle. Tätä rinkiä on toki tässä ketjussa kierretty jo jokusen kerran ja joillekin tuntuu olevan mahdotonta ymmärtää, että asuntolaina on tyypillisesti halpaa lainaa jota ei kannata maksaa pois jos oma varallisuuden kasvu kiinnostaa. Toki jos ei laita rahojaan muualle kuin taloon ja pankkitilille, niin asuntolainan maksu on näistä parempi vaihtoehto.

Sen sijaan autolainat, remonttilainat ym. voivat hyvinkin olla niin kalliita, että niiden pois maksu on täysin vertailukelpoista vaikkapa osakesijoittamisen kanssa.

 

[Wanzel]

Mutta ne korot on maksettava. 500k laina, niin sellainen tonni kuussa korkoa?
Kyllä siinä 35 vuodessa tulee lisähintaa asunnolle.

Nuo korot ei vaan minua kiinnosta/pelota. 500k laina jää joku 800€ enemmän kuussa käteen 20v vs 35v laina. Otan tuon 800€ mieluummin räpylään, sijotan muutaman satasen ja nautin elämästä lopuilla. Jokanen saa tehdä miten parhaaksi näkee, tämä on no-braineri minulle.

 

[renee]

Ei kai pitkässä laina-ajassa ole oikeastaan muuta ongelmaa kuin se, että myönnettävän lainan maksimimäärä kasvaa ja se taas tuppaa nostamaan asuntojen hintoja ja tietysti samalla kasvaa rahoitusriski.

 

[Fact0ry]

Ei kai pitkässä laina-ajassa ole oikeastaan muuta ongelmaa kuin se, että myönnettävän lainan maksimimäärä kasvaa ja se taas tuppaa nostamaan asuntojen hintoja ja tietysti samalla kasvaa rahoitusriski.

Näinhän se on, tosin erityisesti vasta siinä vaiheessa jos pankit joustavat stressitestistä ("lainojen hoitokuluihin saisi mennä korkeintaan 60 % nettotuloista (25v. laina-ajalla ja 6% korolla)".

 

[Krieg]

Näitä eri laina-aikojen skenaarioita laskiessa tosiaan huomioisin myös sen, miten arvokasta raha on omassa elämässä nyt vs. myöhemmin. Omalla kohdalla ajattelen niin, että vaikkapa ylimääräinen 500 € / kk käytettävissä nyt nelikymppisenä perheeseen, omiin harrastuksiin jne. elämään on arvokkaampi kuin ylimääräinen 2000 € / kk käytettävissä 30 vuotta myöhemmin.

 

[Aksjdjjk]

Näitä eri laina-aikojen skenaarioita laskiessa tosiaan huomioisin myös sen, miten arvokasta raha on omassa elämässä nyt vs. myöhemmin. Omalla kohdalla ajattelen niin, että vaikkapa ylimääräinen 500 € / kk käytettävissä nyt nelikymppisenä perheeseen, omiin harrastuksiin jne. elämään on arvokkaampi kuin ylimääräinen 2000 € / kk käytettävissä 30 vuotta myöhemmin.

Tämä ja hyvin vahvasti

 

[valkoh]

Sijoitus tai rahastotoimintaa voi harrastaa ilman asunnon liittämistä asiaan. Toki jos omaakin asuntoa ajattelee pelkkänä sijoituskohteena niin eihän sitä kannata hankkia ollenkaan, ellet osaa ennustaa missä kaupungeissa tai kaupunginosissa suosio kasvaa asunnon laina-aikana, tuskin silloinkaan sitä saat plussan puolelle.

Ja kuka haluaa vaihtaa asuinpaikkaa sen vuoksi että saisi asua voitollisessa kohteessa, ne on sitten oikeille asuntosijoittajille tuollaiset joilla on tarpeeksi taskussa tehdä mitä huvittaa. Toki omasta asunnosta saa rahaa pois kun sen myy edelleen, mutta ei koskaan sitä mikä siihen tulee menemään oman käytön asuntona, flippaus asuntoa en laske tähän mukaan.

Pitkien laina-aikojen kanssa joku voisi ajatella että hänellä ei ole tarvetta oikeasti omistaa asuntoa jolloin asunnon hankkimisessa ei olisi alunperinkään tavoitteena omistaminen, vaan juuri edullisempi asuminen ja rahastojen buffaaminen, edes silloin vaikka rahastotoiminnasta tulleilla voitoilla olisi jo ostettu 3 asuntoa lisää, koska omistaminen ei kannata kun tällainen on mahdollista, kaikki vaan salkun täytteeksi mitä jää ylimääräiseksi.

Tällaista laina/omistusasumis toimintaa voisi kutsua vaikka pankkivuokralaiseksi, maksat pankille enemmän korkoa kuin lyhennystä.

Vai määrääkö pankki rahastosäästämisellä että ne tuotot menisivät ainoastaan lainan takaisinmaksuun?

Itse olen hankkimassa omaan käyttöön omaa asuntoa joka voi hyvinkin pysyä lopun elämääni sellaisena. Asunnon ulkonäköön tulee paljon kustomointia ja henkilökohtaisesti miellyttäviä muokkauksia jotka voivat olla hyvinkin hintavia ja joiden oletan olevan täysin arvottomia asuntoa edelleen myytäessä. Olen nääs erittäin mieltynyt lapin vanhoihin honkiin sekä patinoituneeseen kupariin.

Saa sit jälkipolvi muokata asunnon takaisin myyntikuntoon paremman rahan toivossa.

Ei voiton tavoittelua, haluan vain siitä korko-osuudesta niin nopeaa eroon kuin mahdollista. On muuten silloinkin halvempaa kuin vuokralla asuminen vrt paikallisesti.

 

[valkoh]

Sijoittajaa varmaan kiinnostaa myös vakuudet jotka palautuvat samaa tahtia kun laina pienenee. 35v lainalla siis juurikin sen verran hitaammin.

Onko sijoittamisessa mahdollista menettää kaikki sijoituksensa, tai jos kevyemmin asia laitetaan niin vaikka jos puolet rahaston sijoituskohteista kyykkää niin paljon menetät sijoituksesi arvosta?

Sitä ei kannata aina luottaa niihin teoreettisiin maksimilukuihin joilla kannustetaan jota syötetään uusille sijoittajaehdokkaille armotta. Ja niihin sitten uskotaan.

 

[Lupiini]

Sijoittajaa varmaan kiinnostaa myös vakuudet jotka palautuvat samaa tahtia kun laina pienenee. 35v lainalla siis juurikin sen verran hitaammin.

Yliarvioit vapautuvien vakuuksien arvoa. Niistä saa yleensä "vain" 70 % lainoitusarvon uuteen velkaan, kun taas pidemmän laina-ajan pienemmästä kuukausierästä säästyneet rahat ovat 100 % omaa ostovoimaa — edellyttäen toki, että ne on säästetty eikä kulutettu.

 

[Nrvs]

Tää on sinällään erikoinen keskustelu, ettei tuosta lyhyt vs. pitkä laina & sijoitus ole yhtä oikeaa vastausta niin, että se sopii kaikille.

Tietyillä parametreillä se pitkä laina ja sijoittaminen on paras vaihtoehto. Toisaalta koska ihmiset ovat ihmisiä, on melko yleistä, että kaikki se lyhennyksestä säästynyt raha ei mene sijoituksiin, jolloin tämä sekoittaa laskemat ohan on täysin.

Laskelmaan on myös mahdotonta ottaa mukaan sitä, mitä sijoittamisen sijaan säästyneiden rahojen laittaminen kuluttamiseen tuo yksilölle henkisenä hyvinvointina (tai miksi ei myös että pahoinvointina).

Toisille sopii lyhyt laina paremmin, toisille pitkä. Asiasta voi vääntää ikuisesti, jos noita ei huomioi.

 

[Alekseus]

Tää on sinällään erikoinen keskustelu, ettei tuosta lyhyt vs. pitkä laina & sijoitus ole yhtä oikeaa vastausta niin, että se sopii kaikille.

Tietyillä parametreillä se pitkä laina ja sijoittaminen on paras vaihtoehto. Toisaalta koska ihmiset ovat ihmisiä, on melko yleistä, että kaikki se lyhennyksestä säästynyt raha ei mene sijoituksiin, jolloin tämä sekoittaa laskemat ohan on täysin.

Laskelmaan on myös mahdotonta ottaa mukaan sitä, mitä sijoittamisen sijaan säästyneiden rahojen laittaminen kuluttamiseen tuo yksilölle henkisenä hyvinvointina (tai miksi ei myös että pahoinvointina).

Toisille sopii lyhyt laina paremmin, toisille pitkä. Asiasta voi vääntää ikuisesti, jos noita ei huomioi.

Jep, tässä on just se ettei oo yhtä oikeeta. Ite oon huomannuet se psykologinen puoli on aika iso juttu. Moni sanoo et sijoittaa sen erotukesn mut sit meneeki uuteen telkkarii tai ressuun. Ei siinä mitään, mut sit se laskelma ei enää pidä. Tosin jos se tuo hyvinvointia niin ehkä se on sen arvoista.

 

[Kiekko96]

Pitkällä laina-ajalla henkilö voi päättää käyttääkö kuukausierästä säästyneet rahat sijoittamiseen vai johonkin muuhun itselleen tärkeään. Säästöstä voi myös esimerkiksi osan sijoittaa ja osan käyttää muihin menoihin. Oikein lyhyellä laina-ajalla olet sidottu maksamaan vain sitä lainaa, eikä muuhun ylimääräiseen jää välttämättä hirveästi rahaa. Myöskin jos sattuu tulemaan yllättäviä pakollisia menoja joskus, voi niistä sijoituksista olla hitusen helpompi irroittaa niihin, kuin alkaa sitten miettimään kämpän myyntiä tai hakemaan korkea korkoisia kulutusluottoja. Lyhemmän laina-ajan puolesta ei oikein puhu muut kuin tilanteet, joissa tililtä ylimääräiset rahat tulisi käytettyä, vaikka alkoholiin tai uhkapeleihin, eikä hyvinvointia tukeviin asioihin tai sijoituksiin. Tähänkin ongelmaan toki kannattaisi hakea asianmukaista apua, eikä lyhempää laina-aikaa.

 

[KiLLPaTRiCK]

Näitä eri laina-aikojen skenaarioita laskiessa tosiaan huomioisin myös sen, miten arvokasta raha on omassa elämässä nyt vs. myöhemmin. Omalla kohdalla ajattelen niin, että vaikkapa ylimääräinen 500 € / kk käytettävissä nyt nelikymppisenä perheeseen, omiin harrastuksiin jne. elämään on arvokkaampi kuin ylimääräinen 2000 € / kk käytettävissä 30 vuotta myöhemmin.

Paitsi sitten, kun on 30 vuotta myöhemmin.

 

[KiLLPaTRiCK]

Kannattaa muistaa, että sillä 500k taloon laitetulla pääomallakin on vaihtoehtoiskustannus, eli saamatta jäävä tuotto jonka olisi saanut sijoittamalla rahat muualle. Tätä rinkiä on toki tässä ketjussa kierretty jo jokusen kerran ja joillekin tuntuu olevan mahdotonta ymmärtää, että asuntolaina on tyypillisesti halpaa lainaa jota ei kannata maksaa pois jos oma varallisuuden kasvu kiinnostaa.

Nyhän tässä tuli ainakin kolme kirjoittajaa vastapalloon, että he laittavat ylimääräiset fyrkat kulutukseen tehdäkseen elämästään nyt mukavampaa.

Että tuntuu tässä ketjussa joillekin olevan mahdotonta ymmärtää, että ei se halpa laina mene varallisuuden kasvatukseen.

 

[Taneli-]

Nyhän tässä tuli ainakin kolme kirjoittajaa vastapalloon, että he laittavat ylimääräiset fyrkat kulutukseen tehdäkseen elämästään nyt mukavampaa.

Että tuntuu tässä ketjussa joillekin olevan mahdotonta ymmärtää, että ei se halpa laina mene varallisuuden kasvatukseen.

Moni jopa tässäkin ketjussa aikoinaan kirjoitti miten nosti asuntolainan (elettiin miinuskorkoja) ja samantien otti vuoden tai parikin lyhennysvapaata kun saattoi siten reissata ja ostella parempia huonekaluja..

Eli noita kannattaa aina katsoa tapauksen ja henkilön mukaan. Itse ostin (ja nostin lainan) asunnon miettien että jos asuisin vuokralla saman kokoisessa kämpässä maksaisin enemmän vuokraa kuin lainanlyhennys + vastike yhteensä. Toki silloin elettiin miinuskorkojen aikaa (tai alettiin kohta elämään 2014 vuoden alussa tai oikeastaan 2013 vuoden lopussa).

Itse keräsin sen verran puskuria että erilaiset remontit saattoi maksaa suoriltaan (ikkuna, maalämpö tulee ekana mieleen) ja kun korot pomppasivat plussan puolelle niin ennenkuin itselleni tuli tarkitus tein hieman suuremman lyhennyksen (edelleen siitä samasta puskurista) ja makselen edelleen lyhennystä + vastiketta vähemmän kuin vuokralla maksaisin.

 

[jonniv]

Pitkällä laina-ajalla henkilö voi päättää käyttääkö kuukausierästä säästyneet rahat sijoittamiseen vai johonkin muuhun itselleen tärkeään. Säästöstä voi myös esimerkiksi osan sijoittaa ja osan käyttää muihin menoihin. Oikein lyhyellä laina-ajalla olet sidottu maksamaan vain sitä lainaa, eikä muuhun ylimääräiseen jää välttämättä hirveästi rahaa. Myöskin jos sattuu tulemaan yllättäviä pakollisia menoja joskus, voi niistä sijoituksista olla hitusen helpompi irroittaa niihin, kuin alkaa sitten miettimään kämpän myyntiä tai hakemaan korkea korkoisia kulutusluottoja. Lyhemmän laina-ajan puolesta ei oikein puhu muut kuin tilanteet, joissa tililtä ylimääräiset rahat tulisi käytettyä, vaikka alkoholiin tai uhkapeleihin, eikä hyvinvointia tukeviin asioihin tai sijoituksiin. Tähänkin ongelmaan toki kannattaisi hakea asianmukaista apua, eikä lyhempää laina-aikaa.

Juuri näin. Tässä on Kiekko96:lta hyvä kirjoitus! Tuossa tuli aika hyvin kiteytettynä ne pidemmän laina-ajan edut.

Sitten päinvastaisesti, en keksi mitään järkevää syytä että miksi ottaisin mahdollisimman lyhyen laina-ajan ja sitoisin rahojani tuottamattomiin seiniin mahdollisimman nopeaan tahtiin.. Tähän tietysti saadaan vastaukseksi, jotain "tuo mielenrauhaa" tai "se on pakkosäästämistä". Näistä erityisesti tuo pakkosäästämisen argumentti on todella kiero, kun juurikin siitä asunnosta on todella vaikea vapauttaa niitä säästöjä.

Ja itselleni nopean lainan lyhentämisen sijaan tuo mielenrauhaa se, että on muutakin taloudellista puskuria sen asunto-omaisuuden rinnalla.

Kaksi esimerkkitapausta:
"satatonnia lainaa ja sijoituksia kymppitonni"
"90 tonnia lainaa ja sijoituksia nolla euroa"

Mielestäni ensimmäisen tapauksen taloudellinen tilanne on merkittävästi parempi, kun puskuria löytyy pahan päivän varalle ja yllättäviin menoihin.

 

[valkoh]

Toisaalta koska ihmiset ovat ihmisiä, on melko yleistä, että kaikki se lyhennyksestä säästynyt raha ei mene sijoituksiin, jolloin tämä sekoittaa laskemat ohan on täysin.

Laskelmaan on myös mahdotonta ottaa mukaan sitä, mitä sijoittamisen sijaan säästyneiden rahojen laittaminen kuluttamiseen tuo yksilölle henkisenä hyvinvointina (tai miksi ei myös että pahoinvointina).

Niin, sijoittajalle saattaa tulla pakkomielle siitä touhusta ja joka kerta kun rahastoa vilkaisee on helpompi ajatella että jos sijoitan sen ja sen verran ja jos kaikki menee hyvin niin olen 14 vuoden päästä miljonääri, ja jos edelleen jatkan sijoittamista ilman että otan rahaa omaan taskuun niin 36 vuoden päästä on salkussa 10m.

Mutta entä se elämänilo ja se kartano johon voisi rahaa laittaa vaikka se tarkoittaisi että tuo 10m rajapyykki on sitten tavoittamattomissa. Sen sijasta tyytyä siihen perus omakotitaloon ja autoon jotta salkkuun jää aina tarpeeksi rahaa uudelleen kerryttämiseen.

Toki eläkkeellähän sitä voisi sitten nautiskella ja nostella rahojaan, jos sitä edes saavuttaa, vaikka eläkeikä onkin lyhyt aika elämästä.

Miksihän täällä kukaan ei puhu siitä että sijoittaminen on riskitoimintaa? Onko kaikilla täällä sijoitukset tuoneet aina luvatut voitot? Vai puhutaanko täällä teoriapohjalta?

 

[valkoh]

Pitäisikö sijoitustoiminnalle olla oma alifoorumi?

Joskus tuntuu vain että täällä on asunnon tai omakotitalon hankkijoita. Ja sitten varallisuuden kartuttajia eri intresseillä. En tarkoita etteikö intressit voisi olla yhteisiä. Mutta itse näen täällä jaon näiden välillä.

Sijoitustoiminnalla tai vastaavalla ei myöskään ole omaa foorumiaan. Se voisi olla hyvinkin aktiivinen foorumi yksistään.

 

[KiLLPaTRiCK]

Moni jopa tässäkin ketjussa aikoinaan kirjoitti miten nosti asuntolainan (elettiin miinuskorkoja) ja samantien otti vuoden tai parikin lyhennysvapaata kun saattoi siten reissata ja ostella parempia huonekaluja..

Eli noita kannattaa aina katsoa tapauksen ja henkilön mukaan. Itse ostin (ja nostin lainan) asunnon miettien että jos asuisin vuokralla saman kokoisessa kämpässä maksaisin enemmän vuokraa kuin lainanlyhennys + vastike yhteensä. Toki silloin elettiin miinuskorkojen aikaa (tai alettiin kohta elämään 2014 vuoden alussa tai oikeastaan 2013 vuoden lopussa).

Itse keräsin sen verran puskuria että erilaiset remontit saattoi maksaa suoriltaan (ikkuna, maalämpö tulee ekana mieleen) ja kun korot pomppasivat plussan puolelle niin ennenkuin itselleni tuli tarkitus tein hieman suuremman lyhennyksen (edelleen siitä samasta puskurista) ja makselen edelleen lyhennystä + vastiketta vähemmän kuin vuokralla maksaisin.

Avaatko tätä vähän? Itselläni on viimeisen 10 vuotta kyllä mennyt enemmän lainaan ja vastikkeeseen kuin vuokraan.
Noin 1200€ laina ja vastike minulta. Vuokra olisi ehkä 800-900€ multa ja kyllä tuolla saisi pääkaupunkiseudulta (1600-1800€) jo jonkun kämpän?

En siis valita, mutta välillä ihmettelen näitä, että ihmiset kertovat säästävänsä?

 

[Alekseus]

Avaatko tätä vähän? Itselläni on viimeisen 10 vuotta kyllä mennyt enemmän lainaan ja vastikkeeseen kuin vuokraan.
Noin 1200€ laina ja vastike minulta. Vuokra olisi ehkä 800-900€ multa ja kyllä tuolla saisi pääkaupunkiseudulta (1600-1800€) jo jonkun kämpän?

En siis valita, mutta välillä ihmettelen näitä, että ihmiset kertovat säästävänsä?

Itekki miettiny et miten noi vertailut menee. Jos lainaa 1200€ ja vastike päälle, nii eihän se vuokraa halvempaa oo. Mut sit jos asuu 20v samassa nii laina pienenee ja vastike pysyy. Vuokra nousee koko ajan. Mut toisaaltaa se oma pääoma on kiinni seinissä. Sitte jos joutuu muuttamaan ja myymään tappiolla nii onki tullu kalliiks.

 

[KiLLPaTRiCK]

Juuri näin. Tässä on Kiekko96:lta hyvä kirjoitus! Tuossa tuli aika hyvin kiteytettynä ne pidemmän laina-ajan edut.

Sitten päinvastaisesti, en keksi mitään järkevää syytä että miksi ottaisin mahdollisimman lyhyen laina-ajan ja sitoisin rahojani tuottamattomiin seiniin mahdollisimman nopeaan tahtiin.. Tähän tietysti saadaan vastaukseksi, jotain "tuo mielenrauhaa" tai "se on pakkosäästämistä". Näistä erityisesti tuo pakkosäästämisen argumentti on todella kiero, kun juurikin siitä asunnosta on todella vaikea vapauttaa niitä säästöjä.

Ja itselleni nopean lainan lyhentämisen sijaan tuo mielenrauhaa se, että on muutakin taloudellista puskuria sen asunto-omaisuuden rinnalla.

Kaksi esimerkkitapausta:
"satatonnia lainaa ja sijoituksia kymppitonni"
"90 tonnia lainaa ja sijoituksia nolla euroa"

Mielestäni ensimmäisen tapauksen taloudellinen tilanne on merkittävästi parempi, kun puskuria löytyy pahan päivän varalle ja yllättäviin menoihin.

Ymmärrän tämän kyllä, mutta sitten iso joukko kirjoittajia, jotka kertovat maksaneensa loppu lainan pois. Nukkuvat kuulemma paremmin. Ja tämä tapahtuu kaikista varoituksista tai kehoituksista huolimatta. Ja sitä pidetään hyvänä juttuna, että se ylimääräinen 20k - 50k meni lainan maksuun? Ihanaa olla lainaton.

"Vaikka tällä saitilla on monesti käyty tämä keskustelu, jossa pidempi laina-aika ja siitä säästyvän sijoittaminen on tie
vaurastumiseen"

(ja älkää nyt ihan kirjaimellisesti ottako. Kai tuosta osan voisi ottaa jopa semi vittuiluna, mutta on siellä pieni totuuden siemen takana)

 

[valkoh]

Myös pääkaupunki ja muu suomi olisi hyvä olla näissä keskusteluissa oma osastonsa. Tai keskusteluun osallistujan tulisi vaihtoehtoisesti ilmoittaa että hän puhuu pääkaupunkiseudusta. Ovat oma markkinansa eri sfääreissä ja ihmiset saattavat puhua ristiin täysin ymmällään toisistaan.

 

[Taneli-]

Avaatko tätä vähän? Itselläni on viimeisen 10 vuotta kyllä mennyt enemmän lainaan ja vastikkeeseen kuin vuokraan.
Noin 1200€ laina ja vastike minulta. Vuokra olisi ehkä 800-900€ multa ja kyllä tuolla saisi pääkaupunkiseudulta (1600-1800€) jo jonkun kämpän?

En siis valita, mutta välillä ihmettelen näitä, että ihmiset kertovat säästävänsä?

Lainan lyhennys tällä hetkellä: 500,31€
Vastike tällä hetkellä: 295,80€ (sisältää 50/50M netin, autopaikan sekä tietysti sen sähköt, lämmityksen, vesimaksut jne).
Yhteensä 796,11€

Sijainti Pirkanmaalla, EI Tampere mutta lähellä olevan suuren kasvavan kaupungin ydinkeskustassa mistä bussilla (joita menee useampia linjoja sekä tietysti myös kertoja tunnin sisällä = kohtuu vilkas liikenne eikä vain yhdestä linjasta kiinni) 20min Tampereen keskustaan, vähintään 3 kauppaa reippaasti alle kilometrin kävelymatkan päässä (sekä kasa muita palveluita) ja vuokra nopeasti katsoen vastaavan kokoisessa hieman alle 100m2 rivarissa olisi helposti päälle 1000€ (muutaman neliön isompi 5 huonetta oleva olisi 1950€/kk keskustassa vuokra kun huoneen vähempi vain 85m2 EI keskustassa oleva maksaisi päälle 1200€/kk siinä erikseen vesi on 20€/kk ja autopaikka toisen 20€ tuon lisäksi ja kaikki palvelut 30-45min päässä eli huomattavasti huonompi kaikin puolin)

Tästä lasken että säästän vs vuokralla asuen.

Spoileri

Toki joo laitoin omaa rahaa ehkä jonkun 20% (hieman päälle noin 20-22% välille) kun asunnon ostin koska onnistuin tinkimään sen hintaa alaspäin.

Tapaus: sananmukaisesti kossu pakkasessa ja avioero, mies joka siinä vielä asui oli varmaan yrittänyt yksin tehdä siitä "myyntikelpoisempaa" repimällä varmaankin käsin tapetteja irti, mikä varmasti laski myyntiarvoa ja nosti myyntiaikaa. Tein kaupat marraskuun lopulla 2013, hän sai asua Joulun paikassa. Välipäivinä luovutti avaimet, muutamassa viikossa seinät hiottu ja maalattu ennen muuttoa. 2014 asuttiin paikassa, 2015 kesällä noin 1½ vuoden jälkeen tehtiin uusien saunaa jättäen kiuas ja lattia (sekä alkuperäiset kosteussulut) + vessan kalusteita jättäen pytyn, katon ja seinät alkuperäisiksi ++ terassille tuulisuojaa parille seinälle.

Sittemmin ei pahemmin mitään isompaa tarvinut tehdä. Nyt tämän vuoden aikana uusin lattiat, eli vanhat jo muuton aikana kohtuu huonossa kunnossa olevat laminaatit pois ja tilalle vinyylilankkua (taisi olla tämä: https://www.k-rauta.fi/tuote/vinyylilankku-goodiy-fenix-kl33-forest-7265ib-2579m/6438313748922 ) + jotain pientä kuten viimevuonna silikonien vaihtamista jne.

Kun miinuskorot tulivat laitoin silti puskuriin noin 1½ - 2 kertaisesti rahaa (eli sama kuin ei olisi ollut miinuskorkoja tai ainakin enemmän kuin olisi tarvinut. Jos olisi tarvinut lyhentää lainaa esim. 400€/kk laitoinkin 600 tai 800€ lainanhoitotilille mistä lähti sitten tuo 400€. Tietysti summat laitettu lähinnä esimerkin vuoksi ja pyöristäen saman voisi sanoa esim. 500€ tai 600€ summalla) mistä myöhemmin makselin toki jotain sijoituksia mutta myös ikkunaremonttia ja kun tuli maalämpöremonttia (pois öljylämmityksestä ja ARA rahoituksella hinnaksi tuli noin -50% taloyhtiön maksettavaksi) sama juttu. Kun tuli plussa korot tein hieman isomman lyhennyksen ja kuukausimaksut ovat mielestäni edelleen oikein edulliset.

Kun laskee että rapia 12 vuotta asuttu niin 25-12 = noin 50% vielä ja sitten säästö on jo luokkaa asuminen ~300 vs vuokra. Toki välillä joutuu ostelemaan jotain mutta sen voi itse valita kun entinen sanoo sopimuksen irti. Olen myös hallituksessa, en vielä hakenut puheenjohtajaksi. Pidämme kämpästä huolta mutta emme ole ns. turhia (sellaisia mille ei yhtiöllä ole tarvetta) uudistuksia tehneet. Kenelläkään esim. ei ole sähköautoa joten sellaisen latauspistettä emme ole rakentaneet jne.

Mitä katsonut arvo hieman kohonnut (toki korona aikaan oli huipussaan, siitä hieman laskenut) vaikka en laskekaan että tästä saisi myös vastikkeet, korot jne. takaisin jos tämän myisi. Kuitenkin huomattavasti enemmän kuin jos olisi vuokralla asunut.

EDIT: toki joo, aivan varmasti jos ei Tampereelta mutta ainakin ympäristöstä saisi jotain asuntoa alle 796€ jos tyytyisi asumaan kauempana palveluista tai esim. yksiössä tms. Jopa huomattavastikin halvemmalla. Mutta mietin siis edes etäisesti samaa kokoa ja suunnilleen samalla alueella mistä saa myös palveluita eikä esim. Hervannan opiskelijasolua tms.

 

[Rollerix]

Avaatko tätä vähän? Itselläni on viimeisen 10 vuotta kyllä mennyt enemmän lainaan ja vastikkeeseen kuin vuokraan.
Noin 1200€ laina ja vastike minulta. Vuokra olisi ehkä 800-900€ multa ja kyllä tuolla saisi pääkaupunkiseudulta (1600-1800€) jo jonkun kämpän?

En siis valita, mutta välillä ihmettelen näitä, että ihmiset kertovat säästävänsä?

Jos asunnon arvo pysyy samana tai kohoaa, kuten pitkään kävi, silloinhan omistusasuja menettää vain sen vastikkeen osuuden ja koron, koska lainaosuus menee "säästöön" asuntoon. Bonuksena mahdollinen asunnon arvonnousu. Vuokra-asuja menettää koko summan. Jos seudulla asunnon arvo pienenee, voi vuokra-asuminen olla yhtä kannattavaa tai jopa kannattavampaa.

 

[N1kkel]

Itsellä 3h rivarissa lainan kuukausierä ja vastike tulevat vuodessa noin 2000 € halvemmaksi kuin että asuisin vastaavanlaisessa vuokralla. Lisäksi suuri osa pääomasta jää itselle, kun taas vuokralla asuessa kaikki menisi vuokraisännän pussiin. Toisaalta omistusasunnossa voi tulla remontteja eteen, mutta pääseepähän sitten edes vaikuttamaan asioihin.

 

[KiLLPaTRiCK]

Jos asunnon arvo pysyy samana tai kohoaa, kuten pitkään kävi, silloinhan omistusasuja menettää vain sen vastikkeen osuuden ja koron, koska lainaosuus menee "säästöön" asuntoon. Bonuksena mahdollinen asunnon arvonnousu. Vuokra-asuja menettää koko summan. Jos seudulla asunnon arvo pienenee, voi vuokra-asuminen olla yhtä kannattavaa tai jopa kannattavampaa.

No niin, arvasin. Tässä lasketaan jotain "menee omaan säästöön" juttuja, joka ei siis ole mielestäni oikea vastaus.

Taneli-
Miten pieni laina oikein on, jos lyhennys on 500€?
Itselläni pelkkä korko on melkein tuon verran, vaikka 3kk Euribor 0,35 marginaalilla.

 

[edup]

No niin, arvasin. Tässä lasketaan jotain "menee omaan säästöön" juttuja, joka ei siis ole mielestäni oikea vastaus.

No miten ihmeessä sitä sitten pitäisi laskea sun mielestäsi? Jos nyt ei jotain purkukuntoista hökkeliä osta, sulla on se asunto josta saa jotakin myös sen myydessä. Lainanlyhennys siis vähintään osittain menee sulle omaan säästöön, parhaassa tapauksessa jopa niin, että se sillä ostetun asunnon arvo nousee (mitä ei toki voida taata).

 

[Alekseus]

No miten ihmeessä sitä sitten pitäisi laskea sun mielestäsi? Jos nyt ei jotain purkukuntoista hökkeliä osta, sulla on se asunto josta saa jotakin myös sen myydessä. Lainanlyhennys siis vähintään osittain menee sulle omaan säästöön, parhaassa tapauksessa jopa niin, että se sillä ostetun asunnon arvo nousee (mitä ei toki voida taata).

Siis se on just toi et jos asuu pitkään samassa nii laina pienennee ja vastike pysyy. Vuokra nousee aina. Mut sit se riski et joutuu myymään tappiolla on kyl ihan todellinen. Oon nähny pari tyyppii jotka osti just ennen koronlaskuja ja nyt on ihan kusessa. Ei se oo mikään automaattinen voitto.

 

[hsalonen]

Minä maksan enemmän kuin vuokra olisi. Olen jo pitkään maksellut. Sille ei nyt vaan voi mitään, että oli pakko tehdä putkiremontti, joka maksoi 50 000€. Korkojen noustua paljon, rahoitusvastikkeessa oli niin paljon välikuluja ja se laina umpeutui eri aikataulussa kuin oma asuntolaina, niin yhdistelin nämä ja muutin maksuaikataulua.

En usko, että tulen saamaan [maksamani_summa + putkiremontti], mutta [maksamani_summa+15 000€] voisin saada, kun laina-aika loppuu. Ehkä vielä elämäni aikana tuon putkiremontin saan hintaan, mutta periaatteessa pitäisi vaihtaa asuntoa aina, kun linjasaneeraus tulee eteen.

En myöskään usko, että asuntoni arvo olisi laskenut. Se on vaan jämähtänyt paikalleen. Helsingissä asun.

 

[Taneli-]

Taneli-
Miten pieni laina oikein on, jos lyhennys on 500€?
Itselläni pelkkä korko on melkein tuon verran, vaikka 3kk Euribor 0,35 marginaalilla.

Nopeasti miettien varmasti alle 70k mutta väittäisin että päälle 60k vielä jäljellä.
Toki sekin vaikuttaa että maksan heti kun noita korjauslaskuja tulee (esim. viimeisimpänä se maalämpöremontti mitä jotkut varmaan maksavat vielä pitkälle ensivuosikymmenelle) enkä laita sitä vaan taloyhtiölainaan jolloin tietysti yhteen laskettuna lainoja olisi enempi = asumiskustannukset / kk nousisivat.

Eli kuulun siihen 51% asuntokunnista joilla on velkaa mutta sitä velkaa on vähemmän kuin keskimäärin (joka olisi 94 400€).Toki tuo tieto saatu noin vuosi sitten. Toki myös yksilötasolla onnistun pääsemään tuon alle: "Velallisten miesten velkamäärä (71 200 euroa) oli naisia suurempi."

 

[valkoh]

Minä maksan enemmän kuin vuokra olisi. Olen jo pitkään maksellut. Sille ei nyt vaan voi mitään, että oli pakko tehdä putkiremontti, joka maksoi 50 000€. Korkojen noustua paljon, rahoitusvastikkeessa oli niin paljon välikuluja ja se laina umpeutui eri aikataulussa kuin oma asuntolaina, niin yhdistelin nämä ja muutin maksuaikataulua.

En usko, että tulen saamaan [maksamani_summa + putkiremontti], mutta [maksamani_summa+15 000€] voisin saada, kun laina-aika loppuu. Ehkä vielä elämäni aikana tuon putkiremontin saan hintaan, mutta periaatteessa pitäisi vaihtaa asuntoa aina, kun linjasaneeraus tulee eteen.

Mites sitten saa sen haluamansa kylppärin jos on remppapakolainen? Vaimo haluaa nimenomaan hienon kylppärin eikä suostu tinkimään.

 

[Taneli-]

Mites sitten saa sen haluamansa kylppärin jos on remppapakolainen? Vaimo haluaa nimenomaan hienon kylppärin eikä suostu tinkimään.

Otaksun että "remppapakolainen" tarkoittaa sitä että aina kun mikään remontointi asuinpaikassa uhkaa muuttaa pois.
Silloin ratkaisu on tietysti rakentaa / rakennuttaa itse se oma talo juuri sellaiseksi kuin haluaa ja myydä se aina tasaisin väliajoin ennenkuin mitään remontoitavaa (suosittelisin kuitenkin edes jotain silikonien vaihtamista sietämään ettei ihan alle 5v välein tarvitse uutta tehdä) minkä jälkeen rakentaa uuden..

Kalliiksi käy mutta mitä sitä ei vaimon vuoksi tekisi? Eikö se sanontakin kuulu että happy wife, happy life?

 

[KiLLPaTRiCK]

Aikalailla selvää tämä alkaa olla ja asiat on juuri kuten ajattelinkin niiden olevan.
Vuokralla asuminen on halvempaa. Paitsi, jos asunto on velaton, velkaa on vähän (reilusti alle 100k) tai ei laske mukaan taloyhtiölainoja/remppoja.

Siis on itsellänikin lainaa kämpästä ja en kyllä helposti muualle muuttaisi, mutta en tätä asumismuotoa halvaksi sanoisi.
Toki tusinan vuoden päästä olen velaton, vastike pieni ja istun yli 500 000€ asunto-osakkeessa. Mutta töitä sen eteen on saanut tehdä.

 

[valkoh]

Otaksun että "remppapakolainen" tarkoittaa sitä että aina kun mikään remontointi asuinpaikassa uhkaa muuttaa pois.
Silloin ratkaisu on tietysti rakentaa / rakennuttaa itse se oma talo juuri sellaiseksi kuin haluaa ja myydä se aina tasaisin väliajoin ennenkuin mitään remontoitavaa (suosittelisin kuitenkin edes jotain silikonien vaihtamista sietämään ettei ihan alle 5v välein tarvitse uutta tehdä) minkä jälkeen rakentaa uuden..

Kalliiksi käy mutta mitä sitä ei vaimon vuoksi tekisi? Eikö se sanontakin kuulu että happy wife, happy life?

Joo, tai tarkemmin juuri remontit jotka eivät tuo arvoa samaa vertaa kuin maksavat.

Joskus tuntuu että no wife, happy life. Yrittää saada järjellä ajattelemaan kysymällä että kuinka paljoa aikaa hän viettää siellä kylppärissä verrattuna muuhun asuntoon niin vastauksena ollaan lähdössä etsimään uutta miestä...

Hänelle kyllä kelpaa monen näköinen kunhan on moderni ja vaalea teemaltaan. Mutta ruma (hänen mielestään) tai vanhan näköinen ei kelpaa. Tässä sit pitäis koittaa löytää se hyvä, sama hänelle näyttää kuva kylppäristä ensimmäisenä ja sitten vasta sopia näyttöä.

Iso osa asunnoista on sellaisia jotka on juuri remontoitu ja on melkoinen premiumi hinnassa, tai päinvastoin on alle 10v päässä putkiremontista. Missä on ne kaikki 2010-15 remontoidut? Sellaisetkin kelpaisi hänelle, uskoisin.

 

[Taneli-]

Siis on itsellänikin lainaa kämpästä ja en kyllä helposti muualle muuttaisi, mutta en tätä asumismuotoa halvaksi sanoisi.

En itsekään sanoisi halvaksi, vaan sanoin että "halvempi" kuin vuokralla asuminen. Toki jos rakennuttaa itse, ostaa juuri tehtyä tai haluaa esim. Tampereen / Turun / Helsingin ydinkeskustaan niin varmasti siihen ei joku puolen miljoonan laina riitä. Mutta Suomesta löytyy oikeasti todella monia paikkoja missä saa jopa ilmaiseksi tai muutamalla kymmenellä tuhannella asunnon missä voi asua.

Kun taas vuokraa yleensä joutuu maksamaan suhteessa enemmän myös näissä halvemman puolen paikoissa. Eli helposti toki se missä asuu vaikuttaa näkökantaan. Itsekin kun lapsuuden ja nuoruuden asuin Pispalassa totuin siihen että asunnot voivat helposti maksaa jopa useampia miljoonia ja lähemmäs miljoonan kämppä olisi ns. normaali jopa vanhastakin tönöstä. Mutta jos on valmis hieman venymään näkee jo aika halpoja asuntoja ja pelkästään se että on valmis muuttamaan pois itse sen pääkaupungin alueelta viereiseen kaupunkiin voi helposti tipauttaa satoja tuhansia hinnasta pois (samalla saa myös esim. sen tontin omaksi eikä vuokralle..).

Esim. Kuhmossa SAAT ilmaiseksi asunnon jos ostat sen. 59m2 kaksio.

Siisti kaksio tarjolla ilmaiseksi – ”Tähän on tultu”

Kiinteistönvälittäjä ymmärtää myyjän tilanteen, mutta myös harmittelee ilmiötä. Lukija, kerro erikoisista havainnoista tai kokemuksista nykymarkkinoilla.

www.is.fi

Hoitovastike alle 250€/kk...

 

[valkoh]

Tampereen / Turun / Helsingin ydinkeskustaan niin varmasti siihen ei joku puolen miljoonan laina riitä.

Mikä on se juju isojen kaupunkien "keskustoissa"?
Urbaani alue palveluineen kun saattaa kantaa kauaskin keskustasta. Tampereella urbaani alue jatkuu katkeamattomana myös naapurikuntiin pirkkalaan ja kangasalalle. Pienissä kunnissa ja kylissä ymmärrän mikä ilo on muuttaa keskustaan, koska siellä on palvelut jos on ollenkaan. Mutta suuremmissa kaupungeissa?

 

[N1kkel]

Mikä on se juju isojen kaupunkien "keskustoissa"?
Urbaani alue palveluineen kun saattaa kantaa kauaskin keskustasta. Tampereella urbaani alue jatkuu katkeamattomana myös naapurikuntiin pirkkalaan ja kangasalalle. Pienissä kunnissa ja kylissä ymmärrän mikä ilo on muuttaa keskustaan, koska siellä on palvelut jos on ollenkaan. Mutta suuremmissa kaupungeissa?

Niinpä. Mikä on se pääkaupunkiseudunkin juju? Mikä siellä on muka niin paljon parempaa kuin muualla?

 

[Taneli-]

Mikä on se juju isojen kaupunkien "keskustoissa"?

Sanoisin (Turku/Tampere/Helsinki) suurin "juju" on se että ne ovat paikkoja missä asuntojen arvot jopa kasvavat kun taas jonkin ison kaupungin ja yleensäkin Suomen tilanne voi olla todella karu. Yleisesti meidän asuntokannastamme on jopa 11% tyhjillään olevia asuntoja ja löytyy kuntia missä on jopa 30% tyhjiä asuntoja!

Eli ei ole "mukavaa" omistaa asuntoa paikasta missä vaikka 30% asunnoista on tyhjillään, mistä palvelut katoavat, missä perikunta sitten joutuu miettimään ottaako perinnön vastaan vai kieltäytyykö koska ei saa asuntoa myytyä. Missä työpaikan saaminen, peruspalvelut jne. ovat kadonneet tai todella kiven alla.

Toki järkevä katsoo myös kasvukolmion läheltä (mutta sen alueelta) asuntoa. Jos vain pystyy. Koska lähes aina tulee se tilanne että asunnon jossain vaiheessa haluaa myös myydä tai ainakin päästä eroon siitä.

Katsoo mitä tapahtui golf osakkeille aikoinaan, samaa on tapahtunut jo asunnoillekin. Niitä hylätään ja ulosmitataan, kokonaisia taloyhtiöitä on mennyt konkurssiin ja luku kasvaa. Siinä ei auta että itse on hoitanut asiansa hyvin..

"
Kiinteistöliitto on laskenut, että asuinrakennusten arvioitu korjaustarve on vuosina 2022–2050 keskimäärin 7,8 miljardia euroa vuodessa. Liiton arvion mukaan tarve on kasvussa.
"
+
"
Suomessa on vain muutama kymmenen paikkakuntaa, joissa asuntojen keskimääräinen neliöhinta on yli 2 000 euroa. Alimmillaan neliöhinta voi olla vain muutamia satasia. Alle 2 000 euron keskihintojen joukossa on myös isoja paikkakuntia. Neliöhintaa kannattaa verrata rakennuksen korjauskustannuksiin. Esimerkiksi 1970-luvun kerrostalon perusteellisen saneerauksen kustannukset ovat usein yli 1 000 euroa neliöltä.
"

 

[vemkki]

Mikä on se juju isojen kaupunkien "keskustoissa"?
Urbaani alue palveluineen kun saattaa kantaa kauaskin keskustasta. Tampereella urbaani alue jatkuu katkeamattomana myös naapurikuntiin pirkkalaan ja kangasalalle. Pienissä kunnissa ja kylissä ymmärrän mikä ilo on muuttaa keskustaan, koska siellä on palvelut jos on ollenkaan. Mutta suuremmissa kaupungeissa?

Lähiössä asuminen on aika eri juttu kuin kaupungin keskustassa asuminen. Palveluja ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia on ihan eri määrissä ja usein kävelymatkan päässä. Tämä ei tietenkään tarkoita, että kaikkien pitäisi nauttia keskusta-asumisesta, mutta asuntojen hinnat osoittavat, että kysyntää keskusta-asumiselle on enemmän kuin tarjontaa.

 

[valkoh]

Sanoisin (Turku/Tampere/Helsinki) suurin "juju" on se että ne ovat paikkoja missä asuntojen arvot jopa kasvavat kun taas jonkin ison kaupungin ja yleensäkin Suomen tilanne voi olla todella karu. Yleisesti meidän asuntokannastamme on jopa 11% tyhjillään olevia asuntoja ja löytyy kuntia missä on jopa 30% tyhjiä asuntoja!

Eli ei ole "mukavaa" omistaa asuntoa paikasta missä vaikka 30% asunnoista on tyhjillään, mistä palvelut katoavat, missä perikunta sitten joutuu miettimään ottaako perinnön vastaan vai kieltäytyykö koska ei saa asuntoa myytyä. Missä työpaikan saaminen, peruspalvelut jne. ovat kadonneet tai todella kiven alla.

Toki järkevä katsoo myös kasvukolmion läheltä (mutta sen alueelta) asuntoa. Jos vain pystyy. Koska lähes aina tulee se tilanne että asunnon jossain vaiheessa haluaa myös myydä tai ainakin päästä eroon siitä.

Katsoo mitä tapahtui golf osakkeille aikoinaan, samaa on tapahtunut jo asunnoillekin. Niitä hylätään ja ulosmitataan, kokonaisia taloyhtiöitä on mennyt konkurssiin ja luku kasvaa. Siinä ei auta että itse on hoitanut asiansa hyvin..

"
Kiinteistöliitto on laskenut, että asuinrakennusten arvioitu korjaustarve on vuosina 2022–2050 keskimäärin 7,8 miljardia euroa vuodessa. Liiton arvion mukaan tarve on kasvussa.
"
+
"
Suomessa on vain muutama kymmenen paikkakuntaa, joissa asuntojen keskimääräinen neliöhinta on yli 2 000 euroa. Alimmillaan neliöhinta voi olla vain muutamia satasia. Alle 2 000 euron keskihintojen joukossa on myös isoja paikkakuntia. Neliöhintaa kannattaa verrata rakennuksen korjauskustannuksiin. Esimerkiksi 1970-luvun kerrostalon perusteellisen saneerauksen kustannukset ovat usein yli 1 000 euroa neliöltä.
"

Tarkoitin lähinnä puhtaasti asumisen näkökulmasta, asumista vartenhan ne asunnot ovat siellä ja joku niissä aina asuu. Mutta miksi asuu? Mikä on keskustassa sillä tavalla että sen haluaa valita ennemmin kuin lähiön? Vai ovatko asukkaat siellä asumassa juurikin sijoitusnäkökulmasta?

Joillekin sijoittaminen on tuntematon käsite. Kenties jotain syötävää?

Palvelut riippuvat missä päin keskustaa asuu. Onko juuri omassa korttelissa se palvelu mitä haluat vai joutuuko keskustan toiselle laidalle kävellä. Keskustoissa palvelut on myös ripoteltu sinne tänne, lähiöissä ne ovat usein selkeästi yhden tai kahden kadun varrella tai muutaman korttelin sisällä. Tietää ulko-ovella mihin suuntaan lähteä kävelemään koska siellä on kaikki.

Prismat ja citymarketit ym halvimmat kaupat on jossain muualla kuin keskustoissa, usein on se sale lähin kauppa jossa valikoima on mitä on. Sama lidlillä, ne on tungettu johonkin saatavilla olevaan rajoitetun kokoiseen tilaan ja valikoima pienempi kuin normaali lidlissä.
Parkkipaikat? Ruuhkat? Miten lapsen kasvatus ydinkeskustassa?

Positiivisena näen sen kun omasta autosta olen luopunut niin juna-/linja-autoasema löytyisivät keskustoista.

 

[Joda]

Tarkoitin lähinnä puhtaasti asumisen näkökulmasta, asumista vartenhan ne asunnot ovat siellä ja joku niissä aina asuu. Mutta miksi asuu? Mikä on keskustassa sillä tavalla että sen haluaa valita ennemmin kuin lähiön? Vai ovatko asukkaat siellä asumassa juurikin sijoitusnäkökulmasta?

Joillekin sijoittaminen on tuntematon käsite. Kenties jotain syötävää?

Palvelut riippuvat missä päin keskustaa asuu. Onko juuri omassa korttelissa se palvelu mitä haluat vai joutuuko keskustan toiselle laidalle kävellä. Keskustoissa palvelut on myös ripoteltu sinne tänne, lähiöissä ne ovat usein selkeästi yhden tai kahden kadun varrella tai muutaman korttelin sisällä. Tietää ulko-ovella mihin suuntaan lähteä kävelemään koska siellä on kaikki.

Prismat ja citymarketit ym halvimmat kaupat on jossain muualla kuin keskustoissa, usein on se sale lähin kauppa jossa valikoima on mitä on. Sama lidlillä, ne on tungettu johonkin saatavilla olevaan rajoitetun kokoiseen tilaan ja valikoima pienempi kuin normaali lidlissä.
Parkkipaikat? Ruuhkat? Miten lapsen kasvatus ydinkeskustassa?

Positiivisena näen sen kun omasta autosta olen luopunut niin juna-/linja-autoasema löytyisivät keskustoista.

Ihmiset ja heidän olosuhteet on kovin erilaisia. Kai ne perinteiset on että jos työpaikkakin on keskustassa niin about kaikki on lähellä, jolla säästää yllättävän monta tuntia kuukaudessa ihan matkojen puolesta. Toisaalta autoakaan ei sen jälkeen välttämättä tarvitse. Jos ei omaa pihaa tai isoa neliömäärää erityisesti arvosta niin noilla pääsee jo aika pitkälle.

 

[Rollerix]

Aikalailla selvää tämä alkaa olla ja asiat on juuri kuten ajattelinkin niiden olevan.
Vuokralla asuminen on halvempaa. Paitsi, jos asunto on velaton, velkaa on vähän (reilusti alle 100k) tai ei laske mukaan taloyhtiölainoja/remppoja.

Siis on itsellänikin lainaa kämpästä ja en kyllä helposti muualle muuttaisi, mutta en tätä asumismuotoa halvaksi sanoisi.
Toki tusinan vuoden päästä olen velaton, vastike pieni ja istun yli 500 000€ asunto-osakkeessa. Mutta töitä sen eteen on saanut tehdä.

Taitaa nyt maalitolpat siirtyä niin että ryskyy. Eihän tässä ole "halpuudesta" puhuttu. Jos Ville maksaa vuokra-asunnosta 1500 per kk ja Kalle maksaa omistusasunnosta vaikkapa 1700 per kk (vastike 400 + lyhennys 1000 + korko 300), toki voi lyhytnäköisesti ajatella että Ville "asuu halvemmalla" ja "säästää" 200 € per kk.

Villellä on sitten vuoden päästä näennäisesti säästettynä 200 x 12 = 2400 €. Kun taas Kallella on säästettynä 1000 x 12 = 12000 €, asunnossa kiinni toki.

Näin se menee edelleen suurimmassa osassa Suomea, jos alueiden asukaslukua katsotaan. Asuntojen hinnoissa voi olla tilapäistä laskua, mutta kyllä se nousu aina sieltä tulee. Ja sitäpaitsi matalien hintojen aikana asunnon vaihtokin onnistuu kun myös ostettava asunto halvempi. Toki poikkeuksia on, siis sellaisia alueita, joissa hinnat todennäköisesti eivät toivu.

Aina on jotain epävarmuustekijöitä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on nyt ollut jo vuosia päällä vimmainen rakentaminen. Kun markkinoille tulee iso määrä uusia tyhjiä asuntoja, se voi vaikuttaa myös vanhojen asuntojen hintoihin.

Semmoinen pikku detalji vielä, että eipä tuo vuokra-asumisessa "säästetty" raha välttämättä kovin pitkään säästy. Rahareikiä tuppaa löytymään kun tilillä on saldoa. Siinä mielessä asunnossa kiinni oleva raha on aika turvassa.

 

[Alekseus]

Taitaa nyt maalitolpat siirtyä niin että ryskyy. Eihän tässä ole "halpuudesta" puhuttu. Jos Ville maksaa vuokra-asunnosta 1500 per kk ja Kalle maksaa omistusasunnosta vaikkapa 1700 per kk (vastike 400 + lyhennys 1000 + korko 300), toki voi lyhytnäköisesti ajatella että Ville "asuu halvemmalla" ja "säästää" 200 € per kk.

Villellä on sitten vuoden päästä näennäisesti säästettynä 200 x 12 = 2400 €. Kun taas Kallella on säästettynä 1000 x 12 = 12000 €, asunnossa kiinni toki.

Näin se menee edelleen suurimmassa osassa Suomea, jos alueiden asukaslukua katsotaan. Asuntojen hinnoissa voi olla tilapäistä laskua, mutta kyllä se nousu aina sieltä tulee. Ja sitäpaitsi matalien hintojen aikana asunnon vaihtokin onnistuu kun myös ostettava asunto halvempi. Toki poikkeuksia on, siis sellaisia alueita, joissa hinnat todennäköisesti eivät toivu.

Aina on jotain epävarmuustekijöitä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on nyt ollut jo vuosia päällä vimmainen rakentaminen. Kun markkinoille tulee iso määrä uusia tyhjiä asuntoja, se voi vaikuttaa myös vanhojen asuntojen hintoihin.

Semmoinen pikku detalji vielä, että eipä tuo vuokra-asumisessa "säästetty" raha välttämättä kovin pitkään säästy. Rahareikiä tuppaa löytymään kun tilillä on saldoa. Siinä mielessä asunnossa kiinni oleva raha on aika turvassa.

Jep, toi on just se klassikko. Jos vertaa vaan kuukausieriä niin vuokra näyttää halvemmalta, mut pitkässä juoksussa omistusasuja keryrttää sitä omaa pääomaa. Mut ei se oo mikään automaatti, jos asunnon arvo laskee niin se pääoma sulaa. Itekki miettiny et pitäiskö vaan maksaa laina pois ja elää velattomana, mut sit se raha on kiinni ja voi olla vaikee liikkuu. Onks sulla jotain konkreettista suunnitelmaa miten pitkään aiot asuu nykyisessä?

 

[Kaninsurma]

Taitaa nyt maalitolpat siirtyä niin että ryskyy. Eihän tässä ole "halpuudesta" puhuttu. Jos Ville maksaa vuokra-asunnosta 1500 per kk ja Kalle maksaa omistusasunnosta vaikkapa 1700 per kk (vastike 400 + lyhennys 1000 + korko 300), toki voi lyhytnäköisesti ajatella että Ville "asuu halvemmalla" ja "säästää" 200 € per kk.

Villellä on sitten vuoden päästä näennäisesti säästettynä 200 x 12 = 2400 €. Kun taas Kallella on säästettynä 1000 x 12 = 12000 €, asunnossa kiinni toki.

Näin se menee edelleen suurimmassa osassa Suomea, jos alueiden asukaslukua katsotaan. Asuntojen hinnoissa voi olla tilapäistä laskua, mutta kyllä se nousu aina sieltä tulee. Ja sitäpaitsi matalien hintojen aikana asunnon vaihtokin onnistuu kun myös ostettava asunto halvempi. Toki poikkeuksia on, siis sellaisia alueita, joissa hinnat todennäköisesti eivät toivu.

Aina on jotain epävarmuustekijöitä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on nyt ollut jo vuosia päällä vimmainen rakentaminen. Kun markkinoille tulee iso määrä uusia tyhjiä asuntoja, se voi vaikuttaa myös vanhojen asuntojen hintoihin.

Semmoinen pikku detalji vielä, että eipä tuo vuokra-asumisessa "säästetty" raha välttämättä kovin pitkään säästy. Rahareikiä tuppaa löytymään kun tilillä on saldoa. Siinä mielessä asunnossa kiinni oleva raha on aika turvassa.

Milloin se nouse tulee, jos nyt on suuri osa vanhuksia? Kuka ostaa heidän vanhat asuntonsa? Jotenkin tuntuu, että seuraavat 20 vuotta asunnoista tulee olemaan jatkuvasti pahenevaa ylitarjontaa.

 

[dale.jr]

Milloin se nouse tulee, jos nyt on suuri osa vanhuksia? Kuka ostaa heidän vanhat asuntonsa? Jotenkin tuntuu, että seuraavat 20 vuotta asunnoista tulee olemaan jatkuvasti pahenevaa ylitarjontaa.

Näin tulee käymään ja pankit vaativat lisää vakuuksia jo olemassa oleville asuntolainoille kun asuntojen arvo putoaa.

 

[Seese]

Näin tulee käymään ja pankit vaativat lisää vakuuksia jo olemassa oleville asuntolainoille kun asuntojen arvo putoaa.

Hopeaindeksistähän tuon näkee. Esim. Pohjois-Karjalassa Ilomantsissa erittäin huonot näkymät, mutta Joensuussa hyvät.

 

[edup]

Näin tulee käymään ja pankit vaativat lisää vakuuksia jo olemassa oleville asuntolainoille kun asuntojen arvo putoaa.

Pankit eivät saa vaatia kuluttaja-asiakkailta lisää vakuuksia olemassaoleville lainoille, ellei asiakas ole omalla toiminnallaan aiheuttanut lainakohteen merkittävää arvonalenemista.

Ks. esim. Takaus ja panttaus

Nykyään siis ei ole mahdollista 90-luvun laman aikainen tilanne, jossa pankit alkavat vaatia lisävakuuksia markkinaheilahtelujen takia.