Assassin's Creed, mistä pelistä aloittaa?

[DiamondTear]

En ole aikaisemmin pelannut AC-pelejä, koska genre ei vaikuttanut kiinnostavalta. Ovat ne kuitenkin sen verran suosittuja, että ajattelin yhtä kokeilla. Mistä pääsarjan pelistä PC:llä kannattaisi aloittaa? Grafiikat ovat tärkeitä, joten ihan niihin vanhempiin valinta tuskin osuu.

Edit: kun ketju herätettiin henkiin, niin kerrotaanpa oma lopputulos. Aloitin Origins:lla ja jaksoin juuri ja juuri pelata sen loppuun. Odyssey:sta pidin huomattavasti enemmän, uskoakseni paremman hahmon kehityssysteemin ansiosta. Tietääkseni Valhallan kehityspuu näyttää samalta kuin Origins:ssa, niin varmaan suosittelisin uudelle pelaajalle Odyssey:sta aloittamista.
Edit 2: Jätin Valhallan kesken, kun kaikki oli hankalampaa ja tylsempää kuin Odysseyssa. Erityisesti harmitti painotus ryhmätappeluihin kaksintaistelujen sijasta. Plussana (arvostelijoiden mukaan) Valhallassa olisi ollut paljon tekemistä.

 

[renebauman]

Itse aloin Assassins creed 3 osaata, kun se tuli Xbox One yhteensopivaksi ja sitten siitä eteenpäin mennyt.. AC IV Black flag voisi olla ehkä hyvä aloitus peli..Yksi omia suosikkeja sarjasta..

 

[Jrhh]

Tätä voisikin seurata. Itse omistan kyseisen sarjan varmaan kaikki osat steamissa (summer sales uhri) mutta pelannut viimeksi tyyliin ensimmäistä osaa PS/Xbox?

 

[Paztak]

Kaikki AC:n osat tullut pelattua (kaikki sarjan pelit en ole spin - offeja pelannut) ja jos nyt pitäisi jollekkin sanoa, että mistä aloittaa niin mielestäni uusimmasta eli Odyssey:stä varsinkin jos grafiikat on kriteereistä kärkipäässä. Miksikö?

Koska, edellinen osa Origins toi kaivatun muutoksen AC - sarjaan. Pelin kehitykseen käytettiin eniten aikaa sitten ensimmäisen AC:n ja sen kyllä huomasi pelistä. Peli taistelumekaniikka koki muutoksen sekä peliin tuotiin enemmän roolipelimäisiä ominaisuuksia. Pelikokemus on paljon parempi ja syvempi mitä aikaisimmissa osissa. Mielestäni Origins on kokonaisuutena tällä hetkellä paras AC - peli, vaikkakin AC2 ja Black Flag ovat mainoita ja omalta osiltaan "parhaita". No nyt Odyssey on luonnollisesti vielä hiotumpi versio Originista ja kokonaisuutena vieläkin parempi mitä Origins. Ellei kehityksessä ole tapahtunut jotain täysin hulluja muutoksia. Ennakoista olen katsonut niin Odyessey:ssä näyttää olevan mukana ihan oikeita pomotappeluita joissa joudut opettelemaan vastustajan liikkeet pärjätäksesi.

Eli joko odotat Odyssey:n julkaisuun taikka aloitat Originista.

 

[perato]

Itse pelannut Assassiineja ykkösestä neloseen ja kakkosen stand-alonet. Oma suositus on skipata ainakin ykkönen, siitä et saa mitään iloa vaikka ristiretkiteema oliski lähellä sydäntä. Peli ei todellakaan ole säilynyt kovin hyvin ja vaikka olisikin, on se silti aika jäätävä kokemus. Noin muuten periaatteessa voisit valita sen pelisarjan osan, joka temaattisesti on lähimpänä sydäntä.

Sitten on vaihtoehtona Ezio-trilogia. Kyseisessä sarjassa seurataan italialaista Ezio Auditorea. Jos tarina kiinnostaa erityisesti niin sitten kakkosesta eteenpäin, mutta jos muuten vain urbaani renesanssikiinnostaa niin sanoisin, että näistä vahvin on Brotherhood, joskin Revelations ei hirveästi poikkea tästä. Kakkonen on himppasen vielä raakile minusta pelimekaanisesti, joskin ympäristöltään tarjoaa mielenkiintoisen Firenzen ja Venetsian. Brotherhoodissa ollaan Roomassa ja Revelationissa Konstantinopolissa. Näissä peleissä on vahvasti mukana se aspekti, että kaupungeissa on niihin kuuluvat nähtävyydet, niiden historiallista taustaa avataan ja monet keskeiset hahmotkin ovat oikeasti eläneitä henkilöitä ja heitä ympätään juoneen sopivalla mausteella. Osa tapahtumistakin on jollain tavalla todellisiin tapahtumiin liittyviä.

Kolmonen on sitten pitkälti luonnossa juoksemista, vähemmän kaupungissa pyörimistä. Kaupungit on muutenkin matalia ja muistuttaa enemmänkin kyliä kuin mitään isompia metropoleja. Pelimekaanisesti himppasen verran eteenpäin, mutta toisaalta tahdin puolesta tultiin taaksepäin kun lisättiin paljon kaikkea keräilyä ja craftausta ja metsässä juoksentelua.

Nelosessa taas mentiin pitkälti erisuuntaan, kolmosessa jo mukaan tuotu meritaistelu nousi pääosaan ja arvaten noin 50% pelistä menikin seilatessa meriä. Tässä vaiheessa viimeistään(jos ei jo edeltävässä kolmosessa) heitettiin vähän kuin romukoppaan kaikki historialinkit ja alettiin säveltään ihan omia juttuja.

Sillä ite pääjuonella ei taida olla kenellekkään mitään merkitystä ja 10min youtubevideolla pääset kärryille siitä aloitit mistä kohdasta tahansa. Assasiinit tappelee vuosisatojen ajan templareita vastaan, tähän ynnätään avaruusolennot tai mitkälie ja salaliitto ja hohhoijaa. Kuuden pelin aikana se juoni ei edennyt oikeastaa yhtää mihinkän.


Tästä eteenpäin ei hirveästi hajua, ilmeisesti Unity ja Syndicate palasivat hieman enemmän urbaaniin ninjailuun. Origins taas sekoitti vissiin pakkaa aika paljonkin.

 

[Apinamakina]

Jaa vanhemmat ei kelpaa? Minusta sarjaan on turha sitten edes perehtyä, koska sarjan pelit AC2, Brotherhood ja Revelations eli ns. Ezio-trilogia on koko pelisarjan sydän ja sielu. Voisin kyllä tuota Originsia suositella jos muinainen Egypti kiinnostaa. Grafiikat on todella hienot ja pelimaailma erittäin nätti.
Mutta silti suosittelisin ensin pelaamaan Ezio-trilogian koska niissä myös tiivistyy se miksi ihmiset tykkää tästä pelisarjasta. Ihan ensimmäisen AC:n voin suositella katsomaan vaikka youtubesta, siinä ne pelimekaniikat on niin esiasteen tasolla.

 

[P c L A Y E R]

Itse kyllä suosittelen aloittamaan vanhemmista, jis niitä meinaa jossain vaiheessa pelata. Kontrollit on ihan hemmetin kankean tuntuset, jos Originsin/Odysseyn jälkeen koittaa noita vanhempia.

Ite ehkä tossa tilanteessa aloittaisin Black Flagista ja sitten syndicate ja sitte vasta niita uusimpia.

 

[Quantum]

Alkupäästä kannattaa aloitella ja Black Flag herkkupala jättää kirsikaksi kakkuun

 

[JMak]

Jos RPG:t avoimessa maailmassa kiinnostaa, niin Origins on tällä hetkellä kaikkein roolipelimäisin ja sisältää sarjan parhaat grafiikat. Odyssey on kulman takana tosin ja vie tuon puolen vielä pidemmälle. Perinteisistä sarjan peleistä, osat 2 ja Black Flag lienee ne parhaat. Ezio-trilogia (AC2, Brotherhood ja Revelations) on, kuten yllä mainittu, sarjan sielu ja nosti sen maineeseen. AC: Unity on päivitysten jälkeen toimiva ja aika hyvä. AC: Syndicate on hieman perustasoa, mutta pelattavuus toimii ja peli oli Unityyn verrattuna julkaisussaan hiottu.

Kokeile vaikka Black Flag, Origins ja AC2. Jos Origins iskee, niin Odyssey kannattaa hankkia, kunhan peli ensin ilmestyy.

 

[Sadness]

Pelattavuutta paranettiin unitystä lähtien, sitä ennen hahmot tykkäsi hyppiä sinne minne pelaaja ei halunut

Spoileri: Tuttu lienee kaikille ac pelaajille

Flag blackin jälkeehän vähenettiin ärsyttäviä "hiippaile ja kukaan ei saa nähdä sinua" tehtäviä, varsinkin nelosessa oli kasetti koetuksella monesti juuri ylläolevan kuvan mukaisesti mutta samaan hengenvetoon sanottava että vaikka kasetti oli koetuksella niin itselläni sarjan parhaat hetket oli juuri nelosen kanssa kun oli eka kunnon kosketukseni sarjaan ja eikä pitämäni merirosvo teema ainakaan huonontunut.

Ac2 pelasin kyllä ennen sitä xboxilla mutta jostain syystä jäi kesken.

 

[perato]

Meikästä kyl nuo hiippailujutut on olleet luvattoman helppoja ja toisaalta todella köykäsiä, riittää ku himmailee katolla ja jostain kulmasta näkyy seurattava tyyppi, aivan sama ootko ite vaikka neljännessä kerroksessa parvekkeella köyrimässä jotain horoa kuhan jostain kuvakulmasta näkyy talon takana kävelevä ukkeli.

Varsinki kakkosessa tuo ohjauksen köykäsyys minusta korostui, tuntui kuitenkin, että Brotherhoodissa ja Revelationsissa oltiin tehty jotain, koska läheskään nii paljon ohihyppyjä yms. ei enää tullut. Kolmosessa ja nelosessa mentiin ehkä jo vähän liianki raiteilla kuhan vaan paineli juoksunäppäintä.

Ehkä hirveintä kakkosessa oli kuitenki se koko control scheme, jossa näppäimen sijaan oli ruudulla joku jalan tai käden kuva. Paina "käsi" tehdäksesi asioita.. mikähän vi**u se käsinäppäin olikaan. Kontrollerilla hitusen helpompi toki kun ne oli sentää jotenki koodattu sillä tavalla, että tiesit mitä näppäintä ohjaimesta painaa.

Ite en kyl nelosta suosittelis ekaksi ihan sen laivastopainon vuoksi. Kyseinen ominaisuus kuitenki ei pitkälti ole ollut muissa pelisarjan osissa mitenkää merkittävässä roolissa, tuossa sen rooli oli paljon isompi ja kaupungitki oli lähinnä jotain parin kerroksen slummeja, joten se hiippailukin tapahtui pääasiassa maantasassa eikä semmosta hauskaa kerroksista toiseen hyppimistä ja hiippailua ollut niinkään paljoa. Sitä parkourelementtiä oli siis paljon vähemmän ja laivalla seilaamista enemmän. Toki ei siiinä, se laivastotaistelu oli ihan kivaa jne, mutta ei ehkä se pelisarjan vetävin osuus saati mitenkään tyypillistä pelille. Toki jos piraatit nappaa ihan hitosti, nii mikäs siinä sitten.

 

[Jrhh]

Kannattaisko tätä pelata mielummin xbox + kapula 55" vai 35" uw näppis hiirellä?

€: tai mitään AC?

 

[Refloni]

AC2, Brotherhood ja Revelations eli ns. Ezio-trilogia on koko pelisarjan sydän ja sielu.

Riippuu ihan mille asialle antaa pelissä arvoa. Kolmonen oli minusta parempi kuin mikään noista. Olihan trilogiassa ihan hyviä historiallisia juttuja, hyvin rakennetut ympäristöt ja toimivat perusmekaniikat, mutta kieroonkasvanut tarina, etova päähenkilö ja suunnaton määrä toistoa laski ainakin omia pisteitä aika rajusti. Kolmonen rönsyilee joka suuntaan ja mekaniikkoja on aivan liikaa, mutta juoni ja hahmot oli monta kertaluokkaa parempia ja päätarinan tehtävissä kunnolla vaihtelua. (Sivutehtävät oli kyllä sitä samaa copy-paste-rumbaa mitä ennenkin.)

Edit: Ezio oli itsekeskeinen ja murhanhimoinen idiootti ja kaikin puolin totaalinen kusipää. Halusin sanoa tuon mutten viitsinyt kirjoittaa uutta viestiä sitä varten.

 

[Quantum]

Kannattaisko tätä pelata mielummin xbox + kapula 55" vai 35" uw näppis hiirellä?

€: tai mitään AC?

Itse pelaan aina ohjaimella tällaiset pelit. Paljon mukavampaa sohvaviihteenä. Konsoleilla nämä pelit on 30fps eli sille ei kärsi olla allerginen jos Xboxilla pelaat.

 

[Spoeghe]

Just tänään mietin että pitäiskö mun jatkaa Brotherhoodia, kun se on kohta 100%... kaikki aiemmat saatavilla olleet hinkattu läpi, myös Bloodlines PSP:llä. Revelations, 3 ja Black Flag ostettu lastgen-pleikkarille jo ajat sitten...

 

[Apinamakina]

Riippuu ihan mille asialle antaa pelissä arvoa. Kolmonen oli minusta parempi kuin mikään noista. Olihan trilogiassa ihan hyviä historiallisia juttuja, hyvin rakennetut ympäristöt ja toimivat perusmekaniikat, mutta kieroonkasvanut tarina, etova päähenkilö ja suunnaton määrä toistoa laski ainakin omia pisteitä aika rajusti. Kolmonen rönsyilee joka suuntaan ja mekaniikkoja on aivan liikaa, mutta juoni ja hahmot oli monta kertaluokkaa parempia ja päätarinan tehtävissä kunnolla vaihtelua. (Sivutehtävät oli kyllä sitä samaa copy-paste-rumbaa mitä ennenkin.)

Edit: Ezio oli itsekeskeinen ja murhanhimoinen idiootti ja kaikin puolin totaalinen kusipää. Halusin sanoa tuon mutten viitsinyt kirjoittaa uutta viestiä sitä varten.

Diih, mulle vaan toi kulttuuria täynnä oleva renesanssi-Italia toimi paljon paremmin salamurhien ja salajuonien teatterina kuin Amerikan vapaussota ja yleisesti se tunnelma niissä. Ja Ezio oli paljon karismaattisempi hahmo kuin Connor, joka oli mielestäni liian totinen puupökkelö. Haythan Kenway oli satakertaa parempi ja mielenkiintoisempi kuin Connor myöskin. Ne laivataistelut oli kolmosessa hyviä totta kai.

Black Flag taas on itselleni ensin merirosvopeli, vasta sitten AC. Esimerkiksi juonen kannalta Edwardin kanssakäyminen muiden merirosvojen kanssa oli mielenkiintoisempaa kuin sen Observatorion etsiminen joka tuntui ainakin minusta vähän yhdentekevältä. Black Flagin jälkeen ilmestyneitä pelejä en ole pelannut paitsi Originsia joka itselle on ehkä suosikki koko pelisarjasta.

Desmondin juonikuvioista tuskin tarvitsee mitään mainita, kun nehän oli täyttä paskaa jokaisessa pelissä.

 

[perato]

. Haythan Kenway oli satakertaa parempi ja mielenkiintoisempi kuin Connor myöskin.

Tää oli vähän harmi,

Spoileri: AC3 juonipaljastus

Kenway innosti itseänikin aluksi ja sitten se revittiin pois

. Fun fact, Connorin pökkelyys ilmeisesti johtui lähinnä siitä, että se puhui autenttista kieltä, ja sen puhujia ei ole montaa maailmassa, joten vaihtoehdot ääninäyttelijälle olivat vähissä.

 

[Refloni]

Haythan Kenway oli satakertaa parempi ja mielenkiintoisempi kuin Connor myöskin.

Tuosta olen samaa mieltä. Haytham oli todella kiinnostava hahmo ainakin AC:n mittapuulla. Harmi että ukosta ei otettu kaikkea irti ja loppu oli aika antiklimaattinen.

Connorilla on suunnilleen yhtä paljon persoonaa kuin keskimääräisellä Skyrimin NPC:llä, mutta en aktiivisesti vihannut häntä toisin kuin Eziota. Kaikin puolin hajuton ja mauton tapaus, josta on vaikea keksiä hyvää tai pahaa sanottavaa.

 

[Jrhh]

Itse pelaan aina ohjaimella tällaiset pelit. Paljon mukavampaa sohvaviihteenä. Konsoleilla nämä pelit on 30fps eli sille ei kärsi olla allerginen jos Xboxilla pelaat.

Tässä taloudessa xbox ohjaimet on hommattu vain tekken/mortal kombat yms. pelejä varten.

 

[xarot]

AC Origins varmaan pelillisesti paras mitä oon pelannut tähän mennessä näistä. Aika kauan jo pelaamisesta aikaa niin muistikuvat alkaa olemaan jo vähän hataria.

AC1: Tässä ei oikeastaan pelillisesti toiminut mikään, ei niin mikään. Muistelen että juoni ja maailma oli kuitenkin kiehtovia. Ei voi suositella kokeilemaan. Kattoo ennemmin vaikka Youtubesta läpipeluun.
AC2, AC:B, AC:Revelations: Ezio Auditore oli näissä parasta, myös Brotherhoodissa kamujen kutsuminen oli aika jees. Pelillisestihän nämä oli niin ja näin kun ukkeli ei totellut ohjausta näissäkään kunnolla. Olikohan näissäkin niitä hiippailutehtäviä mukavasti jotka räjäytti kasetin useammankin kerran.
AC3: Itselle todella mitäänsanomaton teema ja päähahmokin tusinatavaraa.
AC4: Black Flag. Merirosvoteema oli kiehtova, mutta tästä jäi jotenkin aika niin ja näin -fiilis. Edward Kenway oli toinen todella pökkelön oloinen tusinahahmo (Ezion jälkeen), ja tässäkin oli muistaakseni tuota hiippailua mukavasti piristeenä ja kiikarinäöllä varustetut vartijat saivat ärräpäät kuulumaan koko kerrostalossa aikoinaan. Meritaistelut oli ihan kivoja. En nyt varsinaisesti tiedä miksi tätä niin paljon hehkutetaan, olikohan monelle eka AC? Tämän voisi melkein koittaa joskus pelata uusiksi.
AC: Origins: Tässä pelimekaniikat toimi jo aika hyvin kunhan ei koittanut esim. vallata linnakkeita ilman tarvittavia skillssejä. Ilman niitä toimi yhtä kehnosti kuin muutkin AC:t. Egypti kiinnostava kun Kuninkaiden laaksossa joskus itsekin käynyt.

Noissa AC1-4, Brotherhood ja Revelations jäi vähän maku että oli yritetty tehdä tehtävistä sellasia joihin pelimekaniikat ei vaan taipuneet, ja tehtävistä tuli sen takia välillä todella ärsyttäviä. Kyllähän toi kapuilu muuria ylöspäin ja sit ukko päättää hypätä puoli kilsaa alaspäin esim. mereen oli semmonen joka tuli varmaan joka ilta tehtyä kun noita pelasi. Originsissa sitten oli taas menty toiseen ääripäähän eli ukko oli niin tiukasti liimalla kiinni seinissä että vartijan huomatessa oli peli sen takia aika menetetty.

 

[DiamondTear]

Kiitos vastauksista. Taidan aloittaa Originista ja jos se iskee niin jatkaa sitten AC2-trilogialla.

 

[P c L A Y E R]

Kiitos vastauksista. Taidan aloittaa Originista ja jos se iskee niin jatkaa sitten AC2-trilogialla.

Juu Origins kyl parasta, mitä sarja tarjoaa pelillisesti. Tosiaan tuon jälkeen tuntuu kyllä AC2:n kontrollit aika jöötiltä. Ite koitin pelata Black Flagin loppuun Originsin jälkeen, niin se tuntui ihan pirun tönkölle --> en jaksanu pelata.

 

[Sadness]

Itse sanoisin juuri kuten pcplayeri tuosta mainitsi että ekana aloittaisi vanhemista ac peleistä niin kontrollit eivät käy hermon päälle niin pahasti.

En ole kyllä nelosta pelanutkaan orignsin jälkeen ja pelottaa että aika kultasi muistot siitä kun ennen oringinsiakin oli hermot kovilla parissa kohtaa

 

[Xiyng]

Valinta taitaa olla jo tehty, mutta heitän minäkin vielä mielipiteeni. Origins on tosiaan tähän asti julkaistuista peleistä paras pelillisesti vaikka ei sekään täysin ongelmaton tapaus ole. Toisaalta se on myös sen verran erilainen, että varsinkaan pelattavuuden osalta se ei välttämättä anna oikeanlaista kuvaa muista sarjan peleistä. Siinä mielessä olisi varmaan mielekästä kokeilla myös jotain aiempaa peliä. Syndicate on vanhemmista peleistä pelattavuudeltaan selkeästi paras - ihan jo siksi, että siinä on yksi painike varattu laskeutumiselle, mikä oli ennen yhtä tuskaa. Kokonaisuudessaan suosittelisin kyllä vanhemmista peleissä varmaan silti Ezio-trilogiaa. ACII on jo aika vanhentunut (vaikka toki edelleen ihan pelikelpoinen) mutta uudemmat eivät ihan yhtä paljon. Toki ei varmaan ole erityisen mielekästä aloittaa trilogiaa myöskään muualta kuin alusta, mikä on vähän ikävää. Black Flagista pakko todeta vielä sen verran, että pelinä se on hieno, mutta loppupeleissä se kertoo hyvin vähän siitä, mistä sarjassa on kyse - sen verran erilainen sekin on laivajuttujensa vuoksi.

 

[Spoeghe]

Black Flaghan ei "kuulu kaanoniin" vaan on "Abstergon viihdeosaston tuote"

 

[Docweird]

Ezio trilogiastahan tuli nykysukupolven konsoleille "uudistettu" versio mm. 4K tuella. Siitä on hyvä aloittaa kun kaikki kolme peliä saa alle 20 eurolla.

Origins tosiaan on uuden sukupolven "GTAssassin's Creed" missä paino enemmän avoimella maailmalla sekä hahmokehityksellä. Hahmon- ja tavaroiden kehitys häiritsi itseäni koska siinä korostui mielestäni liikaa tuo levelöinti; saman kokoinen, samalla haarniskalla varustettu kaveri saa yhtäkkiä raudasta valmistetut kaulavaltimot ja sisäelimet kun samalla käsiterällä, samaan paikkaan iskien kaveri onkin vielä 80% hitpointeissa vain koska "isompi leveli". Samoin pomotaistelut olivat osittain tuuheaa p*skaa tyyliin "ammu nää haamut jousella niin saat tapella pomoa vastaan".

Silti Origins oli nätein ja paras peli koko trilogiassa mitä tuli kyllä hinkattua osittain pelkkien maisemien takia (tämähän on yksi AC:n perusidea - osa tykkää jostain pelistä koska se maailma osuu omaan sweet spottiin - tai sitten vihaa sitä niin kuin minä kolmosta joka oli jo idealtaan tylsä "jenkki AC").

Siitä olen samaan mieltä että Originsista on varmasti hankala mennä taaksepäin; sen verran noissa on aina pelimekaaniikkoja hiottu että vanhat vain tuntuvat kömpelömmiltä. Puhumattkaan siitä miten paljon taistelua on helpotettu, ekassa AC:ssähän varsinkin alussa taisteluun joutuminen oli melkein kuolemantuomio. Myöhemmissä osissa taas Ezio pisti viittä peltimiestä turpaan vastaiskuilla ja Originsissa jo yhden parakillisen tappaminen suorassa taistelussa kerralla ei tuottanut hirveästi ongelmia - varsinkaan jos käytti apuna savua, myrkkyä, hevosta, jne...

 

[perato]

Puhumattkaan siitä miten paljon taistelua on helpotettu, ekassa AC:ssähän varsinkin alussa taisteluun joutuminen oli melkein kuolemantuomio.

Ei ehkä sieltä loppuvaiheesta peliä, mutta kyllähän tuossakin pelissä teurastettiin porukkaa ku lampaita. Toki itse huomasin, että jossain siinä AC2--> Brotherhood kohilla esim. torjumiset yms. muodostu helpommiksi. Oisko kasvatettu sitä aikarajaa mitä noihin pitää osua. Kuitenki tuntu, että vielä kakkosessa joukkotappeluissakin sai vähän miettiä missä järjestyksessä ketäki huitoo, mutta jo Brotherhoodissa oli ihan sama, kaikki vaan teuraaksi ranneteriä käyttäen. Toki siinä oli ne apuritkin, jotka tappo about kaiken sekunnissa.

Kuvateksti: Onko assasiinit oikeastaan pahiksia? Tässä pelastin jonku random tyypin ja tapoin about 30-40 vartijaa.

 

[Docweird]

Ei ehkä sieltä loppuvaiheesta peliä, mutta kyllähän tuossakin pelissä teurastettiin porukkaa ku lampaita. Toki itse huomasin, että jossain siinä AC2--> Brotherhood kohilla esim. torjumiset yms. muodostu helpommiksi.

Jollen väärin muista, niin ykkösessä ei ollut ripostea, tms alussa ollenkaan vaan se piti opetella siltä vanhalta patulta jossain välissä?

 

[itarumaa]

Läpi pelattuna (ei todellakaan 100% ) on 2,4 ja Syndicate ja kaikki olivat hintansa arvoisia. Aika hienoa käydä Italiassa, istua kirkon juurella ja miettiä, että missä olenkaan nähnyt tuon kirkon tornin, hienosti mallinnettu pelissä nimittäin. Ehkä jos nyt aloittaisin, niin tuo Black Flag olisi aika hyvä valinta, sen saa nykyisille konsoleille aika halvalla ja on hienon näköinen ja meritaistelut on ihan viihdyttäviä.

 

[Quantum]

Läpi pelattuna (ei todellakaan 100% ) on 2,4 ja Syndicate ja kaikki olivat hintansa arvoisia. Aika hienoa käydä Italiassa, istua kirkon juurella ja miettiä, että missä olenkaan nähnyt tuon kirkon tornin, hienosti mallinnettu pelissä nimittäin. Ehkä jos nyt aloittaisin, niin tuo Black Flag olisi aika hyvä valinta, sen saa nykyisille konsoleille aika halvalla ja on hienon näköinen ja meritaistelut on ihan viihdyttäviä.

Hieno se on tosiaan konsoleillakin (ainakin PS4 versio) ja se merirosvoteema on ainutlaatuisen hienosti mallinnettu peliin. Siinä pelissä ei montaa huonoa hetkeä ole.

 

[Refloni]

Kuvateksti: Onko assasiinit oikeastaan pahiksia? Tässä pelastin jonku random tyypin ja tapoin about 30-40 vartijaa.

Tuota olen miettinyt itsekin ja pidän assassiineja edelleen terroristijärjestönä. Se, että "hyvikset" lahtaavat roppakaupalla porukkaa, on tosin yleistettävissä hyvin moneen peliin. Niille, joita aihe ja hyvis-pahis-asetelmat videopeleissä yleensäkin kiinnostavat, suosittelen erittäin vahvasti räiskintäpeliä nimeltä Spec Ops: The Line.

 

[Xiyng]

Tuota olen miettinyt itsekin ja pidän assassiineja edelleen terroristijärjestönä.

Nyt alkaa mennä aiheen ohi, mutta tähän on pakko todeta, että hyvin usein terroristit tappavat myös sivullisia ja syyttömiä, kun taas assassiineilta se on hyvinkin tiukasti kielletty. Jokaisessa sarjan osassa taitaa tulla sanomista, jos erehtyy sivullisia tappamaan. Vastapuolen vartijoiden yms. vapaa tappaminen kylläkin painaa vaakakupissa jonkin verran.

 

[Refloni]

Nyt alkaa mennä aiheen ohi, mutta tähän on pakko todeta, että hyvin usein terroristit tappavat myös sivullisia ja syyttömiä, kun taas assassiineilta se on hyvinkin tiukasti kielletty. Jokaisessa sarjan osassa taitaa tulla sanomista, jos erehtyy sivullisia tappamaan. Vastapuolen vartijoiden yms. vapaa tappaminen kylläkin painaa vaakakupissa jonkin verran.

Oma kuppini meni nurin Brotherhoodin kohtauksessa, jossa

Spoileri

Ezio räjäyttää luolaan rakennetussa pikkukaupungissa olevan temppeliherrojen ruutivaraston, mikä täyttää koko kaupungin myrkyllisellä savulla (jota pitää sitten juosta karkuun). Arvioni mukaan siviileistä pääsi karkuun ehkä 10%.

 

[Xiyng]

Oma kuppini meni nurin Brotherhoodin kohtauksessa, jossa

Spoileri

Ezio räjäyttää luolaan rakennetussa pikkukaupungissa olevan temppeliherrojen ruutivaraston, mikä täyttää koko kaupungin myrkyllisellä savulla (jota pitää sitten juosta karkuun). Arvioni mukaan siviileistä pääsi karkuun ehkä 10%.

Tuosta on sen verran aikaa etten enää muista, mutta ainakin pääsääntö on nähdäkseni edelleen mitä sanoin. Mutta joo, varmasti mahtuu joukkoon myös erinäisiä ikävämpiäkin juttuja.

 

[Kiila]

ACII (PC:llä pari vuotta julkaisun jälkeen) on noista ainoa, jonka olen pelannut läpi ja pidin siitä. Vaikka olikin PC:llä, niin pelasin 55" TV:llä + 360 padilla. Oli silloin vaikuttavan näköinen ja mielestäni kontrollit pelasivat hyvin. Pidin historiallisista puitteista ja tarinasta.

Sen jälkeen en ole näihin juuri koskenut. 3:n ja Black Flagin sai uPlayhin ilmaiseksi ja koitin Black Flagia puolisen vuotta sitten. En pystynyt pelaamaan paria tuntia pidempään, kun alkoi jo puuduttaa. Kontrollit oli jotenkin ACII:kin huonommat ja tappelu ei vatinut mitään. Hakkasi vain nappia ja se oli siinä. Sama meritaisteluissa... sen kuin ampuili vain sinnepäin. Kaippa sitä olisi pitänyt jaksaa vähän enemmän, josko tarina olisi olut kiinnostava. Iso osa peliä ovat kuitenkin nuo maa- ja meritaistelut, joten ehkä hermo ei olisi kestänyt niitä. Eikä tuo nyt mitenkään ihmeellisen näköinenkään ollut ja toimi muutenkin jotenkin välillä stutteroiden.

Oma suositus aloitukseen olisi varmaan ACII + jatkot, mutta tällä koemuksella vähän hepoista neuvoa

Alla pelikuvaa noista, taitaa tosin olla konsoliversioista, joten heikompaa ulkoisesti.

 

[Docweird]

Oma kuppini meni nurin Brotherhoodin kohtauksessa, jossa

Spoileri

Ezio räjäyttää luolaan rakennetussa pikkukaupungissa olevan temppeliherrojen ruutivaraston, mikä täyttää koko kaupungin myrkyllisellä savulla (jota pitää sitten juosta karkuun). Arvioni mukaan siviileistä pääsi karkuun ehkä 10%.

Eziolla nyt vähän muutenkin rapatessa roiskui; tuhosi majakan ja sataman, pisti heikosti aseistautuneita siviileitä tappelemaan ottomaaneja vastaan, jne.

Mitä nyt yhdestä templarien päämajasta...

 

[Quantum]

ACII (PC:llä pari vuotta julkaisun jälkeen) on noista ainoa, jonka olen pelannut läpi ja pidin siitä. Vaikka olikin PC:llä, niin pelasin 55" TV:llä + 360 padilla. Oli silloin vaikuttavan näköinen ja mielestäni kontrollit pelasivat hyvin. Pidin historiallisista puitteista ja tarinasta.

Sen jälkeen en ole näihin juuri koskenut. 3:n ja Black Flagin sai uPlayhin ilmaiseksi ja koitin Black Flagia puolisen vuotta sitten. En pystynyt pelaamaan paria tuntia pidempään, kun alkoi jo puuduttaa. Kontrollit oli jotenkin ACII:kin huonommat ja tappelu ei vatinut mitään. Hakkasi vain nappia ja se oli siinä. Sama meritaisteluissa... sen kuin ampuili vain sinnepäin. Kaippa sitä olisi pitänyt jaksaa vähän enemmän, josko tarina olisi olut kiinnostava. Iso osa peliä ovat kuitenkin nuo maa- ja meritaistelut, joten ehkä hermo ei olisi kestänyt niitä. Eikä tuo nyt mitenkään ihmeellisen näköinenkään ollut ja toimi muutenkin jotenkin välillä stutteroiden.

Oma suositus aloitukseen olisi varmaan ACII + jatkot, mutta tällä koemuksella vähän hepoista neuvoa

Alla pelikuvaa noista, taitaa tosin olla konsoliversioista, joten heikompaa ulkoisesti.

Mielipide asioita nämä tietysti on mutta minusta AC IV on edelleen komea peli kaikinpuolin. Erityisesti vesisateella hämärässä ja ukkosen paukkuessa. Miekkataistelut siinä on varsin helppoja mutta meritaisteluissa on kyllä haastettakin. Varsinkin "superlaivat". Teknisesti pelissä on korjattavaa. Siinä on alueita (saaria) joissa stutteroi vaikka olisi millainen pc käytössä. Varsinkin jos PhysX jutut on päällä.

 

[Kof-ein]

Hienoa että aiheeseen liittyvä ketju oli jo täällä aloteltu, mutta kyselijänä toinen uusi Ac pelien makuun päässy pelaaja.
Aloittelin nyt jokin aika sitte ensimmäisenä ac pelinä ac 2 ja pidin pelin tasoloikka, salamurhailu yms time trial tehtävistä, elikkä voipi sanoa että assassin creed 2 ensimmäisenä ac pelinä iski kovaa. Nyt mietin kannattaisiko hommata jatkoa ac3 remasterista, ac2 oli hyvä mutten päähenkilöstä, enkä 1400 luvun lopun italiasta oikein välittäny, Ac3 olisi omaan makuun parempi miljöö. Tuolla ylempänä esim. Pclayer hienosti neuvoki että kannattaa vanhemmista osista aloittaa, mutta onko tuo ac3 yleisellä tasolla huonoimpia assassin creedejä, vai olisiko hyvä hypätä blag flacin kimppuun ja sitte origin ja odyssey?

 

[CaseAce]

Joskus muinoin sain näytönohjaimen kytkynä AC3:sen. Vähän kokeilin mutta en millään saanut kiinni että mitä ihmettä tässä tapahtuu. No nyt muutama vuosi sitten tein rebootin ja aloitin ihan AC1:stä alkaen. Vaikka eka osa pelinä onkin melkoista tervaa, lähinnä siksi että se on niin hidastempoinen, kun edes juosta ei oikein voi kun joku jo säntää perään, niin se kyllä kannatti. Flashbackeja ja viittauksia alkutapahtumiin on myöhemminkin ja tuosta sai hyvin kiinni mikä on homman idea.

AC3 on ihan hyvä peli mun mielestä, paitsi alusta en tykännyt yhtään. Kunhan se pääsee vauhtiin niin se on ihan ok. Tänä vuonna sain "original" sarjan päätökseen, eli AC1, 2, Brotherhood, Revelations, 3, Liberation, 4, Rogue, Unity, sekä Syndicate. Eli 10kpl AC seikkailuja. Toivottavasti sarja jatkossa palaa juurilleen, sillä AC Valhallaa en jaksanut pelata edes ilmaista viikonloppua kokonaan.

 

[Kof-ein]

Joskus muinoin sain näytönohjaimen kytkynä AC3:sen. Vähän kokeilin mutta en millään saanut kiinni että mitä ihmettä tässä tapahtuu. No nyt muutama vuosi sitten tein rebootin ja aloitin ihan AC1:stä alkaen. Vaikka eka osa pelinä onkin melkoista tervaa, lähinnä siksi että se on niin hidastempoinen, kun edes juosta ei oikein voi kun joku jo säntää perään, niin se kyllä kannatti. Flashbackeja ja viittauksia alkutapahtumiin on myöhemminkin ja tuosta sai hyvin kiinni mikä on homman idea.

AC3 on ihan hyvä peli mun mielestä, paitsi alusta en tykännyt yhtään. Kunhan se pääsee vauhtiin niin se on ihan ok. Tänä vuonna sain "original" sarjan päätökseen, eli AC1, 2, Brotherhood, Revelations, 3, Liberation, 4, Rogue, Unity, sekä Syndicate. Eli 10kpl AC seikkailuja. Toivottavasti sarja jatkossa palaa juurilleen, sillä AC Valhallaa en jaksanut pelata edes ilmaista viikonloppua kokonaan.

Kiitoksia vastauksesta. Allekirjottanu voisi pelata ilomielin 3 & blackflagin jälkeen vielä roguen, unityn ja syndicaten, mutta oliko nämä hyviä, perinteisiä ac pelejä? Lähtikö black flagin jälkeen sarja huonompaan suuntaan? Tiedän että origin ja odyssey nyt kuitenkin sekoitti pakkaa ja olivat enempi vapaa muotoisempia, isompien karttojen toimintaroolipelien elementteihin istuvia ac pelejä

 

[CaseAce]

Kiitoksia vastauksesta. Allekirjottanu voisi pelata ilomielin 3 & blackflagin jälkeen vielä roguen, unityn ja syndicaten, mutta oliko nämä hyviä, perinteisiä ac pelejä? Lähtikö black flagin jälkeen sarja huonompaan suuntaan? Tiedän että origin ja odyssey nyt kuitenkin sekoitti pakkaa ja olivat enempi vapaa muotoisempia, isompien karttojen toimintaroolipelien elementteihin istuvia ac pelejä

Rogue on vähän samaa kuin Black Flag, ihan ok siis jos Black Flagista tykkää. Unity on ehkä "original" sarjan heikoin esitys. Syndicate taas on omasta mielestä hyvä vaikkei suurta suosiota kai niittänytkään Unity fiaskon jälkeen. Jack The Ripper DLC myös ihan mielenkiintoinen lisä Syndicateen, sekin kannattaa pelata.

Origin on jo valmiina odottamassa, nyt pitää pelata muitakin pelejä välillä. Useampi sarja tuli rebootattua koronasulkujen myötä. AC, Far Cry, Ratchet&Clank, God of War (se alkuperäinen siis), Remedyn tarjonta, ...

 

[perato]

Itellä kertaalleen pelattuna kaikki pää AC:t paitsi Rogue ja Valhalla. Rogue sen vuoksi, että luulin sen pitkään olleen joku näistä mobiiliversioista ja Valhalla koska Odysseys tylsemmällä alueella ei maistunut.

Omat suosikit näin jälkikäteen muistellen oli, voi toki olla että aika on kullannut muistot noista Ezio trilogian peleistä, nuo Unityn, Syndicaten ja Originsin pelasin ihan muutama vuosi takaperin:
AC: Brotherhood
AC 2
AC Origins
AC Unity
AC: Revelations
AC Syndicate

Nämä on ne pelit jotka varmaan pelaisin uudestaan jos lähtisin koko sarjaa alusta vetämään.
Näiden kohdalla sit varmaan pitäisi vähän irvistellen mietiskellä että jaksaisiko aikaansa käyttää:
AC, AC3, AC4 ja AC Odyssey

Itelle ykkönen oli vielä vähän keskeneräinen ja karu ollakseen uudelleen pelattavan arvonen. Kolmosessa se puissa hyppely yms. vei aika kauas siitä mistä Ezio trilogiassa oli oppinut tykkäämään ja nelosessa sitä samaa jatkettiin laivastojuttujen viedessä varmaan 30-50% peliajasta. Korkeat rakennukset ja ahtaat kaupungit loisti poissaolollaan, mihin sit onneksi Unityssä ja Syndicatessa palattiin takaisin. Origins oli omanlaisensa herkku vailla varsinaista pelillistä kytköstä Assassin's Creed peleihin, mutta Odyssey otti siitä huonoimmat puolet ja jatko niitä ad infinitum.

Nimenomaan Unity ja Syndicate minusta palasi tuohon AC kaavaan takaisin kaupunkeineen ja salamurhauksineen sen sijaan että juostaan puskissa ja puiden oksilla. Unity näin jälkikäteen pelattuna ei ollut edes mitenkään erityisen buginen, joten siitä ei minulle pahaa makua jäänyt, muutenhan se oli ihan kelpo peli.

 

[Xiyng]

Syndicate on vähän hajuton ja mauton tekele, mutta pelimekaanisesti se lienee kyllä vanhan kaavan parhaimmistoa. Unity on lupaus suuresta potentiaalista, jonka peli kuitenkin omaan makuuni heittää joidenkin raivostuttavien suunnitteluratkaisujen kautta hukkaan. Rogue on pelaamatta, mutta käsittääkseni se on aika samankaltainen Black Flagin kanssa, joten jos tykkää yhdestä, tykännee toisestakin.

 

[Hulikopteri]

Kakkonen mielestäni ja siitä sitten eteenpäin jos iskee. Ykkösen kannattaa suosiolla skipata. Kakkonen parantaa sen kaikki viat.

 

[Awelonian]

Syndicatessa kyllä tuo kahden eri hahmon yhteispeli oli mielestäni varsin toimiva. Plus juurikin teknologian nopea kehittyminen ja Lontoo peliympäristönä oli yllättävän freesi. Syndicatea vähän latisti se, että sen kohtaloksi näytti jäävän enemmänkin se ähky joka Assassin's Creedeista rupesi tulemaan tuossa vaiheessa. Ezio-trilogian jälkeen Connorin tarina "tuli liian nopeasti" ja siitä jotenkin tuo Black Flag vielä osaltaan sitä Assassin's glooriaa syvemmille vesille ollen helvetin hyvä peli, mutta olisi ollut parempi omana sarjanaan. Origins, Odyssey, Valhalla taas puolestaan edustavat sellaista ylieeppistä kokonaisuutta ja varsinkin Originsissa tunnelma, grafiikka ja se hyvin jotenkin läheinen ja yhden Medjayn taistelu suurta pahaa vastaan tuntui erittäin orgaaniselta kokonaisuudelta. Samalla siinä ei vedetty ihan liikaa yli kaikessa tässä Isu-teemassa. Sillai sopivasti vain.

 

[Spotty]

Hienoa että aiheeseen liittyvä ketju oli jo täällä aloteltu, mutta kyselijänä toinen uusi Ac pelien makuun päässy pelaaja.
Aloittelin nyt jokin aika sitte ensimmäisenä ac pelinä ac 2 ja pidin pelin tasoloikka, salamurhailu yms time trial tehtävistä, elikkä voipi sanoa että assassin creed 2 ensimmäisenä ac pelinä iski kovaa. Nyt mietin kannattaisiko hommata jatkoa ac3 remasterista, ac2 oli hyvä mutten päähenkilöstä, enkä 1400 luvun lopun italiasta oikein välittäny, Ac3 olisi omaan makuun parempi miljöö. Tuolla ylempänä esim. Pclayer hienosti neuvoki että kannattaa vanhemmista osista aloittaa, mutta onko tuo ac3 yleisellä tasolla huonoimpia assassin creedejä, vai olisiko hyvä hypätä blag flacin kimppuun ja sitte origin ja odyssey?

Itse pelaisen kakkosen jälkeen vielä Brotherhoodin ja Revelationsin, jotta saat Ezion tarinalle päätöksen. Kuitenkin pelisarjan ainoa henkilö, jolle on omistettu useamman kuin yhden pelin verran täytettä. Varsinkin loppua kohden mieheen on ehtinyt jo kiintyä aika paljon, kun taas muiden osien päähenkilöihin ei ehdi edes tutustua ennen kuin peli on jo ohitse.
Pelaisin myös kolmosen, Black Flagin ja Roguen. Menevät hyvin yks-yhteen ja pääsee hieman seikkailemaan eri mantereella. Vaikka noista puuttuukin se tietty fiilis, jonka suurkaupungin katoilla salamurhatessa saa, mikä on itselleni se viehätys näissä peleissä. Olivat kuitenkin aikoinaan hauskoja "sivuhyppyjä" sarjassa.

Nyt useamman vuoden AC tauon jälkeen pelasin Originsin ensimmäistä kertaa, koska egypti itsessään kiehtoo suunnattomasti ja tajusin että se aikanaan jäi välistä huonon PC:n takia. Mielestäni tämä peli on paljon parempi kuin pari vuotta sitten pelaamani Odyssey, jossa oli vain liikaa tehtävää ja juonikin tuntui tylsältä. Peli jäi kesken, sillä se meni itsensä toistamiseksi ja loppu ei häämöttänyt 50-60 tunninkaan jälkeen. Odysseytä en siksi suosittelisi kenellekään ja Valhalla on kuulemma sitäkin pahempi (= pelimaailmaa suurennetaan ihan vain koska voidaan).

 

[Spedemix]

Hienoa että aiheeseen liittyvä ketju oli jo täällä aloteltu, mutta kyselijänä toinen uusi Ac pelien makuun päässy pelaaja.
Aloittelin nyt jokin aika sitte ensimmäisenä ac pelinä ac 2 ja pidin pelin tasoloikka, salamurhailu yms time trial tehtävistä, elikkä voipi sanoa että assassin creed 2 ensimmäisenä ac pelinä iski kovaa. Nyt mietin kannattaisiko hommata jatkoa ac3 remasterista, ac2 oli hyvä mutten päähenkilöstä, enkä 1400 luvun lopun italiasta oikein välittäny, Ac3 olisi omaan makuun parempi miljöö. Tuolla ylempänä esim. Pclayer hienosti neuvoki että kannattaa vanhemmista osista aloittaa, mutta onko tuo ac3 yleisellä tasolla huonoimpia assassin creedejä, vai olisiko hyvä hypätä blag flacin kimppuun ja sitte origin ja odyssey?

Oon pelanut ite ne kaikki vanhemmat AC:t ja sanoisin että AC3 on AC4:n (ja AC Roguen) prototyyppi. Eli jos se laivasota ja miljöön vaihto kiinnostaa niin samantien hyppää vaan AC4:n kimppuun ja skippaa AC3:n suosiolla. Sit jos siitä tykkäsi tosi paljon ja haluaa ns tätä lisää niin siihen AC Rogue kylkeen joka on käytännössä vielä viilatumpi versio aiheesta. AC3 on tavallaan tosi kökkö peli mikä on osin ymmärrettävää kun ekan kerran rupesivat sekoittamaan pakkaa.

AC4:n eka city on myös suuniteltu hieman samankaltaiseksi kuin Fiorenze niinku parkourin näkökulmasta katottuna. Visuaalinen design tietenkin ihan eri.

 

[P c L A Y E R]

Itse pelaisen kakkosen jälkeen vielä Brotherhoodin ja Revelationsin, jotta saat Ezion tarinalle päätöksen. Kuitenkin pelisarjan ainoa henkilö, jolle on omistettu useamman kuin yhden pelin verran täytettä. Varsinkin loppua kohden mieheen on ehtinyt jo kiintyä aika paljon, kun taas muiden osien päähenkilöihin ei ehdi edes tutustua ennen kuin peli on jo ohitse.
Pelaisin myös kolmosen, Black Flagin ja Roguen. Menevät hyvin yks-yhteen ja pääsee hieman seikkailemaan eri mantereella. Vaikka noista puuttuukin se tietty fiilis, jonka suurkaupungin katoilla salamurhatessa saa, mikä on itselleni se viehätys näissä peleissä. Olivat kuitenkin aikoinaan hauskoja "sivuhyppyjä" sarjassa.

Nyt useamman vuoden AC tauon jälkeen pelasin Originsin ensimmäistä kertaa, koska egypti itsessään kiehtoo suunnattomasti ja tajusin että se aikanaan jäi välistä huonon PC:n takia. Mielestäni tämä peli on paljon parempi kuin pari vuotta sitten pelaamani Odyssey, jossa oli vain liikaa tehtävää ja juonikin tuntui tylsältä. Peli jäi kesken, sillä se meni itsensä toistamiseksi ja loppu ei häämöttänyt 50-60 tunninkaan jälkeen. Odysseytä en siksi suosittelisi kenellekään ja Valhalla on kuulemma sitäkin pahempi (= pelimaailmaa suurennetaan ihan vain koska voidaan).

Joo Originshan on heittämällä paras noista uusista. Itse jaksoin Odysseyn pelailla vielä suht kivasti, kun tajusi jättää suosiolla ne valkoiset huutomerkit kartalla rauhaan ja ei edes yrittänyt kaikkea suorittaa. Liian iso se kartta silti vähän on.

Toki itsellä vaikutti kovasti myös se, että Kreikan mytologia on itselle todella kiinnostavaa joka innoitti etsimään salaisuuksia yms. Valhalla tuli näyttiksen kylkiäisenä ja aika surkea verrattuna Odysseyhinkin. Kaikki osa-alueet ottaneet takapakkia, jopa grafiikat. Selvästi huomaa, että korona pääsi varmasti vaikuttamaan pelin laatuun. Kaiken huipuksi peli on aivan järjettömän kokoinen alueeltaan ja kestoltaan.

 

[Hammer Schultz]

Laitan vielä tähänkin ketjuun arvostelun Odysseystä niille jotka näitä uusimpia miettii:

----

Tulipa tämäkin pelattua läpi, erittäin hyvä peli vaikka varoiteltiin että liian laaja jne, ei tullut missään vaiheessa kyllästymisen tunnetta toisin kuin Valhallassa jossa tarina oli aikamoista pakkopullaa lopussa ja meni speedruniksi loput alueet. Normal vaikeustaso ja lv60 lopussa, tunteja joku 90h taisi olla.

Juoni oli mielestäni erittäin hyvä, samaa tasoa kuin Originissa, se mikä teki tästä mielestäni parhaan pelin oli skill ja item systeemi joka antoi oikeasti mahdollisuuksia pelata haluamallaan tyylillä aika pitkälti. 9,5/10, ainoastaan level scaling oli hanurista, en vaan tajua miksi jostain lv5 susista tulee yhtäkkiä lv55 susia vaan sen takia että hahmo on kehittynyt, pilaa immersion aika hyvin. Kun oma hahmo on pitkällä niin senhän pitäisikin olla todella overpowered niihin alkupään vastustajiin verrattuna. Itsellä oli siis alin eli oliko se nyt light jossa vihut olivat maksimissaan 4 leveliä alempana. Tässä suhteessa Origins oli paljon parempi.

Plussaa siitä ettei pakkopullana tullut myöskään "Lara Croft" skenejä montaa eli sai keskittyä peliin, tämä oli paskaa erityisesti Valhallassa (joskin olennainen osa juonta) ja osittain Originsissa.

Tykkäsin siis paljon. Aloitin Valhallalla ja se oli ehkä 7½, Origins oli sitten jo 9+ ja tämä vielä naksun parempi. Tavallaan hyvä että tuli pelattua huonoin eka, Valhallan item systeemi oli syntisen surkea ja tuhosi pelin pitkälti.

----

En ole siis niitä vanhempia AC:ta pelannut, ymmärtääkseni seuraava Mirage on "back to the roots" tyyppinen eikä Origins/Odyssey/Valhalla tyylinen ARPG joka harmittaa vähän koska AC Odyssey uudella ympäristöllä olisi tosi koukuttava yhdistelmä itselleni.

 

[Sadness]

En ole siis niitä vanhempia AC:ta pelannut, ymmärtääkseni seuraava Mirage on "back to the roots" tyyppinen eikä Origins/Odyssey/Valhalla tyylinen ARPG joka harmittaa vähän koska AC Odyssey uudella ympäristöllä olisi tosi koukuttava yhdistelmä itselleni.

Käsittääkseni se mappi pienenee mutta ei kai ne pelattavuutta mene muuttamaan?
Näissä uusimissa on pelattavuus valovuoden edellä kuin vertaa vanhempiin osiin, kyllä itku meinasi tulla puseroon kun Originsin/Odysseyn jälkeen yritti pelata Syndicatea.

Itselleni Assassins Creed 4 oli sitä parasta juuri merirosvo teemansa takia mutta haluan pitää sen pelin visusti kultasissa muistoissa.

Uusimpien ongelma sitten olikin jo täällä monesti sanottu ähky, alkoi jo Witcher 3 tuntumaan pieneltä peliltä näiden mammuttien rinnalla mutta Witcher 3 tekikin asian mestarillisesti säilyttäen laadun.

Hyvä vain että tajusivat Ubillakin että "vähemmän on joskus enemmän"