No oma tulkintasi kylläkin poikkeaa yleisesti hyväksytyistä tulkinnoista. Koko haavoittuvuuden nimi on Meltdown koska se sulatti kaikki em. haavoittuvuudelle alttiiden prosessoreiden rautatason muistisuojaukset.
Sinulla on todella kummallinen käsitys sanan "kaikki" merkityksestä,
Meltdownilla ei voi ladata
mitään sellaisista fyysisistä osotteista, joita ei ole mäpätty käytössä olevaan virtuaalimuistiavaruuteen.
Sivuvaikutusten päätteleminen ei ole triviaalia mutta niistä löytyy valmiit periaatekertomukset ja valmiit kooditkin niille jotka sitä halutavat käyttää eikä kyse ole mistään rakettitieteestä. Ja koska itse suojatun datan lukeminen onnistuu lähes ilman mitään kikkailuja hyökkääjän ongelmaksi jää vain datan purkaminen sivukanavatekniikoilla.
"lähes ilman mitään kikkailuita" ei ole sama asia kuin "suoraan". Kikkailuita vaaditaan siihen lukemiseenkin, koska se virtuaalimusitin läsnäolopoikkeus lentää. ja joo, sen voi koukuttaa jos voi tehdä kokonaisen C-kielisen ohjelman, mutta sen koukutus ei silti salli sen käskyn valmistua.
Ja jos yrittää hyödyntää meltdownia vaikka jostain korkeamman tason kieltä suorittavasta tulkista/virtuaalikoneesta (java, javascript, python tms.) niin siten sitä virtuaalimuistin läsnäolopoikkeusta ei voi koukuttaa ja sitten pitää se kuitenkin aktivoida spekulatiivisella suorituksella.
Ja niitä valmiita koodeja ei ollut ennen kuin ne silloin n. kolmisen vuotta sitten keksittiin.
Meltdown oli jokaisen prosessorivalmistajan pahin painajainen joka tapahtui.
Höpöhöpö. Nyt on jälleen suhteellisuudentaju
todella pahasti hukassa.
Suora speksiä rikkova tietoturva-aukko joka ei vaadi mitään sivukanavakikkailuita on paljon pahempi.
Ja sellainen, joka mahdollistaa koko
fyysisen muistin lukemisen eikä vain sitä, mikä on mäpätty näkyviin.
Melwdownille oli toimiva (mutta hidastava) workaround olemassa, mikä teki siitä kaikkea muuta kuin "pahimman painajaisen".
Ja Meltdown-vaivainen prosessori kärsii tästäkin haavoittuvuudesta ja ei ole myöskään rajoittunut vain tietylllä tavalla luettuihin muistiosoitteisiin vaan koko muistiavaruus on luettavissa edelleen aivan samoin. Jossain vaiheessahan väitit että tämä ei ole mikään ongelma eli samalla periaatteella ajateltuna tämäkin nyt löydetty haavoittuvuus on vain pieni aliosa ongelmasta joka ei ole ongelma.
Koko
sille prosessille näkyvä virtuaalimuistiavaruus oli luettavissa. Ei koko
fyysistä musitiavaruutta.
On todella triviaalia (mutta suorituskyvyn kannalta hidastavaa) että prosessin virtuaaliavaruuteen ei mäpätä sellaista kamaa, jota se ei saa käyttää, ja tällöin kaikki muiden prosessien ja systeemin data on turvassa meltdownilta.
Tämä vaan hidastaa systeemikutsuja, kun niiden yhteydessä pitää sitten vaihtaa virtuaalimuistiavaruutta. Ja tämähän nimenomaan oli se ensimmäinen workaround.