AMD lupaa tuoda erilaisia ytimiä sisältävien prosessoreiden tiedot tarkemmin esille

[Kaotik]

Kaotik kirjoitti uutisen/artikkelin:
AMD on aloittanut pienempien Zen 4c- eli ns. ”Dense-ydinten” käytön palvelinten lisäksi myös kuluttajaprosessoreissaan. Ytimet on saatu puristettua jopa 35 % perinteisiä Zen 4 -ytimiä pienempään tilaan uhraamalla niiden maksimikellotaajuutta pinta-alan alttarilla. Ensimmäisenä Zen 4c -ytimiä kuluttajapuolella nähtiin Phoenix2 -sirussa, jota käytetään joissain 6 tai vähemmän ytimiä sisältäviä Ryzen-prosessoreissa.

Vaikka yhtiö on markkinoinnissaan tehnyt erot Intelin P/E-ydin jaotteluun, on se saanut myös ansaitusti kritiikkiä tavasta, jolla se kertoo sekä Zen 4- että Zen 4c -ytimiä sisältävien prosessoreidensa teknisistä tiedoista. Yhtiö ei esimerkiksi kerro suoraan prosessorin tuotesivuilla ydinten tarkempaa konfiguraatiota, vaan se löytyy vasta täydestä teknisten ominaisuuksien listauksesta arkkitehtuurin alta ja Zen 4c -ydinten matalampia maksimikellotaajuuksia ei löydy sieltäkään.

Tom’s Hardare on keskustellut AMD:n edustajien kanssa asiasta ja syistä, miksi yhtiö ei paljasta perinteiseen tapaan uusien prosessoreidensa kaikkia ominaisuuksia. Zen 4c -ydinten kellotaajuuksien lisäksi piilossa on esimerkiksi tekoäly-yksiköiden kellotaajuudet, vaikka niiden raaka laskentateho kerrotaankin. AMD:n mukaan se ei yritä tarkoituksella luoda peittelyn kulttuuria alalla ja että sen pitää tarkistaa, onko nykyisellään kerrotut asiat riittäviä sekä palautteen pohjalta, että sen suhteen mitä kilpailijat kertovat omista prosessoreistaan. Yhtiö lupaa, että se tulee lähiaikoina lisäämään tiedon sekä Zen 4- että Zen 4c -ydinten käytöstä suoraan tuotesivuille, jonka lisäksi sinne tulee ilmestymään myös Zen 4c -ydinten kellotaajuudet. Tarkkaa aikataulua muutoksille ei kuitenkaan kerrottu.

Lähde: Tom's Hardware

Linkki alkuperäiseen juttuun

 

[ratkakapu]

Ymmärrän miksi noita ei olla eroteltu, koska noiden c-ydinten suorituskyky on kuitenkin identtinen tavallisen zen 4 ytimen kanssa samoilla kelloilla. Ne vaan eivät kellotu yhtä hyvin, vaan raja tulee vastaan jossain 4Ghz tienoolla.

Jos nuo erottelee niin tulee P- ja E-core fibat joka siis ei pidä juuri lainkaan paikkansa

 

[Joku_242]

Ymmärrän miksi noita ei olla eroteltu, koska noiden c-ydinten suorituskyky on kuitenkin identtinen tavallisen zen 4 ytimen kanssa samoilla kelloilla. Ne vaan eivät kellotu yhtä hyvin, vaan raja tulee vastaan jossain 4Ghz tienoolla.

Jos nuo erottelee niin tulee P- ja E-core fibat joka siis ei pidä juuri lainkaan paikkansa

Tyhmä kysymys, mitä kaikkia eroja Intelin E-coreilla on P-coreihin verrattuna?

 

[ratkakapu]

Tyhmä kysymys, mitä kaikkia eroja Intelin E-coreilla on P-coreihin verrattuna?

Ne on täysin eri arkkitehtuuria, eli ne suoriutuvat samoista tehtävistä eri tavalla ja niillä on jopa täysin eri ominaisuudet, p-coret tukisivat AVX 512 käskyjä jos ne sallittaisiin käyttöön ja niillä on hyperthread ominaisuus. E-coret ovat energia- ja pinta-alatehokkaita mutta yksittäisen ytimen suorituskyky on keskimäärin merkittävästi huonompi kuin P-corella samoilla kelloilla, jonka lisäksi P-coret kellottuvat paljon korkeammalle

 

[Joku_242]

Ne on täysin eri arkkitehtuuria, eli ne suoriutuvat samoista tehtävistä eri tavalla ja niillä on jopa täysin eri ominaisuudet, p-coret tukisivat AVX 512 käskyjä jos ne sallittaisiin käyttöön ja niillä on hyperthread ominaisuus. E-coret ovat energia- ja pinta-alatehokkaita mutta yksittäisen ytimen suorituskyky on keskimäärin merkittävästi huonompi kuin P-corella samoilla kelloilla, jonka lisäksi P-coret kellottuvat paljon korkeammalle

Sinänsä kuulostaa, että Intelin ratkaisu on tehokkaampi (suhteessa energiaan ja pinta-alaan), mutta kalliimpi toteuttaa kun joudutaan suunnittelemaan erillinen arkkitehtuuri.

Periaatteessahan asiat mitkä pystyy käyttämään yli kahdeksaa ydintä ei kai juurikaan välitä yksittäisen threadin suorituskyvystä...

 

[ratkakapu]

Sinänsä kuulostaa, että Intelin ratkaisu on tehokkaampi (suhteessa energiaan ja pinta-alaan), mutta kalliimpi toteuttaa kun joudutaan suunnittelemaan erillinen arkkitehtuuri.

Periaatteessahan asiat mitkä pystyy käyttämään yli kahdeksaa ydintä ei kai juurikaan välitä yksittäisen threadin suorituskyvystä...

AMD:n ratkaisu on kuitenkin tällä hetkellä käytännössä parempi, mutta tähän vaikuttaa myös fyysinen toteutus. AMD:n chiplet-kokonaisuus skaalautuu tällä hetkellä erinomaisesti teholäppäreistä supertietokoneisiin asti.

Joissain softissa on syystä tai toisesta esim 32 säikeen rajoitus. Yksi syy on se, että softa on ajalta jolloin tuo rajoitus tuli windowsista. Eli kaikki yli 16 säikeen ei kuitenkaan ole "loputtomasti säikeistyvä". Jonka lisäksi kun ajetaan sekaisin hyvin säikeistyvää ja huonosti säikeistyvää koodia niin Intelin ratkaisussa schedulointi tärkeää, AMD:n ratkaisussa ei välttämättä jätetä yhtään suorituskykyä pöydälle vaikka vähemmän säikeistyvä koodi osuu noille c-ytimille

 

[Joku_242]

AMD:n ratkaisu on kuitenkin tällä hetkellä käytännössä parempi, mutta tähän vaikuttaa myös fyysinen toteutus. AMD:n chiplet-kokonaisuus skaalautuu tällä hetkellä erinomaisesti teholäppäreistä supertietokoneisiin asti.

Joissain softissa on syystä tai toisesta esim 32 säikeen rajoitus. Yksi syy on se, että softa on ajalta jolloin tuo rajoitus tuli windowsista. Eli kaikki yli 16 säikeen ei kuitenkaan ole "loputtomasti säikeistyvä". Jonka lisäksi kun ajetaan sekaisin hyvin säikeistyvää ja huonosti säikeistyvää koodia niin Intelin ratkaisussa schedulointi tärkeää, AMD:n ratkaisussa ei välttämättä jätetä yhtään suorituskykyä pöydälle vaikka vähemmän säikeistyvä koodi osuu noille c-ytimille

No samalla tavalla AMD:n toteutus hyötyy tuon huomioon ottavasta skeduloinnista, ero vaan on pienempi. Matalampi kellotaajuus aiheuttaa käytännössä saman asian eli matalamman suorituskyvyn per threadi.

Lisäksi Intelilläkään ei näytä olevan yli 32 säikeen kuluttajaprossua...

 

[ratkakapu]

No samalla tavalla AMD:n toteutus hyötyy tuon huomioon ottavasta skeduloinnista, ero vaan on pienempi. Matalampi kellotaajuus aiheuttaa käytännössä saman asian eli matalamman suorituskyvyn per threadi.

Lisäksi Intelilläkään ei näytä olevan yli 32 säikeen kuluttajaprossua...

Sikäli kun molemman tyyppisiä koodeja ajetaan yhtä aikaa, niin myös ne nopeammat ytimet ovat siellä samalla 4Ghz kellontaajuudella. Toki jos virtabudjettia on jäljellä niin kovassakin rasituksessa voisi ne paremmat ytimet boostata 20% ehkä korkeammalle. Intelin tapauksessa se ero on massiivinen ja välittömästi huomattava jos joku raskas säie tippuu e-ytimille.

Näiden e-ytimien markkina pitäisi nimenomaan olla hyvin säikeistyvät kuormat, mutta palvelin/workstation puolelle Intel tarjoaa nimeomaan noita pelkkiä P-ytimiä sisältäviä prosessoreja kärkenä, joka on jokseenkin kummallista. Toki siellä on pelkkä e-ytimillisiäkin tuotteita tulossa.

 

[Joku_242]

Sikäli kun molemman tyyppisiä koodeja ajetaan yhtä aikaa, niin myös ne nopeammat ytimet ovat siellä samalla 4Ghz kellontaajuudella.

Mitäs, olen luullut että prossut on jo pitkään osannut pyörittää ytimiä eri nopeuksilla, vai olenko ymmärtänyt väärin?

 

[zepi]

Mitäs, olen luullut että prossut on jo pitkään osannut pyörittää ytimiä eri nopeuksilla, vai olenko ymmärtänyt väärin?

Kyllä ne osaakin, mutta säikeistyvän kuorman tapauksessa koko prossu on tdp-rajoitteinen ja kaikki ytimet rajoittuvat karkeasti samalle kellotaajuudelle.

 

[ratkakapu]

Mitäs, olen luullut että prossut on jo pitkään osannut pyörittää ytimiä eri nopeuksilla, vai olenko ymmärtänyt väärin?

Nämä tilanteet missä c-ytimiä tähän mennessä on käytetty ja julkistettu käytettävän (mobiililaitteet, serverit), ovat yleensä raskaassa käytössä niin lämpötila tai virtarajoitteisia, että kaikkien ytimien paahtaessa täysillä ei ole enää lämpö/virtabudjettia boostailla yksittäistä ydintä muiden yläpuolelle. Sitten jos ei olla raskaan käytön tilanteessa, niin kaikki kuorma voidaan defaultaa normiytimelle, joka boostaa sydämensä kyllyydestä

Työpöydällä olisi sitten mahdollista olla esim 24 ytimien prosessori, jossa 8 normia ja 16c ydintä ja tämmöisessä tilanteessa voisi olla mahdollista potkia tuota 8 ytimen chippiä paljon korkeammalle kellolle kuin tuota 16c ytimen chippiä myös kovassa rasituksessa. Mutta tässäkin huonosti scheduloituna ero olisi tyyliin 4Ghz vs 6Ghz yhden ytimen kuormassa (50% suorituskykyä lisää täydellisesti skaalautuvassa tilanteessa), joka on merkittävästi pienempi ero kuin Intelillä

 

[Joku_242]

Niin joo, tuo on toki totta.

Tietty tässä on se, että ilmeisesti AMD:n c-ytimet on vain noin kolmanneksen pienempiä kuin normit, kun taas Intelillä neljä E-ydintä menee yhden P-ytimen tilaan. Tällöin AMD:llä yhdelle chipletille menisi vain 12 c-ydintä (oletetaan että c-ytimet olisi omalla chipletillään), kun periaatteessa Intelin ratkaisulla saisi samaan tilaan 32 ydintä.

 

[Kaotik]

https://www.amd.com/en/product/14086

Ryzen 8500G on saanut päivitetyt speksisivut, muilla malleilla ei vielä ole (ainakaan kaikilla)

Max. Boost Clock - Up to 5.0GHz
Max Zen4c Clock - Up to 3.7GHz