AMK:ssa liian vähän ohjelmointia/tietokone-kursseja?

Liittynyt
25.04.2018
Viestejä
329
"Tavalliset" kurssit vievät liikaa tilaa lukuvuosisuunnitelmassa ja mahdollisuudet käydä oman linjan kursseja vähentyvät.

Tämä perustuu omiin kokemuksiin Kokkolan Centria-AMK:ssa jossa opiskelen Tieto- ja viestintätekniikkaa ja suuntaudun ohjelmointipuolelle (toinen opiskeluhaara olisi automaatio).

Sen ymmärrän että ekana vuotena otetaan kertausta perusjuttuihin joita EHKÄ tarvitsee, kuten erilaiset matikat/fysiikat/kemiat/talous/kieli-aineet, mutta siihen päälle tuota elektroniikka/automaatio puolta pakotettiin paljon enemmän mitä ohjelmointia. olen ollut 4 vuotta tässä koulussa (1 lisävuosi tulee valitettavasti), ja tänä aikana pakollisia/syventäviä IT-kursseja on ollut ainoastaan:

Ohjelmoinnin perusteet (Java), C-kieli, Relaatiotietokannat ja SQL, Olio-ohjelmointi (C#).

Muita IT-kursseja: Tiedonsiirron perusteet, IP-verkot, Linux Essentials (koulun ulkopuolelta).

Muut saman aiheen kurssit ovat vasta tulossa edessä viimeiselle 1,5 vuodelle

Kaikki muut ovat olleet jotain linjalta matikat/fysiikat/kemiat/kieli-aineet + 5 pakollista elektroniikka/automaatio-kurssia.

Ottaen huomioon että tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä, niin koulusta voi jo valmistua pelkästään kaikilla pakollisilla (+ muutamalla valinnaisella). Itse mieluusti kävisin enemmän koulun tietotekniikka/ohjelmointi-puolen valinnaisia kursseja, mutta en halua ylittää määräaikaista valmistumistani, joten minulta jää tavallaan saamatta hyvää koulutusta työelämään koska nuo pakolliset (omakohtaisesti turhat esim. automaatio) kurssit vievät potentiaalisilta ohjelmointi-kursseilta tilaa pois.

Oma ideani koulun toiminta-tavan muuttamiseen olisi että heti alussa päätetään kummalle linjalle menee (halutessa voisi vaihtaa) ja tällä tavoin ohjelmoinnista kiinnostuneen ei tarvitse laskea kuinka suuri resistanssi ja lähtöjännite vaikuttaa jossain rinnan kytketyssä led-lamppu + kondensaattori piirissä.

En ole koskaan nähnyt että IT-alan työpaikka-ilmoituksessa pyydettäisiin mitään noista osaamisista. Ainoastaan ne tietyt ohjelmointi-kielet tai teknologiat pitää osata ja kielitaito Suomi/Englanti.


Mitä mieltä muut ovat? Onko kenelläkään tuntunut samalta omalla opiskelu-linjalla?
 
Eiköhän tämä päde mihin tahansa it-alan kouluun, että ohjelmointia on liian vähän. Sitä on kuitenkin helppoa oppia kotona itsekseen, kuten minäkin tein ja kuten varmasti suurin osa parhaista koodareista on tehnyt. It-ala myös kehittyy niin nopeasti, että mitään syvempää ohjelmointia on aika turha yrittää opettaa, koska koulun alussa opitut asiat voivat olla jo vanhentuneita valmistumisen aikaan.

Suosittelenkin sinua säästämään resurssit ja valitsemaan kurssien sijaan kotona koodaamisen. Jos sinulla on jo tietty ohjelmoinnin alue, mikä selvästi kiinnostaa ja mille haluat työllistyä, niin on täysin väärä päätös tyytyä siihen pariin viikkotuntiin, mitä koulussa saa opetusta.
 
Eiköhän tämä päde mihin tahansa it-alan kouluun, että ohjelmointia on liian vähän. Sitä on kuitenkin helppoa oppia kotona itsekseen, kuten minäkin tein ja kuten varmasti suurin osa parhaista koodareista on tehnyt. It-ala myös kehittyy niin nopeasti, että mitään syvempää ohjelmointia on aika turha yrittää opettaa, koska koulun alussa opitut asiat voivat olla jo vanhentuneita valmistumisen aikaan.

Suosittelenkin sinua säästämään resurssit ja valitsemaan kurssien sijaan kotona koodaamisen. Jos sinulla on jo tietty ohjelmoinnin alue, mikä selvästi kiinnostaa ja mille haluat työllistyä, niin on täysin väärä päätös tyytyä siihen pariin viikkotuntiin, mitä koulussa saa opetusta.


Kyllä ja näin olen tehnytkin, mutta koulun kautta saisi vain hyvin itsensä vauhtiin. esim, nyt olen opettelemassa Pythonia (3), ja sille ei tuntunut löytyvän yhtään järkevää IDE-softaa, joten latasin Atom-tekstieditorin ja huomasin että sillä ei voi luoda projekteja samalla tavalla kuin Netbeansilla voi luoda Java/JavaScript/HTML/C/C++/PHP projekteja vaan että siinä pitää aloittaa täysin pohjalta, joka sinänsä on hyvä taito opetella, mutta se kuitenkin hidastaa ja osittain vaikeuttaa koko homman aloitusta.

Ja tuollaisella editorilla ei voi ajaa projekteja ellei lataa erillistä lisäosaa ja silloinkin vain teksti tulee näkyviin eikä interaktiivisia toimintoja voi tehdä kuin ainoastaan jos asentaa terminaali-lisäosan siihen editoriin.

ja yksi tärkeimmistä asioista on jäänyt koulun tarjonnassa vähäiseksi: Avoimen lähdekoodin maailma.

Linux Essentials käsitteli vain Linuxin käyttöä terminaalissa ja vain perus "Hello World" harjoitus Bash-scriptinä ja lisäksi VM virtuaaliboksin kautta Ubuntulla piti toteuttaa yksinkertainen LibreOffice tiedosto.

Git:istä tai GitHub:ista ei ole puhuttu yhtään mitään.
 
Kyllä ja näin olen tehnytkin, mutta koulun kautta saisi vain hyvin itsensä vauhtiin. esim, nyt olen opettelemassa Pythonia (3), ja sille ei tuntunut löytyvän yhtään järkevää IDE-softaa, joten latasin Atom-tekstieditorin ja huomasin että sillä ei voi luoda projekteja samalla tavalla kuin Netbeansilla voi luoda Java/JavaScript/HTML/C/C++/PHP projekteja vaan että siinä pitää aloittaa täysin pohjalta, joka sinänsä on hyvä taito opetella, mutta se kuitenkin hidastaa ja osittain vaikeuttaa koko homman aloitusta.
Itsekin käytän Atomia enkä osaa edes arvailla, että mitä tarkoitat "python-projektilla" siinä mielessä, että se tarvitsisi jotain templaa. Itse koodailen ainakin 5-6 eri ympäristössä enkä ole koskaan tarvinnut mitään sellaista.
 
  • Tykkää
Reactions: hmb
Itsekin käytän Atomia enkä osaa edes arvailla, että mitä tarkoitat "python-projektilla" siinä mielessä, että se tarvitsisi jotain templaa. Itse koodailen ainakin 5-6 eri ympäristössä enkä ole koskaan tarvinnut mitään sellaista.

No joo, en oo vielä kerennyt tutustua vielä niin syvästi tuohon itse kieleen, niin odotin vain että IDE:llä voi luoda sellasen templaten jossa on tarvittavat perustukset

Esim. Netbeans Java-templatessa on mukana:

package javaapplication2;

/**
*
* @author
*/
public class JavaApplication2 {

/**
* @param args the command line arguments
*/
public static void main(String[] args) {
// TODO code application logic here
}

}
 
Itse käytän oikeastaan pelkästään Visual Studio Codea. On todella hyvin laajennettavissa ja paranee vain koko ajan. Plugareita löytyy vaikka mihin.


Mitä tulee itse ohjelmoinnin oppimiseen, niin suosittelen ensiksi halutun kielen perusteiden sisäistämistä ihan notepadillä. Sitten kun homma on hanskassa, niin kaikki apuvälineet käyttöön. Kun pohja on vakaa, niin silloin sitä oppii.

Itse vedin avoimessa yliopistossa tietojenkäsittelytieteen pari ensimmäistä kurssia (ensimmäinen oli pelkkää historiaa käytännössä, toinen javaa). Siinä käytin pelkästään notepadia ja komentoriviltä käänsin ja ajoin juttuni. Hyvä niin, koska sillä tavalla sain asiat sisäistettyä. Tenttissä piti koodata paperille joku ilmapuntari systeemi. 5/5 tuli eli nappiin meni. Tuon jälkeen pohja oli kunnossa. (Tämä jotain 9 vuotta sitten.)

Minä idiootti menin silti sitten AMK:n. Lievästi sanoen pettynyt tasoon ja kaikkeen turhaan shaibaan. Sieltä ei todellakaan valmistu alan ammattilaisia. Pitää itse opiskella, jos haluaa jotain oppia.
 
Siis Pythonhan ei vaadi mitään IDE:ä, enkä edes sellaista suosittelisi jos olet vasta aloittelemassa sen kanssa sähläämistä. Jokin ilmainen tekstieditori mihin saa lisäkilkkeitä riittää aivan mainiosti (esim. Sublime Text tai Tup3xin mainitsema VS Code).

Itseltä kyllä JetBrainsin PyCharm löytyy, mutta eipä sitä tule käytettyä, Sublime on paljon ketterämpi ja nopeampi käynnistää, enkä koe, että osaisin niin hyvin hyödyntää PyCharmin lisäominaisuuksia että minun kannattaisi sitä käyttää ennemmin kuin Sublimea.
 
Siis Pythonhan ei vaadi mitään IDE:ä, enkä edes sellaista suosittelisi jos olet vasta aloittelemassa sen kanssa sähläämistä. Jokin ilmainen tekstieditori mihin saa lisäkilkkeitä riittää aivan mainiosti (esim. Sublime Text tai Tup3xin mainitsema VS Code).

Itseltä kyllä JetBrainsin PyCharm löytyy, mutta eipä sitä tule käytettyä, Sublime on paljon ketterämpi ja nopeampi käynnistää, enkä koe, että osaisin niin hyvin hyödyntää PyCharmin lisäominaisuuksia että minun kannattaisi sitä käyttää ennemmin kuin Sublimea.

Joo, en itsekään vielä niin täydellisesti käytä noita kaikkia ominaisuuksia, mutta haluan kuitenkin sen template-mallin jos niitä on. Tosin Python on erilaiseen tarkoitukseen kuin Java tai C niin siihen ei tosiaan välttämättä tarvi mitään tollasia "include stdio.h" tai vastaavia
 
oon nyt siis asentanut tuon Eclipse + PyDev ja tälleen Netbeansiin tottuneena se on helpomman oloista kuin tuo Atom. Ainakin tällä hetkellä.
Itselle tulevaisuutta ajatellen tärkeimmät ominaisuudet joita tarvitsen on automaattinen täyttö, virheellisten koodien merkkaaminen ja Git-lisäosa (monet firmat antaa plussaa jos käytät Git:iä & GitHubia).
 
Mulla VS Code käytössä Pythonin kanssa. Käytin jonkin aikaa myös Sublimea, mutta tykkään VS Codesta enemmän. Tästä ainakin löytyy nuo kaipaamasi ominaisuudet eli automaattinen täyttö, virheellisten koodien merkkaaminen ja Git-lisäosa.
 
Mulla VS Code käytössä Pythonin kanssa. Käytin jonkin aikaa myös Sublimea, mutta tykkään VS Codesta enemmän. Tästä ainakin löytyy nuo kaipaamasi ominaisuudet eli automaattinen täyttö, virheellisten koodien merkkaaminen ja Git-lisäosa.

juu kokeilin joskus VS Codea, mutta silloin se ei auennut kun ei tiennyt paketeista mitään ja mikä ero on full-IDE:llä ja Tekstieditorilla :D

Tosin noi ominaisuudet löytyy myös Atomista jota olen jo kokeillut jonkin verran.

Tällä hetkellä käytän Netbeansia Java/JavaScript/HTML/PHP/C/C++ ohjelmointiin ja Eclipsen perus-asennuksen päälle lisätty vain PyDev Pythonia varten.
 
Sen ymmärrän että ekana vuotena otetaan kertausta perusjuttuihin joita EHKÄ tarvitsee, kuten erilaiset matikat/fysiikat/kemiat/talous/kieli-aineet, mutta siihen päälle tuota elektroniikka/automaatio puolta pakotettiin paljon enemmän mitä ohjelmointia. olen ollut 4 vuotta tässä koulussa (1 lisävuosi tulee valitettavasti), ja tänä aikana pakollisia/syventäviä IT-kursseja on ollut ainoastaan:

Ohjelmoinnin perusteet (Java), C-kieli, Relaatiotietokannat ja SQL, Olio-ohjelmointi (C#).

Muita IT-kursseja: Tiedonsiirron perusteet, IP-verkot, Linux Essentials (koulun ulkopuolelta).

Itse lisäisin enemmän noita talous, projektinhallinta, neuvottelutaito.. -kursseja. Enemmän niistä on hyötyä työelämän kannalta kun jostain React-kurssista. Ohjelmointitaidot pitää sit oppia koulun ulkopuolella.

En nähnyt noissa peruskursseissa mitään pilvi-kurssia joka kuuluu jo nykyään yleissivistykseen eli joku kurssi Azuresta tai AWStä tuonne lisää.
 
Itse lisäisin enemmän noita talous, projektinhallinta, neuvottelutaito.. -kursseja. Enemmän niistä on hyötyä työelämän kannalta kun jostain React-kurssista. Ohjelmointitaidot pitää sit oppia koulun ulkopuolella.

En nähnyt noissa peruskursseissa mitään pilvi-kurssia joka kuuluu jo nykyään yleissivistykseen eli joku kurssi Azuresta tai AWStä tuonne lisää.

tällä hetkellä Centrian tarjonnassa: Yritystoiminta, Teollisuustalous ja Henkilöstöjohtaminen. Yritystoiminta ja Teollisuustalous käsittelee aika hyvin talous ja neuvottelu -jutut. Henkilöstöjohtamista ei olla vielä käyty, mutta luulisin sen sisältävän tuon projektinhallinnan tai vastaavan aiheen.

Joo, Azure/AWS olis aika hyvä lisäys IT-puoleen.
Ja kyllähän se ohjelmointi on paljon omatoimista, mutta koulusta saisi hyvät lähtöasetelmat (riippuen toteutuksesta), jotta ei ala ns. kiipeämään puuhun väärinpäin.
 
Koulusta pitää saada hyvät lähtökohdat opiskelulle, jota sitten jatketaan omalla ajalla.
Kaikenmaailman höpöhöpö -kursseja riittää ja myös resursseja niihin, mutta itse pääaihe jää vähän vajaaksi.
Varsinkin monimuoto puolella, jossa kaikista yritetään kursseista päätellen tehdä yrittäjiä, saisivat olla vapaasti valittavia.
 
Itsellä oli vähän samoja fiiliksiä. Jotenkin tuntui että 2 ekaa vuotta meni vaan matikan ja fysiikan parissa. No 2 viimeistä sitten lähes pelkkää ohjelmointia yms.

Ehkä kannattaisi osallistua tähän jos lisäohjelmointi kiinnostaa: Ohjelmoinnin MOOC 2019

Kerran tein noita silloin kun oli tuo ihan ensimmäinen tollanen järjestettiin. Mun mielestä ihan hauska ja motivoiva tapa tutustua koodailuun. Tehtävät vaikeutuu kokoajan ja varmaan haastettakin riittää loppua kohden.

Muistaakseni ensimmäisenä vuotena oli sellainen pieni pelikin tehtävänä (nethack tyylinen ascii luolaseikkailu) :)
 
Alkuperäiseen viestiin todettakoon, että näissä kurssien tarjonnassa on todella isoja koulukohtaisia eroja. Opiskelen itse toista vuotta Savonialla Kuopiossa Tietotekniikan insinööriksi ja näillä näkymin suuntaudun ohjelmointipuolelle. Täytyy sanoa, että meillä ei ainakaan valittamista ole kurssitarjonnan puolelta lukuunottamatta muutamia toteutusteknisiä seikkoja. Pakollisia ohjelmointikursseja ovat:
Ohjelmointi I - C#
Ohjelmointi II, projekti - C#
Ohjelmointi III, Olio -ohjelmointi - Java
Tiedonhallinta ja SQL
Ohjelmistotuotanto I, - Ryhmän valitsemat toteutustekniikat
Web ohjelmoinnin perusteet (HTML, CSS, React, PHP, Node, Jquery, javascript, bootstrap ym. kilkettä)
Web ohjelmoinnin harjoitustyö - käytetään em. tekniikoita haluamallaan tavalla

Tuohon päälle on paljon tukevia kursseja, kuten tietorakenteet ja algortimit, sekä ihminen ja vuorovaikutteinen teknologia. Ohjelmointipuolelle suuntautuvilla on sitten valinnaisina peliohjelmointia, anteropuolta, syventymistä backendiin, IOT jne. 50op verran. Kesäkursseilla on vielä erikseen PHP:ta, C++, C:tä mielinmäärin. Oikeastaan noiden käyntiä ei rajoiteta millään tavoin. Ainut on, että joutuu vaan painamaan melko paljon, jos meinaa kaikkea keretä tekemään. Laskeskelin, että hieman vajaan 300op tahdissa, jos vaan jaksaa loppuun asti painaa 4 vuotta samalla tahdilla. Kursseja toteutetaan täällä yliopiston kanssa yhteistyössä ja tuo toisaalta laajentaa kurssitarjontaa, mutta samalla paskoo tarpeellisten kurssien toteutuksen, koska yliopiston väellä täytyy olla joka kurssissa tentit sun muut paskat, mitkä lopulta mittaavat osaamista todella huonosti.

Edit: Kannattaa vaan kysellä ihan rohkeasti opolta ja lehtoreilta saisiko kursseihin täydennystä. Meillä ainakin reagoidaan yhdenkin oppilaan kyselyihin todella tehokkaasti ja mietitään mahdollisia ratkaisuja. Itsekin teen varmaan kesällä jonkun raspiprojektin Ciscon kurssipohjalta valinnaisiin opintoihin.
 
Kärjistäen, koodaamaan oppii kotona. Toki, jotkut kaipaa ihan luokkahuone opetusta koodaamisesta. Itse olisin ollut enemmän kuin tyytyväinen, jos ohjelmointikurssien lisäksi olisi ollut enemmän esim. projektinhallintaan keskittyvää opetusta. Sekä, opetettu sellaisia taitoja mitä ei helposti pysty itse oppimaan kotona koodaamalla.
 
Tietotekniikka AMK koulutus on pelkkä vitsi kun ei siellä opi koskaan sellaista joka oisi tänä päivänä työllistymisen kannalta hyödyllistä oppia. Ja ohjelmointia on todennäköisesti liian vähän useimmissa kouluissa, veikkaan ettei mistään löydy juurikaan yli 20 opintopistettä. Ja ohjelmointiin erikoistuneen inssin ois hyvä varmaan juuri sitä opiskella joku 60 pojoa.
 
Jaa-a, en ole itse TAMK:n ohjelmistotuotannon puolta käynyt Tietotekniikan linjalla, mutta mielestäni siellä se puoli keskittyy lähinnä ohjelmistotuotantoon eli kyllä siellä pitäisi 60 opintopistettä ylittyä kirkkaasti.

Itsehän kävin tietoliikennepuolen ja hirveästi en niistä GSM/3G -kursseista ole kostunut työelämässä. Tietoliikennettä ja lähinnä puhepuolen työtä teen ja voinenkin todeta, että olisi ollut tarve olla enemmän ohjelmoinnin puolelta opetusta. Nyt pitää käytännössä omaa työtä varten itseopiskella tietokantoja ja skriptausta vähän huteralta pohjalta vaikkakin harrastuspohjaa onneksi löytyy.
 
Omalla ajalla on tehtävä ohjelmoinnin kursseja sen minkä kerkeää. Saahan noista samalla kerättyä suhteellisen helpolla sen 15 -opintopistettä, mitä valinnaisia pitää suorittaa.
Campus Onlinessa on tälläkin hetkellä kursseja mistä valita.
 
Tietotekniikka AMK koulutus on pelkkä vitsi kun ei siellä opi koskaan sellaista joka oisi tänä päivänä työllistymisen kannalta hyödyllistä oppia. Ja ohjelmointia on todennäköisesti liian vähän useimmissa kouluissa, veikkaan ettei mistään löydy juurikaan yli 20 opintopistettä. Ja ohjelmointiin erikoistuneen inssin ois hyvä varmaan juuri sitä opiskella joku 60 pojoa.

Tässä laskeskelin yhteen LAMK:n ohjelmistotekniikan opinnoissa suorittamiani kursseja, niin 73op:n edestä on kursseja joilla ohjelmoidaan (jos haluaa ottaa tuosta pois puhtaasti html+css:ään keskittyvän tarjonnan, niin jäljelle jää silti 68 pojoa).
 
Tietotekniikka AMK koulutus on pelkkä vitsi kun ei siellä opi koskaan sellaista joka oisi tänä päivänä työllistymisen kannalta hyödyllistä oppia. Ja ohjelmointia on todennäköisesti liian vähän useimmissa kouluissa, veikkaan ettei mistään löydy juurikaan yli 20 opintopistettä. Ja ohjelmointiin erikoistuneen inssin ois hyvä varmaan juuri sitä opiskella joku 60 pojoa.

Höpö höpö, samalla kaavalla kaikki koulutus ohjelmoinnin suhteen on turhaa, koska millä tahansa kehittyvällä alalla saa jatkuvasti oppia uutta ja lisää.

(Kuulostaa pikemminkin motivaation puutteelta laiskan ihmisen kohdalla.)

Minkään koulun papereilla ei tee mitään, jos vetää aina matalimman riman ali. TkK:sta ei suurin osa pääse läpi eksessiivisten matikan ja fyssan yleisopintojen takia, mutta ei näistäkään panostamatta mitään guruja tule.
 
Viimeksi muokattu:
Aika pitkälle pääsee 20op:n ohjelmoinnin perusteilla kun matikka ja fysiikka on myös hallussa. Koulutus on se perusta että pärjää työelämässä ekat pari vuotta, sitten onkin jo oppinut lisää enemmän kuin koulun aikana. Kun on joku haju miten tehdä ryhmätyötä ja miten hakea tietoa tehokkaasti, koodia alkaa syntymään pikkuhiljaa.

Eikä koulussa tietoa kaadeta päähän, aika paljon tarvitsee tehdä enemmän mitä opintosuunnitelma pakottaa. Ei koulusta tutkintopaperia olla hakemassa, vaan oppimassa sen verran että saa töitä ja voi opiskella omatoimisesti lisää. Ohjelmointi on kyllä sellainen ala missä täytyy opetella jatkuvasti uutta, ei sovellu laiskoilla
 
No jaa, esim. 25op vaikka C/C++ kaikille olis ihan hyvä. Tietysti jokainen voi suuntautua mihin haluaa, mutta jonkinlainen ymmärrys ja ohjelmoijan yleissivistys olisi hyvä olla. Kielten ja joidenkin frameworkien opettelu nyt onnistuu tarpeen mukaan ja uusia tuutataan ulos jatkuvasti.

Webissäkin on miljoona eri teknologiastackia, joista 99% on kuitenkin ainoastaan hiukan eri tapa liikuttaa dataa tietokannan ja käyttäjän ruudun välillä.
 
No jaa, esim. 25op vaikka C/C++ kaikille olis ihan hyvä. Tietysti jokainen voi suuntautua mihin haluaa, mutta jonkinlainen ymmärrys ja ohjelmoijan yleissivistys olisi hyvä olla. Kielten ja joidenkin frameworkien opettelu nyt onnistuu tarpeen mukaan ja uusia tuutataan ulos jatkuvasti.

Tai 50op:tä assemblyä... Tai sitten ei. C:lle ja C++:lle on paikkansa ja tarpeensa, mutta ei kaikkien ohjelmoijien tarvitse niistä tietää kovinkaan paljon ja korkeamman tason kehitystyö sujuu mainiosti ilman mitään ymmärrystä pointterin pointterista. Yleissivistävässä koulutuksessa on varmasti perusteltua käydä kurssi C++:aa, mutta ei siitä mitään sivuaineen mittaista tarvitse tehdä jos suuntaa ihan toisenlaisten kielten pariin.

Webissäkin on miljoona eri teknologiastackia, joista 99% on kuitenkin ainoastaan hiukan eri tapa liikuttaa dataa tietokannan ja käyttäjän ruudun välillä.

Osa samanlaisia, osa erilaisia. Lisäksi tyypilliseen webbiappikseen liittyy aika monenlaista ja hyvin erilaista tasoa infran rakentamisesta (tyyliin AWS/Terraform) CSS-nysväilyyn. Ja kyllä esim. funktionaalinen Elm on aika tavalla erilainen tapa luoda websovellus kuin JavaScriptillä (ES5) ja jQueryllä joskus tehtiin.

Mustakin on hyvä, että tutustuu eri paradigmoihin, mutta tapahtuuko se sitten C:n, C++:n vai jonkun ihan muun avulla on tavallaan yhdentekevää.
 
Olin yli 30v yrittäjänä softa-busineksessa ja työllistin paljon koodareita monissa eri tilanteissa. Meillä ei katsottu koodareissa koulutuksesta koskaan mitään muuta, kun että oliko laitettu vaatimukseksi joku tietty tutkintotaso esim. riittikö lukio, ammattikorkea vai pitikö olla ollut yliopistossa tai valmis tutkinto maisteri tai tohtori. Koulutus oli siis vain "siivilä". Varsinainen valinta tehtiin 100% sen peruteella, että mitä osasi ja erityisesti mitä oli jo kerennyt tekemään ja missä. Osaaminen ratkaisee ei mitä kursseja on käynyt. Omasta mielestäni itseoppineet ovat myös yleensä parempia ongelmien ratkojia, koska ovat tottuneet siihen, että mitään ei löydy mistään valmiina, vaan pitää osata selvittää itse. Pyörää ei toki kannata alkaa koskaan keksimään uudelleen, mutta you got the point.

Tyyppi joka tuli USB "kainalossa" ja esitteli, että mitä oli rakennellut ja mitä mitenkin toteuttanut, oli parasta CV:tä mitä koodarista haettiin.

Jos itse olisin nuori pojannulikka ja opiskelemassa ja pyrkimässä alalle töihin, niin kävisin koulun "vaan läpi" valiten tarjoomasta niitä kursseja mitkä nyt on edes vähän sinne päin + tietysti peruskurssit (mm. C-kieli mikä antaa valmiudet oppia mikä tahansa muu kieli ja avaa sitä h/w-puolta vähän paremmin), mutta kaiken vapaa-aikani käyttäisin itseopiskeluun ja koodaamiseen. Lomilla vaikka puoli-ilmaiseksi töihin jonnekin alan firmaan, että saa vaan kädet saveen tositaistoissa.

Itseopiskelussa alkuun kävisin läpi esim. tämän Roadmapin: kamranahmedse/developer-roadmap komponentit ja ottaisin kaikesta tuntumaa konkreettisesti itse kokeilemalla. Kun tilannetaju ja osaaminen kehittyy, niin sitten ehkä keskittyisin johonkin osa-alueeseen paremmin. Edellisen voisi määrätä vaikka se, että mitä työpaikoissa tunnutaan vaadittavan. Etsisin myös muita samassa tilanteessa olevia koodarinalkuja ja tekisin tiimissä jotain -> github

Pointtini tässä avautumisessa on nyt siis se, että jos niitä kursseja ei mielestänne ole riittävästi ja/tai sisällöltään riittäviä, niin asian voi aivan vallan mainiosta paikata olemalla itse aktiivinen.

Tänä päivänä internetin ansiosta kun kaikki on niin helposti saatavilla. Toisin oli tilanne 80-luvun alussa, kun itse tulin alalle ja vielä ilman mitään softa-alan koulutusta (eikä semmosia oikein ollut olemassakaan pl. Yliopistossa jotain Pascal kursseja jms.) :cool:

ps. Sulautetuissa/peleissä low level tuo roadmap ei toki toimi, mutta pretty much kaikkeen muuhun kyllä.
 
Viimeksi muokattu:
Olin yli 30v yrittäjänä softa-busineksessa ja työllistin paljon koodareita monissa eri tilanteissa. Meillä ei katsottu koodareissa koulutuksesta koskaan mitään muuta, kun että oliko laitettu vaatimukseksi joku tietty tutkintotaso esim. riittikö lukio, ammattikorkea vai pitikö olla ollut yliopistossa tai valmis tutkinto maisteri tai tohtori. Koulutus oli siis vain "siivilä". Varsinainen valinta tehtiin 100% sen peruteella, että mitä osasi ja erityisesti mitä oli jo kerennyt tekemään ja missä. Osaaminen ratkaisee ei mitä kursseja on käynyt. Omasta mielestäni itseoppineet ovat myös yleensä parempia ongelmien ratkojia, koska ovat tottuneet siihen, että mitään ei löydy mistään valmiina, vaan pitää osata selvittää itse. Pyörää ei toki kannata alkaa koskaan keksimään uudelleen, mutta you got the point.

Tyyppi joka tuli USB "kainalossa" ja esitteli, että mitä oli rakennellut ja mitä mitenkin toteuttanut, oli parasta CV:tä mitä koodarista haettiin.

Jos itse olisin nuori pojannulikka ja opiskelemassa ja pyrkimässä alalle töihin, niin kävisin koulun "vaan läpi" valiten tarjoomasta niitä kursseja mitkä nyt on edes vähän sinne päin + tietysti peruskurssit (mm. C-kieli mikä antaa valmiudet oppia mikä tahansa muu kieli ja avaa sitä h/w-puolta vähän paremmin), mutta kaiken vapaa-aikani käyttäisin itseopiskeluun ja koodaamiseen. Lomilla vaikka puoli-ilmaiseksi töihin jonnekin alan firmaan, että saa vaan kädet saveen tositaistoissa.

Itseopiskelussa alkuun kävisin läpi esim. tämän Roadmapin: kamranahmedse/developer-roadmap komponentit ja ottaisin kaikesta tuntumaa konkreettisesti itse kokeilemalla. Kun tilannetaju ja osaaminen kehittyy, niin sitten ehkä keskittyisin johonkin osa-alueeseen paremmin. Edellisen voisi määrätä vaikka se, että mitä työpaikoissa tunnutaan vaadittavan. Etsisin myös muita samassa tilanteessa olevia koodarinalkuja ja tekisin tiimissä jotain -> github

Pointtini tässä avautumisessa on nyt siis se, että jos niitä kursseja ei mielestänne ole riittävästi ja/tai sisällöltään riittäviä, niin asian voi aivan vallan mainiosta paikata olemalla itse aktiivinen.

Tänä päivänä internetin ansiosta kun kaikki on niin helposti saatavilla. Toisin oli tilanne 80-luvun alussa, kun itse tulin alalle ja vielä ilman mitään softa-alan koulutusta :cool:

ps. Sulautetuissa tuo roadmap ei toki toimi, mutta pretty much kaikkeen muuhun kyllä.
Tuo portfolio tyyppinen CV toimii nykyisinkin hyvin. Nimim. itse laitoin ihan kouluprojektitkin ja kaikki omatkin räpellykset kansioihin ja pilveen. Hakemukseen vaan linkki suoraan sinne ja dokumentaatioon kerrottuna mitä olen tehnyt ja miten. Tuolla irtosi ihan hyvä harkkapaikka ja varmaan tulevaisuuden työpaikkakin tuosta voisi irrota. :tup:
 
Tuo portfolio tyyppinen CV toimii nykyisinkin hyvin. Nimim. itse laitoin ihan kouluprojektitkin ja kaikki omatkin räpellykset kansioihin ja pilveen. Hakemukseen vaan linkki suoraan sinne ja dokumentaatioon kerrottuna mitä olen tehnyt ja miten. Tuolla irtosi ihan hyvä harkkapaikka ja varmaan tulevaisuuden työpaikkakin tuosta voisi irrota. :tup:

No justiisa noin !

Ja ei oo ihan riihen seinästä revästy idea sekään, että on oma etunimi.sukunimi.org saitti, jonne on kasaillu tekemisiään mistä sitten voi käydä haistattelijat vähän urkkimassa hakijan tasoa :geek:
 
Viimeksi muokattu:
Tässä laskeskelin yhteen LAMK:n ohjelmistotekniikan opinnoissa suorittamiani kursseja, niin 73op:n edestä on kursseja joilla ohjelmoidaan (jos haluaa ottaa tuosta pois puhtaasti html+css:ään keskittyvän tarjonnan, niin jäljelle jää silti 68 pojoa).

Laskinpa huvikseni omat Savonian kurssit joilla jossain muodossa ohjelmoidaan. 85op.
 
...vaihdoin pdf:n nettisivuksi mutta muuten aika samat tiedot, ja sillä ei irronnut tusinasta hakemuksesta haastatteluja

Luulen, että Filtteri heilahti jo ennen varsinaista hutkintaa. Juu ja eihän se portfolio-CV nyt tietysti ole tae mistään varsinkin, jos ne esitykset ei mätsää riittävästi sen paikan vaatimusten kanssa tai laatu ei kerro riittävästi mahdollisesta potentiaalista mitä hakijassa piilee.
 
Sanoisin että esitykset ylitti haettujen paikkojen vaatimustason noin yleisesti puhuen, mutta kukin paikka asettaa omat painotuksensa tietysti. Potentiaalia ei välttämättä osata tai haluta haistella itseoppineiden kohdalla, joten siihen ei kannata luottaa. Ainakin osaan paikoista on alalle koulutettuja hakijoita enemmän kuin tarpeeksi, jolloin sen itseoppineen portfolion olisi hyvä olla erinomaisesti kohdistettu eikä vain kokoelma omia projekteja.

No sitte se oli se Filtteri ts. tiettyihin paikkoihin ei vaan pääse edes esittäytymään, jos ei peruskoulutus riitä.
 
Yliopistokoulutus ja korkeat arvosanat opinnäytteistä. Tein maisterista kaiken paitsi ruotsin ja lähdin pois, se ei tietysti miellytä kaikkia.

Yliopistotason peruskoulutus. Kattavat esittelyt osaamisesta netissä. Haettu 12 paikkaan ja ei silti pääse edes haastatteluun...

Varsinkin kun tekijöistä on huutava pula...

Perin outo tapaus.
 
Joku työkkärin CodeAcademy ja puolenvuoden palkaton kokeilu. Kurssilta näyttää löytyvän tarjontaa sellaisia jotka ovat tehneet työkseen paljon scriptausta esim. Pythonilla sekä myös henkilöitä joilla on vuosien työkokemus koodauksesta, mutta työura katkennut vai muuttanut suuntaa toiselle alalle vuosia sitten. Ainakin yliopistokaupungeissa löytyi ennen koulun penkiltä aloittelijoita, mutta nyt alkaa olla vaikea löytää sellainen jota opettaja suosittelisi työhommiin. CodeAcademyssa tietty huonoa hakijalle se ettei tulotaso oikein motivoi, mutta se on itsestä kiinni miten menestyy
 
Tarkoitin että tarjontaa on niin vähän että nuokin lähteet on firman kokeiltava, tuo on käytännössä muuntokoulutus. En sano että sinun tulisi tuollaiseen lähteä, lähinnä jos työttömyys jostain syystä pitkittyy ja täytyy opetella kokonaan uusi osaamisalue, niin onhan se yksi vaihtoehto. Joskus käy firmalle niin että heikon työvoiman tarjonnan takia pitää valkata projekteja mitä pystyy tekemään. Kilpailu työntekijöistä on kovaa, toisaalta palkalla ei voi loputtomiin kilpailla, kun pitää voittaa projektejakin mitä tehdä.

Tutkinnon suorittamisen venyminen 10-vuotiseksi tuntuu olevan aika yleistä työpaikalla, eräälläkin huippukoodarilla oli juurikin tuo ruotsi se kurssi mikä viivästytti valmistumista. Monesti syynä että työ vaan kiinnostaa enempi. Jotkut taas haluavat suorittaa tohtorinlakin työn ohessa, meitä on moneen junaan. Ja tämä jo ennen työvoimapulaa, nyt vaatii vähän enemmän riskinottoa rekrytoinnissa, CodeAcademy on vain yksi työkalu riskienhallintaan.
 
Oma hypoteesi on ollut, että päädyn hakemuksineni asian x triggeröimänä suoraan juurikin riskienhallinan kautta sopimattomien pinoon ja ulos.

Kannattaa jokaiselle hylsyn lähettäneelle laittaa kunnon kysymyksiä perään tyyliin: "Miten minun kannattaisi kehittää osaamistani? Onko jotain teknologioita, joiden osaamisesta olisi erityisesti hyötyä? Mikä hakemuksessani aiheutti eniten kysymysmerkkejä?" Ja jos eivät vastaa, niin vaikka kilautat perään. Kyllä jostain pitäisi saada jotain vinkkiä, että missä mättää ja mihin suuntaan pitäisi mennä.

Mutta voi olla, että haet paikkoihin, joihin on enemmän tunkua ja vähemmän kysyntää. Tai sitten joku muu syy. Ehkä vapaamuotoiseen hakemustekstiin voisi panostaa lisää? Kerrot, miksi olet kiinnostunut firmasta, millaista työtä haluaisit siellä tehdä, miksi ehkä juuri sinä olisit hyvä valinta jne. Voithan tietenkin anonymisoida hakemuksesi/CV:si ja laittaa jakoon, niin saat varmasti hyvää kritiikkiä!
 
Kannattaa jokaiselle hylsyn lähettäneelle laittaa kunnon kysymyksiä perään tyyliin: "Miten minun kannattaisi kehittää osaamistani? Onko jotain teknologioita, joiden osaamisesta olisi erityisesti hyötyä? Mikä hakemuksessani aiheutti eniten kysymysmerkkejä?" Ja jos eivät vastaa, niin vaikka kilautat perään. Kyllä jostain pitäisi saada jotain vinkkiä, että missä mättää ja mihin suuntaan pitäisi mennä.

Mutta voi olla, että haet paikkoihin, joihin on enemmän tunkua ja vähemmän kysyntää. Tai sitten joku muu syy. Ehkä vapaamuotoiseen hakemustekstiin voisi panostaa lisää? Kerrot, miksi olet kiinnostunut firmasta, millaista työtä haluaisit siellä tehdä, miksi ehkä juuri sinä olisit hyvä valinta jne. Voithan tietenkin anonymisoida hakemuksesi/CV:si ja laittaa jakoon, niin saat varmasti hyvää kritiikkiä!
Kannattaa myös huomata, että firmassa ei aina etsitä jotakin tiettyä osaajaa. Monet yritykset painottavat nykyisin ihmisen muitakin ominaisuuksia, kuten sosiaalista kanssakäymistä ja millainen olet luonteeltasi muutenkin. Joskus ns "hyvä tyyppi" ajaa kokeneenkin kellarikoodarin ohi, jos vain yritys tälläisia kavereita riveihinsä etsii.
 
Kannattaa myös huomata, että firmassa ei aina etsitä jotakin tiettyä osaajaa. Monet yritykset painottavat nykyisin ihmisen muitakin ominaisuuksia, kuten sosiaalista kanssakäymistä ja millainen olet luonteeltasi muutenkin. Joskus ns "hyvä tyyppi" ajaa kokeneenkin kellarikoodarin ohi, jos vain yritys tälläisia kavereita riveihinsä etsii.

Ehdottomasti. Tässä ei kuitenkaan ollut kiinni sosiaalisista taidoista ainakaan livetilanteessa, kun haastatteluun ei kutsua tullut. Voi toki hakemuksestakin tulla negatiivinen kuva hakijasta. Se jää tässä arvailuksi.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
257 608
Viestejä
4 478 502
Jäsenet
73 962
Uusin jäsen
askor

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom