Applen Lisa julkaistaan avoimena lähdekoodina

[Kaotik]

Applen Lisa on kenties yhtiön suurin floppi sen historian aikana, vaikka matkalla mahtuu muitakin epäonnistumisia. Nyt Steve Jobsin lempilapsena vuonna 1983 syntynyt Lisa on palaamassa parrasvaloihin, kun se julkaistaan avoimena lähdekoodina.

Computer History Museum tulee julkaisemaan Lisa-käyttöjärjestelmän ja sovellukset avoimena lähdekoodina vuoden 2018 aikana. Suunnitelmasta Googlen keskusteluryhmässä kertonut Al Kossown mukaan ainoa hidastetöyssy matkalla avoimeen julkaisuun on Apple, joka tarkistaa parhaillaan koodia ja merkkaa punakynällä ne osat, joita ei saa julkaista avoimena lähdekoodina. Kossown mukaan hänen nähdäkseen ainut osa, jota ei tultaisi välttämättä julkaisemaan avoimena lähdekoodina, on American Heritagen sanakirja LisaWriten oikeinkirjoituksen tarkistukselle.

Lisa oli Applelle kallis projekti, sillä sen kehittämisen arvioidaan maksaneen noin 150 miljoonaa dollaria, kun itse tietokoneita saatiin myytyä 10 000 dollarin jälleenmyyntihintaan vain noin 10 000 kappaletta. Business Insiderin mukaan nykyrahaan käännettynä 10 000 silloista dollaria vastaa noin 24 000 dollaria.

Vaikka Steve Jobs kammettiin aikoinaan pois Lisa-projektista, voidaan koko sitä pitää hänen lempilapsenaan, josta alkaneet riidat johtivat lopulta Jobsin eroon Applesta ja NeXT Computerin perustamiseen. Jobs on jopa kertonut tietokoneen olleen nimetty hänen tyttärensä mukaan, vaikka alun perin sen kerrottiin olleen lyhennelmä Local Integrated System Architecturesta.

Lisan käyttöjärjestelmää pidetään yleisesti ensimmäisenä merkittävänä graafisella käyttöliittymällä varustettuna käyttöjärjestelmänä, vaikka moni sen idea perustuukin vahvasti Xeroxin PARCiin. Virallisesti ensimmäinen kaupallinen graafisella käyttöliittymällä varustettu tietokone oli vuonna 1981 julkaistu Xeroxin Star.

Lähteet: Google Groups, Business Insider

Linkki alkuperäiseen uutiseen (io-tech.fi)

 

[tle88]

Juuri tuo kone on ensimmäinen abstrakti rakkauden kohteeni. Kämppikseni yksi kaveri johdatti minut tuon koneen ääreen yliopiston mikrolabrassa, kun olin taistellut sen saatanan "kissankäpälä-siilo-map" -jutun kanssa. Vitsi ei aukea, ellei tiedä, että komennot piti tuolloin ensin kirjoittaa puskuriin, ja yksikin kirjoitusvirhe aiheutti sen, että koko rivi piti tuhota ja kirjoittaa alusta saakka uudelleen. Se käyttöliittymä ei ollut edes karsea, sille ei ole edes sanaa kuvaamaan sitä.

Tuossa Lisassa ollut Paint ohjelma avasi silmät kertaheitolla graafisen käyttöliittymän ylivertaisuuteen. Se oli siinä. Vuotta myöhemmin (ja isäukon hienoisella tuella) omalla pöydällä oli Macintosh Plussa. Tulevina vuosina sitä raapi siihen koneeseen lisää keskusmuistia, kovalevyn ja modeemin, jolla saattoi Stanfordin yliopiston koneesta (36.44.0.6) imuttaa ilmaisia shareware ohjelmia. Myöhemmin rakensin ne osat ensin päivitettyyn Macintosh II:n emolautaan, ja sen päivitin sitten myöhemmin fx-malliksi.

Tätäkin kirjoitan Hackintosh koneella, mihin olen tunkenut nyt jo vähän vanhaksi käyneen OsX 10.10.5 systeemin. - Vanha rakkaus ei ruostu.

T -.-