Ajotavat ja liikennesäännöt

[karniemi]

Mitenkäs tulkitsisitte jalankulkijan paikasta annettuja määräyksiä? Tieliikennelaki sanoo, että voi käyttää jalkakäytävää tai piennarta. Nimenomaan "tai"-sana käytössä. Jos/kun jalkakäytävällä kuitenkin on jalkakäytävän merkki, niin sen tyyppihän on määräävä. Ja käsittääkseni määräävät merkit ovat voimakkaampi kuin perusliikennesäännöt. Eli saako jalankulkija kulkea toisella puolella ajorataa olevalla pientareella, vai onko velvoitettu aina käyttämään jalkakäytävää?

( Kysymys liittyy postilaatikkojen ryhmittelyyn kadulla, jossa kulkee linja-autoja. Kadun toisella puolella on jalkakäytävä, ja toisella puolella piennar. Posti määräsi ryhmittelemään pientareen puolella katua olevien talojen laatikot. Posti ei voi määrätä laatikon sijaintia taajama-alueella siten, että postinsaaja joutuu ylittämään matkalla kadun, jossa on linja-autoliikennettä -eli ei voi siis määrätä laatikkoja toiselle puolelle katua. Jos jalankulkija ei saa liikkua pientareella tällaisessa paikassa, niin Posti ei käsittääkseni voi määrätä laatikkojen ryhmäyttämistä myöskään pientareen puolelle katua - koska tällöin ainut lainmukainen reitti kulkisi kadun yli. Itseä ei tavallaan kosketa kauheasti, kun parin naapurin laatikot määrättiin siirrettäksi mun postilaatikon seuraksi. Jos toi piennar olisi ympäri vuoden turvallinen liikkua, ja vieläpä lain mukaan sallittua, niin tuskinpa naapureitakaan toi ryhmittely niin paljoa korpeaisi. )

 

[Tellervo]

Mitenkäs tulkitsisitte jalankulkijan paikasta annettuja määräyksiä? Tieliikennelaki sanoo, että voi käyttää jalkakäytävää tai piennarta. Nimenomaan "tai"-sana käytössä. Jos/kun jalkakäytävällä kuitenkin on jalkakäytävän merkki, niin sen tyyppihän on määräävä. Ja käsittääkseni määräävät merkit ovat voimakkaampi kuin perusliikennesäännöt. Eli saako jalankulkija kulkea toisella puolella ajorataa olevalla pientareella, vai onko velvoitettu aina käyttämään jalkakäytävää?

( Kysymys liittyy postilaatikkojen ryhmittelyyn kadulla, jossa kulkee linja-autoja. Kadun toisella puolella on jalkakäytävä, ja toisella puolella piennar. Posti määräsi ryhmittelemään pientareen puolella katua olevien talojen laatikot. Posti ei voi määrätä laatikon sijaintia taajama-alueella siten, että postinsaaja joutuu ylittämään matkalla kadun, jossa on linja-autoliikennettä -eli ei voi siis määrätä laatikkoja toiselle puolelle katua. Jos jalankulkija ei saa liikkua pientareella tällaisessa paikassa, niin Posti ei käsittääkseni voi määrätä laatikkojen ryhmäyttämistä myöskään pientareen puolelle katua - koska tällöin ainut lainmukainen reitti kulkisi kadun yli. Itseä ei tavallaan kosketa kauheasti, kun parin naapurin laatikot määrättiin siirrettäksi mun postilaatikon seuraksi. Jos toi piennar olisi ympäri vuoden turvallinen liikkua, ja vieläpä lain mukaan sallittua, niin tuskinpa naapureitakaan toi ryhmittely niin paljoa korpeaisi. )

Mikä tämä sääntö oikein on? Riittääkö, että kaukoliikenteen bussi menee kerran viikossa ohi?

 

[karniemi]

Mikä tämä sääntö oikein on? Riittääkö, että kaukoliikenteen bussi menee kerran viikossa ohi?

Tuolla lisätietoja: Postilaatikon sijoittaminen | Traficom

...mutta ei jatketa tuota postilaatikkokeskustelua enempää tässä ketjussa, kun menee off-topic.

Tuo liikennesääntöjen tulkinta kiinnostaa nyt lähinnä.

 

[Kautium]

Mitenkäs tulkitsisitte jalankulkijan paikasta annettuja määräyksiä? Tieliikennelaki sanoo, että voi käyttää jalkakäytävää tai piennarta. Nimenomaan "tai"-sana käytössä. Jos/kun jalkakäytävällä kuitenkin on jalkakäytävän merkki, niin sen tyyppihän on määräävä. Ja käsittääkseni määräävät merkit ovat voimakkaampi kuin perusliikennesäännöt. Eli saako jalankulkija kulkea toisella puolella ajorataa olevalla pientareella, vai onko velvoitettu aina käyttämään jalkakäytävää?

Minä tulkitsen tuon niin, että ilman erillistä kieltomerkkiä, ei mikään estä käyttämästä piennarta vaikka vieressä olisi jalkakäytävä. Piennar on kuitenkin se osa ajoradasta, joka on varattu kevyen liikenteen käyttöön.

Kumottu säädös Tieliikennelaki 267/1981 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.

www.finlex.fi

40 §
Jalankulkijan paikka tiellä

Jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta. Hän ei kuitenkaan saa jalkakäytävällä taluttaa polkupyörää tai mopoa, kuljettaa potkukelkkaa, jalankulkua avustavaa tai korvaavaa liikkumisvälinettä taikka kevyttä sähköajoneuvoa, hiihtää, luistella eikä kantaa kookasta taakkaa, jos siitä voi aiheutua huomattavaa haittaa muille jalankulkijoille. (30.12.2015/1610)

Missä jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai milloin sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätietä tai ajoradan reunaa.

Pyörätiellä jalankulkijan on yleensä käytettävä sen reunaa. (7.5.1997/414)

Ajoradalla jalankulkijan on ensisijaisesti käytettävä sen vasenta reunaa, jollei oikean reunan käyttäminen ole kulkureitin tai muiden syiden vuoksi turvallisempaa. Polkupyörää tai mopoa taluttava saa kuitenkin käyttää ajoradan oikeaa reunaa.

Tämän sanottuakin, tilannetta sotkee jalkakäytävä-merkissä oleva velvoite käyttää sitä.

Tieliikennelaki 729/2018 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.

www.finlex.fi

D4

Merkillä osoitetaan jalkakäytävä, jota jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan.

Eli eipä tästä nyt suoranaisesti apua ollut.

 

[karniemi]

Eli eipä tästä nyt suoranaisesti apua ollut.

No olipas . En huomannut lukea noin pitkälle tuota uutta tieliikennelakia. Siellähän on tosiaan sanallisestikin hyvin yksiselitteisesti kerrottu noiden merkkien velvoittavan. Mikä ei nyt sinänsä ole yllätys, koska sinitaustainen pyöreä merkki on ns. määräävä tyypiltään.

Kun vielä pykälässä kahdeksan on sanottu näin, niin tuntuu että kokonaisuus on yksiselitteinen:

Liikenteenohjauslaitteella osoitettua velvollisuutta on noudatettava, vaikka se edellyttäisi poikkeamista liikennesäännöstä.

liikenteenohjauslaite = liikennevalo, liikennemerkki tai tiemerkintä

 

[Antti Alien]

Jalkakäytävä-merkki velvoittaa käyttämään jalkakäytävää vain asianomaiseen suuntaan. Jos siis postilaatikot ovat oikealla päin ja jalkakäytävä on vastakkaisella puolella tietä, saa pientaretta käyttää postilaatikoille menemiseen, mutta takaisin päin olisi lain mukaan ylitettävä tie ja kuljettava jalkakäytävää pitkin takaisin.

 

[karniemi]

Jalkakäytävä-merkki velvoittaa käyttämään jalkakäytävää vain asianomaiseen suuntaan. Jos siis postilaatikot ovat oikealla päin ja jalkakäytävä on vastakkaisella puolella tietä, saa pientaretta käyttää postilaatikoille menemiseen, mutta takaisin päin olisi lain mukaan ylitettävä tie ja kuljettava jalkakäytävää pitkin takaisin.

Tietty, mutta useinhan jalkakäytävillä on kyllä merkki molempiin suuntiin, jolloin sen luulisi velvoittavan molempiin suuntiin? Jos merkki olisi vain toiseen suuntaan, niin sitten asia olisi varmaan kuvaamallasi tavalla -en tosin muista nähneeni tällaista tilannetta missään.

 

[jonesky12345]

En ole lainkana varma velvoittaako jalkakäytävä käyttämään sitä laisinkaan, mutta jos velvoittaa niin eiköhän se ole molempiin suuntiin. Fillarille kelvin käyttö on vapaaehtoista nykyään jos ei ole kuökusuuntaan oikealla puolella.

Jalankulkijoilla muutenkin on eniten vapauksia taivuttaa sääntöjä kunhan tekevät sen häiritsemättä esim punaisia päin kävely

 

[Tellervo]

Tietty, mutta useinhan jalkakäytävillä on kyllä merkki molempiin suuntiin, jolloin sen luulisi velvoittavan molempiin suuntiin? Jos merkki olisi vain toiseen suuntaan, niin sitten asia olisi varmaan kuvaamallasi tavalla -en tosin muista nähneeni tällaista tilannetta missään.

Jalkakäytävähän on jalkakäytävä myös ilman jalkakäytävän merkkiä. (vrt. pyörätie)

 

[Jaamäävai]

Tulipahan mieleen kysymys, johon luulen tietäväni vastauksen mutta kysyn silti:
Onko sähköpotkulauta moottoriajoneuvo eli voipiko ajaa jos on moorttoriajoneuvolla ajo kielletty -merkki tien poskessa? Ilmeisesti voi koska noudatetaan polkypyörän liikennesääntöjä.

 

[Intel Core]

Tulipahan mieleen kysymys, johon luulen tietäväni vastauksen mutta kysyn silti:
Onko sähköpotkulauta moottoriajoneuvo eli voipiko ajaa jos on moorttoriajoneuvolla ajo kielletty -merkki tien poskessa? Ilmeisesti voi koska noudatetaan polkypyörän liikennesääntöjä.

Sähköiset liikkumisvälineet | Traficom

www.traficom.fi

 

[Antti Alien]

Tulipahan mieleen kysymys, johon luulen tietäväni vastauksen mutta kysyn silti:
Onko sähköpotkulauta moottoriajoneuvo eli voipiko ajaa jos on moorttoriajoneuvolla ajo kielletty -merkki tien poskessa? Ilmeisesti voi koska noudatetaan polkypyörän liikennesääntöjä.

Ylle ilman kommenttia lainattu sivu ei sisältänyt suoraa vastausta kysymykseen, joten minäpä yritän: TLL 52 § - Kevyen sähköajoneuvon ja moottorilla varustetun polkupyörän ajaminen säätää, että kevyellä sähköajoneuvolla ja moottorilla varustetulla polkupyörällä noudatetaan polkupyörää koskevia liikennesääntöjä ja liikenteenohjauslaitteita. Moottoriajoneuvolla ajo kielletty -merkki ei siis koske niitä, aivan kuten arvelitkin.

 

[mölyä]

Tuossa lienee myös se 25 km/h raja, eli sitä nopeammin kulkemaan kykenevät sähköajoneuvot tai polkupyörät ovat mopoja, ja ne taas moottorikulkuneuvoja, jos en väärin asiaa tulkitse.

Tullut muutama mopoksi muutettu polkupyörä vastaankin, hassua mennä sellaisella autojen seassa. En tiedä oliko tosin kaikkien pykälien mukainen mutta vauhtia oli moottoroituna reippaasti yli 25km/h

 

[pata]

Fillarille kelvin käyttö on vapaaehtoista nykyään jos ei ole kuökusuuntaan oikealla puolella.

Ei ainakaan tuon mukaan ole vaan ajoradalla saa pyöräillä käyttämättä olemassaolevaa pyörätietä vain, jos pyörätie on vasemmalla puolella JA ajotie on turvallisempi käyttää siinä kohtaa.

"ajoradalla saa ajaa myös myös siinä tapauksessa, että pyörätie on vain vasemmalla puolen tietä ja ajoradan oikean reunan käyttö on kulkureitin tai vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa. "

Liikennesäännöt – Polkupyöräwiki

Polkupyörä on ajoneuvo siinä missä auto tai moottoripyöräkin, ja pyöräilijä on ajoneuvon kuljettaja. Polkupyörää koskevat liikenteessä siis suurelta osin samat säännöt kuin muitakin ajoneuvoja. Lisäksi pyöräilijällä on joitakin omia sääntöjä ja määräyksiä.

www.polkupyoraily.net

 

[Intel Core]

Ylle ilman kommenttia lainattu sivu ei sisältänyt suoraa vastausta kysymykseen, joten minäpä yritän: TLL 52 § - Kevyen sähköajoneuvon ja moottorilla varustetun polkupyörän ajaminen säätää, että kevyellä sähköajoneuvolla ja moottorilla varustetulla polkupyörällä noudatetaan polkupyörää koskevia liikennesääntöjä ja liikenteenohjauslaitteita. Moottoriajoneuvolla ajo kielletty -merkki ei siis koske niitä, aivan kuten arvelitkin.

Mikä tässä on epäselvää?

"Kevyitä sähköajoneuvoja ovat muun muassa erilaiset itsestään tasapainottuvat ”Segway-tyyppiset” henkilökuljettimet, sähköpotkulaudat, yksinomaan iäkkäiden henkilöiden tai liikuntarajoitteisten käyttöön tarkoitetut kolmi- tai nelipyöräiset skootterit, sähkörollaattorit sekä muut vastaavat ajoneuvot.

Isompia, enintään 25 km/h kulkevia ja max. 1 kW tehoisia kevyitä sähköajoneuvoja käytetään polkupyöräilijän liikennesäännöillä, eli oikea paikka näillä laitteilla liikkumiseen on pääsääntöisesti pyörätie. Tosin kävelyvauhtia liikuttaessa itsestään tasapainottuvilla laitteilla saa käyttää myös jalkakäytävää."

 

[Antti Alien]

Mikä tässä on epäselvää?

"Kevyitä sähköajoneuvoja ovat muun muassa erilaiset itsestään tasapainottuvat ”Segway-tyyppiset” henkilökuljettimet, sähköpotkulaudat, yksinomaan iäkkäiden henkilöiden tai liikuntarajoitteisten käyttöön tarkoitetut kolmi- tai nelipyöräiset skootterit, sähkörollaattorit sekä muut vastaavat ajoneuvot.

Isompia, enintään 25 km/h kulkevia ja max. 1 kW tehoisia kevyitä sähköajoneuvoja käytetään polkupyöräilijän liikennesäännöillä, eli oikea paikka näillä laitteilla liikkumiseen on pääsääntöisesti pyörätie. Tosin kävelyvauhtia liikuttaessa itsestään tasapainottuvilla laitteilla saa käyttää myös jalkakäytävää."

Pelkän linkin heittäminen ilman tiivistelmää on huonotapaista, ja epäselväksi jää, noudatetaanko silti moottoriajoneuvoille asetettuja liikennemerkkejä. Liikennesäännöt on kirjoitettu tieliikennelain 3. luvussa. Liikenteenohjauslaitteilla voidaan antaa muita määräyksiä, joita on noudatettava, vaikka ne olisivat vastoin liikennesääntöjä.

 

[Intel Core]

Pelkän linkin heittäminen ilman tiivistelmää on huonotapaista, ja epäselväksi jää, noudatetaanko silti moottoriajoneuvoille asetettuja liikennemerkkejä. Liikennesäännöt on kirjoitettu tieliikennelain 3. luvussa. Liikenteenohjauslaitteilla voidaan antaa muita määräyksiä, joita on noudatettava, vaikka ne olisivat vastoin liikennesääntöjä.

Selvästi sanotaan että pyöräilijöiden liikennesäännöillä mennään

 

[Antti Alien]

Selvästi sanotaan että pyöräilijöiden liikennesäännöillä mennään

Kuten sanottua, liikennemerkit eivät ole osa liikennesääntöjä. Tämä voi kuulostaa pilkun viilaamiselta, mutta lain noudattamisen kannalta asialla on paljon merkitystä.

 

[jonesky12345]

Ei ainakaan tuon mukaan ole vaan ajoradalla saa pyöräillä käyttämättä olemassaolevaa pyörätietä vain, jos pyörätie on vasemmalla puolella JA ajotie on turvallisempi käyttää siinä kohtaa.

"ajoradalla saa ajaa myös myös siinä tapauksessa, että pyörätie on vain vasemmalla puolen tietä ja ajoradan oikean reunan käyttö on kulkureitin tai vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa. "

Liikennesäännöt – Polkupyöräwiki

Polkupyörä on ajoneuvo siinä missä auto tai moottoripyöräkin, ja pyöräilijä on ajoneuvon kuljettaja. Polkupyörää koskevat liikenteessä siis suurelta osin samat säännöt kuin muitakin ajoneuvoja. Lisäksi pyöräilijällä on joitakin omia sääntöjä ja määräyksiä.

www.polkupyoraily.net

Jeps eli jos fillaristin mielestä on turvallisempaa ajaa siinä ajoradalla kuin ajosuunnassa vasemmalla olevalla kelvillä saa täysin valinnanvaraisesti ajaa ajoradalla eli se on aikalailla vapaaehtoista

 

[pata]

Eiköhän tuolla kohdalla ole kuitenkin haettu sitä, että jos on esim. kääntymässä oikealle hetikohta, niin silloin voi olla perusteltua käyttää ajotietä ajotien ylittämisen sijaan. Käytännössä toki varmaan avaa mahdollisuuden polkea missä haluaa riippumatta siitä olisiko vieressä kulkeva kevyen liikenteen väylä oikeasti se turvallisempi paikka pyöräilijälle.

Omasta mielestäni tämä uusi lisäys ei paranna fillaristin turvallisuutta mutta tarjoaa varmaan sitten paremman pinnoitteen kilpapyöräilijöille

 

[jonesky12345]

Jo vanhan tieliikennelain aikaan oli mahdollista ajaa ajoradalla mikäli kelvillä ajaminen oli jostain syystä vaarallista. Mitään kovin virallista listaahan on vaikeaa tehdä, koska kelvin vaarallisuus riippuu paljon siitä pyöräilijästä. Esimerkiksi routinut ja halkeillut asfaltti kelvillä voi olla kovaa ajavalle maantiepyöräilijälle vaarallista, koska pinnoitteessa voi olla pitkittäissuuntaisia halkeamia minne rengas mahtuu putoamaan.

Esimerkiksi itse Helsingissä keskustan ulkopuolella jonkin aikaa asuneena pyöräilin asuinkatualueet 30 ja 40 rajoituksilla ajoradalla tuohon pykälään vedoten, koska nopeasti etenevänä huonon näkyvyyden takaa pihoista tai poikkikaduilta tulevat väistämisvelvolliset autoilijat saattoivat tahattomastikin tuoda auton keulan eteen ja onnettomuusriski ajoradalla tuntui pienemmältä.

Tuosta ei toki tarvitse nyt alkaa vääntää onko kyseinen käyttämäni peruste validi, mielestäni se on ja tuo kuvaa hyvin sitä tilannetta minkä harkinnanvaraisuus aiheuttaa. Vapaus tuo toki myös vastuita ja tämä ei kaikkien fillaristien kohdalla korreloi tekemisten kanssa ja toki maanteillä näkee asiallistekin kelvien tapauksessa pyöräilijöitä ajoradoilla. On kuitenkin todella tapauskohtaista vaarantaako ajoradalla ajaminen pyöräilijän turvallisuutta vai lisääkö se sitä.

 

[Tonnin Seteli]

Olikos se nyt uuden lain myötä niin, että jos tien yli menee suojatie/pyörätien jatke ja auto ajaa suoraan, niin pyöräilijä väistää autoa mikäli autoilijalle ei ole jotain näistä liikennemerkeistä laitettu ennen tuota ylityskohtaa? Eli kuten tähänkin asti, mutta myös tämän siirtymän aikana myös.

Aika ihmeellistä olisi, jos kaikkein fundamentaalein kevyen liikenteen ja ajoradan liikenteen välinen sääntö muuttuisi eikä jokainen media repisi siitä vähintään etusivun kohujuttuja.

 

[Kautium]

Sillä kysyin kun sai tänään ihmetellä fillaristien toimia tuolla liikenteessä

Autoilijat ihmettelevät pyöräilijöitä ja pyöräilijät autoilijoita. Kummastakaan osapuolesta suurin osa ei tiedä mitä tekee itse väärin.

 

[Antti Alien]

Aika ihmeellistä olisi, jos kaikkein fundamentaalein kevyen liikenteen ja ajoradan liikenteen välinen sääntö muuttuisi eikä jokainen media repisi siitä vähintään etusivun kohujuttuja.

Kärkikolmion merkitys on muuttunut (ja muuttui vielä uudelleen ennen lain voimaantuloa, kun kilpavaraukseen johtanut säädös korjattiin hädissään), eikä media ole hiiskunut asiasta sanaakaan.

 

[Kautium]

Kärkikolmion merkitys on muuttunut (ja muuttui vielä uudelleen ennen lain voimaantuloa, kun kilpavaraukseen johtanut säädös korjattiin hädissään), eikä media ole hiiskunut asiasta sanaakaan.

Muuttuiko kärkikolmion osalta nyt siis jotain muutakin kuin että ennakointivelvollisuuden myötä kärkikolmion takaa tulevan pitää väistää kaikkea liikennettä, myös sellaista, jota ei voi etukäteen tietää? Jos muuttui, niin sitten se on kyllä mennyt ihan kokonaan ohi minultakin.

Tekniikan Maailma

tekniikanmaailma.fi

Tekniikan Maailma

tekniikanmaailma.fi

Jos esimerkiksi on tulossa kärkikolmion takaa kadulle, jossa on 50 km/h:n nopeusrajoitus, on ennen ollut ennalta-arvaamatonta, että joku ajaakin sitä sadan kilometrin tuntivauhdilla. Nyt sekin on pystyttävä ennakoimaan.

 

[mineraalimies]

Muuttuiko kärkikolmion osalta nyt siis jotain muutakin kuin että ennakointivelvollisuuden myötä kärkikolmion takaa tulevan pitää väistää kaikkea liikennettä, myös sellaista, jota ei voi etukäteen tietää? Jos muuttui, niin sitten se on kyllä mennyt ihan kokonaan ohi minultakin.

Tekniikan Maailma

tekniikanmaailma.fi

Tekniikan Maailma

tekniikanmaailma.fi

Eli tämän myötä yleistyy entisestään ne, jotka eivät välitä väistämissäännöistä vaan puskevat suoraan muiden eteen.

 

[Kautium]

Eli tämän myötä yleistyy entisestään ne, jotka eivät välitä väistämissäännöistä vaan puskevat suoraan muiden eteen.

En nyt ihan heti hoksaa miten tuo siihen vaikuttaa. Muutoksen tarkoitus on lisätä tielläliikkujien ennakointia. Väistämisvelvollisuus tuossa ei muutu miksikään, mutta väistämisvelvoliselta edellytetään enemmän myös tuntemattomien muuttujien ennakointia.

 

[mineraalimies]

En nyt ihan heti hoksaa miten tuo siihen vaikuttaa. Muutoksen tarkoitus on lisätä tielläliikkujien ennakointia. Väistämisvelvollisuus tuossa ei muutu miksikään, mutta väistämisvelvoliselta edellytetään enemmän myös tuntemattomien muuttujien ennakointia.

Uuden lain mukaan myös etuajo-oikeutettu voi olla syyllinen mikäli ei ole noudattanut ennakointivelvollisuuttaan. Tälläinen tilanne voisi muodostua ihan tavanomaisesta tilanteesta, jossa autoilija A ajaa kärkikolmion takaa autolijan B eteen ja tulee kolari. Taitava juristi voi jatkossa kääntää tilanteen (ainakin osittain) autoilijan B syyksi.

Päivittäin näkee tilanteita joissa kärkikolmion takaa tullaan eteen ja odotetaan etuajo-oikeutetun sovittavan nopeutensa yllättävään tilanteeseen.

 

[Antti Alien]

Muuttuiko kärkikolmion osalta nyt siis jotain muutakin kuin että ennakointivelvollisuuden myötä kärkikolmion takaa tulevan pitää väistää kaikkea liikennettä, myös sellaista, jota ei voi etukäteen tietää? Jos muuttui, niin sitten se on kyllä mennyt ihan kokonaan ohi minultakin.

Muuttui. Aiemmin kolmion väistämisvelvollisuus koski ainoastaan risteävää liikennettä ja liikenneympyrässä siellä kulkevaa liikennettä. Nyt väistämisvelvollisuus koskee kaikkia risteyksessä olevia, paitsi vastakkaisen kärkikolmion takaa tulevia vasemmalle kääntyviä ajoneuvoja. Aiemmin ainakin seuraavissa tilanteissa kolmion takaa tuleva meni ensin, ja nyt pitää väistää:

- Kolmio itsellä, vastaantulijalla ei, ja vastaantulija kääntyy vasemmalle
- Kolmio risteyksessä, jossa kaista liittyy toisen vierelle ja ajoneuvo vaihtaa kaistaa tälle kolmiolla varustetulle kaistalle
- Kolmio risteyksessä, ja vastakkaiselta puolelta pihasta/parkkipaikalta/vähäiseltä tieltä ilman kolmiota tulee ajoneuvo

Ennen lain voimaantuloa ei laissa ollut kolmion takaa vasemmalle kääntyvän väistämisvelvollisuutta, joten jos risteyksessä olisi kummallakin ollut kolmio, olisi etuajo-oikeus ollut sillä, joka ensin ehtii risteykseen. Samanlainen kilpavaraussysteemi oli joskus ennen, ja se johti vaikeisiin näyttöongelmiin. Joku ministeriössä vissiin heräsi tähän ongelmaan ja lakiin lisättiin äkkiä velvollisuus väistää muita, kun kolmion takaa kääntyy vasemmalle. Nyt vasemmalle kääntyvän väistämisvelvollisuus on sitten epäsymmetrinen, eli kolmio on vahvempi.

 

[sakson]

Olikos se nyt uuden lain myötä niin, että jos tien yli menee suojatie/pyörätien jatke ja auto ajaa suoraan, niin pyöräilijä väistää autoa mikäli autoilijalle ei ole jotain näistä liikennemerkeistä laitettu ennen tuota ylityskohtaa? Eli kuten tähänkin asti, mutta myös tämän siirtymän aikana myös.

Muuttaako korotettu suojatie mitenkään autoilijan väistämisvelvollisuutta pyöräilijää kohtaan? Auto siis ajamassa suoraan ja pyörälijiä ajamassa tien yli, ilman mitään lainatussa viestissä olevia liikennemerkkejä. Pienellä hakukoneen käytöllä en vastausta löytänyt.

 

[sakson]

Minä käsitin että tällä hetkellä ei. Ainoastaan jos siinä ennen korotusta on joku noista/tuo viimeinen liikennemerkki niin sitten auto väistää.

Näin itsekkin ajattelen. Monet muut ei asiaa näin näe. Jatkuvasti annettaan pyöräilijöille tietä ja pyöräilijät ajamassa alle, jos ei anna.

 

[Antti Alien]

Muuttaako korotettu suojatie mitenkään autoilijan väistämisvelvollisuutta pyöräilijää kohtaan? Auto siis ajamassa suoraan ja pyörälijiä ajamassa tien yli, ilman mitään lainatussa viestissä olevia liikennemerkkejä. Pienellä hakukoneen käytöllä en vastausta löytänyt.

Ei muuta. Pyörätien jatkeen on oltava korotettu, jotta se voidaan merkitä tuolla uudella väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa -merkillä, mutta ilman merkkiä ei korotus vaikuta mihinkään.

 

[axxu]

- Kolmio risteyksessä, ja vastakkaiselta puolelta pihasta/parkkipaikalta/vähäiseltä tieltä ilman kolmiota tulee ajoneuvo

Eikö nämä kuitenkin ole voimassa oli siellä kolmio tai ei:

Ajoneuvolla on aina väistettävä:

1) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle pihakadulta, kävelykadulta tai moottorikelkkailureitiltä;

2) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle kiinteistön pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta tiehen liittyvältä alueelta, taikka tien ulkopuolelta;

3) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle polulta tai vastaavalta vähäiseltä tieltä;

 

[Manakuski]

Ovat. Nämä kolme asiaa eivät ole muuttuneet käsittääkseni.

 

[Antti Alien]

Eikö nämä kuitenkin ole voimassa oli siellä kolmio tai ei:

Ovat. Nämä kolme asiaa eivät ole muuttuneet käsittääkseni.

Eivät. Liikennemerkillä osoitettu väistämisvelvollisuus menee liikennesääntöjen yli. Väistämisvelvollisuus risteyksessä -liikennemerkin määritelmässä on erikseen säädetty, että tuon väistämispykälän 2. momentin väistämisvelvollisuus on voimassa kolmiosta huolimatta. Nuo lainatut säännöt ovat 3. momentissa.

"Aina"-sana tuossa on todella harhaanjohtava, ja on vain vastakohtana edellisen momentin "käännyttäessä"-rajoitukseen. Tietyt väistämisvelvollisuudet ovat voimassa vain käännyttäessä, osa muulloinkin, ja lisäksi liikennemerkeillä voidaan säätää muita väistämisvelvollisuuksia.

edit: Hah, "aina" tuossa on vieläkin typerämpi kuin ajattelinkaan. Hallituksen esityksen mukaan se osoittaa, että 3. momentin säännöt ovat voimakkaampia kuin 1. ja 2. momentin. Sitähän ei olisi voinut kirjoittaa vaikka normaaliin tapaan auki "riippumatta 1. ja 2. momentista ..."

 

[axxu]

Eivät. Liikennemerkillä osoitettu väistämisvelvollisuus menee liikennesääntöjen yli. Väistämisvelvollisuus risteyksessä -liikennemerkin määritelmässä on erikseen säädetty, että tuon väistämispykälän 2. momentin väistämisvelvollisuus on voimassa kolmiosta huolimatta. Nuo lainatut säännöt ovat 3. momentissa.

"Aina"-sana tuossa on todella harhaanjohtava, ja on vain vastakohtana edellisen momentin "käännyttäessä"-rajoitukseen. Tietyt väistämisvelvollisuudet ovat voimassa vain käännyttäessä, osa muulloinkin, ja lisäksi liikennemerkeillä voidaan säätää muita väistämisvelvollisuuksia.

edit: Hah, "aina" tuossa on vieläkin typerämpi kuin ajattelinkaan. Hallituksen esityksen mukaan se osoittaa, että 3. momentin säännöt ovat voimakkaampia kuin 1. ja 2. momentin. Sitähän ei olisi voinut kirjoittaa vaikka normaaliin tapaan auki "riippumatta 1. ja 2. momentista ..."

Joo noinhan se menee nyt kun tarkemmin luki ajatuksella. On kyllä ihan järjetön uudistus.

 

[jonesky12345]

Muuttui. Aiemmin kolmion väistämisvelvollisuus koski ainoastaan risteävää liikennettä ja liikenneympyrässä siellä kulkevaa liikennettä. Nyt väistämisvelvollisuus koskee kaikkia risteyksessä olevia, paitsi vastakkaisen kärkikolmion takaa tulevia vasemmalle kääntyviä ajoneuvoja. Aiemmin ainakin seuraavissa tilanteissa kolmion takaa tuleva meni ensin, ja nyt pitää väistää:

- Kolmio itsellä, vastaantulijalla ei, ja vastaantulija kääntyy vasemmalle
- Kolmio risteyksessä, jossa kaista liittyy toisen vierelle ja ajoneuvo vaihtaa kaistaa tälle kolmiolla varustetulle kaistalle
- Kolmio risteyksessä, ja vastakkaiselta puolelta pihasta/parkkipaikalta/vähäiseltä tieltä ilman kolmiota tulee ajoneuvo

Ennen lain voimaantuloa ei laissa ollut kolmion takaa vasemmalle kääntyvän väistämisvelvollisuutta, joten jos risteyksessä olisi kummallakin ollut kolmio, olisi etuajo-oikeus ollut sillä, joka ensin ehtii risteykseen. Samanlainen kilpavaraussysteemi oli joskus ennen, ja se johti vaikeisiin näyttöongelmiin. Joku ministeriössä vissiin heräsi tähän ongelmaan ja lakiin lisättiin äkkiä velvollisuus väistää muita, kun kolmion takaa kääntyy vasemmalle. Nyt vasemmalle kääntyvän väistämisvelvollisuus on sitten epäsymmetrinen, eli kolmio on vahvempi.

Missäs nää uudet liikennemerkkien selvitykset on? Päivittyikö tieliikenneasetus? Kiinnostaisi erityisesti nämä kolmio liittymäkaistalle ja joku tulee siihen kaistalle tyyliset tilanteet, että onko tosiaan muutosta tuohon tullut. Esimerkiksi leppävaaran lähellä kehä1 tunnelissahan vallikallion/lintuvaaran liittymästä tunneliin ajettaessa on kolmio, joten onko jatkossa siis yksiselitteisesti tuota kaistaa tunnelin läpi jatkavalla väistämisvelvollisuus kaistalle pyrkijälle?

 

[Antti Alien]

Missäs nää uudet liikennemerkkien selvitykset on? Päivittyikö tieliikenneasetus? Kiinnostaisi erityisesti nämä kolmio liittymäkaistalle ja joku tulee siihen kaistalle tyyliset tilanteet, että onko tosiaan muutosta tuohon tullut. Esimerkiksi leppävaaran lähellä kehä1 tunnelissahan vallikallion/lintuvaaran liittymästä tunneliin ajettaessa on kolmio, joten onko jatkossa siis yksiselitteisesti tuota kaistaa tunnelin läpi jatkavalla väistämisvelvollisuus kaistalle pyrkijälle?

Tieliikenneasetus kumoutui vanhan tieliikennelain mukana ja sen sisältö siirrettiin lakiin liitteeksi. Tuosta skrollaat alaspäin niin sieltä tulee mm. liikennemerkit vastaan: Tieliikennelaki 729/2018 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®

Kaistanvaihtajien väistäminen riippuu kovasti siitä, mihin risteyksen katsotaan jatkuvan. Minä väittäisin, että jos kaistojen liittymisen yhteydessä niiden välissä on sulkuviiva, loppuu risteys viimeistään siinä missä sulkuviivakin. Ehkä jo aiemmin.

 

[jonesky12345]

Tieliikenneasetus kumoutui vanhan tieliikennelain mukana ja sen sisältö siirrettiin lakiin liitteeksi. Tuosta skrollaat alaspäin niin sieltä tulee mm. liikennemerkit vastaan: Tieliikennelaki 729/2018 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®

Kaistanvaihtajien väistäminen riippuu kovasti siitä, mihin risteyksen katsotaan jatkuvan. Minä väittäisin, että jos kaistojen liittymisen yhteydessä niiden välissä on sulkuviiva, loppuu risteys viimeistään siinä missä sulkuviivakin. Ehkä jo aiemmin.

Sehän oli jo vanhan tieliikennelain ongelma, että rinnakkaiset kaistat eivät ole risteys missään tilanteessa, koska risteys oli ainakin vanhassa tieliikennelaissa muistaakseni määritelty. Rinnakkaiset kaistat eivät risteä mitenkään ja jo aikaisemmin kolmio ei sopinut liittymäkaistalle automaattisesti mutta ely keskuksen ohjeistus liikennemerkkien sijoittelusta sitä vaati, vaikkei tieliikennelain näkökulmasta mitään järkevää ollutkaan siihen liittyen.

 

[Antti Alien]

Sehän oli jo vanhan tieliikennelain ongelma, että rinnakkaiset kaistat eivät ole risteys missään tilanteessa, koska risteys oli ainakin vanhassa tieliikennelaissa muistaakseni määritelty. Rinnakkaiset kaistat eivät risteä mitenkään ja jo aikaisemmin kolmio ei sopinut liittymäkaistalle automaattisesti mutta ely keskuksen ohjeistus liikennemerkkien sijoittelusta sitä vaati, vaikkei tieliikennelain näkökulmasta mitään järkevää ollutkaan siihen liittyen.

Uusi laki määrittelee risteyksen näin: "13) risteyksellä samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet".

Teiden liittymä nähdäkseni kattaa kahden rinnakkaisen kaistan liittymisen toisiinsa.

 

[Myrkky]

Kaupunki ottanut tiukan linjan ja laputtaa armottomasti maastopysäköinnistä keskustan lähettyvillä, kun muu pysäköinti on tehty mahdottomaksi. Tämä ei ole oma ongelma kun en niillä alueilla pysäköi.

Tuli vaan mieleen että mitenkäs taajamassa se raja menee. Naapureilla ja omalla tontilla on pysäköintiä oman pihan kohdalla ns. maastossa. Tässä omassa pihassa on kuitenkin sellainen juttu mitä en aikaisemmin ole ajatellutkaan, nimittäin tontin ja tien välillä on noin metrin levyinen alue, mikä lienee kaupungin aluetta. Jokainen kuitenkin leikkaa siitä nurmikon tai mitä ratkaisuja kenelläkin sitten on ko. alueella.
Ajoratamerkintöjä tai mitään viivoja ei ole.

Voiko edes teoreettisesti saada pysäköinti(sakon)virhemaksun jos parkkeeraan oman torpan eteen niin että auto on vähän kaupungin mailla ja pikkuisen tiellä. Tai kaupungin mailla ja omalla tontilla Että missä se maaston raja oikein menee.

Tyyli pysäköinnissä on melko vapaa, kenenkään ikkunassa ei ole lappua näkynyt eikä tarvikkaan. Ihan tietämättömyyttäni tälläistä mietin.

 

[an13]

Voiko edes teoreettisesti saada pysäköinti(sakon)virhemaksun jos parkkeeraan oman torpan eteen niin että auto on vähän kaupungin mailla ja pikkuisen tiellä. Tai kaupungin mailla ja omalla tontilla Että missä se maaston raja oikein menee.

Kyllä ihan käytännössä löytyy sen verran innokkaita kuntia Erikoinen sakkolappu ikkunassa: Luvaton maastopysäköinti

 

[Myrkky]

Kyllä ihan käytännössä löytyy sen verran innokkaita kuntia Erikoinen sakkolappu ikkunassa: Luvaton maastopysäköinti

Kiitos. Voi tätä sääntösuomea. On kyllä rikollisia pysäköimässä vähän joka tienvarressa.

 

[Tellervo]

Kaupunki ottanut tiukan linjan ja laputtaa armottomasti maastopysäköinnistä keskustan lähettyvillä, kun muu pysäköinti on tehty mahdottomaksi. Tämä ei ole oma ongelma kun en niillä alueilla pysäköi.

Tuli vaan mieleen että mitenkäs taajamassa se raja menee. Naapureilla ja omalla tontilla on pysäköintiä oman pihan kohdalla ns. maastossa. Tässä omassa pihassa on kuitenkin sellainen juttu mitä en aikaisemmin ole ajatellutkaan, nimittäin tontin ja tien välillä on noin metrin levyinen alue, mikä lienee kaupungin aluetta. Jokainen kuitenkin leikkaa siitä nurmikon tai mitä ratkaisuja kenelläkin sitten on ko. alueella.
Ajoratamerkintöjä tai mitään viivoja ei ole.

Voiko edes teoreettisesti saada pysäköinti(sakon)virhemaksun jos parkkeeraan oman torpan eteen niin että auto on vähän kaupungin mailla ja pikkuisen tiellä. Tai kaupungin mailla ja omalla tontilla Että missä se maaston raja oikein menee.

Tyyli pysäköinnissä on melko vapaa, kenenkään ikkunassa ei ole lappua näkynyt eikä tarvikkaan. Ihan tietämättömyyttäni tälläistä mietin.

Jos varman päälle haluaa pelata, niin kannattaa pysäköidä kokonaan omalle (tai naapurin) tontille.

Olisi mielenkiintoista, jos kaupungin laputtaja erehtyisi laittamaan lapun maastopysäköinnistä hiekkapientaisella tiellä liian reunaan pysäköimisen takia. Silloin mahdollisesti oikeuslaitos pääsisi tutkimaan tien ja maastopysäköinnin määritelmää ja ottamaan tarkemmin kantaa siihen, mikä on maastopysäköintiä ja mikä ei.

 

[Tonnin Seteli]

Näin itsekkin ajattelen. Monet muut ei asiaa näin näe. Jatkuvasti annettaan pyöräilijöille tietä ja pyöräilijät ajamassa alle, jos ei anna.

Tätä tapahtuu ilman korokettakin ja aina vaan oppivat huonommille tavoille.

Vastaava ärsyttävyys on, että ensin pysähdytään ja noustaan jalalle tai ainakin hidastetaan elehtien siihen suuntaan(pakotetaan ajoneuvoliikenne ajovuorosääntöjen mukaan pysähtymään), ja kun toinen pysähtyy, ajetaan yli. Eivät ilmeisesti ymmärrä, miten epäkohteliasta tämä on sen lisäksi, että sääntöjen puolesta menee ihan väärin.

Kaikkein kamalinta on, että pyöräilijä saattaa suhahtaa pimeästä maastosta tien yli nähdessään, että ajorataa käyttävä ajoneuvo hidastaa nopeutta. Auton kuljettaja ei ole todennäköisesti nähnytkään sitä pimeää fillaria, mutta kun oma todellisuus on se ainoa niin näin oletetaan. Oikeastihan viimeksi hidastin, koska eläin pyrki edellä ajoradalle. Saatana.

 

[Myrkky]

Jos varman päälle haluaa pelata, niin kannattaa pysäköidä kokonaan omalle (tai naapurin) tontille.

Olisi mielenkiintoista, jos kaupungin laputtaja erehtyisi laittamaan lapun maastopysäköinnistä hiekkapientaisella tiellä liian reunaan pysäköimisen takia. Silloin mahdollisesti oikeuslaitos pääsisi tutkimaan tien ja maastopysäköinnin määritelmää ja ottamaan tarkemmin kantaa siihen, mikä on maastopysäköintiä ja mikä ei.

Mjoo, ei ole tullut pysäköityä kuin omalle tontille, paitsi pari vuotta sitten kun tuli lunta paljon, ja autoja jätettiin koko kadunpätkän toimesta tien laitaan ettei aura pääsisi työntämään lumia portille. Ihan vittuiluksi ja oman vaivan säästämiseksi siis.

Eikä nyt montaa paikkaa ole missä itse tulee jätettyä kadun varteen, mutta siellä on sitten kymmeniä muitakin. Lähinnä teoreettisella tasolla tätä mietin, mutta kaikkihan on mahdollista.

 

[allapo]

Jos suoralla autotien osalla on risteävä suojatie, mutta ei autoilijalle merkittyä pyörätien jatketta - on polkupyöräilijä väistämisvelvollinen.

 

[axxu]

Tässä kohtaa turussa on ainut parkkisakko tullut napattua. Oma auto oli tuossa toisena oikealta. Sakon syy parkkeeraus liian kauas reunasta.

Hieno tilanne osunut tuohon googlen kuvaan kun kaikki 4 autoa voisi sakottaa (vanhan lain mukaan). Keskimmäiset liian kaukana reunasta ja reunimmaiset ajosuunnan vastaisesti.

 

[Myrkky]

Tässä kohtaa turussa on ainut parkkisakko tullut napattua. Oma auto oli tuossa toisena oikealta. Sakon syy parkkeeraus liian kauas reunasta.

Hieno tilanne osunut tuohon googlen kuvaan kun kaikki 4 autoa voisi sakottaa (vanhan lain mukaan). Keskimmäiset liian kaukana reunasta ja reunimmaiset ajosuunnan vastaisesti.

Okei, tulen neuroottiseksi kun tätä piti alkaakin miettimään

 

[Tellervo]

Tässä kohtaa turussa on ainut parkkisakko tullut napattua. Oma auto oli tuossa toisena oikealta. Sakon syy parkkeeraus liian kauas reunasta.

Hieno tilanne osunut tuohon googlen kuvaan kun kaikki 4 autoa voisi sakottaa (vanhan lain mukaan). Keskimmäiset liian kaukana reunasta ja reunimmaiset ajosuunnan vastaisesti.

Nykyisen, kesäkuun alusta voimassa olleen tieliikennelain mukaan myös tien vasempaan laitaan saa pysäköidä eli ns. väärinpäin.

Jos suoralla autotien osalla on risteävä suojatie, mutta ei autoilijalle merkittyä pyörätien jatketta - on polkupyöräilijä väistämisvelvollinen.

Periaatteessa noin, mutta väistämisvelvollisuus ei johdu tiemerkinnästä. Väistämisvelvollisuutta muuttaa liikennemerkit, pihasta tulemiset ja kääntymiset jne. On tietysti totta, että suoralla tiellä väistämisvelvollisuus menee niin kuin sanoit ja siirtymäajan jälkeen tiemerkintänä pitäisi olla pelkkä suojatie ilman jatketta. On hyvä kuitenkin huomata, ettei edellisen lakimuutoksenkaan jäljiltä vielä kaikki jatkeet olleet oikein merkittyjä, vaikka siirtymäaikakin päättyi vuosia sitten.