AMD:n ja Intelin seuraavan sukupolven prosessorit vuotojen kohteina

Kaotik

Banhammer
Ylläpidon jäsen
Liittynyt
14.10.2016
Viestejä
22 435
amd-intel-fists-20210204.jpg


Kaotik kirjoitti uutisen/artikkelin:
Sekä AMD että Intel tulevat julkaisemaan tänä vuonna uuden sukupolven prosessoreita. Julkaisujen lähestyessä nettiin on alkanut valumaan enemmän tai vähemmän luotettavina pidetyiltä tahoilta vuotoja kiihtyvään tahtiin.



Luotettavista vuodoistaan tuttu Golden Pig Upgrades on julkaissut Bilibilissä väitettyjä tietoja tulevista Zen 5 -arkkitehtuurin kuluttajaprosessoreista. Vuodon mukaan työpöydälle päätyvä Granite Ridge ja sen mobiiliversio Fire Range tulevat perustumaan kahteen CCD-siruun ja yhteen IOD-siruun kuten edeltävätkin sukupolven. Sen mukaan prosessorisiruissa tulisi olemaan edelleen maksimissaan kahdeksan ydintä per siru, eli yhteensä 16 ydintä, ja L3välimuistia tulisi olemaan X3D-malleissa maksimissaan 128 Mt kuten nytkin. Prosessorisirut valmistetaan TSMC:n N4- ja IOD-siru N6-prosessilla. IOD:n sanotaan perustuvan Raphaeliin eli Ryzen 7000 -sarjaan, mutta toisaalta siinä kerrotaan myös olevan RDNA 2:n sijasta RDNA 3 -grafiikkaohjain. Piireissä ei ole NPU-tekoälykiihdytintä.

Strix Point -prosessorit kannettaviin ovat aiempien vuotojen mukaisesti 12-ytiminen, mutta Golden Pig Upgrades tarkentaa sen tarkoittavan väitetysti neljää Zen 5- ja kahdeksaa Zen 5c -ydintä yhteensä 24 Mt:n L3 -välimuistilla. GPU perustuu RDNA 3.5 -arkkitehtuuriin jo sisältää maksimissaan 16 noin 2,6-2,7 GHz:n kellotaajuudella toimivaa CU-yksikköä. Tekoälykiihdytin tarjoaa yli 40 TOPSin suorituskyvyn ja vuotaja antaa tukensa myös uudelle Ryzen AI -nimeämiselle.

Strix Halo on kauan odotettu ”järeä APU-piiri” kuluttajapuolelle ja se perustuu useampaan eri siruun. Prosessorissa kerrotaan olevan maksimissaan kaksi 8-ytimistä Zen 5 CCD -sirua yhteensä 64 Mt:n L3-välimuistilla, mutta CCD-sirujen kerrotaan poikkeavan tavalla tai toisella Granite Ridgen siruista. Prosessorisirun rinnalla on GCD-grafiikkasiru maksimissaan 40 RDNA 3.5 Compute Unit -yksiköllä, 32 Mt:n Infinity Cache -välimuistilla sekä yhteensä 16 PCIe Gen 4 -linjalla. NPU sijaitsee oletettavasti GCD-sirulla ja tarjoaa jopa yli 70 TOPSin suorituskyvyn.

AMD:n tarjonnan tulee vuodon mukaan täydentämään Krackaniksi kutsuttu pienempi versio Strix Pointista. Monoliittisessa prosessorissa kerrotaan olevan neljä Zen 5- ja neljä Zen 5c -ydintä 16 Mt:n L3-välimuistilla sekä maksimissaan 8 CU:n RDNA 3.5 -grafiikkaohjain. NPU-tekoälykiihdytin on kuitenkin vastaava ja tarjoaa yli 40 TOPSin suorituskyvyn.



Intelin puolella tuorein väitetty vuoto koskee Arrow Lakeja eli Core Ultra 200 -sarjaa. Benchlifeltä lähtöisin olevien tietojen mukaan työpöydälle saataisiin ilman kerroinlukkoa 24-ytiminen (8P + 16E) Core Ultra 9 285K, 20-ytiminen (8P + 12E) Core Ultra 7 265K ja 14-ytiminen (6P + 8E) Core Ultra 5 245K. Kerroinlukon ja 65 watin TDP:n kanssa luvassa olisi puolestaan 24-ytiminen (8P+16E) Core Ultra 9 275, 20-ytiminen (8P-12E) Core Ultra 7 255 sekä 10-ytiminen (6P+4E) Core Ultra 5 240(F). Lisäksi luvassa on joukko niin ikään kerroinlukittuja T-malleja 35 watin TDP:llä. Tämän ja lukuisten muiden vuotojen myötä voitaneen pitää myös viimein varmana, että Intel on heittänyt hyvästit Hyper-threadingille ainakin toistaiseksi, sillä kukin prosessoreista tukee vain yhtä montaa säiettä, kuin ytimiäkin on. Myös Golden Pig Upgrades on omalta osaltaan kertonut samoista prosessorimalleista vähemmin yksityiskohdin.

Lähteet: Tom's Hardware (1), (2), VideoCardz

Linkki alkuperäiseen juttuun
 
Hyperthreadinging hylkääminen on aikamoinen uutinen, Muistaakseni se lanseerattiin core2 sarjassa, kuinka paljon tuo lisäsi suorituskykyä vai jäikö ns virtuaaliytimien hyöty marginaaliseksi, itse olen muutamassa koneessa ihan mielenkiinnosta kytkenyt ht:n pois päältä, enkä ole huomannut juuri mitään eroa.
 
Hyperthreadinging hylkääminen on aikamoinen uutinen, Muistaakseni se lanseerattiin core2 sarjassa, kuinka paljon tuo lisäsi suorituskykyä vai jäikö ns virtuaaliytimien hyöty marginaaliseksi, itse olen muutamassa koneessa ihan mielenkiinnosta kytkenyt ht:n pois päältä, enkä ole huomannut juuri mitään eroa.

Ei.

SMT tuli Intelillä ensin joissain Pentium 4-malleissa, mutta Core2ssa (joka perustui vanhempaan P6-arkkitehtuuriin) sitä ei ollut.

Se tuli uudelleen Nehalemissä (joka oli Intelin viimeinen P6-pohjainen mikroarkkitehtuuri).

Ja sitten se on ollut Sandy Bridgessä ja sen jatkokehitelmissä/Intelin myöhemmissä arkkitehtuureissa.

Ja siihen, paljonko siitä saa hyötyä vaikuttaa todella paljon
1) Mistä mikroarkkitehtuurista on kyse
2) Mitä softaa ajetaan

Pentium 4ssa liian pieni L1D-kakku, SMT sekä replay-mekanismi olivat todella huono yhdistelmä. Uudemmilla prossuilla hyöty siitä on ihan eri luokkaa kuin vanhoilla.


Kuviota myös sotkee myös se, että samaa markkinointinimeä "HyperThreading" Intel on käyttänyt kolmesta aivan eri tekniikasta,
normaaleissa PC-prossuissa se tarkoittaa SMTtä jossa ajetaan montaa säiettä yhtä aikaa, Itaniumissa sama markkinointisana tarkoitti coarse-grained-monisäikeistystä jossa säiettä vaihdettiin lähinnä välimuistihudin tullen eikä ajettu montaa säiettä yhtä aikaa. Ja ekan sukupolven atomissa se tarkoitti fine-grainded-monisäikeistystä jossa voitiin vaihdella säettä aina kellojakson välissä, mutta ei aloitetti yhtä aikaa käskyjen suoritusta monesta eri säikeestä.


Ja miksi siitä luovutaan...
SMT oli ihan pätevä tekniikka aikoinaan (nehalemista ja zen1stä lähtien) mutta kehitys on mennyt suuntaan joka on tehnyt siitä vähemmän hyödyllisen kun asiat ympärillä ovat kehittyneet eri vauhtia:

Valmistustekniikoiden kehitys on käytännössä pysähtynyt välimuisteissa käytettävien SRAM-muistien suhteen, ja välimuisti käy vaan kalliimmaksi. Useamman säikeen ajaminen yhtä aikaa kuitenkin luo painetta siihen että (väli)muisteissa pitäisi olla enemmän tilaa, kaikkien säikeiden datoille yhtä aikaa.

Lisäksi jos halutaan suurta monen säikeen suorituskykyä, se saadaan selvästi paremmalla energiatehokkuudella tekemällä ison SMTn sisältävän ytimen sijaan useampi pienempi ydin. Ja nyt meillä on piirejä joissa useampaa eri ydinmallia.
 
Viimeksi muokattu:
Oli itselle iso yllätys tuo hyperthreadingin poistuminen. Siitä kuitenkin on saanut hyvin tehoa, keskimäärin ehkä 25%. Niiltä ajoilta voi verrata kun oli melkein samat prossut ilman HT:tä ja HT:n kanssa. Esim i5-4670/i7-4770 tai i7-9700k/i9-9900k.

Mutta tuollaiseen muutokseen on Intelillä varmasti hyvät syyt. Voi esim olla, että ilman HT:tä saavat enemmän laskentatehoa samalla sähkönkulutuksella, tai saavat enemmän laskentatehoa samalta piipalalta. Ja voi olla viime vuosina lisääntyneet prosessorien tietoturvaongelmatkin tuossa tekijänä, yksinkertainen on helpompaa tehdä turvalliseksi ja saada toimimaan oikein.
 
Mua kanssa vähän epäilyttää. Luulisi HT:n vielä antavan lisää suorituskykyä. Mutta eikö HT lisää energiankulutusta jonkin verran enemmän, kuin tuo suorituskykyä lisää? Tosiaan omakin käsitys oli että P4:n HT oli aika huono, pelit jotka olisivat jo vaatineet kaksi ydintä, toimivat P4 HT:lla huonosti, muistan erityisesti Fallout 3:n olleen välillä yhtä saatanan purkkaa näyttiksen idlatessa.(sain silti senkin pelattua mutta ei ollut helppoa)

Mulle tulee mielikuva että HT hylkäämällä on tarkoitus säästää "wattibudjettia" kun nää ainakin pöytäkoneiden prossut alkaa olemaan varsinaisia moniydinhirvioitä noiden pikkuytimien kanssa.

Noi nimet on vähän...ultra 5 245k. Ultra 5 menisi mutta miksei sitten joku 250k pikemminkin.
 
HT:n kuoppaamisesta huhuttiin jo viimevuonna vahvasti, sen sijaan näissä (tai seuraavissa prosessoreissa) pitäisi olla "rentable units", joka jollain tapaa mahdollistaisi kahden ytimen työstävän yhtä säiettä. Käytännössä varmaa siis tarkoittaisi sitä, että ydin pystyisi nappaamaan jotain yksiköitä naapuriytimestä omaan käyttöönsä, jolloin tilanne hetkellisesti näyttäisi hieman AMD:n Bulldozer arkkitehtuurilta, jossa jokaista FPU:ta kohdin olikin kaksi integer-yksikköä
 
Prosessorien nimeäminen on kyllä sellaista sillisalaattia, että ei tosikaan, miksi ei voitu pysyä vanhassa nimeämistavassa. Ai niin, koska core ultra kuulostaa pöhisevämmältä markkinointitekstissä.
 
Mua kanssa vähän epäilyttää. Luulisi HT:n vielä antavan lisää suorituskykyä. Mutta eikö HT lisää energiankulutusta jonkin verran enemmän, kuin tuo suorituskykyä lisää? Tosiaan omakin käsitys oli että P4:n HT oli aika huono, pelit jotka olisivat jo vaatineet kaksi ydintä, toimivat P4 HT:lla huonosti, muistan erityisesti Fallout 3:n olleen välillä yhtä saatanan purkkaa näyttiksen idlatessa.(sain silti senkin pelattua mutta ei ollut helppoa)

Mulle tulee mielikuva että HT hylkäämällä on tarkoitus säästää "wattibudjettia" kun nää ainakin pöytäkoneiden prossut alkaa olemaan varsinaisia moniydinhirvioitä noiden pikkuytimien kanssa.

Noi nimet on vähän...ultra 5 245k. Ultra 5 menisi mutta miksei sitten joku 250k pikemminkin.
Eihän se oikeastaan ollut tehty edes pelikäyttöä ajatellen, vaan käyttämään hyödyksi ajan kun prosessori ei tee mitään. Hyötysovelluksissa se antoi noin 20% parannuksen P4:lle aikanaan joka ei ollut huono millään lailla.
 
HT antoi ihan näkyvää teholisää joissain ohjelmissa, ero näkyi todella selvästi vaikkapa videomuunnnoissa ja tiedostonpakkaushommissa. Omalla kokemuksella jotta virtuaalinen HT"ydin" antoi parhaimmillaan 30-35% lisää? Eli 4c/8t vastasi hiukan yli 5-ytimistä mutta oikea 6-ytiminen jyräsi siitä yli aika selvästi normikäytössä. Löysin pari vanhaa kuvaa aiheesta joskaan en muista mistä ovat peräisin :mad:

4c4t_4c8t_6c6t_Chart_Percents.png
4c4t_4c8t_6c6t_Chart_Values.png
 
HT antoi ihan näkyvää teholisää joissain ohjelmissa, ero näkyi todella selvästi vaikkapa videomuunnnoissa ja tiedostonpakkaushommissa. Omalla kokemuksella jotta virtuaalinen HT"ydin" antoi parhaimmillaan 30-35% lisää? Eli 4c/8t vastasi hiukan yli 5-ytimistä mutta oikea 6-ytiminen jyräsi siitä yli aika selvästi normikäytössä. Löysin pari vanhaa kuvaa aiheesta joskaan en muista mistä ovat peräisin :mad:

4c4t_4c8t_6c6t_Chart_Percents.png
4c4t_4c8t_6c6t_Chart_Values.png

Nämä luvut mainitsematta ollenkaan, mistä prossusta on kyse eivät kerro oikeastaan yhtään mitään.

Oikeasti ei ole mitään "yhtä tekniikkaa nimeltä hyperthreading". On vaan ziljoonan eri Intelin prossun kyky ajaa raudalla montaa säiettä, kolmea täysin eri vaihtoehtoista mekanismia käyttäen(eri prossuissa käytetty eri tekniikkaa). Ja sitten Intelin markkinointi kutsuu näitä kolmea täysin eri asiaa kaikkia nimellä "Hyperthreading".

Ja vaikka käytettäisiin samaa näistä kolmesta, hyöty riippuu todella paljon siitä, paljonko on tilaa välimuisteissa monen eri säikeen eniten käytetylle datalle, paljonko muuten olisi keskimäärin laskentayksikköjä idlaamassa yms.

Se, millainen hyöty siitä saadaan riippuu täysin siitä, mistä prossusta on kyse.
 
Nämä luvut mainitsematta ollenkaan, mistä prossusta on kyse eivät kerro oikeastaan yhtään mitään.

Oikeasti ei ole mitään "yhtä tekniikkaa nimeltä hyperthreading". On vaan ziljoonan eri Intelin prossun kyky ajaa raudalla montaa säiettä, kolmea täysin eri vaihtoehtoista mekanismia käyttäen(eri prossuissa käytetty eri tekniikkaa). Ja sitten Intelin markkinointi kutsuu näitä kolmea täysin eri asiaa kaikkia nimellä "Hyperthreading".

Ja vaikka käytettäisiin samaa näistä kolmesta, hyöty riippuu todella paljon siitä, paljonko on tilaa välimuisteissa monen eri säikeen eniten käytetylle datalle, paljonko muuten olisi keskimäärin laskentayksikköjä idlaamassa yms.

Se, millainen hyöty siitä saadaan riippuu täysin siitä, mistä prossusta on kyse.
Tuossa kuvien lähde. Löytyi nopsaan käänteisellä kuvahaulla.

Test Bed Setup:

Intel i7-8700K @ 4.8GHz on all Cores
Hyprethreading disabled in the BIOS for 6C/6T tests
2 Cores disabled in the BIOS and Hyperthreading enabled in the BIOS for 4C/8T tests
2 Cores disabled in BIOS and Hyperthreading disabled in BIOS for 4C/4T tests
Corsair H110i GTX AIO Liquid CPU Cooler
AsRock Z370 Taichi Motherboard
32GB(4x8GB) Corsair Vengeance DDR4 @ 3000MHz
480GB Crucial MX200 SSD
PNY GTX1060 XLR8
Corsair HX850v2 PSU
 
"Kerroinlukon ja 65 watin TDP:n kanssa luvassa olisi puolestaan ..." On nämä TDP-lukemat kyllä irtaantuneet todellisuudesta jo aika pahasti (aikoja sitten).
 
Tuossa kuvien lähde. Löytyi nopsaan käänteisellä kuvahaulla.

Test Bed Setup:

Intel i7-8700K @ 4.8GHz on all Cores

Noissa on se vähän huono että tuo natiivisti 6/12 prossu rajoitetaan jonnekin 4/8 tai 6/6, niin kaikissa tilanteissa sillä on kuitenkin prossun täysi L3 cache käytössä. Noi rajoitetut testit eivät vastaisi täysin natiiveja 4/8 ja 6/6 prossuja, joissa myöskin olisi aina hieman vähemmän cachea kuin tuossa 6/12 mallissa. Ja tuota cachea ei ainakaan millään julkisilla työkaluilla voi rajoittaa.


Tuolla oli ihan se mainittukin alussa.

I also realize that this is a slightly flawed test due to the cache on the i7-8700k. The 6C/6T processors only have 9MB of L3(or 1.5MB per core) while my 8700K has 12MB and the 4C/4T processors currently have 8MB of L3, meaning the 4C/8T processor would also likely have 8MB(or 2MB per core). The extra cache of the 8700K is going to boost the numbers for both 4C/8T and 6C/6T slightly, but it is probably boosting the 6C/6T just a little more. However, I don't believe this actually makes a significant difference. Edit: This is another area where I have to kind of rethink things. While I still think that the cache likely didn't make a large difference. I actually think that it may be helping the Hyperthreading more than I originally thought, to the point where it may actually be a wash. Hyperthreading needs a lot of cache. At the end of the day, the more threads you have the more cache you need. So having 12MB will likely be more beneficial to a processor with 8 Threads than one with 6. That is just what I'm thinking, I could be wrong, but in the end I don't believe the difference cache size made any significant difference.

Samaten hieman myöhemmin on Hardware Unboxedin testeissä muutaman vuoden takaa, tullut selväksi että pelit hyötyvät enemmän suuremmasta määrästä cachea, kuin suuremmasta määrästä ytimiä, tuolloin muistaakseni he olivat testanneet 8000 ja 9000 sarjan prossuja osin rajoitettuna. Useampaa prossua testattassa saa valittua L3 cachen määrän.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
257 517
Viestejä
4 475 360
Jäsenet
73 945
Uusin jäsen
JsKK

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom