• Live: io-techin Tekniikkapodcast tänään perjantaina noin klo 15:00 alkaen. Keskustellaan viikon mielenkiintoisimmista tietotekniikka- ja mobiiliaiheista. Suora lähetys YouTubessa. Tule mukaan katselemaan ja keskustelemaan! Linkki lähetykseen >>

AMD:n tuleva Ryzen 5 2600 Geekbench-testissä

Kaotik

Banhammer
Ylläpidon jäsen
Liittynyt
14.10.2016
Viestejä
21 542



AMD valmistelee parhaillaan huhtikuussa tapahtuvaa Pinnacle Ridge -koodinimellisten Zen+-arkkitehtuuriin perustuvien Ryzen-prosessoreiden julkaisua. Pinnacle Ridge -prosessorit sisältävät pieniä päivityksiä nykyisiin Ryzen-prosessoreihin nähden ja ne valmistetaan uudella 12 nanometrin 12LP-prosessilla.

Pinnacle Ridge -prosessoreiden julkaisun lähestyessä niistä on alkanut vuotamaan erilaisia tietoja nettiin. Tällä kertaa vuotovuorossa on ensimmäinen Geekbench-tulos Ryzen 5 2600 -nimen julkaisussa saavan Engineering Sample -prosessorilla. Ryzen 5 2600 on Ryzen 5 1600:n tavoin kuusi ytiminen, 12 säiettä samanaikaisesti suorittava prosessori, mutta edeltäjäänsä nähden sen perus- ja Boost-kellotaajuuksia on viilattu 200 MHz ylöspäin (+6,25 % peruskellotaajuus, +5,55 % Boost-kellotaajuus).

Yhdestä Geekbench-testituloksesta on mahdotonta vielä vetää pitkälle vieviä johtopäätöksiä, mutta vakiokellotaajuuksilla ajettuihin Ryzen 5 1600 -tuloksiin nähden tulokset vaikuttavat olevan hyvin linjassa odotusten kanssa. Yhden ytimen testissä Ryzen 5 2600 peittoaa edeltäjänsä noin keskimäärin noin 6 %:n erolla ja moniydintestissä ero liikkuu noin 10 %:n tuntumassa.

Useimmat Ryzen 5 1600 -testeistä on ajettu uudemmalla versiolla, kuin Pinnacle Ridge -vuoto, mutta tulosten pitäisi olla vertailukelpoiset eri Geekbench 4 -versioiden välillä. Poimimme vertailua varten kourallisen tuoreimpia testejä, joissa prosessori toimi vakiokellotaajuuksillaan. Geekbench-tietokannasta löytyy myös selvästi heikompia vakiokellotaajuuksilla ajettuja Ryzen 5 1600 -tuloksia.

Lähde: Geekbench

Huom! Foorumiviestistä saattaa puuttua kuvagalleria tai upotettu video.

Linkki alkuperäiseen uutiseen (io-tech.fi)

Palautelomake: Raportoi kirjoitusvirheestä
 
Viimeksi muokattu:

FlyingAntero

ɑ n d r o i d
Premium-jäsen
S Y N T H W A V E
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
9 113
Viimeksi muokattu:

svk

Apua, avatarini on sormi!
Liittynyt
14.12.2016
Viestejä
2 810
Onko geekbench vieläkään erityisen hyvä testiohjelma ryzenille? Melkein vuosi sitten ei tainut olla?
 
Liittynyt
12.12.2016
Viestejä
3 930
Tässä muutama testi, jotka oli vedetty samalla Geekbench 4.0.3 Tryoutilla.
Otan on hyvin pieni mutta ei tuolla Geekbench versiolla näytä olevan isompaa vaikutusta. Pitäisikö näiden Zen+ kivien kellottua hieman paremmin? Eli tyssääkö siihen 4,0Ghz:n tuntumaan vai onko odotettavissa pari pykälää korkeampia kelloja?
Eiköhän ne kellotu johonkin 4,2-4,4 GHz.
 
Liittynyt
01.02.2017
Viestejä
1 412
Hankala tuosta kellottuvuudesta on arvailla, kun eri prosessilla tulee. Tietysti vakiokellotaajuuksien nostosta voitanee päätellä, että entistä suurempi osuus piireistä ehkä pääsee niin korkealle ilmoitetun TDP:n puitteissa (voi myös olla pikkuviilausta ylöspäin, kun intelkin on tuonut kuusiytimiset kuluttajaluokkaan). Huippukellot eivät välttämättä parane yhtään. Mielenkiinnolla odotellen:)
 
Viimeksi muokattu:

Sothis

★★★
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
611
AMD-fanaatikot varmaankin nyt lynkkaavat tämän julkaisun täysin, koska luvassa on vain olematon 5-10% teholisä jonka vuoksi Intel on aikaisemmin haukuttu maanrakoon?
 
Liittynyt
01.02.2017
Viestejä
1 412
AMD-fanaatikot varmaankin nyt lynkkaavat tämän julkaisun täysin, koska luvassa on vain olematon 5-10% teholisä jonka vuoksi Intel on aikaisemmin haukuttu maanrakoon?
Riippuu varmasti kellottuvuudestakin :D Edelliset evät kellotu kummoisesti, edes väkisin. Jos ylikellottuvuus paranee tuskin niin vihaksi pistää ja pieni viilaushan tää on vasta isompi päivitys sit seuraavaks.
 
Liittynyt
07.12.2017
Viestejä
21
Onko ton perusteella ipc parantunu yhtään vai kaikki pelkästään korkeemmasta kellotaajuudesta? Toivottavasti nää kellottuu hieman paremmin ku aikasemmat, mut sen näkee varmaan vasta julkasussa...
 
Liittynyt
16.01.2017
Viestejä
79
Oma 4.2.2 testi meni 4408 single ja 21555 multi

1700x 3.9ghz SMT pois päältä

Kyllä huonolta näyttää
 

svk

Apua, avatarini on sormi!
Liittynyt
14.12.2016
Viestejä
2 810
AMD-fanaatikot varmaankin nyt lynkkaavat tämän julkaisun täysin, koska luvassa on vain olematon 5-10% teholisä jonka vuoksi Intel on aikaisemmin haukuttu maanrakoon?
Jaa-a. Intelin kohdalla sanotaan sen johtuneen kilpailun puutteesta, että ei nouse tuota enempää, mutta millä sen voisi AMDn kohalla perustella? :btooth:
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
05.02.2017
Viestejä
5 150
Vähän tylsä vuoto. X-mallien vuotoja odotellessa... Tosin engineering samplejen kohdalla ei muutenkaan voi olla varma, että onko prosessorissa lopulliset kellotaajuudet vai ei.
 

FlyingAntero

ɑ n d r o i d
Premium-jäsen
S Y N T H W A V E
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
9 113
Oma 4.2.2 testi meni 4408 single ja 21555 multi

1700x 3.9ghz SMT pois päältä

Kyllä huonolta näyttää
Ei kai tuo Ryzen 7 1700X @3.9Ghz ole oikein hyvä vertailukohde Ryzen 5 2600 @3.4Ghz malliin nähden?
 

Proscribo

Kiitos.
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
984
AMD-fanaatikot varmaankin nyt lynkkaavat tämän julkaisun täysin, koska luvassa on vain olematon 5-10% teholisä jonka vuoksi Intel on aikaisemmin haukuttu maanrakoon?
Mitä nyt intelin teholisä on ollut viimeiset 8 vuotta tuota haarukkaa tai välillä jopa pienempi. :btooth:
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
11 106
Onko ton perusteella ipc parantunu yhtään vai kaikki pelkästään korkeemmasta kellotaajuudesta? Toivottavasti nää kellottuu hieman paremmin ku aikasemmat, mut sen näkee varmaan vasta julkasussa...
Itse ydin on mikroarkkitehtuuriltaan täysin identtinen "viimevuotiseen" ryzeniin nähden eli ainakin kaiken koodin mikä ajautuu korkeintaan L2-välimuistista pitäisi ajautua täysin identtisellä IPCllä.

Jossain sen sijaan huhuiltiin jotain L3-välimuistin viiveen pienenemisestä.

Noiden testien identtinen IPC tuossa single core-testissä ei kuitenkaan vihjaisi siihen, että oman L3-välimuistin viive olisi pienentynyt.

Eli todennäköisempää on, että sen CCXn "oman" L3n viive on pysynyt samana, mutta yhteys sinne toisen CCXn L3-kakkuun on nopeutunut.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
11 106
Jaa-a. Intelin kohdalla sanotaan sen johtuneen kilpailun puutteesta, että ei nouse tuota enempää, mutta millä sen voisi AMDn kohalla perustella? :btooth:
Sillä, että AMDllä ei riitä resursseja suunnitella joka vuosi oikeasti uutta piiriä joka markkinasegmenttiin, joten vain joka toinen vuosi tuodaan markkinoille oikeasti uusi piiri, ja joka toinen vuosi vain vanhasta pikkusen viilattu versio.

Tämä on se zeppelinin/summit ridgen viilattu versio. Mikroarkkitehtuuriltaan tämä on >99% aivan sama kuin zeppelin/summit ridge, ihan pieniä viilauksia tehty virranhallintaan/turbo-modeen ja ehkä L3-välimuistiin , CCXien välisiin kytkentöihin ja/tai muistiohjaimiin.

Mutta jos nuo CCXn väliset kytkennät on nopeutuneet, sitä ei tuossa geekbenchissä juuri näy(koska siinä eri säikeet eivät edes yritä kommunikoida keskenään) mutta tosimaailman monisäikeisillä softilla vaikutus voi olla selvä.
 
Liittynyt
11.02.2017
Viestejä
1 248
Äh. Alkaa huolestuttamaan. Jos 200 MHz maks kalloihin aika tuhnua. Tuplasti pitäs edelleen olla sen. Vuos ollu aikaa tehdä ne viilauksen. Jos ne sitä CCX kommunikointia saanu nopeuttia niin oikein hyvä.
 

Kaotik

Banhammer
Ylläpidon jäsen
Liittynyt
14.10.2016
Viestejä
21 542
Menee vain jos haluat niin. Nykyiset ja tulevat Ryzenit (Summit Ridge, Raven Ridge, Pinnacle Ridge) toimivat sekä 300- että 400-sarjojen emoilla. Käyttäjän ei ole siis pakko ostaa uutta emolevyä. 400-sarja päivittää piirisarjan PCIe-väylät PCIe3.0-aikaan, muista eroista ei ole vielä tietoa mutta isoja ne ei tule olemaan.

edit:
Näillä näkymin myös Zen 2 -prossut tulevat toimimaan samoilla emolevyillä. Muistaakseni AMD lupasi että 2020-julkasut (Zen2+?) toimisivat vielä samoilla AM4-emoilla (ja päinvastoin tietenkin, eli sen vanhan Summit Ridgen voisi lykätä 2020-emosarjaan, olisikohan se nyt sitten 600-sarja)
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
01.02.2017
Viestejä
1 412
Menee vain jos haluat niin. Tulevat kaikki Ryzenit (Summit Ridge, Raven Ridge, Pinnacle Ridge) toimivat sekä 300- että 400-sarjojen emoilla. Käyttäjän ei ole siis pakko ostaa uutta emolevyä. 400-sarja päivittää piirisarjan PCIe-väylät PCIe3.0-aikaan, muista eroista ei ole vielä tietoa mutta isoja ne ei tule olemaan.
PCIe3.0? Eikös toi ole ollut jo vuosia ulkona ja jo ekoissa AM4 emoissa (tais olla jopa jossain AM3+ emossa; inteleissä jo pitään):think:
 

Kaotik

Banhammer
Ylläpidon jäsen
Liittynyt
14.10.2016
Viestejä
21 542
PCIe3.0? Eikös toi ole ollut jo vuosia ulkona ja jo ekoissa AM4 emoissa (tais olla jopa jossain AM3+ emossa; inteleissä jo pitään):think:
Prosessorilta tulevat väylät on PCIe 3.0:aa, mutta 300-sarjan piirisarjoissa piirisarjalta lähtevät ylimääräiset PCIe-linjat ovat 2.0:aa. Intelillä taisi Z170 olla ensimmäinen missä oli päivitetty piirisarjalta tulevat väylät 3.0:ksi.
 
Liittynyt
01.02.2017
Viestejä
1 412
Prosessorilta tulevat väylät on PCIe 3.0:aa, mutta 300-sarjan piirisarjoissa piirisarjalta lähtevät ylimääräiset PCIe-linjat ovat 2.0:aa. Intelillä taisi Z170 olla ensimmäinen missä oli päivitetty piirisarjalta tulevat väylät 3.0:ksi.
Okei. Niin piirisarjalta tulevat linjat:) Kaipa niistä on hyötyä nopeilla ssd korteilla ainakin, vaikka muutoin lisäkortit alkavatkin olemaan katoavaa kansanperinnettä.
 

Griffin

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
12 136
PCIe3.0? Eikös toi ole ollut jo vuosia ulkona ja jo ekoissa AM4 emoissa (tais olla jopa jossain AM3+ emossa; inteleissä jo pitään):think:
Sekundääriset (piirisarjaan kytketyt väylät on olleet hitaampia). Ihan, koska piirisarja ja prossun välinen yhteys on se hitain paikka tuossa ketjussa. Prossussa suoraan olevat väylät on olleet pitempään jo PCIe3 väyliä.
 
Liittynyt
13.01.2017
Viestejä
2 053
Olin vähän odottamassa, että saataisiin vielä IPC:lle pientä twiikkausta ylöspäin ettei tosiaan olisi pelkkä Mhz nosto.
Täytyy odottaa virallisia testejä, mutta Intel taitaa vasta Q3/Q4 saada oman vastauksen.

Z68 -lankku ja 3770K kaipaisi jo vähä päivitystä tähän päivään, joten tänä vuonna tulee kyllä päivitys eteen.
 
Liittynyt
20.10.2016
Viestejä
3 430
Tuo on kylläkin X:ätön malli, joka on jokatapauksessa se tuhnumpi. Silti se globalfoundriesin slide antaa odottaa sitä 10% parannusta, joten ehkä ne golden sample prosut menee 4.4-4.5ghz. Nyt noin 3.8-3.9Ghz on aika yleinen kellotustulos, niin kai joku 4.2Ghz alkaa olla se uusi normibinnauksen standardi.
 
Viimeksi muokattu:

jsa

Tukijäsen
Liittynyt
20.10.2016
Viestejä
619
Tunnisteleekos toi Geekbench aina noi cachen määrät oikein vai vedetäänkö puput hatusta prosessori id:n perusteella?
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
11 106
Tunnisteleekos toi Geekbench aina noi cachen määrät oikein vai vedetäänkö puput hatusta prosessori id:n perusteella?
geekbench result sanoi:
L3 Cache 16.0 MB x 2
En ole varma tästä, mutta tuo vihjaisi siihen, että se tekee jotain siltä väliltä.

Että kun kyseessä on ryzen, tietää cpuidn perusteella, että joka ytimellä on oma L1D ja L1I ja L2, sekä maksimissaan neljälle ytimelle jaettu L3, mutta sitten sen L3-kakun kokoa yrittää mitata ja CCX-rakenne sotkee siinä jotain.
 
Liittynyt
08.03.2017
Viestejä
32
Onko Geekbenchin mobiili ja dekstop tulokset linjassa? Katsoin juuri samaan aikaan uuden Galaxy S9+:n tuloksia ja menivät numeraalisesti aika lähelle näitä Ryzenin. :O

https://cdn.gsmarena.com/imgroot/news/18/02/s9-plus-geekbench/-728/gsmarena_002.jpg
 
Liittynyt
14.12.2016
Viestejä
2 768
AMD-fanaatikot varmaankin nyt lynkkaavat tämän julkaisun täysin, koska luvassa on vain olematon 5-10% teholisä jonka vuoksi Intel on aikaisemmin haukuttu maanrakoon?
Jaa-a. Intelin kohdalla sanotaan sen johtuneen kilpailun puutteesta, että ei nouse tuota enempää, mutta millä sen voisi AMDn kohalla perustella? :btooth:
Piireistä on revitty jo aika tarkkaan ne kellot mitä revittävissä, joten 5% on jo hyvä tulos lisää. Se mitä Intel teki oli jättää ytimet kahteen tai neljään, vaikka olisi voinut jukkaista 6-8 ytimisiä helposti kuluttajapuolelle jo vuosikausia sitten.
Ryzen2 ensi vuonna viilaa pikkaisen vielä vauhtia Rytsölöihin, mutta sitten hiipuu vauhdin kasvu sielläkin. Prossasta ja prosessista on vain revitty irti se mitä oli revittävissä.
Sen jälkeen odotella joko ihan uutta prosessia, tai lisää ytimiä wanhalla prosessilla. (Molemmin puolin...)
 
Liittynyt
12.12.2016
Viestejä
4 256
AMD-fanaatikot varmaankin nyt lynkkaavat tämän julkaisun täysin, koska luvassa on vain olematon 5-10% teholisä jonka vuoksi Intel on aikaisemmin haukuttu maanrakoon?
Tämähän ei ole uusi arkkitehtuuri, vaan verrattavissa Haswell -> Haswell refresh tai (hämäävästi nimettyyn) Skylake -> Kaby lake parannuksiin, eli sama arkkitehtuuri shrinkattuna seuraavalle prosessille.
Tässä on kyse vain ja ainoastaan kellojen nostosta ja sitten jos siihen päälle saa jonkun 2% ipc-parannuksen jollain viilauksilla niin se otetaan. Henkilökohtaisesti pettymys jos kellot nousevat max 4,5Ghz asti. Jos menee lähemmäksi viittä (luvut kellotetuna, ei vakiona), niin menee ekan sukupolven rytsölä päivitykseen.

Se on sitten pettymys, jos Zen 2 tuo 2019 jonkun naurettavan 5-10% parannuksen IPC:n suhteen. 10% + 10% lisää kelloja on sitten hyvä suoritus.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 957
Ryzenillä on tosiaan kellot jo aika lailla tuon transistorien maksimissa. Kyseessä kun on tosiaan LPP-piirit niin kellot jäävät aika alhaalle.
~5% kellojen nosto on niille jo hyvä, tähän kun yhdistetään paranneltu IPC ja muut optimoinnit, niin 10-15% parannus on aika hyvä hyppy.

Etenkin ottaen huomioon miten Intelillä hypyt oli parhaillaan 5%, usein pelkästään kelloista johtuen. IPC parannus jääden ~1-2% kieppeille.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
837
Jaa-a. Intelin kohdalla sanotaan sen johtuneen kilpailun puutteesta, että ei nouse tuota enempää, mutta millä sen voisi AMDn kohalla perustella? :btooth:
Elkäähä nyt . Amd:n fanipojat ovat ihan omissa ajatuksissaan mitä tulee tehonnousuun.

 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
11 106
Ryzenillä on tosiaan kellot jo aika lailla tuon transistorien maksimissa. Kyseessä kun on tosiaan LPP-piirit niin kellot jäävät aika alhaalle.
~5% kellojen nosto on niille jo hyvä, tähän kun yhdistetään paranneltu IPC ja muut optimoinnit, niin 10-15% parannus on aika hyvä hyppy.

Etenkin ottaen huomioon miten Intelillä hypyt oli parhaillaan 5%, usein pelkästään kelloista johtuen. IPC parannus jääden ~1-2% kieppeille.
Spekuloitko nyt näistä tämän vuoden piireistä vai ensi vuoden piireistä?

Näissä tämän vuoden piireissä ei ilmeisesti mitään yhden säikeen IPC-parannusta olla näkemässä.
(tosin potentiaalisesti nopeampi kommunikaatio CCXien välillä voi hiukan nopeuttaa tilanteessa jossa on säikeitä joiden tarvii kommunikoida paljon keskenään)

Ja transistorit on näissä viilattuja malleja, hiukan nopeampia, sen takia saadaan enemmän kelloa.

Ensi vuonna sitten tulee zen2-mikroarkkitehtuuri, jossa on suurempia muutoksia ja oikeaa ipc-parannusta odotettavissa.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 957
Spekuloitko nyt näistä tämän vuoden piireistä vai ensi vuoden piireistä?

Näissä tämän vuoden piireissä ei ilmeisesti mitään yhden säikeen IPC-parannusta olla näkemässä.
(tosin potentiaalisesti nopeampi kommunikaatio CCXien välillä voi hiukan nopeuttaa tilanteessa jossa on säikeitä joiden tarvii kommunikoida paljon keskenään)

Ja transistorit on näissä viilattuja malleja, hiukan nopeampia, sen takia saadaan enemmän kelloa.

Ensi vuonna sitten tulee zen2-mikroarkkitehtuuri, jossa on suurempia muutoksia ja oikeaa ipc-parannusta odotettavissa.
Jo pelkästään pienempiin ja uudempiin transistoreihin siirtyminen tuo itsessään lisää IPC:tä. (Ainakin yleensä)
 
Liittynyt
20.10.2016
Viestejä
3 430
Jo pelkästään pienempiin ja uudempiin transistoreihin siirtyminen tuo itsessään lisää IPC:tä. (Ainakin yleensä)
Ööööh. Ei tuo. Jos arkkitehtuurissa ei tapahdu muutosta, niin prosessin parannus ei tuo mitään IPC parannusta. Taidat sekoittaa mahdollisuuden nostaa kellotaajuutta IPC parannukseen.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 957
Jospa tarkennetaan vielä mitä ajoin takaa: eli siis pienemmät ja uudemmat transistorit mahdollistavat että niitä mahtuu enemmän, ja tietenkin mitä enemmän näitä on, sitä enemmän käskyjä voidaan samaan aikaan suorittaa jotenka näin ollen suurempi IPC.

Se että tuleeko tuossa olemaan yhtään ensimmäistä enempää transistoreja vielä, jää nähtäväksi. Vai onko kysessä pelkkä puhdas pienennys, jättäen transistori määrät samoiksi ja yksinkertaisesti vain nostaen kelloja, jotka nuo 12nm transistorit mahdollistavat.
 

Kaotik

Banhammer
Ylläpidon jäsen
Liittynyt
14.10.2016
Viestejä
21 542
Jospa tarkennetaan vielä mitä ajoin takaa: eli siis pienemmät ja uudemmat transistorit mahdollistavat että niitä mahtuu enemmän, ja tietenkin mitä enemmän näitä on, sitä enemmän käskyjä voidaan samaan aikaan suorittaa jotenka näin ollen suurempi IPC.

Se että tuleeko tuossa olemaan yhtään ensimmäistä enempää transistoreja vielä, jää nähtäväksi. Vai onko kysessä pelkkä puhdas pienennys, jättäen transistori määrät samoiksi.
Ei se toimi noinkaan. Näyttiksissä ehkä voisi venyttää käsitettä noin pitkälle, mutta ei prossupuolella.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 957
Kertokaas sitten, näin tietojen osalta rajoitetulle, mistä se IPC koostuu, jos ei noista. (transistorien koko, määrä, arkkitehtuuri yhdessä).

Omat tiedot tulee tasan siitä mitä on vuosien varrella lueskellut ja kuullut. Ei niinkään opetellut koulussa/kurssilla.
Kaikissa paikoissa joissa noista on puhuttu, aina vastaan tulee tuo kolmikko vastauksena.
Ja kaiken järjen mukaan, jos yhtä niistä parannetaan, niin kokonaisuuskin parantuu sen verran mitä se kyseinen asia kokonaisuutta ajatellen on.

EDIT: ja harvoin pelkästään yksi noista ainoastaan parantuu vaan myös muissa tulee samaan aikaan parannusta ja optimointia.
Eiköhän tässäkin ole optimointia juurikin arkkitehtuurin puolelta, antaen sen pienen määrän lisää IPC:tä.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
05.02.2017
Viestejä
5 150
Kertokaas sitten, näin tietojen osalta rajoitetulle, mistä se IPC koostuu, jos ei noista. (transistorien koko, määrä, arkkitehtuuri yhdessä).

Omat tiedot tulee tasan siitä mitä on vuosien varrella lueskellut ja kuullut. Ei niinkään opetellut koulussa/kurssilla.
Kaikissa paikoissa joissa noista on puhuttu, aina vastaan tulee tuo kolmikko vastauksena.
Ja kaiken järjen mukaan, jos yhtä niistä parannetaan, niin kokonaisuuskin parantuu sen verran mitä se kyseinen asia kokonaisuutta ajatellen on.
Sekoitatkohan nyt IPC:n yhden säikeen suorituskykyyn? IPC:hän on Instructions Per Clock, eli montako käskyä prosessori pystyy suorittamaan yhdessä kellojaksossa. Jos arkkitehtuuri pysyy samana, ei transistorien määrä muutu, paitsi ehkä cachessa. Transistorien koko vaikuttaa virrankulutukseen ja maksimikellotaajuuteen, mutta IPC lasketaan kellotaajuudesta riippumatta.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 957
Sekoitatkohan nyt IPC:n yhden säikeen suorituskykyyn? IPC:hän on Instructions Per Clock, eli montako käskyä prosessori pystyy suorittamaan yhdessä kellojaksossa. Jos arkkitehtuuri pysyy samana, ei transistorien määrä muutu, paitsi ehkä cachessa. Transistorien koko vaikuttaa virrankulutukseen ja maksimikellotaajuuteen, mutta IPC lasketaan kellotaajuudesta riippumatta.
Olen ollut siinä uskossa että useimmiten transistorien määräkin muuttuu saman luokan prossusta seuraavaan refresheissäkin, arkkitehtuuri pysyen optimointeja ja muita lukuunottamatta samana. Ellei sitten haeta maksimaalisia kello-lisiä.
 

Kaotik

Banhammer
Ylläpidon jäsen
Liittynyt
14.10.2016
Viestejä
21 542
Olen ollut siinä uskossa että useimmiten transistorien määräkin muuttuu saman luokan prossusta seuraavaan refresheissäkin, arkkitehtuuri pysyen optimointeja ja muita lukuunottamatta samana. Ellei sitten haeta maksimaalisia kello-lisiä.
Tämä Ryzen+ saattaa sisältää ihan transistoritason muutoksia (sen 14LPP > "12nm-eli-14nm" prosessimuutoksen lisäksi), mutta siitä ei ole vielä tietoa. Välttämättä siinä ei ole tehty yhtään mitään muuta (vrt Haswell/Refresh jne)
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
11 106
Kertokaas sitten, näin tietojen osalta rajoitetulle, mistä se IPC koostuu, jos ei noista. (transistorien koko, määrä, arkkitehtuuri yhdessä).
Prosessorin mikroarkkitehtuurista.

Eli siitä, miten se prosessorin liukuhihna on suunniteltu. Kuinka monta kellojaksoa se kuluttaa minkäkin käskyn suorittamiseen, montako käskyä(ja mitä käskyjä) se voi suorittaa rinnakkain, missä tilanteessa haarautumisenennustus osuu ja missä tilassa se ei osu(mihin vaikuttaa se, millainen logiikkaa siinä haarautumisenennustimessa on), paljonko tulee penaltyä kun tulee haarautumisenennustushuti, missä tilanteessä välimuisti osuu ja missä tilanteessa se ei osu(tähän vaikuttaa välimuistin koko ja muut parametrit), kuinka kauan menee datan odotteluun seuraavan tason välimuistista jne.

(ja monesta pienemmästä yksityiskohdasta, jotka menee hyvin monimutkaiseksi)

Tämä kaikki on tasolla, jossa ei vielä piitata transistorien tyypistä YHTÄÄN. Tässä vaiheessa kaikki on digitaalisen logiikan tasolla, bitteinä jotka on ykkösiä ja nollia.

Se, millaista valmistustekniikkaa, millaisia transistoreita käytetään, sitten vaikuttaa siihen, kuinka suuri kellotaajuus sillä saavutetaan, sekä siihen, paljonko se vie pinta-alaa.

Mutta mikroarkkitehtuuri vaikuttaa myös siihen, mikä kellotaajuus saavutetaan. Hitaalle kellolle suunniteltu mikroarkkitehtuuri sisältää paljon enemmän peräkkäisiä transistoreita joiden läpi signaalin pitää yhdessä kellojaksossa ehtiä (pitkät liukuhihnavaihee, vähän liukuhihnavaiheita) kun taas suurelle kellolle suunnitellussa mikroarkkitehtuurissa liukuhihnanviheita on paljon jolloin kukin liukuhihnanvaihe on lyhyt jolloin sähkö virtaan siinä olevien transistoreiden läpi nopeasti.

Esimerkiksi Pentium 4t(willamette, northwood, presscott) olivat mikroarkkitehtuureita, joissa keskityttiin pääasiassa siihen, että yksittäiset liukuhihnavaiheet oli lyhyitä(jotta saadaan suuri kellotaajuus) jolloin niitä liukuhihnavaiheita oli paljon, ja monilla käskyillä oli pitkät viiveet, sekä haarautumisenennustuksen failatessa seurasi pitkä viive. Nämä haittasivat IPCtä.

Jonkun Itaniumin mikroarkkitehtuuri taas suunniteltiin mahdollisimman suurta IPCtä silmälläpitäen (onnistuen siinäkin melko huonosti, koska tarpeeksi hyvää kääntäjää sille ei vaan koskaan saatu tehtyä) ja sen seurauksena se saavutti melko matalia kellotaajuuksia.

Eli kun mikroarkkitehtuuri suunnitellaan maksimaalisti kellotaajuutta silmälläpitäen, sillä saavutetaan huonohko IPC. Kun taas mikroarkkitehtuuri suunnitellaan maksimaalista IPCtä silmälläpitäen, sillä saavutetaan onneton kellotaajuus. Zen ja Intelin nykyarkkitehtuurit pyrkivät olemaan hyviä molemmissa, järkeviä kompromisseja näiden välillä, koska sillä saa parhaan kokonaissuorituskyvyn.


Enemmän takaisin tähän tähän ensi kuun julkaisuun:

"Zen+" on itse ytimen sisuskalujen osalta (ainakin L2-välimuistiin asti) mikroarkkitehtuuriltaan täysin identtinen viimevuotisen zen-arkkitehtuurin kanssa joten IPC on myös täysin sama ainakin silloin kun ei käytetä dataa joka on kauempana kuin L2-välimuisti.

Pienellä todennäköisyydellä L3-välimuistia on kuitenkin hiukan nopeutettu, ja melko suurella todennäköisyydellä kytkentää CCXien välillä on nopeutettu, joten pientä IPC-parannusta todennäköisesti tulee esim. kun ajetaan koodia jossa on monta säiettä jotka kommunikoi paljon keskenään, tai muistia käytetään paljon.

Mutta koska "zen+" tullaan valmistamaan hiukan viilatulla valmistustekniikalla jossa on hiukan nopeammat transistorit, se tulee kellottumaan hiukan korkeammalle kellotaajuudelle.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
16.01.2017
Viestejä
79
Oma 4.2.2 testi meni 4408 single ja 21555 multi

1700x 3.9ghz SMT pois päältä

Kyllä huonolta näyttää
Oliko samat muistitaajuudet, kuin uutisen testissä?
En nyt ihan heti löytänyt mitkä muistit tossa testissä on.
Mut itellä 2800mhz kellotettu 2933mhz 16 latenceilla. Ei nyt mikään hyvä kitti.
Ehkä uudemmalla biossilla vois toimii paremmin. nyk. 1701 emo. Asus C6H
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
239 588
Viestejä
4 185 183
Jäsenet
70 772
Uusin jäsen
PaulusKaita

Hinta.fi

Ylös Bottom