Akkukäyttöisen ruohonleikkurin rakentaminen vanhaan polttomoottorirunkoon

[jultsu]

Onko kukaan toteuttanut vastaavaa projektia?

Haaveilin niinkin helposta projektista että polttomoottori mäelle, uusi moottori (jostain ryobista tms) tilalle, nykyisen laiteekosysteemin akuille joku kotelo runkoon kiinni 3d-tulostetuilla palikoilla ja siitä johdot jonkun pääkytkin/relehässäkän kautta suoraan moottorille. Vai vaativatko nuo Ryobien, Boschien yms. moottorit jotain ohjauskortteja / muuta elektroniikkaa vielä toimiakseen? Vai saako markkinoilta jotain parempaakin samaan hintaan (lue: muutamilla kympeillä) ?

Toimiiko siis esim. tällainen moottori suoraan jos tuolle täräyttää 18v li-ion akulta sähköä? Liittiiminä näkyy olevan kaksi latta-abikoa, ei kai tuo mitään kovin ihmeellistä sähköä kai kaipaa sisäänsä?

 

[Toinen nimimerkki]

Jos moottorista tulee kolme johtoa, se todennäköisesti on kestomagneettitahtimoottori ja sellainen vaati oman kolmivaiheisen driverin. Jos taas moottorista tulee kaksi johtoa, ohjain on moottorin sisällä tai sitten se on normaali tasavirtamoottori ja toimii kytkemällä johdot akkuun, kuten kuvan moottori.

Moottorin valinnassa kannattaa katsoa, että tehot ja kierrosnopeudet vastaa alkuperäisen suuntaista. Esim perinteinen 3.5hp leikkurin moottori taisi olla jotain 3600rpm.

 

[jultsu]

Kiitos vastauksesta. Paljonkohan "järkevät" harjattomat vastaavat 20V/40V DC käyttiksellä kulkevat moottorit maksaisivat uutena? En tahdo löytää tuollaisia valmiina mistään kauppapaikoista joissa olisi tarpeeksi iso/syvä akseli sekä kierteet sen päässä, ja joka ei tarvisi ollenkaan ohjauselektroniikkaa

 

[Pate123]

Jos on kavereita konepajalla esim. ammattikoulu, niin nopeasti kuvan moottoriin sorvaa teräksestä akseliadapterin, että saa leikkuuterän kiinni. Lisäksi asennuslevy pellistä moottorin ja rungon väliin. 3D tulostus kannattaa unohtaa ruohonleikkurissa, tärinä ja UV:n kesto ei lupaa pitkää elinikää.

Yleinen akselikoko on 22,2x62 tai 25x80 mm ja 3/8 UNF24 kierteellä polttomoottoreissa. Se vaan, että jos tuo sähkömoottorin akselin halkaisija on luokkaa 10 mm, niin se on kierossa ensimmäisestä kiviosumasta.

 

[jultsu]

Tuo kuvan moottori on kuulemma kotoisin juuri Ryobin akkuvehkeestä, RLM18X33H50. Sovite rungon ja moottorin välille jostain metallilatikasta, akuille ajattelin tuota 3d-tulostettua runkoa mutta katsotaan mitä muita vaihtoehtoja tuollekin löytyisi.

En tiedä miten hyvin tuollainen pikkuryobi jaksaa jauhaa paksua puskaa yhdellä akulla, mutta jos tuohon kytkisi rinnan kahdet Milwaukeen 8Ah akut joissa 21700 pökäleet sisuksissa niin luulisi virtaa piisaavan raskaammallakin kuormituksella?

Jonkunlainen ylivirta / pysähtymissuojakin kai olisi mukava olla, jos terä sattuisi jäämään totaalisen pysähdyksiin kiveen/kantoon kopsahtaessa?

 

[Satelite]

Akselin tukilaakeroisin moottorin ja terän väliltä. Yksikin rajumpi osuma maahan tai kiveen niin jopa bensakoneista on mennyt kampiakseleita noiden vuoksi. Jos epätasaista maastoa leikkaa niin laittaisin moottorille jonkinlaisen ylikuormasuojauksen joka pistää pelin poikki jos terä osuu esim. Kumpareeseen.

 

[ississ]

Onko kukaan toteuttanut vastaavaa projektia?

Haaveilin niinkin helposta projektista että polttomoottori mäelle, uusi moottori (jostain ryobista tms) tilalle, nykyisen laiteekosysteemin akuille joku kotelo runkoon kiinni 3d-tulostetuilla palikoilla ja siitä johdot jonkun pääkytkin/relehässäkän kautta suoraan moottorille. Vai vaativatko nuo Ryobien, Boschien yms. moottorit jotain ohjauskortteja / muuta elektroniikkaa vielä toimiakseen? Vai saako markkinoilta jotain parempaakin samaan hintaan (lue: muutamilla kympeillä) ?

Toimiiko siis esim. tällainen moottori suoraan jos tuolle täräyttää 18v li-ion akulta sähköä? Liittiiminä näkyy olevan kaksi latta-abikoa, ei kai tuo mitään kovin ihmeellistä sähköä kai kaipaa sisäänsä?

2 johtoa ja kuvassa reiästä näkyy hiilen pää => pitäisi toimia suoraan kytkemällä akkuun.
Samaan viittaa myös merkintä DC20V.

Normaali dc- moottori ei vaadi lisäelektroniikkaa mutta riittävän suurilla moottoreilla voidaan käyttää startissa virran rajoitusta, muuten liikkeelle lähtö voi ottaa kovan piikin.
Niiden kanssa voi myös yleensä käyttää pwm- nopeudensäädintä käynnistykseen tai kierrosten rajoitukseen.

Tuo kuvan moottori on kuulemma kotoisin juuri Ryobin akkuvehkeestä, RLM18X33H50. Sovite rungon ja moottorin välille jostain metallilatikasta, akuille ajattelin tuota 3d-tulostettua runkoa mutta katsotaan mitä muita vaihtoehtoja tuollekin löytyisi.

En tiedä miten hyvin tuollainen pikkuryobi jaksaa jauhaa paksua puskaa yhdellä akulla, mutta jos tuohon kytkisi rinnan kahdet Milwaukeen 8Ah akut joissa 21700 pökäleet sisuksissa niin luulisi virtaa piisaavan raskaammallakin kuormituksella?

Jonkunlainen ylivirta / pysähtymissuojakin kai olisi mukava olla, jos terä sattuisi jäämään totaalisen pysähdyksiin kiveen/kantoon kopsahtaessa?

Akuista riippuen riittää tai ei, sitä varten pitäisi oikeastaan tietää mikä on moottorin ottama maksimi. Ilmeisesti ei ihan hirveitä kun alkuperäinen on yhdellä 5Ah akulla (kuinkahan monen C:n akkuja ryobi mahtaa käyttää ?).

Ylivirta/kierrokset/rajoitin on tietysti mahdollista ainakin tehdä melko helposti, sitä en tiedä saako valmiina.
Mutta kannattaa joku suoja olla, moottori pysähdyksissä voi viedä aika paljonkin tehoja.

 

[tavallinen viikari]

Olen seurannut akkuruohonleikkureita kun on tarkoitus semmoinen hankkia polttomoottorileikkurin tilalle. Ongelma näyttää jatkuvasti olevat että normaalin leikkuuleveyden akkuleikkureita ei akkukäyttöisenä oikein ole. Syynä on tehon säästö. Kapeampi leikkuri tarvitsee vähemmän tehoa.

Kannattaa oikeasti selvittää sen käytettävän moottorin teho ja peilata sitä alkuperäisen polttomoottorin tehoon. Pienempitehoista konetta ei täysleveään runkoon kannata alkaa rakentamaan. Se ei jaksa pyöriä muuta kuin semmoisissa paikoissa jossa ei ole ruohoa.

Sitten kun on varmistettu tehon riittävyys niin kannattaa kiinnittää akuston vaatimuksiin. Nuo nykyiset minileikkurit toimivat matalalla teholla ja niissä käytetään ns. porakoneen akkuja. Niillä akuilla leikkuuaika täysikokoisessa leikkurissa jää lyhyeksi kun riittävän tehokas moottori on käytössä.

Onnea projektiin!

 

[Pate123]

Joo, noi akkuleikkurit on 30 cm, kun bensakoneet on 50cm leveitä, niin onhan siinä tehoero.
Netin syövereistä katsoin, että litra bensaa vastaa noin 8,9 kWh, niin 18V/5Ah akkuja saa olla liki 100 kpl. Jos vähentää polttomoottorin hyötysuhteen (25%), niin siltikin akkuja saa olla 25 kpl, olettaen että sähkömoottorin hyötysuhde on 100%.

 

[jultsu]

Eikös tuollainen 25% lukema polttomoottorille tarkoita jo nykyaikaista suoraruiskuvehjettä, nämä vanhat kaasaripaskat (jollaiseen runkoon tämä on tulossa) pyörivät varmaan jossain kympillä alkavissa lukemissa?

 

[Pate123]

Laskin arvon Honda GCV200 moottorin datalehdestä (2,8 kW/3000 rpm ja 1,4 l/h kulutuksella). Ja se on kaasuttimella.
Joku kulunut B&S sivuventtiilikone huonoissa säädöissä voi ollakin heikolla hyötysuhteella. Mutta niitä ei enää valmisteta, kun eivät läpäise päästöjä.

Se DC-moottorin hyötysuhde on myös todellisuudessa alempi, ehkä 80%.

 

[khyllä]

Joku "räikän" tapanen kannattaa laittaa siihen akselin ja terän väliin niin ei riko moottoria. Kun tulee liikaa momenttia räikkä pyörii. Esim samantyyppistä ratkaisua kuin akkuporakoneissa ja muissa vastaavissa vehkeissä. Muovihammasrattaat ei rääkkäämistä välttämättä kauaa kestä, riippuu vähän miten toteutettu.

 

[jultsu]

Hihnavetoakin mietin, tuolla voisi ratketa myös tuo äkillisestä pysähdyksestä johtuva ylikuormitussuojaus jos tuon hihnan jättää sopivalle kireydelle.

 

[Toinen nimimerkki]

Jos puhutaan vaikka 3.5hp briggsistä, niin se on akselilta tuleva mekaaninen teho, eikä bensan energiasisällöstä saatava teho suhteessa käytettyyn aikaan, josta suurin osa menee lämmöksi. 3.5hp on 2570Wattia. Jos taas sähkömoottorin teho ilmoitetaan ottotenhona, noin 3000W moottori olisi teoriassa vastaava.

Onkohan tuo kuvan harjamoottori edes ollut suoravetoinen vai onko siinä ollut joku vaihde perässä alentamaan kierrosnopeuden sopivalle vääntömomentille, jolloin akselikin on vaihteiston perässä paksumpi.

Moottorin ylikuormitussuojaus voi olla yksinkertaisimmillaan sulake ja/tai lämpösuoja.

 

[jultsu]

Tämän räjäytyskuvan perusteella ei siellä kyllä mitään ole välissä, terä suoraan kiinni moottorin akselissa.

 

[asentaja1]

Riippuen siitä vanhan ruohonleikkurin aihiosta mihin tätä rakennat, todennäköisesti ei sitä sähkömoottoria kannata asentaa alkuunkaan suoraan teräakseliin päittäin. Vanhassa saattaa olla hyvinkin toimiva tukilaakeri terällä valmiiksi jonka voi jättää paikalleen ja rakennat siitä hihnavedon moottorille. Tällä voit siirtää moottorin mieleiseesi kohtaan ja saat tilaa mahdollisesti paremmin isommalle akustolle, voit passata välityksillä terän/moottorin kierrosluvun sopivaksi, sen lisäksi saat vielä huomattavasti kestävyyttä lisää, kun ei jokainen kiviosuma tms käy suoraan moottorin päälle, vaikka se moottorin akseli/kiinnitys sitten olisikin jotain hieman heppoisempaa tekoa. Tuo kuvan moottori kyllä näyttää speksejä tietämättä aika pienelle pyörittämään täysikokoista ruohonleikkuria kunnolla tehokkaasti.

 

[TommiZeliard]

Joo, noi akkuleikkurit on 30 cm, kun bensakoneet on 50cm leveitä, niin onhan siinä tehoero.
Netin syövereistä katsoin, että litra bensaa vastaa noin 8,9 kWh, niin 18V/5Ah akkuja saa olla liki 100 kpl. Jos vähentää polttomoottorin hyötysuhteen (25%), niin siltikin akkuja saa olla 25 kpl, olettaen että sähkömoottorin hyötysuhde on 100%.

Juu ei ole 30 cm. Meillä on edullisemman pään Ryobi (18 V, 2 * 18 V/4 Ah), jonka leikkuuleveys on 40 cm. Kalliimmissa 36 V Ryobeissa oli 46 cm tai jopa 51 cm parissa mallissa (ajettavissa akkuvehkeissä sitten peräti 106 cm?).

Akkuja ei tarvita 25-100 kpl. Ei kannata verrata pelkkää energiasisältöä. Akkuvehkeen hyötysuhde olisi muutenkin moninkertainen, mutta lisäksi se osaa säästää energiaa ajon aikana.

Jos leikkaan auringonpolttamaa/lyhyttä kuivaa/kierrän pensaita hitaasti ja tarkasti/siirryn paikasta toiseen, niin teränopeus pienenee automaattisesti. Sitten kun työnnän reilua vauhtia kosteaan vaaksanmittaiseen, niin kierrokset ja teho nousevat itsestään. Noin 9 000 m2 tontilla nurmea on kolmessa eri paikassa yhteensä noin 500 m2. Vaikka olisi päässyt pitkäksi, niin sen ajaa helposti 2 * 18 V/4 Ah -akuilla. Paketissa taidettiin luvata 800 m2.

Akkukotelossa voi käyttää yhtä tai kahta akkua, kunhan ykköspaikassa on joku akku. Käytän yleensä vain yhtä akkua, jos en aio ajaa kaikkia nurmialueita. Näin joku voi sillä toisella akulla samaan aikaan lehtipuhaltaa ritilät, portaat, käytävät, peräkärryn, kuomukärryn, kasvihuoneen ja ajotiet puhtaaksi.

 

[tavallinen viikari]

Laita linkki niin katsotaan että minkälainen masiina on kyseessä.

Itselläni on 770 m^2 tontti josta talo peittää 150 m^2 ja vähän asfalttia lisäksi. Keltainen B&S vetävillä etupyörillä imaisee siinä yhdellä leikkuukerralla tankin tyhjäksi. Tankin koko lienee 0,5-1,0 litraa, joku amerikan mitta voi olla siinä välissä, mutta kuitenkin tuon energiamäärän korvaamiseksi pitäisi olla laskennallisesti noin 18 akkua yhtä leikkuuta varten jos ei halua niiden minileikkureiden kanssa kikkailla.

Sähköleikkuri kyllä kiinnostaisi kun löytyisi omaan käyttötarpeeseen soveltuva laite.

 

[TommiZeliard]

Laita linkki niin katsotaan että minkälainen masiina on kyseessä.

Itselläni on 770 m^2 tontti josta talo peittää 150 m^2 ja vähän asfalttia lisäksi. Keltainen B&S vetävillä etupyörillä imaisee siinä yhdellä leikkuukerralla tankin tyhjäksi. Tankin koko lienee 0,5-1,0 litraa, joku amerikan mitta voi olla siinä välissä, mutta kuitenkin tuon energiamäärän korvaamiseksi pitäisi olla laskennallisesti noin 18 akkua yhtä leikkuuta varten jos ei halua niiden minileikkureiden kanssa kikkailla.

Sähköleikkuri kyllä kiinnostaisi kun löytyisi omaan käyttötarpeeseen soveltuva laite.

En muista tarkkaa mallia. Varmasti ainakin Ryobi One+ 18 V ja 2 * 4(tai 5) Ah sekä leikkuuleveys 40 cm. Noin pienelle tontille riittää helposti.

Tässä olisi aivan ylimitoitettu 51 cm, 36 V 6 Ah (mahtunee myös 9 Ah):

K-Rauta

www.k-rauta.fi

Edit. Tämä näyttää tutuimmalta, mutta en mene vannomaan tuon olevan sama laite:

Akkuruohonleikkuri Ryobi RY18LMX40A-240 18V One+ 2x4,0Ah

Hiiliharjaton akkuruohonleikkuri 2 x 4,0 Ah:n akuilla. Leikkuuleveys 40 cm. Keskitetty korkeudensäätö. Kerääjä 50 l ja bioleikkaus. Tuote sisältää akut, laturin (2,0 Ah/h) ja BIO-leikkuutulpan. Osa laajaa ONE+ -sarjaa.

www.k-rauta.fi

 

[teppo mörkö]

Laita linkki niin katsotaan että minkälainen masiina on kyseessä.

Itselläni on 770 m^2 tontti josta talo peittää 150 m^2 ja vähän asfalttia lisäksi. Keltainen B&S vetävillä etupyörillä imaisee siinä yhdellä leikkuukerralla tankin tyhjäksi. Tankin koko lienee 0,5-1,0 litraa, joku amerikan mitta voi olla siinä välissä, mutta kuitenkin tuon energiamäärän korvaamiseksi pitäisi olla laskennallisesti noin 18 akkua yhtä leikkuuta varten jos ei halua niiden minileikkureiden kanssa kikkailla.

kertoo siitä että energiasta suurin osa menee hukkaan

 

[TommiZeliard]

kertoo siitä että energiasta suurin osa menee hukkaan

Juuri näin. Meilläkin B&S horaisi litran tankkinsa aina sen verran tyhjäksi, että joka kerta piti tankata, jottei joudu kesken homman tankkailemaan. Kuluneen bensan energiasisältö luokkaa 5 kWh vs. Ryobin akun 0,144 kWh, mistä jää ylimääräistä trimmerillekin. Ero on siis paljon suurempi kuin pelkkien kuormitettujen moottorien hyötysuhteiden ero.

1. Polttiksen käynnistys ja ensimmäinen 5 min. ennen käyntilämpöä tekevät hallaa hyötysuhteelle.

2. Kuormitettujenkin hyötysuhteissa olisi jo moninkertainen ero bensan ja sähkön välillä.

3. Harvalla tontilla saa keskimääräistä kuormitusta korkeaksi, kun ei viitsi päästää viidakoksi tai on auringonpolttamaa, marjapuskaa, ritilää, käännöksiä, rinteitä jne. Bensan hyötysuhde kärsii todella paljon alhaisesta kuormituksesta.

4. Ryobin akkuvehje osaa säädellä fiksusti tehoaan ja nopeuttaan automaattisesti. Tämä ei välttämättä paranna pelkän moottorin hyötysuhdetta, mutta takuuvarmasti kokonaisuuden hyötysuhdetta, eli menee vähemmän wattitunteja kaikkien ruohonkorsien leikkaamiseen.

5. Bensaleikkurin noin kolmasosan suurempi leikkuuleveys kasvattaa "terätuulettimen" ilmavirran poikkipinta-alaa toiseen potenssiin. Ilmanvastustyö kasvaa karkeasti 80 %, vaikka työ etenee vain 33 % nopeammin.

6. Lyhyemmästä terästä voi tehdä kevyemmän + virtaviivaisemman sen ollessa silti yhtä jäykkä kuin bensan pidempi terä. Tämä vähentää pyörimishäviöitä ja vitoskohdan ilmanvastustyön ero onkin vielä enemmän kuin 80 %.

= Tosi iso ero hyötysuhteessa.


Ei tuota bensavehjettä Erkkikään työnnä (ei ole itsevetävä eikä kevyt) niin juoksuvauhtia, että hyötysuhdetta saisi edes masiinan maksimiin, poislukien joku yksittäinen pöheikkö. Kone louskuttaa ja horii aivan pintakaasulla kuivaa kymmensenttistä. Hyötytekemisen puutteessa koneen ilmavirta nakkelee männynkäpyjä ympäriinsä, helvetillinen äänenpaine nitkuttaa poloisia tärykalvoja irti kiinnikkeistään ja lähes punahehkuinen pakoputki väijyy pahaa-aavistamattoman nykyteinin paljaan pohkeen polttomerkkausta.

Hiki virtaa, kun yrittää rinnetontilla tehdä bensalla ripeästi ja kiertää sen miljoona marjapuskaa sun muuta. Osa paikoista pitää itse seistä alhaalla tasangolla ja lykkiä koneella rinnettä ylös edestakaisin. Akkuvehje heiluu tuossa niin paljon nopeammin ja kevyemmin, että massaeroa on oltava lähemmäs 10 kg.


@tavallinen viikari

 

[tavallinen viikari]

Nykyään on hyvä kun ei tarvi arvailla. Youtubesta löytyy samankaltainen konversaation kuin aloittajallakin.

 

[Pate123]

1. Polttiksen käynnistys ja ensimmäinen 5 min. ennen käyntilämpöä tekevät hallaa hyötysuhteelle...

@tavallinen viikari

1. Polttis vaan suoraan ajoon, ehjää konetta ei tarvitse kesällä tyhjäkäyttää. Ainoa mikä tarvitsi lämmitystä oli 2T ruohonleikkuri.

2. Hyötysuhdehan paranee polttomoottorilla kuormitettuna, joten ero pienenee?

3. Kyllä saa. Tarvitaan vain kosteaa ruohoa ja sammalta, niin polttis alkaa yskiä. Aina ei voi leikata sillä optimaalisella säällä.

5. Sillä "terätuulettimella" bioleikataan ruoho, mutta jos ominaisuutta ei tarvitse, voi asentaa suorankin terän. Ilmanvastus alenee ja työ etenee nopeammin raskaalla kelillä.

Johan on synkät kokemukset polttomoottorista viimeisissä lauseissa. Oikein punahehkuinen pakoputki - en ole hämärässäkään nähnyt minkään osan hehkuvan polttiksessa. Tuossa esimerkin Hondassa on muuten muovinen pakoputken suoja, jota voi koskettaa kädellä. Yhtä lailla sähkökoneissakin on kuulosuojaintarroja ja kivet/kävyt saa liikkuvasta terästä vauhtia.
Et kai nyt vertaa robottileikkuria työnnettäviin.

 

[jultsu]

Otetaas tätä ylös.

En sitten saanut lupaa hajottaa toimivaa polttisleikkuria, joten ostin käytettynä Boschin 36v hiiliharjattoman (muovirunkoisen) pelin. Akkua tai laturia ei tietenkään tullut mukana, mutta idea oli käyttää Lidlin 20v 8Ah akkuja 2+2 sarja/rinnankytkentänä, niin saa koko nurtsin leikattua yhdellä kertaa. Jokseenkin tähän malliin näyttäis mahtuvan mukavasti:

Leikkuri lähtee käyntiin sekunniksi pelkällä akkujännitteellä, sitten sammuu eikä käynnisty enää ennenkuin akunjohdot irroittaa. Olettaisin että akun lämpötilatieto puuttuu moottorinohjaimelta, siksi iskee suojat päälle. Mistään en kuitenkaan tahdo löytää tietoa siitä mikä vastusarvo tuollaisella Boschin 36v akulla pitäisi olla tuon keskipinnin ja maakarvan välillä Osaisiko joku kaivaa sen tiedon jostain muualta?

Alkup. akkujen valmistajan varaosanumeroita:

2607336913 / 1607A3502V
2607336915 / 2607337047

 

[jultsu]

Eipä tähän mistään löytynyt mitään infoa netistä, niin ostin tuollaisen Boschin akun käytettynä. Keskipinni paljastuikin kahdeksi erilliseksi pinniksi, menevät eri pisteeseen piirilevyllä. Lisäksi näytti siltä että tämä(kin) helvetin laite ja akku keskustelevat jonkun väyläprotokollan kanssa keskenään, ei suostunut leikkuri jäämään käyntiin edes vaikka tuon BMS:n kytki kiinni leikkurin akun liittimeen ja tarjosi toiselta akulta käyttöjännitettä. Käytännössä siis tässä olisi naimisissa vähintään yhden Boschin akun kanssa, joka pitäisi pitää ladattuna ja toimintakuntoisena kaiken aikaa.

Laitoin vehkeen palautukseen ja Lidlistä 40v leikkuri tilalle, siinä riittää vastusarvon anto ja leikkuri käy iloisesti.