io-techin lakimiehet hoi.

Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
113
Meillä oli hiljattain samanlainen tilanne. 15 v asuttu niin, että vesimaksu kuului vastikkeeseen, ei siis mitään käsitystä kulutuksesta tai hinnoista. Asuttiin sitten kahdessa kohteessa pari vuotta, joista molemmista tuli tasauslasku about samaan aikaan. Ekaa epäilin virheelliseksi, mutta toinenkin oli samassa linjassa. Avasin paneelit pois edestä ja seurasin pari viikkoa vesimittaria. Niinhän se oli että meidän normikulutus oli kahdella hengellä keskimääräinen neljän hengen kulutus. Ja suihkuhan se oli joka eniten kuluttaa ja sittemmin yritetty vähän rajoittaa niiden sessioiden pituuksia!
 
Liittynyt
31.05.2017
Viestejä
4 336
Olisi mielessä muutama perintäkysymys.

Mies ja vaimo ovat olleet avioliitossa kun toinen heistä kuolee. Syntyy kuolinpesä, jossa on perheen velaton talo, johon leski jää asumaan. Perikunnan muodostavat leski sekä perheen kaksi aikuista, pois muuttanutta lasta.

1. Paljonko talosta siirtyy kuolinpesään?
a) 100%
b) 50%
c) jotain muuta, mitä?

2. Missä suhteessa perikunnan jäsenet omistavat kuolinpesässä olevan talon?
a) leski ja lapset omistavat kukin 1/3
b) leski omistaa 50% ja lapset 25% kumpikin
c) jotain muuta, mitä?

Kuolinpesää ei jaeta. Perikunta myy niinikään kuolinpesässä olleen kesämökin ja rakentaa saaduilla varoilla uuden. Onko osakkuusjako jotenkin erilainen ei-vakituisessa käytössä olevan, myöhemmin rakennetun kesämökin osalta?

3. Missä suhteessa perikunnan jäsenet omistavat kesämökin?
a) leski ja lapset omistavat kukin 1/3
b) leski omistaa 50% ja lapset 25% kumpikin
c) jotain muuta, mitä?
Leskellä ei ole omaa omaisuutta.
Ei avioehtoa.

Eli kysymys 2 lienee syytä muotoilla näin: Missä suhteessa perikunnan jäsenet omistavat kuolinpesän?
1. b
2. Uudelleenmuotoiltuun kysymykseen: Leski on kuolinpesän osakas siihen asti, kunnes ositus on tehty ja mahdollinen tasinko maksettu leskelle. Eli ts. jos vainajan varat 10, velat 5, lesken varat 8, velat 4 ja yhteiset varat 20, yhteiset velat 10, niin kuolinpesän on suoritettava leskelle
vainajan varat: 10-5 + 50 % * (20-10) = 10
lesken varat: 8-4 + 50 % * (20-10) = 9
--> (10-9) * 50 % = 0,5 rahaa

jos pesä jaetaan nyt.

Alkuperäiseen kysymykseen #2: Leski omistaa 50 % ja kuolinpesälle siirtyy 50 %, jos talo oli vainajan ja lesken yhteinen. Jos se oli yksin vainajan, niin se siirtyy kokonaisuudessaan kuolinpesään. Kuolinpesän osakkaat eivät omista taloa, vaan kuolinpesä (ja puolet leskellä, jos puolikas oli hänellä jo ennestään).

3. c, kuolinpesän omistaa kesämökin. Kunnes ositus on suoritettu ja tasinko maksettu, leski on kuolinpesän osakas. Tasingon suorittamisen jälkeen leski ei ole enää kuolinpesän osakas, mutta kuolinpesä voi jatkaa jakamattomana kahden lapsen ollessa osakkaita. Jos vainaja oli leskeä varakkaampi, niin on mahdollista tietysti, että tasinkona suoritetaan esim. tuo kesämökki.
 

Nerkoon

Se ainoa oikea
Platinum-jäsen
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
5 625
@kjns @Kvarkki Kiitos kommenteista, tässä vielä vähän lisäselvitystä: Isännöintitoimiston mukaan aikaisemmalle asunnolle on todellakin lähtenyt lasku juuri niillä lukemille, mitä nyt käytettiin "ennen"-arvoina vedenkulutukselle. Muita täsmennyksiä en sieltä päin saanut. Myönsivät kyllä, että kulutus on ollut lukemien perusteella runsaamman puoleista. Huoltoyhtiö kävi tarkistamassa tämän jälkeen mittarien toiminnan, mutta eivät löytäneet niistä mitään vikaa. Olen nyt itsekin seurannut kulutuslukemia ja mittarit vaikuttavat päällisin puolin ihan toimivilta.

Kävin viime vuoden aikana suihkussa joskus kahdesti päivässä. Pyykkiä ja tiskiä pesin keskimäärin kerran viikossa, molemmat koneellisesti. En valuta vettä hampaiden pesun aikana. Ruokaakin laitoin kotona melko harvoin, pääasiassa viikonloppuisin, niin manuaalisen tiskin määräkin jäi pieneksi.

Hieman hullunkurista on, että aikaisemmat vesimittarin lukemat kylmälle ja kuumalle vedelle olivat n. 50 kuutiota ja nyt lukemat ovat vastaavasti n. 100 kuutiota. Asunto on valmistunut 2011, joten minä olen 1.2. - 10.12.19 välisenä aikana kuluttanut puolet koko asunnon vedenkulutuksesta. Entinen asukas ei ole siis pahemmin läträillyt noiden kahdeksan vuoden aikana...
Vuotaako WC-pytyn huuhtelusysteemi? Tuolla kun saa nopeasti vesilaskua aikaan
 
Liittynyt
23.10.2016
Viestejä
1 852
Ostin aiemmin viime vuonna Torista yhdeltä elämäntapasurkimukselta/muiden tapakusettajalta jalkineet posteineen 30 €:lla, ilman että tällä (lähes varmalla) sosiaalitoimen elätillä oli tarkoituskaan postittaa tuotetta ja tein asiasta saman tien rikosilmoituksen epäillyn kotipaikan Rovaniemen paikallispoliisille, kun se selvisi. Nyt sitten poliisilta tuli sähköpostiin seuraavat kysymykset:

Vaaditko rangaistusta? (haluatko että tämäkin juttu menee syyttäjälle syyteharkintaan)
Vaaditko korvauksia?
-jos kyllä:
1) Summa
2.1) ajatko vaatimuksen itse (oikeudenkäynnissä avustajan kanssa) vai
2.2) pyydätkö syyttäjää ajamaan vaatimuksen puolestasi rikosasian yhteydessä
Suostutko kirjalliseen menettelyyn?
Suostutko sovitteluun?


Juttuun löytyy täydellinen dokumentaatio Tori-kaupankäyntiviestiketjuineen ja myyjän selittelyineen kuukausien päästä, miksi ei ole vieläkään lähettänyt, ts. nähdäkseni käytännössä myöntäminen.

Mitä noihin tutkijan kysymyksiin kannattaa ja voi vastata, jos haluaa epäillylle kovimman mahdollisen seuraamuksen/vahingonkorvauksen lain kirjaimen suinkin sallimissa rajoissa? Eli kohdittain:

Tietysti vaadin rangaistusta - miksi en vaatisi?
Tietysti vaadin korvauksia.
1. Kuinka paljon enemmän voin vaatia kauppasumman (sis. postikulut) lisäksi? Voisin olettaa, että ainakin viivästyskoron voi vaatia alkaen alkuperäisestä maksupäivästäni (mikä on suurin korko, mitä voi vaatia ja määräytyykö se autom.?)? Voinko lisäksi vaatia kiinteää summaa, esimerkiksi käyttämästäni ajasta? Mikä on realistinen maksimi, mitä kannattaa vaatia? Pitääkö siihen toimittaa jotain kirjallisia todisteita toteutuneista kuluista, mikä ehkä tarkoittaisi, että omasta ajasta ei voi periä kuluja?
2.1 Mikä on järkevin vaihtoehto ilman, että vältyn lisäkuluilta, tai ainakin sellaisilta, joita en melkein varmasti tule saamaan takaisin? Ehkä maininnan arvoinen seikka, että itse asun pk-seudulla, jos asia käsitellään pohjoisessa.
2.2 Liittyy edelliseen.
Ja vielä sovittelun järkevyys?

Eikä kannatta vastata, että turhaan näet vaivaa, kun et kuitenkaan näe mitään korvausrahoja koskaan, koska sen tiedän jo. Sillä ei ole väliä, vaan haluan epäillylle joka tapauksessa seuraamuksen/korvaukset, vaikka menisikin ulosottoon. Se on sitten hänen asiansa, jos ei hoida maksuja tuomion mukaisesti ja siitä tulevat mahdolliset seuraamukset, kuten asunnon saannin vaikeutuminen yms.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
29.12.2016
Viestejä
513
E-kirjojen suojauksen poistaminen? Laillista vai laitonta? Omien tai lainattujen kirjojen DRM:n poisto?
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
281
Ostin aiemmin viime vuonna Torista yhdeltä elämäntapasurkimukselta/muiden tapakusettajalta jalkineet posteineen 30 €:lla, ilman että tällä (lähes varmalla) sosiaalitoimen elätillä oli tarkoituskaan postittaa tuotetta ja tein asiasta saman tien rikosilmoituksen epäillyn kotipaikan Rovaniemen paikallispoliisille, kun se selvisi. Nyt sitten poliisilta tuli sähköpostiin seuraavat kysymykset:

Vaaditko rangaistusta? (haluatko että tämäkin juttu menee syyttäjälle syyteharkintaan)
Vaaditko korvauksia?
-jos kyllä:
1) Summa
2.1) ajatko vaatimuksen itse (oikeudenkäynnissä avustajan kanssa) vai
2.2) pyydätkö syyttäjää ajamaan vaatimuksen puolestasi rikosasian yhteydessä
Suostutko kirjalliseen menettelyyn?
Suostutko sovitteluun?


Juttuun löytyy täydellinen dokumentaatio Tori-kaupankäyntiviestiketjuineen ja myyjän selittelyineen kuukausien päästä, miksi ei ole vieläkään lähettänyt, ts. nähdäkseni käytännössä myöntäminen.

Mitä noihin tutkijan kysymyksiin kannattaa ja voi vastata, jos haluaa epäillylle kovimman mahdollisen seuraamuksen/vahingonkorvauksen lain kirjaimen suinkin sallimissa rajoissa? Eli kohdittain:

Tietysti vaadin rangaistusta - miksi en vaatisi?
Tietysti vaadin korvauksia.
1. Kuinka paljon enemmän voin vaatia kauppasumman (sis. postikulut) lisäksi? Voisin olettaa, että ainakin viivästyskoron voi vaatia alkaen alkuperäisestä maksupäivästäni (mikä on suurin korko, mitä voi vaatia ja määräytyykö se autom.?)? Voinko lisäksi vaatia kiinteää summaa, esimerkiksi käyttämästäni ajasta? Mikä on realistinen maksimi, mitä kannattaa vaatia? Pitääkö siihen toimittaa jotain kirjallisia todisteita toteutuneista kuluista, mikä ehkä tarkoittaisi, että omasta ajasta ei voi periä kuluja?
2.1 Mikä on järkevin vaihtoehto ilman, että vältyn lisäkuluilta, tai ainakin sellaisilta, joita en melkein varmasti tule saamaan takaisin? Ehkä maininnan arvoinen seikka, että itse asun pk-seudulla, jos asia käsitellään pohjoisessa.
2.2 Liittyy edelliseen.
Ja vielä sovittelun järkevyys?

Eikä kannatta vastata, että turhaan näet vaivaa, kun et kuitenkaan näe mitään korvausrahoja koskaan, koska sen tiedän jo. Sillä ei ole väliä, vaan haluan epäillylle joka tapauksessa seuraamuksen/korvaukset, vaikka menisikin ulosottoon. Se on sitten hänen asiansa, jos ei hoida maksuja tuomion mukaisesti ja siitä tulevat mahdolliset seuraamukset, kuten asunnon saannin vaikeutuminen yms.
Kuten itsekin kirjoitit, niin summa on pieni ja vastapuoli todennäköisesti tällä hetkellä maksukyvytön. Koska omalla kuluriskillä tuota ei kannata missään nimessä ajaa ("ajatko vaatimuksen itse (oikeudenkäynnissä avustajan kanssa)?"), niin kannattaa vaatia vain välittömät vahingot eli maksamasi rahasumma ilman viivästyskorkoa yms., jotta syyttäjä varmasti ottaisi ajakseen tuon yksityisoikeudellisen vaatimuksesi.
 
Liittynyt
23.10.2016
Viestejä
1 852
Kuten itsekin kirjoitit, niin summa on pieni ja vastapuoli todennäköisesti tällä hetkellä maksukyvytön. Koska omalla kuluriskillä tuota ei kannata missään nimessä ajaa ("ajatko vaatimuksen itse (oikeudenkäynnissä avustajan kanssa)?"), niin kannattaa vaatia vain välittömät vahingot eli maksamasi rahasumma ilman viivästyskorkoa yms., jotta syyttäjä varmasti ottaisi ajakseen tuon yksityisoikeudellisen vaatimuksesi.
Dääm, jos ei kerran viivästykorkoakaan voi tai kannata vaatia ilman omaa riskiä. Mielellään olisin suonut tällaiselle nilkille juoksevan koron, koska tuskin tulee maksamaan, niin summa voisi kasvaa vuosien saatossa ihan merkittävästi, jos vaikka joskus jonkunlainen viisastuminen tapahtuisi, niin seuraamus olisi hieman tuntuvampi.
 
Liittynyt
27.05.2017
Viestejä
7 746
Dääm, jos ei kerran viivästykorkoakaan voi tai kannata vaatia ilman omaa riskiä. Mielellään olisin suonut tällaiselle nilkille juoksevan koron, koska tuskin tulee maksamaan, niin summa voisi kasvaa vuosien saatossa ihan merkittävästi, jos vaikka joskus jonkunlainen viisastuminen tapahtuisi, niin seuraamus olisi hieman tuntuvampi.
Viivätyskorko taitaa kyllä juosta siitä päivästä lähtien silti kun tuomio on annettu. Taitaa olla nykyään joku 7 prosenttia se. Aika mellevä summa tuollakin korolla kertyy sen 20 vuoden aikana mitä sen vanhenemiseen sitten tuomiosta menee. Pitää vain 5 vuoden välein viimeistään muistuttaa velasta käyttämällä sitä ulosotossa.
 
Liittynyt
23.10.2016
Viestejä
1 852
Eli vastaan, että vaadin rangaistusta ja haluan, että juttu menee syyttäjälle syyteharkintaan ja pyydän syyttäjää ajamaan vaatimuksen puolestani rikosasian yhteydessä, sekä vaadin vain maksamani summan ilman viivästyskorkoa ja suostun kirjalliseen menettelyyn, mutten sovitteluun.
 
Liittynyt
25.10.2016
Viestejä
192
Eli vastaan, että vaadin rangaistusta ja haluan, että juttu menee syyttäjälle syyteharkintaan ja pyydän syyttäjää ajamaan vaatimuksen puolestani rikosasian yhteydessä, sekä vaadin vain maksamani summan ilman viivästyskorkoa ja suostun kirjalliseen menettelyyn, mutten sovitteluun.
Muuten noin, mutta kyllä minä vaatisin myös viivästyskoron rikoshetkestä. Ihan jo korkolain 633/1982:

8 §
Viivästyskorko tahallisella rikoksella aiheutetun vahingon korvaukselle

Tahallisella rikoksella aiheutetun vahingon korvaukselle viivästyskorkoa on maksettava vahingon tapahtumisesta lähtien.

Oikeushan nuo korot ym. ratkaisee, eikä syyttäjä asiallisen korkovaatimuksen perusteella jätä juttua kohdaltasi hoitamatta vaikka jostain syystä olisikin eri mieltä. Sen sijaan jos vaatisi sitä sun tätä ylimääräistä korvausta tai et luottaisi syyttäjän osaamiseen verrattuna omaan asianajajaasi, voisit vastata hoitavasi jutun itse. Syyttäjä kyllä hoitaa yleiset rikosasiat.
 
Liittynyt
31.05.2017
Viestejä
4 336
Viivätyskorko taitaa kyllä juosta siitä päivästä lähtien silti kun tuomio on annettu. Taitaa olla nykyään joku 7 prosenttia se. Aika mellevä summa tuollakin korolla kertyy sen 20 vuoden aikana mitä sen vanhenemiseen sitten tuomiosta menee. Pitää vain 5 vuoden välein viimeistään muistuttaa velasta käyttämällä sitä ulosotossa.
Viivästyskorko pitää (muistaakseni) vaatia. Tuomioistuin ei voi tuomita moista rangaistusta, jos sitä ei ole vaadittu.
 
Liittynyt
23.10.2016
Viestejä
1 852
Muuten noin, mutta kyllä minä vaatisin myös viivästyskoron rikoshetkestä. Ihan jo korkolain 633/1982:

8 §
Viivästyskorko tahallisella rikoksella aiheutetun vahingon korvaukselle

Tahallisella rikoksella aiheutetun vahingon korvaukselle viivästyskorkoa on maksettava vahingon tapahtumisesta lähtien.

Oikeushan nuo korot ym. ratkaisee, eikä syyttäjä asiallisen korkovaatimuksen perusteella jätä juttua kohdaltasi hoitamatta vaikka jostain syystä olisikin eri mieltä. Sen sijaan jos vaatisi sitä sun tätä ylimääräistä korvausta tai et luottaisi syyttäjän osaamiseen verrattuna omaan asianajajaasi, voisit vastata hoitavasi jutun itse. Syyttäjä kyllä hoitaa yleiset rikosasiat.
Pitääkö viivästykoron määrä tietää/osata määritellä vaatimuksessa itse ja onko se tuo 7 %?
 
Liittynyt
23.10.2016
Viestejä
1 852
Ostin aiemmin viime vuonna Torista yhdeltä elämäntapasurkimukselta/muiden tapakusettajalta jalkineet posteineen 30 €:lla, ilman että tällä (lähes varmalla) sosiaalitoimen elätillä oli tarkoituskaan postittaa tuotetta ja tein asiasta saman tien rikosilmoituksen epäillyn kotipaikan Rovaniemen paikallispoliisille, kun se selvisi. Nyt sitten poliisilta tuli sähköpostiin seuraavat kysymykset:

Vaaditko rangaistusta? (haluatko että tämäkin juttu menee syyttäjälle syyteharkintaan)
Vaaditko korvauksia?
-jos kyllä:
1) Summa
2.1) ajatko vaatimuksen itse (oikeudenkäynnissä avustajan kanssa) vai
2.2) pyydätkö syyttäjää ajamaan vaatimuksen puolestasi rikosasian yhteydessä
Suostutko kirjalliseen menettelyyn?
Suostutko sovitteluun?


Juttuun löytyy täydellinen dokumentaatio Tori-kaupankäyntiviestiketjuineen ja myyjän selittelyineen kuukausien päästä, miksi ei ole vieläkään lähettänyt, ts. nähdäkseni käytännössä myöntäminen.

Mitä noihin tutkijan kysymyksiin kannattaa ja voi vastata, jos haluaa epäillylle kovimman mahdollisen seuraamuksen/vahingonkorvauksen lain kirjaimen suinkin sallimissa rajoissa? Eli kohdittain:

Tietysti vaadin rangaistusta - miksi en vaatisi?
Tietysti vaadin korvauksia.
1. Kuinka paljon enemmän voin vaatia kauppasumman (sis. postikulut) lisäksi? Voisin olettaa, että ainakin viivästyskoron voi vaatia alkaen alkuperäisestä maksupäivästäni (mikä on suurin korko, mitä voi vaatia ja määräytyykö se autom.?)? Voinko lisäksi vaatia kiinteää summaa, esimerkiksi käyttämästäni ajasta? Mikä on realistinen maksimi, mitä kannattaa vaatia? Pitääkö siihen toimittaa jotain kirjallisia todisteita toteutuneista kuluista, mikä ehkä tarkoittaisi, että omasta ajasta ei voi periä kuluja?
2.1 Mikä on järkevin vaihtoehto ilman, että vältyn lisäkuluilta, tai ainakin sellaisilta, joita en melkein varmasti tule saamaan takaisin? Ehkä maininnan arvoinen seikka, että itse asun pk-seudulla, jos asia käsitellään pohjoisessa.
2.2 Liittyy edelliseen.
Ja vielä sovittelun järkevyys?

Eikä kannatta vastata, että turhaan näet vaivaa, kun et kuitenkaan näe mitään korvausrahoja koskaan, koska sen tiedän jo. Sillä ei ole väliä, vaan haluan epäillylle joka tapauksessa seuraamuksen/korvaukset, vaikka menisikin ulosottoon. Se on sitten hänen asiansa, jos ei hoida maksuja tuomion mukaisesti ja siitä tulevat mahdolliset seuraamukset, kuten asunnon saannin vaikeutuminen yms.
Vielä yksi asia: Kohtaan "vaadinko korvausta" liittyen, jos epäilty ei suostu kirjalliseen menettelyyn, onko mahdollista, että joudun matkustamaan oikeuskäsittelyyn pk-seudulta Rovaniemelle ja jos on, kannattaako minun laittaa korvausvaatimukseen sen kolmenkympin hävityn summan lisäksi "mahdolliset tulevat matkakulut"? Voiko ne ilmaista tuolla lailla epämääräisesti vai pitääkö esittää summa etukäteen?
 
Liittynyt
10.03.2017
Viestejä
4 234
Vielä yksi asia: Kohtaan "vaadinko korvausta" liittyen, jos epäilty ei suostu kirjalliseen menettelyyn, onko mahdollista, että joudun matkustamaan oikeuskäsittelyyn pk-seudulta Rovaniemelle ja jos on, kannattaako minun laittaa korvausvaatimukseen sen kolmenkympin hävityn summan lisäksi "mahdolliset tulevat matkakulut"? Voiko ne ilmaista tuolla lailla epämääräisesti vai pitääkö esittää summa etukäteen?
Ei sinne nyt matkustaa tarvitse.
 
Liittynyt
13.12.2016
Viestejä
141
Henkilö haki vapaaehtoisesti TE-Palveluiden järjestämään koulutukseen. Koulutuksen aihe oli sellainen jonka hakija osasi jo entuudestaan. Kun hakija meni ensimmäiselle lähiopetus tunnille sai hän kuulla että lähiopetukseen ei voi lain mukaan osallistua jos asian osaa jo ennestään.

Mikä tämä kyseinen laki on? Koitin jo etsiä itse Finlex mutta en löytänyt mitään tuohon liittyvää.
Kuulostaa kyllä siltä, että jonkun tukirahoille käy kohta huonosti, kun joku tantta selittelee mitä sattuu ja toinen tantta ottaa sitten tuet pois, kun "ei osallistunut".
Kvarkki olit oikeassa! Toinen tantta oli lätkäissyt rangaistukseksi ettei mitään tukia saa jatkossa (ilmeisesti pysyvästi?). Asiasta valittaminenkaan ei auttanut. Olisko vinkkejä mitä tuollaisessa tilanteessa pitää tehdä?
 
Liittynyt
13.12.2016
Viestejä
141
Tuotakaan ongelmaa ei olisi koskaan tullut jos henkilö olisi ollut vaan passiviinen eikä olisi itse hakeutunut mihinkään :) Näin tää Suomi toimii.

Edelleen jos joku tietäisi mikä tuo edellä mainittu laki on niin siitä olisi apua
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
8 647
Tuotakaan ongelmaa ei olisi koskaan tullut jos henkilö olisi ollut vaan passiviinen eikä olisi itse hakeutunut mihinkään :) Näin tää Suomi toimii.

Edelleen jos joku tietäisi mikä tuo edellä mainittu laki on niin siitä olisi apua
En ole juristi, mutta asioista voi kannella.

TE-toimisto lähetti työtarjouksia - hakija teki kantelun ajoituksesta

Työnhakija kanteli TE-toimiston toiminnasta.

TE-toimisto oli lähettänyt kantelijalle kirjeitse työtarjouksia syksyllä 2018 perjantaina.

Kantelijan mukaan hän oli saanut työtarjoukset maanantaina.


Kantelijalle oli jäänyt vain muutama arkipäivä vastata ensimmäisenä päättyvän määräajan sisältäneeseen työtarjoukseen.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että TE-toimiston tulisi kysymyksessä olevan kaltaisesta työpaikasta ilmoittaessaan olla yhteydessä työhakijaan henkilökohtaisesti esimerkiksi puhelimitse.

Näin varmistetaan työnhakijan tosiasiallinen mahdollisuus hakea työpaikkaa.

Asialla on työnhakijoille erityistä merkitystä, kun otetaan huomioon työtarjoukseen vastaamatta jättämisestä mahdollisesti aiheutuvat taloudelliset seuraamukset.

Saadusta selvityksestä ilmeni, että kantelijaa ei ollut tavoitettu puhelimitse työtarjousten lähettämispäivänä.

Apulaisoikeuskansleri piti tässä tapauksessa kirjeitse kantelijalle lähetetyn työtarjoukseen vastaamiselle jäänyttä enintään muutaman arkipäivän aikaa riittämättömänä.

Asian käsittely sitten kestää vuoden, pari - mikä lämmittää varmasti ja odottavan aika on pitkä, vielä jos ei mitään tuloja millä elää.
 
Liittynyt
18.06.2017
Viestejä
120
Tuotakaan ongelmaa ei olisi koskaan tullut jos henkilö olisi ollut vaan passiviinen eikä olisi itse hakeutunut mihinkään :) Näin tää Suomi toimii.

Edelleen jos joku tietäisi mikä tuo edellä mainittu laki on niin siitä olisi apua
Minäkään en ole juristi. Mutta työkkärin perseily on tullut tutuksi.
Saattaa olla, ettei tuollaista lakia tai säädöstä ole olemassa. Sanoisin todennäköisyyden kallistuvan siihen, että hyväksyntävaiheessa olisi pitänyt karsiutua pois. Olen lukenut vastaavankaltaisista tapauksesta aiemminkin vuosia sitten eli hyväksytään kurssille ja rangaistaan siitä myöhemmin tavalla tai toisella. Tarkoituksenmukaista miinoitusta ehkä nämä tapaukset.

Osa virkailijoista tekee mistä aiheesta vaan aivan mutu-päätöksiä, siksi ne pitäisi saada aina kirjallisena.

Yleisesti sanoen, virkailjoilla on velvoite selittää päätökset. Mihin perustuvat, jne. Mutta kun joukossa on mätiä omenoita, niin meno on tuollaista. Jos on juttelemassa virkailijan kanssa, niin olisi mahdollisuuksien mukaan hyvä äänittää sessio. Vaikka salaa, itseään varten saa äänittää, sitä laki ei estä vaikka joku niin väittäisi.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
6 683
Kvarkki olit oikeassa! Toinen tantta oli lätkäissyt rangaistukseksi ettei mitään tukia saa jatkossa (ilmeisesti pysyvästi?). Asiasta valittaminenkaan ei auttanut. Olisko vinkkejä mitä tuollaisessa tilanteessa pitää tehdä?
En kyllä olisi halunnut olla oikeassa, mutta mitä noihin elämäänsä kyllästyneisiin tanttoihin tulee, niin pessimisti ei pety. Pakko niiden on edes pilkkua nussia, kun muuta ei ole elämässä :beye: Ja virhettä toki ei voi myöntää vaikka se olisi täysin ilmeinen :facepalm:
 
Liittynyt
05.12.2016
Viestejä
286
Veli oli ottanut nimiinsä luottokauppasopimuksella uuden puhelimen entiselle puolisolleen avoliiton aikana kun siltä puolisolta oli luottotiedot menny. Noh nyt niitten eron jälkeen oli Elisalta tullu 300e lasku maksamattomista laskuista. Onko veljellä mitään mahollisuutta päästä kuiville muuten kuin maksamalla kiltisti tuo 300e ja välttää omien luottotietojen meno?
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
8 647
Joo näin arvelinkin. Laskut kyllä pystyi ohjaamaan puolison nimiin mutta puhelin oli veljen nimissä. Eli puhelin on siis käytännössä veljeni omaisuutta?
Tuohon avoliitto, siis entinen päälle. Siinä maksaa sen luurin mitä ei ikinä tule näkemään ellei exä jostain syystä sitä luovuta. Toivottavasti liittymä ei ole veljesi nimissä, jos on - niin sen varmaan saa poikki. Muuten tuossa nyt joutuu maksamaan oppirahat, joku oikeudenkäynti maksaisi maltaita, ja käytetyn puhelimen hinta on muutaman kympin luokkaa, koska ikävähennys yms.
 
Liittynyt
05.12.2016
Viestejä
286
Veli oli ottanut nimiinsä luottokauppasopimuksella uuden puhelimen entiselle puolisolleen avoliiton aikana kun siltä puolisolta oli luottotiedot menny. Noh nyt niitten eron jälkeen oli Elisalta tullu 300e lasku maksamattomista laskuista. Onko veljellä mitään mahollisuutta päästä kuiville muuten kuin maksamalla kiltisti tuo 300e ja välttää omien luottotietojen meno?
Tää selviski nopeesti. Samassa laskussa, mikä oli mennyt veljen eksän puhelimesta eksälle oli myös veljen oman puhelimen lasku :facepalm: Noh toivottavasti veli nyt ottaa opiksi tästä.
 
Liittynyt
27.05.2017
Viestejä
7 746
Tuohon avoliitto, siis entinen päälle. Siinä maksaa sen luurin mitä ei ikinä tule näkemään ellei exä jostain syystä sitä luovuta. Toivottavasti liittymä ei ole veljesi nimissä, jos on - niin sen varmaan saa poikki. Muuten tuossa nyt joutuu maksamaan oppirahat, joku oikeudenkäynti maksaisi maltaita, ja käytetyn puhelimen hinta on muutaman kympin luokkaa, koska ikävähennys yms.
Puhelimen voinee ilmoittaa varastetuksi poliisille, jolloin sen IMEI menee sulkilistalle. Sen jälkeen sillä puhelimella ei sitten enää soitellakkaan.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
8 647
Puhelimen voinee ilmoittaa varastetuksi poliisille, jolloin sen IMEI menee sulkilistalle. Sen jälkeen sillä puhelimella ei sitten enää soitellakkaan.
Mahtaa olla melkoista säätämistä, ja poliisia tuskin kiinnostaa pätkääkään. Vielä jos exällä sattuisi olemaan jotain vastapalloa hihassa niin siitähän soppa syntyisi. Noilla summilla ei kannata alkaa mitään sisällissotaa mikä tulisi vaan kalliiksi. Se on vaan että nyt kävi näin ja pillulle tuli hintaa sen verran. Enkä ole juristi.
 
Liittynyt
31.10.2016
Viestejä
716
Puhelimen voinee ilmoittaa varastetuksi poliisille, jolloin sen IMEI menee sulkilistalle. Sen jälkeen sillä puhelimella ei sitten enää soitellakkaan.
Ei mene.
Sulkulistalle joutuu ihan itse ilmoittelemaan operaattorille rikosilmoituskopion kanssa.
 
Liittynyt
08.05.2019
Viestejä
1 208
Puhelimen voinee ilmoittaa varastetuksi poliisille, jolloin sen IMEI menee sulkilistalle. Sen jälkeen sillä puhelimella ei sitten enää soitellakkaan.
Kannattaa huomata, että valheellisen rikosilmoituksen tekeminen poliisille on rikos. En itse sellaista suosittelisi muille. Rikokseen yllyttäminenkin on rikos kuten myös julkinen kehottaminen rikokseen.

(Kirjoitin tämän vain koska on lakiaiheisesta ketjusta kyse.)
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
382
Virhevastuu ja takuu kulutustavaran kaupassa

Mitenkäs kahden yrityksen välisessä kaupassa (jos samaa tuotetta myydään kuluttajille kahden vuoden takuulla), voiko ostaja vedota virhevastuuseen jos tuote menee rikki muutaman kk:n jälkeen kuluttajapuolen takuun päättymisestä?
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
382
Ei virhevastuu päde yritysten välisessä kaupassa.
Ok, kiitos tiedosta!

Täällä vaan luki "mahdollisuus vedota virheeseen koko takuuajan kestäessä, takuu ei rajoita mahdollisuutta vedota lainmukaiseen virhevastuuseen ja/tai takuuajan päätyttyä "palataan" lain mukaiseen virhevastuuseen."
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
21.11.2016
Viestejä
6 108
Ok, kiitos tiedosta!

Täällä vaan luki "mahdollisuus vedota virheeseen koko takuuajan kestäessä, takuu ei rajoita mahdollisuutta vedota lainmukaiseen virhevastuuseen ja/tai takuuajan päätyttyä "palataan" lain mukaiseen virhevastuuseen."

Linkkaamassasi lähteessä lukee myös seuraavaa, tärkeimmät boldattu.

Kauppalaki
Kauppalakia sovellettaan elinkeinonharjoittajien välisessä irtaimen tavaran kaupassa ja immateriaalioikeuksien siirroissa. Laki on tahdonvaltainen, joten osapuolet voivat poiketa lain säännöksistä sopimalla (ja näin usein tehdäänkin). Laki sisältää säännökset mm. sopimuksen vastaisesta suorituksesta (virhe), reklamoinnista ja niistä seuraamuskeinoista, joihin ostaja on oikeutettu virheen perusteella. Kauppalaista poikkeaminen tapahtuu yleensä sopimusehtojen takuuehdoissa, joten lue ehdot huolella ja selvitä miten virhe on määritelty, miten siitä tule ilmoittaa, missä ajassa ja mihin olet oikeutettu virheen perusteella.
 
Liittynyt
03.02.2020
Viestejä
32
Mites menee, jos matkailuyritys jakaa facebook sivullaan paikkakuntansa valokuvaajien videoita youtubesta,eikä kysy heiltä lupaa, eikä linkitä tekijän sivustolle mitään tietoja? Onko tämä muka laillista. Eli toisinsanoen käyttää kaikkia muita hyväksi, jotta saa itse markkinointia omalle yritykselleen?
 
Liittynyt
05.08.2018
Viestejä
156
Oletetaan seuraava tilanne: osakeyhtiöllä NN on omistuksessaan liikehuoneistoja. Osakeyhtiön NN:n toiminta on loppunut ja osakeyhtiö NN on lakannut hoitamasta vastikkeenmaksuvelvollisuuksiaan liittyen omistamiinsa liikehuoneistoihin. Liikehuoneistot omistava osakeyhtiö NN on poistettu myös kaupparekisteristä. Mikä on järkevin toimintamalli saada nämä liikehuoneistot siirrettyä uuteen omistukseen? Liikehuoneistot olisivat luonnollisesti tässä vaiheessa otettu jo taloyhtiöiden hallintaan. Pyytää PRH:ta määräämään osakeyhtiö NN selvitystilamenettelyyn ja huoneistojen realisointi sitä kautta? Vaiko perintä, velkomustuomio ja ulosotto ja realisointi sitä kautta? Voiko ulosottotoimia ylipäänäs kohdentaa kaupparekisteristä poistettuun yhtiöön?
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
31.07.2019
Viestejä
1 863
Oletetaan seuraava tilanne: osakeyhtiöllä NN on omistuksessaan liikehuoneistoja. Osakeyhtiön NN:n toiminta on loppunut ja osakeyhtiö NN on lakannut hoitamasta vastikkeenmaksuvelvollisuuksiaan liittyen omistamiinsa liikehuoneistoihin. Liikehuoneistot omistava osakeyhtiö NN on poistettu myös kaupparekisteristä. Mikä on järkevin toimintamalli saada nämä liikehuoneistot siirrettyä uuteen omistukseen? Liikehuoneistot olisivat luonnollisesti tässä vaiheessa otettu jo taloyhtiöiden hallintaan. Pyytää PRH:ta määräämään osakeyhtiö NN selvitystilamenettelyyn ja huoneistojen realisointi sitä kautta? Vaiko perintä, velkomustuomio ja ulosotto ja realisointi sitä kautta? Voiko ulosottotoimia ylipäänäs kohdentaa kaupparekisteristä poistettuun yhtiöön?
Yksinkertaisin ja helpoin ratkaisu voisi olla se velkomustuomio ja siitä ulosotto. Ihan nyt just varma en ole miten tuollainen rekisteristä poistettu firma uppoaa käräjäoikeuden käsittelyyn vastaajana, mutta järkeen ei käy että se ei onnistuisi, koska olisi perusoikeuksien vastaista, että velkoja ei voisi saada velkomustuomiota vaan pitäisi hakea selvitystilaa. Selvitystila kun voi edellyttää sitäkin, että velkojan pitää ottaa vastuu selvityskuluista, jos yhtiö on varaton/vähävarainen.
 
Liittynyt
07.11.2016
Viestejä
391
Mitenkäs tuota tälläinen. Talonyhtiön rakennuttaja on myynyt osakkeen ja kauppakirjassa on liitteenä rasitustodistukset. Nyt rakennuttaja on kuitenkin tehnyt muutoksia rasitustodistuksiin kauppojen jälkeen. Onko mitään tehtävissä?
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
281
Tämä nyt ei välttämättä tänne kuulu, mutta kysytään kuitenkin. Tilanne: Käsi murtunut töissä, eli työtapaturma, tästä tehdään ilmoitus ja saikkua tulee 1,5kk.
Työnantaja kysyy heti alussa onko mahdollista olla "korvaavissa töissä" etänä tai paikanpäällä ja ei olla sairauslomalla vaikka sairauslomaa on "määrättykin".
Eli ei yhtään sairauslomapäivää koska firma maksaa työstä tehdyn palkan. (eli firman puolesta näyttää hyvältä kun on 0 sairauslomapäivää vaatinutta tapaturmaa)

Vakuutusyhtiölle tehty ilmoitus ja saatu myös myöntävät maksusitoumukset kuntoutukseen jne.
Kysymys kuulukin nyt, että miten vakuutusyhtiö suhtautuu tähän jos saa tietää, että on oltu töissä sairausloman aikana?
Oma mielipide on se, että pesevät kätensä heti koko keissistä, onko näin?
Eli firma saa maksaa kuntoutukset ja muut kulut omasta pussistaan.
 
Liittynyt
10.03.2017
Viestejä
4 234
Tämä nyt ei välttämättä tänne kuulu, mutta kysytään kuitenkin. Tilanne: Käsi murtunut töissä, eli työtapaturma, tästä tehdään ilmoitus ja saikkua tulee 1,5kk.
Työnantaja kysyy heti alussa onko mahdollista olla "korvaavissa töissä" etänä tai paikanpäällä ja ei olla sairauslomalla vaikka sairauslomaa on "määrättykin".
Eli ei yhtään sairauslomapäivää koska firma maksaa työstä tehdyn palkan. (eli firman puolesta näyttää hyvältä kun on 0 sairauslomapäivää vaatinutta tapaturmaa)

Vakuutusyhtiölle tehty ilmoitus ja saatu myös myöntävät maksusitoumukset kuntoutukseen jne.
Kysymys kuulukin nyt, että miten vakuutusyhtiö suhtautuu tähän jos saa tietää, että on oltu töissä sairausloman aikana?
Oma mielipide on se, että pesevät kätensä heti koko keissistä, onko näin?
Eli firma saa maksaa kuntoutukset ja muut kulut omasta pussistaan.
Miten se sun työnteko yhdellä kädellä onnistuisi? Varmaan aika vaikeata on. Ei mulle ainakaan kukaan edes ehdottanut töissä olemista, kun työmatkalla liukastuin ja käteen tuli murtuma. Tuosta voi myöhemmin tulla ongelmia vakuutusyhtiön suhteen jos ne tietää ettei ole oltukaan sairaslomalla ja jos käden kanssa tulee jotain ongelmia olemaan niin korvauksia ei varmasti sieltä saa vaan menevät muiden pussista.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
281
Miten se sun työnteko yhdellä kädellä onnistuisi? Varmaan aika vaikeata on. Ei mulle ainakaan kukaan edes ehdottanut töissä olemista, kun työmatkalla liukastuin ja käteen tuli murtuma. Tuosta voi myöhemmin tulla ongelmia vakuutusyhtiön suhteen jos ne tietää ettei ole oltukaan sairaslomalla ja jos käden kanssa tulee jotain ongelmia olemaan niin korvauksia ei varmasti sieltä saa vaan menevät muiden pussista.
Eipä se oikein onnistu ja juuri tätä hain.. mutta on firmoja jotka haluavat kiillottaa kupoliaan ja mieluummin maksavat palkkana vaikka työntekijä ei ole työkykyinen / osittain työkykyinen.
Kiitos vastauksesta, tämä vahvisti oman näkemykseni.
 
Liittynyt
29.10.2016
Viestejä
2 317
Tämä nyt ei välttämättä tänne kuulu, mutta kysytään kuitenkin. Tilanne: Käsi murtunut töissä, eli työtapaturma, tästä tehdään ilmoitus ja saikkua tulee 1,5kk.
Työnantaja kysyy heti alussa onko mahdollista olla "korvaavissa töissä" etänä tai paikanpäällä ja ei olla sairauslomalla vaikka sairauslomaa on "määrättykin".
Eli ei yhtään sairauslomapäivää koska firma maksaa työstä tehdyn palkan. (eli firman puolesta näyttää hyvältä kun on 0 sairauslomapäivää vaatinutta tapaturmaa)

Vakuutusyhtiölle tehty ilmoitus ja saatu myös myöntävät maksusitoumukset kuntoutukseen jne.
Kysymys kuulukin nyt, että miten vakuutusyhtiö suhtautuu tähän jos saa tietää, että on oltu töissä sairausloman aikana?
Oma mielipide on se, että pesevät kätensä heti koko keissistä, onko näin?
Eli firma saa maksaa kuntoutukset ja muut kulut omasta pussistaan.
Onko teidän tessissä tuo korvaavan työn mahdollisuus?
Käsittääkseni työnantaja voi määrätä korvaavaan työhön, mutta ensin työterveyslääkärin tulee todeta, ettei siitä ole haittaa toipumiselle. Yksikätisenä kyllä vaikea keksiä kovin tehokkaasti työskentelevän... palkan pitää myös olla sama kuin terveenä.

Outo käytäntö etenkin tämmöisessä työtapaturmassa. Se palkkakin tulee suoraan vakuutukselta, niin miksi työnantaja haluaisi sinut töihin?
Ymmärtäisin paremmin, jos olisit vaikkapa toimistotyössä ja murtanut jalkasi vapaa-ajalla.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
281
Onko teidän tessissä tuo korvaavan työn mahdollisuus?
Käsittääkseni työnantaja voi määrätä korvaavaan työhön, mutta ensin työterveyslääkärin tulee todeta, ettei siitä ole haittaa toipumiselle. Yksikätisenä kyllä vaikea keksiä kovin tehokkaasti työskentelevän... palkan pitää myös olla sama kuin terveenä.

Outo käytäntö etenkin tämmöisessä työtapaturmassa. Se palkkakin tulee suoraan vakuutukselta, niin miksi työnantaja haluaisi sinut töihin?
Ymmärtäisin paremmin, jos olisit vaikkapa toimistotyössä ja murtanut jalkasi vapaa-ajalla.
On mahdollisuus korvaavaan työhön, mutta käsitykseni mukaan siihen ei voi määrätä. Työterveyslääkäri ei ole määritellyt työkykyä vaan käsikirurgi/lääkäri on sairausloman määrännyt.. samaa firmaa kylläkin..
Se miksi halutaan töihin on täysin firman maineen kanssa pelaamista. Eli ei ole työtapaturmia, ainakaan joista olisi syntynyt sairauslomia.
 
Liittynyt
31.10.2016
Viestejä
716
Ei kukaan yleisesti määrää sairaslomaa.
Lääkärintodistus työkyvyttömyydestä on täysin ehdollinen yleisesti.
Työntekijällä on myös tulkintaetuoikeus kertooko tai näyttääkö koko lappua työnantajalle.
Ei kukaan yleisesti estä olemasta töissä.
Työtapaturmissa tai missä tahansa sairauksissa voi neuvotella voiko olla töissä normaalisti, voiko tehdä korvaavaa työtä tai etätyötä.
Aika harvoin kukaan yrittää pakottaa mutta useiden yritysten varhaisen tuen prosesseissa tuo on kuvattu että esimiehen pitää nostaa asia esiiin korvaavan työn osalta.
Jos haluaa kieltäytyä, kertoo vain yksinkertaisesti olevansa niin sairas että ei koe voivansa työskennellä lainkaan.
Työhönpaluuta pitää suunnitella ja siihenkin pitää yrittää kehitellä kevennettyjä toimenpiteitä, sekin yleensä on lyhyempi työaika tai harvennettu työpäivärytmi ja joku instanssi maksaa ansionmenetyksestä siltä osin jotain kompensaatiota.
 
Liittynyt
11.01.2018
Viestejä
434
Mitenkäs tällainen. Ostimme vajaa kaksi vuotta sitten rivitaloasunnon vm -77. Sittemmin toisessa asunnossa samassa taloyhtiössä on havaittu sisäilmatutkimuksissa mikrobivaurio. Eli asunnossa lienee kosteusvaurio, joka on todennäköisesti aiheutunut aikakaudelle tyypillisestä riskirakenteesta (katossa). Luultavasti riskirakenne tullaan korjaamaan kaikista yhtiön asunnoista ihan vaan just in case, mutta tutkimuksia ei ole tehty kuin tuosta yhdestä asunnosta eikä korjauksesta ole vielä tehty päätöksiä. Eli toistaiseksi ongelmaa on todistettavasti havaittu vain yhdestä asunnosta.

Korjauskustannukset ovat toki taloyhtiön vastuulla, mutta aikamoinen remonttihan tuosta tulee jos korjaus tullaan tekemään kaikkiin asuntoihin. Onko meillä mitään mahdollisuutta saada myyjältä hinnanalennusta ns. piilevään vaurioon vedoten, vaikka meidän asunnossa ei ole havaittu ongelmaa? Myyjänä on rakennusalan yritys joka on kattavasti remontoinut asuntoa ennen kuin möi sen meille, muun muassa uusinut lattia- ja kattopinnat sekä korjannut toisen riskirakenteen kuin tämän mikä nyt on kyseessä.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
375
Oletetaan seuraava tilanne: osakeyhtiöllä NN on omistuksessaan liikehuoneistoja. Osakeyhtiön NN:n toiminta on loppunut ja osakeyhtiö NN on lakannut hoitamasta vastikkeenmaksuvelvollisuuksiaan liittyen omistamiinsa liikehuoneistoihin. Liikehuoneistot omistava osakeyhtiö NN on poistettu myös kaupparekisteristä. Mikä on järkevin toimintamalli saada nämä liikehuoneistot siirrettyä uuteen omistukseen? Liikehuoneistot olisivat luonnollisesti tässä vaiheessa otettu jo taloyhtiöiden hallintaan. Pyytää PRH:ta määräämään osakeyhtiö NN selvitystilamenettelyyn ja huoneistojen realisointi sitä kautta? Vaiko perintä, velkomustuomio ja ulosotto ja realisointi sitä kautta? Voiko ulosottotoimia ylipäänäs kohdentaa kaupparekisteristä poistettuun yhtiöön?
Tuota melkein kannattaisi kysyä kiinteistöliiton lakineuvonnasta jos taloyhtiö jäsen.

Järkevin varmaan olisi tuo tuomion hakeminen koska sitä kautta saadaan osake merkintä yritykseltä pois.
 
Liittynyt
05.08.2018
Viestejä
156
Tuota melkein kannattaisi kysyä kiinteistöliiton lakineuvonnasta jos taloyhtiö jäsen.

Järkevin varmaan olisi tuo tuomion hakeminen koska sitä kautta saadaan osake merkintä yritykseltä pois.
Tarkoitatko, että osakemerkintä saadaan pois sitä kautta jos ulosotto tämän huoneiston realisoi?
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
237 566
Viestejä
4 166 596
Jäsenet
70 423
Uusin jäsen
ngocminh247

Hinta.fi

Ylös Bottom