AMD uudistaa mobiiliprosessoreidensa nimeämisen ensi vuodesta lähtien

[Kaotik]

Kaotik kirjoitti uutisen/artikkelin:
AMD on saanut koko Ryzen-aikakauden osakseen kritiikkiä etenkin mobiilipuolen prosessoreiden nimeämisestä ja niiden suhteesta työpöytämallien nimiin. Tämän myötä työpöydällä hypättiinkin esimerkiksi käytännössä kokonaan yli 4000-sarja.

Nyt AMD on ilmoittanut uusivansa mobiiliprosessoreidensa nimeämiskäytännön ensi vuonna julkaistavista prosessoreista lähtien. Nimeämisen viralliseksi syyksi kerrotaan aiempaa laajempi tuoteportfolio, johon tulee ensi vuonna kuulumaan prosessoreita Zen 2-, Zen 3-, Zen 3+- ja Zen 4 -ytimillä.



Uudessa nimeämistavassa prosessoreiden nimen alku pysyy tuttuna: Athlon tai Ryzen 3, 5, 7 tai 9. Uutta on puolestaan nelinumeroisen koodin rakenne sekä pari uutta kirjainvaihtoehtoa. Ensimmäinen numero merkitsee minkä vuoden mallista on kyse, toinen markkinasegmentin (Athlon Silveristä Ryzen 9:iin), kolmas prosessoriydinten arkkitehtuurin ja neljäs saman arkkitehtuurisukupolven sisällä alempi tai ylempi mallistosta. Lopun kirjain merkitsee prosessorin TDP:tä, osa merkinnöistä onkin jo tuttuja aiemmista sukupolvista, mutta 9 watin TDP:tä merkitsevä ”e” on uusi. Löydät koko taulukon selityksineen yllä olevasta diasta. Auki jää, tuleeko ensimmäinen numero kasvamaan kaksinumeroiseksi vuonna 2026, vai siirrytäänkö silloin jälleen uuteen nimeämiseen tai vaikka kirjaimiin.

Ensi vuonna luvassa on kuten jo aiemmin todettua prosessoreita laajaan kirjoon. Mendocino-koodinimelliset prosessorit tullaan tuntemaan 7020-sarjana (Zen 2 -prosessoriytimet), Barcelo-R- ja Rembrandt-R-koodinimelliset 7030- ja 7035-sarjoina (Zen 3- ja 3+ -prosessoriytimet) ja lopulta Phoenix- ja Dragon Range -koodinimelliset 7040- ja 7045-sarjoina (Zen 4 -prosessoriytimet, Dragon Rangessa mahdollisesti työpöytäversiot tai muutoin järeämpi konfiguraatio). 7020-sarjaan julkaistaan Athlon-, Ryzen 3- ja Ryzen 5 -malleja, 7030-sarjaan Ryzen 3-, 5- ja 7 -malleja, 7035- ja 7040-sarjoihin Ryzen 3-, 5-, 7- ja 9-malleja ja lopulta 7045-sarjaan Ryzen 5-, 7- ja 9 -malleja.

Loppukaneettina yhtiö vielä toteaa, että sillä ei ole aikomuksia tehdä mitään muutoksia työpöytäpuolen tuttuun nimeämistapaan, joka on ollut käytössä ensimmäisistä Ryzen-prosessoreista lähtien suurin piirtein ennallaan.

Lähde: AMD

Linkki alkuperäiseen juttuun

 

[compvter]

Mielenkiintonen ratkasu että arkkitehtuurin näkee nimen 3. numerosta. Mielestäni portfoolio numeron voisi viskata mäkeen ja korvata arkkitehtuuri numerolla, mutta tämä lienee kompromissi markkinoinnin ja tekniikka porukan välillä, koska oletettavasti on vaikeampi saada myytyä tuotetta jos ensimmäinen tuhat numero on kovin alhainen. Toisaalta se kertoisi suoraan kuinka vanhaa arkkitehtuuria ollaan myymässä. Nyt tuo eka numero kertoo koska AMD on keksinyt tuoda tuotteen myyntiin. Hienoa kuitenkin että arkkitehtuuri numero ylipäätään on nimestä löydettävissä.

 

[ratkakapu]

No se on ihan sama miten noita nimeää, koska sekavaa on kuitenkin, koska säädettävän TDP:n, turbojen ja muiden takia saman nimiset prossut ovat eri läppäreissä merkittävästi eri nopeuksisia ja äärimäisessä tapauksessa "hitaamman niminen" tuote onkin todellisuudessa nopeampi, kuten RTX 3000 sarjan mobiilinäyttisten kanssa kävi joissain tilanteissa

 

[Eman Resu]

No, niin kauan kun ei mennä ihan Ibanez tasolle (tyyliin "RG652AHM-NGB Prestige"), niin kaikki on ihan OK. Kunhan laitetaan myös ne muut tiedot, selkästi esille.

 

[HerraHumppa]

Noh, viidestä merkistä 3 on informatiivisia ja loput kaksi myös merkitsee jotain (vm. ja upper/lower class) niin ihan hyvin. En valita.

 

[compvter]

Kyllähän tämä siis selvästi parannus aiempaa on. Yksi merkitsevä numero tullut lisää (viimenen numero oli kaiketi aina ennen 0, lukuunottamatta joitain OEM:n omia malleja. Ehkä tohon arkkitehtuurinumeroon 3. tottuu ajankanssa. Oletettavasti pihvi on se että voi myydä vanhan viivaleveyden prossia low endiin niin ne ei vie highend tehtaiden kapasiteettia. Kuten sanoin periaatteessa ymmärrän miksi toi vm on tossa ekana, mutta mieluummin itse olisin nähnyt ekan numeron arkkitehtuurinumerona, mutta eihän se myynti poppoolle sovi. Ainakin itselle julkasuvuosi on ihan sama jos arkkitehtuuri numero on nähtävillä, mut ehkä joillekki sitte on tärkeetä et ostaa viimesintä "vuosimallia" oli itse tekniikka sitten kuinka vanhaa tahansa.

 

[Kaotik]

Kyllähän tämä siis selvästi parannus aiempaa on. Yksi merkitsevä numero tullut lisää (viimenen numero oli kaiketi aina ennen 0, lukuunottamatta joitain OEM:n omia malleja. Ehkä tohon arkkitehtuurinumeroon 3. tottuu ajankanssa. Oletettavasti pihvi on se että voi myydä vanhan viivaleveyden prossia low endiin niin ne ei vie highend tehtaiden kapasiteettia. Kuten sanoin periaatteessa ymmärrän miksi toi vm on tossa ekana, mutta mieluummin itse olisin nähnyt ekan numeron arkkitehtuurinumerona, mutta eihän se myynti poppoolle sovi. Ainakin itselle julkasuvuosi on ihan sama jos arkkitehtuuri numero on nähtävillä, mut ehkä joillekki sitte on tärkeetä et ostaa viimesintä "vuosimallia" oli itse tekniikka sitten kuinka vanhaa tahansa.

Miten luokittelisit esimerkiksi Mendocinon? Vanhoja Zen 2 -ytimiä, mutta tuoreemman pään N6-prosessi. Se arkkitehtuuri ei kerro mitään valmistusprosessista.

 

[hkultala]

Miten luokittelisit esimerkiksi Mendocinon? Vanhoja Zen 2 -ytimiä, mutta tuoreemman pään N6-prosessi. Se arkkitehtuuri ei kerro mitään valmistusprosessista.

Eihän se 7-numerokaan kerro mikä valmistusprosessi on käytössä, kun muut 7-sarjalaiset on N5lla mutta tämä onkin selvästi vähemmän energiatehokkaalla N6lla.
Se, että tälle annetaan se 7000-sarjanumero on sen valmistustekniikankin kannalta vaan kuviota sekoittavaa, ei selventävää.

Erityisesti kun ero N6n ja N7n välillä esim. energiatehokkuudessa on hyvin pieni, ja ero energiatehokkuudessa N6- ja N5-välillä on suurempi.

Ja jo 1990-luvulla valmistettiin samaa Pentium-mikroarkkitehtuuria 800nm, 600/500nm ja 350nm valmistustekniikoilla. Ja ne markkinoinnissa ne nimettiin vaan tyyliin Pentium 60, Pentium 100 ja Pentium 166, kellotaajuuden mukaan. Valmistusprosessi toki sitten näkyi piirin tarkemmassa koodinimessä (P5, P54C, P54QCS, P54CS) joka taas ei ollut mikään SKU-nimi eikä ottanut kantaa kelloihin.

Sen sijaan prossun mikroarkkitehtuuri on sen piirin ylivoimaisesti tärkein speksi. Nimeäminen pitäisi olla pääsääntöisesti sen mukaan.


Ja alkuperäinen Mendocinohan valmistettiin Intelin "250nm" valmistustekniikalla, sisälsi Pentium II-ytimen ja 128 kilotavua L2-kakkua samalla piirillä.
IMHO typerää AMDltä käyttää samaa koodinimeä joka Intelillä on ollut legendaarisessa piirissä.