Olen tehnyt itsediagnoosin ja päätynyt lopputulemaan, että kärsin ADT:sta ("engl. attention deficit trait"). ADT:tä ei välttämättä kovin moni edes tunne mutta on käytännössä pitkälti itseaiheutettu tarkkaavaisuushäiriö joka syntyy monille nykyajan hektisessä työelämässä.
Olen itse elämäntyylilläni ajanut itseni tähän tilaan jatkuvalla "multitaskaamisella" hyppimällä tehtävästä toiseen. Yleensä töissä on tekeillä monta pientä tehtävää ja yksi isompi mitä yritetään kaiken ohessa edistää. Tuntuu, että koko ajan on kiire enkä saa lopulta mitään aikaan, häiriinnyn ja juutun epäolennaisuuksiin. Lisäksi kun tähän soppaan otetaan mukaan vielä ulkoiset keskeytykset puhelimen piippauksista sähköpostin merkkiääniin sekä avokonttorin hälinään jotka kaikki katkaisevat tekemisen. Työkaveri vieressä ihmettelee, että miten ei tule valmista vaikka kova tohina on päällä koko ajan. Pienemmät ei syvää keskittymistä vaativat tehtävät valmistuvat yleensä kuin liukuhihnalta, mutta sitten kun pitäisi syventyä ja käyttää aikaa tehtävän suorittamiseen, niin se on vaikeaa ja tuntuu, että koko ajan mieli hyppii muissa asioissa ja pian havahtuu lukemassa iltalehden etusivua. Tästä seuraa stressiä kun töitä kasaantuu ja sitten nämä keskeneräiset asiat vilisevät mielessä.
Nyt olen alkanut muuttaa työskentelytapoja ja korjata näitä ongelmia. Puhelimesta on äänet pois, sähköpostin pyrin pitämään koneella suljettuna, käytän vastamelukuulokkeita konttorilla ja yritän keskittyä paremmin. Lisäksi aikataulutan ja priorisoin asioita. Pientä edistystä on tapahtunut, mutta vuosia kestänyt ongelma ei korjaannu hetkessä.
Kohtalotovereita, keskustelua ja ajatuksia aiheesta hakien.
Olen itse elämäntyylilläni ajanut itseni tähän tilaan jatkuvalla "multitaskaamisella" hyppimällä tehtävästä toiseen. Yleensä töissä on tekeillä monta pientä tehtävää ja yksi isompi mitä yritetään kaiken ohessa edistää. Tuntuu, että koko ajan on kiire enkä saa lopulta mitään aikaan, häiriinnyn ja juutun epäolennaisuuksiin. Lisäksi kun tähän soppaan otetaan mukaan vielä ulkoiset keskeytykset puhelimen piippauksista sähköpostin merkkiääniin sekä avokonttorin hälinään jotka kaikki katkaisevat tekemisen. Työkaveri vieressä ihmettelee, että miten ei tule valmista vaikka kova tohina on päällä koko ajan. Pienemmät ei syvää keskittymistä vaativat tehtävät valmistuvat yleensä kuin liukuhihnalta, mutta sitten kun pitäisi syventyä ja käyttää aikaa tehtävän suorittamiseen, niin se on vaikeaa ja tuntuu, että koko ajan mieli hyppii muissa asioissa ja pian havahtuu lukemassa iltalehden etusivua. Tästä seuraa stressiä kun töitä kasaantuu ja sitten nämä keskeneräiset asiat vilisevät mielessä.
Nyt olen alkanut muuttaa työskentelytapoja ja korjata näitä ongelmia. Puhelimesta on äänet pois, sähköpostin pyrin pitämään koneella suljettuna, käytän vastamelukuulokkeita konttorilla ja yritän keskittyä paremmin. Lisäksi aikataulutan ja priorisoin asioita. Pientä edistystä on tapahtunut, mutta vuosia kestänyt ongelma ei korjaannu hetkessä.
Kohtalotovereita, keskustelua ja ajatuksia aiheesta hakien.
