Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[pelitys]

Onnittelut yhtiölle, koska olette joko keksineet ilmaisen tavan tuottaa sähköö tai vesi tulee taivaalta, mutta tuollaisilla kuluilla ei mitenkään pk-seudulla kateta kaikkea tuota. Jo pelkästään lämmitys, vaikka tuleekin maalämmöllö, vakuutus ja verot haukkaa sen verran ettei tuo ole mahdollista. Sitten pitäisi saada vielä kaikki muu päälle. Tai sitten yhtiössä on kaikki vedetty niin minimiin ja pihistelyyn, että elämänlaadullisesti kärsitään paljon. Jotain kertoo Ikean paskimmat led-lamput ulkovalaistuksena, kun niiden valoteho ei riitä valaisuun edes sisällä pienessä huoneessa täysvalkoisilla seinillä.

Lämmitykseen yhtiöllä on kulunut 1600, vesi 1300, vero 1200 ja vakuutukseen 600. Muu silppu päälle ja kulut yhteensä 7300 euroa / vuosi.
En koe elämänlaatuni kärsivän millään lailla.

 

[zepi]

Mistähän helvetistä noi hoitovastikkeet muodostuu? Itse asunut taloyhtössä viimeksi 2005-2009. Kymmenen n. 100m2 erillistaloa ja maksettiin 60e/kk. Tolla maksettiin taloyhtön vakuutukset, sähkölasku, jätehuolto ja Isännöitsijälle (yksityinen 1 hengen firma). Lumityöt sun muut ruohonleikkuut tehtiin itse. Joku 400-500e/kk kuulostaa ihan järjettömältä. Nyt kun asun omassa >200m2 talossa, niin eihän tähänkään menee noin paljoa.

Helsingin kaikki uudet taitavat olla vuokratonteilla. En nyt muista miten se vaikuttaa vastikkeeseen, mutta pari euroa per neliö per kuukausi.

Muuten vastikkeeseen kuuluu lämmitys, pihan hoito, jätehuollot ja kaiken maailman pattereiden ilmausta huoltomiehen toimesta jne.

Erillistalossa teillä oli varmastikin lämmitys erikseen. Se on käsittääkseni suurin osuus.

Kaupungissa myös lumen poisto maksaa paljon. Suuri osa taloyhtiöistä ostaa kk-hintaisen lumen aurauksen välttyäkseen megalaskuilta jos lunta tulee paljon. Tälläisinä talvina maksetaan tyhjästä helposti tonneja kuussa, mutta minkäs meet jos tontilla on tilaa nolla neliömetriä luman säilömiseen. Taloyhtiö vastaa myös siitä, että katolta ei tipu lunta / jäätä jalkakäytäville.

 

[ilahama]

Lämmitykseen yhtiöllä on kulunut 1600, vesi 1300, vero 1200 ja vakuutukseen 600. Muu silppu päälle ja kulut yhteensä 7300 euroa / vuosi.
En koe elämänlaatuni kärsivän millään lailla.

Koko taloyhtiön (asuntoineen) lämmityskulut 1600e vuodessa? On kyllä halpa lämmitysmuoto tuo maalämpö.

Meillä 90m2 rivitalo ja vastike 120e kuussa,sisältäen autopaikat sun muut kaikki kulut,mutta ei oman asunnon lämmitystä.

 

[zepi]

Maalämmössä pitää katsoa myös investointikulua - pelkän kk-kulun katsominen ei kerro vielä oikein mitään. Ja sitten pitäisi verrata siihen muuhun mahdolliseen lämmitykseen ja sen kuluihin.

Lämmityksen ja veden osalta olisi hyvä myös erotella se, että minkä verran menee veden lämmitykseen, vai maksaako jokainen sen itse omassa sähkölaskussa.

 

[Jebaus]

Maalämmön hankintakulua en nyt lähtisi kyllä sekoittamaan vastikkeeseen/asumiskuluihin ellei siitä ole velkaa jota joka kuukausi yhtiölainana maksetaan.
Mutta kyllä alle 2€/m2 vastike on jo todella pieni jos siis sisältää lämmityksen ja veden. Ylipienissä vastikkeissa kiinnittää monesti huomion heti siihen mitä puuttuu. Kannattaa ainakin tarkistaa vakuutukset ja viimevuoden tase/todelliset kulut ennenkö asuntokauppoja sellaisesta tekee.

Yli 15v ikäisessä asunnossa on myös normaalia että lasketaan 1€/M2/kk mahdollisiin korjauksiin tai sitten ne tulee jälkikäteen maksettavaksi. Ja nyt puhun siis tavallisista as.oy:stä enkä niistä missä "jokainen vastaa omastaan ja hoitaa omat kulunsa". 5€+/M2 vastike kertoo jo että jotain on tehty ja nyt se maksatetaan pikaisesti pois asukkailla.

 

[muronsyöjä]

Yli 15v ikäisessä asunnossa on myös normaalia että lasketaan 1€/M2/kk mahdollisiin korjauksiin tai sitten ne tulee jälkikäteen maksettavaksi. Ja nyt puhun siis tavallisista as.oy:stä enkä niistä missä "jokainen vastaa omastaan ja hoitaa omat kulunsa". 5€+/M2 vastike kertoo jo että jotain on tehty ja nyt se maksatetaan pikaisesti pois asukkailla.

Myös ihan uusissa kohteissa on jouduttu tekemään pikku korjauksia taloyhtiön laskuun kun niistä ei ole päästy rakentajan kanssa sopuun. Tämä on itseasiassa aika yleistä. Paljon rempaa uuteen taloon ja laskua pukkaa. Esim. tuossa taloyhtiössä oli heti valmistumisen jälkeen pikku rempaa asukkaiden laskuun.

Huutokaupat.com

Tässä alempana on havainneanimaatio miten tähän tilanteeseen päädytään. Eli talo on "valmis", rakentaja konkassa, mutta rahaa on välittäjän mukaan "jemmassa" niin että sillä "kaikki" tulee tehdyksi "kuntoon".

Huutokaupat.com

 

[pokkus]

Lämmityksen ja veden osalta olisi hyvä myös erotella se, että minkä verran menee veden lämmitykseen, vai maksaako jokainen sen itse omassa sähkölaskussa.

Tuo yhtiön 1600 euron lämmityskulu vuodessa kuulostaa juuri siltä, että joko yhtiö on luokkaa 2 asuntoa tai sitten tuolla yhtiön lämmityksellä lämmitetään vain yhtiön yhteiset tilat kuten pyörävarasto ja jokainen asunto sitten maksaa oman asunnon lämmityskulut omassa sähkölaskussaan. Vaikka maalämpö onkin kustannustehokas, niin ei sekään kuitenkaan ilmaiseksi sitä lämpöä tuota.

 

[zepi]

Maalämmön hankintakulua en nyt lähtisi kyllä sekoittamaan vastikkeeseen/asumiskuluihin ellei siitä ole velkaa jota joka kuukausi yhtiölainana maksetaan.
Mutta kyllä alle 2€/m2 vastike on jo todella pieni jos siis sisältää lämmityksen ja veden. Ylipienissä vastikkeissa kiinnittää monesti huomion heti siihen mitä puuttuu. Kannattaa ainakin tarkistaa vakuutukset ja viimevuoden tase/todelliset kulut ennenkö asuntokauppoja sellaisesta tekee.

Yli 15v ikäisessä asunnossa on myös normaalia että lasketaan 1€/M2/kk mahdollisiin korjauksiin tai sitten ne tulee jälkikäteen maksettavaksi. Ja nyt puhun siis tavallisista as.oy:stä enkä niistä missä "jokainen vastaa omastaan ja hoitaa omat kulunsa". 5€+/M2 vastike kertoo jo että jotain on tehty ja nyt se maksatetaan pikaisesti pois asukkailla.

Ei se maalämpö sinne taloon pyhällä hengellä ilmesty. Se on investointi, siinä on huoltokuluja ja kuoletusaika, oletettavasti matala pääomavastike pääomittuu asunnon hintaan. (Tottakai jokainen ostaja on valmis maksamaan ainakin 5000€ enemmän asunnosta jossa on 100€/kk halvempi vastike. Ja pankin lainalaskurikin tykkää jos vastike on matalampi, joten lainaa saa neuvoteltua enempi yms).

Tuo yhtiön 1600 euron lämmityskulu vuodessa kuulostaa juuri siltä, että joko yhtiö on luokkaa 2 asuntoa tai sitten tuolla yhtiön lämmityksellä lämmitetään vain yhtiön yhteiset tilat kuten pyörävarasto ja jokainen asunto sitten maksaa oman asunnon lämmityskulut omassa sähkölaskussaan. Vaikka maalämpö onkin kustannustehokas, niin ei sekään kuitenkaan ilmaiseksi sitä lämpöä tuota.

1600€/v ja sähkö luokkaa 12snt/kWh ja COP vaikka 4.0.

50000kWh lämpöä kämppiin. Kyllä sillä pari paritaloa tai pieni rivari varmaankin lämpiää? Etenkin jos on lämmön talteenottoa tai modernit eristykset.

 

[pokkus]

Maalämmön hankintakulua en nyt lähtisi kyllä sekoittamaan vastikkeeseen/asumiskuluihin ellei siitä ole velkaa jota joka kuukausi yhtiölainana maksetaan.

Kyllä se siten asumiskuluihin vaikuttaa, että se määlämmöllä varustettu kohde on ostohinnaltaan kalliimpi kuin esimerkiksi pelkällä sähköllä lämpiävä kohde. Asumiskuluissa se siis näkyy korkeampana lainanlyhennyksenä kuukausittain.

Meillä esimerkiksi on yhtiössä aika korkea vastike, mutta mitään ei sitten joudukaan tekemään itse ellei halua. Korkea vastike sitten taas osittain kuittaantui huomattavasti edullisemmassa asunnon ostohinnassa (koko Espoon sen hetken halvin €/m2 hinta, kun hakukriteerit oli se millä itse etsittiin asuntoa). Laskin, että korkeampaa vastiketta voi maksaa helposti yli 20 vuotta ennen kuin ostohintojen erotus kuittaantuu pois.

 

[pelitys]

1600€/v ja sähkö luokkaa 12snt/kWh ja COP vaikka 4.0.

50000kWh lämpöä kämppiin. Kyllä sillä pari paritaloa tai pieni rivari varmaankin lämpiää? Etenkin jos on lämmön talteenottoa tai modernit eristykset.

Juurikin pari paritaloa ja neliöitä yhteensä 260. Lämpöä riittää hyvin myös varastojen ja teknisten tilojen lämmittämiseen Suht hyvä enegialuokka ja LTO mutta vähemmän eristeitä kuin ihan uusimmissa matalaenergiataloissa.
Jossain isommassa yhtiössä maalämpö varmaan skaalaisi vielä paremmin kun isompi kompura ei maksaisi paljoa enempää että saisi tuplamäärälle asuntoja lämmityksen ja lämpimän käyttöveden. Ihmeellisen vähän maalämpöyhtiöitä oli myynnissä, eikä se oikeastaan näkynyt hinnassa. Tai ehkä olisi näkynyt jos sen puute olisi tehnyt asunnosta vähemmän halutun. Etsimilläni spekseillä hinnat olivat ihan samat, oli sitten maalämpö tai ilppi. Joku sen investoinnin tietysti maksaa mutta hyvä uudehkon asunnon ostajalle.

Minulle oli tärkeämpää matalat kulut kuin matala ostohinta, koska lainaa sai joka tapauksessa ihan riittävän määrän ja edullisella korolla.
Miettisin kahdesti vaikka olisi varaa vain tosi halpaan asuntoon koska siinä vasta oletkin loukussa kun juoksevat kulut ja vastikkeet syö loputkin tulot ja nousevat koko ajan. Köyhällä ei varsinkaan ole varaa halpaan.

 

[Oravamedian käpy]

Myös ihan uusissa kohteissa on jouduttu tekemään pikku korjauksia taloyhtiön laskuun kun niistä ei ole päästy rakentajan kanssa sopuun. Tämä on itseasiassa aika yleistä. Paljon rempaa uuteen taloon ja laskua pukkaa. Esim. tuossa taloyhtiössä oli heti valmistumisen jälkeen pikku rempaa asukkaiden laskuun.

Huutokaupat.com

Tässä alempana on havainneanimaatio miten tähän tilanteeseen päädytään. Eli talo on "valmis", rakentaja konkassa, mutta rahaa on välittäjän mukaan "jemmassa" niin että sillä "kaikki" tulee tehdyksi "kuntoon".

Huutokaupat.com

Onko sinulla sisäpiiritietoa ylemmästä tapauksesta, vai mistä syystä rakennuttaja välttyisi hoitamasta takuun piiriin kuuluvia korjauksia ym. puutteita?

 

[muronsyöjä]

Onko sinulla sisäpiiritietoa ylemmästä tapauksesta, vai mistä syystä rakennuttaja välttyisi hoitamasta takuun piiriin kuuluvia korjauksia ym. puutteita?

Katso liitteenä olevat asiakirjat joista löytyy kaikki rempat ja niistä aiheutuneet lisäkustannukset taloyhtiölle. Usein myös suuren rakennusyhtiön ja taloyhtiön välille syntyy kärhämää siitä mikä on valmis ja mikä on hyvä. Usein näitä ei kannata viedä oikeuteen ja siitä syystä näitä juttuja korjailaan taloyhtiönlaskuun.

 

[Oravamedian käpy]

Katso liitteenä olevat asiakirjat joista löytyy kaikki rempat ja niistä aiheutuneet lisäkustannukset taloyhtiölle. Usein myös suuren rakennusyhtiön ja taloyhtiön välille syntyy kärhämää siitä mikä on valmis ja mikä on hyvä. Usein näitä ei kannata viedä oikeuteen ja siitä syystä näitä juttuja korjailaan taloyhtiönlaskuun.

ja tuo asunto on päätynyt syystä X huutokaupattavaksi? Rakennusyhtiö on tilastojen valossa ihan vakavarainen, toisin kuin alemman esimerkin pieni rakennusfirma.

 

[Mooses]

Onko sinulla sisäpiiritietoa ylemmästä tapauksesta, vai mistä syystä rakennuttaja välttyisi hoitamasta takuun piiriin kuuluvia korjauksia ym. puutteita?

Mulla ainakin on. Kolme suunnilleen samanlaista noin 40 asunnon yhtiötä, jotka rakennettiin vuoden välein. Joitain vastaanottotarkastuksessa havaittuja puutteita korjattiin, mutta sen jälkeen ei mitään. Jossain x-vuotistarkastuksessa muutama kohta merkattiin ylös ja sanottiin, että nämä korjataan 10v tarkastuksen yhteydessä, mutta jälkeenpäin kukaan ei myönnä mitään. Yksi yhtiöistä haastoi rakennuttajan oikeuteen suurimmasta puutteesta ja voitti, mutta prosessi oli raskas hallitukselle ja korvattujen oikeuskulujen lisäksi tuli konsultointikuluja, jotka meni omaan piikkiin. Muut yhtiöt korjasi omaan piikkiin. Kokonaisuudessaan kymmenisen eri ongelmaa ja puhuttiin noin 25ke per yhtiö kustannuksesta korjata kaikki puutteet ja suurin yksittäinen puute oli puolet tästä.

Reklamaatiohin vastaaminen kesti aina helvetin kauan. Jos reklamaatiossa oli monta asiaa, niin niistä vastattiin ehkä kolmannekseen ja loput jätettiin täysin huomiotta. Ja vastattuja asioita vähäteltiin ja väitettiin, että on ihan hyväksyttävää rakentamista. Ja ajan myötä alettiin sitten väittää, että asioista ei oltu reklamoitu ajoissa.

Kun nykyään on helvetin vaikeaa saada hallitukseen varsinkaan järkevää/osaavaa porukkaa, niin hoida sitten tämmösiä asioita kun puolet hallituksesta vielä vaihtuu joka vuosi. Ja tietysti jokaisen reklamaation kohdalla myös vastaanottava henkilö vaihtui ja sanoi, ettei tiedä tästä asiasta mitään, eikä ole mitään merkintöjä aiemmista reklamaatioista tallessa.

Edit: Niin ja kyseessä siis hyvin suuri rakennuttaja

 

[Honzo]

Mulla ainakin on. Kolme suunnilleen samanlaista noin 40 asunnon yhtiötä, jotka rakennettiin vuoden välein. Joitain vastaanottotarkastuksessa havaittuja puutteita korjattiin, mutta sen jälkeen ei mitään. Jossain x-vuotistarkastuksessa muutama kohta merkattiin ylös ja sanottiin, että nämä korjataan 10v tarkastuksen yhteydessä, mutta jälkeenpäin kukaan ei myönnä mitään. Yksi yhtiöistä haastoi rakennuttajan oikeuteen suurimmasta puutteesta ja voitti, mutta prosessi oli raskas hallitukselle ja korvattujen oikeuskulujen lisäksi tuli konsultointikuluja, jotka meni omaan piikkiin. Muut yhtiöt korjasi omaan piikkiin. Kokonaisuudessaan kymmenisen eri ongelmaa ja puhuttiin noin 25ke per yhtiö kustannuksesta korjata kaikki puutteet ja suurin yksittäinen puute oli puolet tästä.

Reklamaatiohin vastaaminen kesti aina helvetin kauan. Jos reklamaatiossa oli monta asiaa, niin niistä vastattiin ehkä kolmannekseen ja loput jätettiin täysin huomiotta. Ja vastattuja asioita vähäteltiin ja väitettiin, että on ihan hyväksyttävää rakentamista. Ja ajan myötä alettiin sitten väittää, että asioista ei oltu reklamoitu ajoissa.

Kun nykyään on helvetin vaikeaa saada hallitukseen varsinkaan järkevää/osaavaa porukkaa, niin hoida sitten tämmösiä asioita kun puolet hallituksesta vielä vaihtuu joka vuosi. Ja tietysti jokaisen reklamaation kohdalla myös vastaanottava henkilö vaihtui ja sanoi, ettei tiedä tästä asiasta mitään, eikä ole mitään merkintöjä aiemmista reklamaatioista tallessa.

Edit: Niin ja kyseessä siis hyvin suuri rakennuttaja

Itse olin 2005 valmistuneen erillistaloyhtiön (9 taloa) hallituksessa valmistumisesta lähtien ja vuoden myös puheenjohtajana. Kyllähän siitä ensimmäisten vuosien valitus+ ja korjausrumbasta saisi pienen romaanin kirjoitettua. Todella kovana sai olla, että kaikki saatiin korjattua. Mm. Pihat tehtiin kaikki uusiksi, kun oli nurtsien alla kaadot miten sattuu ja pihat muistuttivat uima-altaita rankkasateen jälkeen. Sisäkorjauksia myös ihan riittävästi. Kaikkineen 60-70te edestä korjattii, pari vuotta taisi rumbaan mennä. RS-kohde kyseessä. Aika monta puhelua sain käydä rakennuttajan toimitusjohtajaa myöden.

 

[muronsyöjä]

ja tuo asunto on päätynyt syystä X huutokaupattavaksi? Rakennusyhtiö on tilastojen valossa ihan vakavarainen, toisin kuin alemman esimerkin pieni rakennusfirma.

Huutokaupassa myydään nykyään asuntoja siinä missä normivälityksessäkin. Jos haluaa myydä nopeasti, niin tuolla menee varsinkin ilman lähtöhintaa. Ja esim. tuo ei mene tuohon 40ke:n hintaan, vaan myyntiaikaa jatketaan parin viikon välein. Myös rakennusliikkeet myyvät tuolla uusia asuntoja.

 

[Moebbels]

Mutta eikö se just sillon kannattaisi ostaa jos se ero ei ole merkittävä?

Unohdin tähdentää että tuo ero oli ilman asuntovelan lyhennystä, se tulee siihen päälle vielä.

 

[Benji]

Reklamaatiohin vastaaminen kesti aina helvetin kauan. Jos reklamaatiossa oli monta asiaa, niin niistä vastattiin ehkä kolmannekseen ja loput jätettiin täysin huomiotta. Ja vastattuja asioita vähäteltiin ja väitettiin, että on ihan hyväksyttävää rakentamista. Ja ajan myötä alettiin sitten väittää, että asioista ei oltu reklamoitu ajoissa.

Edit: Niin ja kyseessä siis hyvin suuri rakennuttaja

Kuulostaa kovin tutulta. Liekö sama suuri rakennuttaja, jonka kanssa väännämme. Käsittämättömän selkärangatonta ja vastuutonta touhua. Jätetään härskisti tekemättä asioita eikä suostuta korjaamaan. Perustelut jotain ihme diipadaapaa ja vastataan asian vierestä jollain muka argumenteilla.

 

[Gripen01]

Tuli ostettua vaimon kanssa 80-luvun paritalo neliö 90,5m^2 Espoosta. Danskesta ja Nordeasta tarjottiin molemmista lopulta 0,38 marginaalia ilman nostokuluja 340 keur kämpälle. Muista ei tullut edes tarjouksia kyseltyä (jotta vain toisen tarvitsee vaihtaa pankkia ja parempaa diiliä ei varmasti olisi muualta tullutkaan). Yht bruttotulot ~100keur. Vastike veden kanssa ~ 400 eur omalla tontilla, kyseessä suht iso yhtiö eli ei siis olla aivan jumissa seinänaapurin kanssa. Oli alunperin tarkoituksena ostaa rivari, mutta sopivaa ei löytynyt (huono pohjakuva, tasakattoja, valesokkeleja, kalliit vesikatto rempat tulossa yms yms.) Ja vastike oli rivareissakin aina tuo sama tai suurempi. Tässä vastikkeeseen kuuluu myös autokatos johon kämpältä matkaa n. 10 m. Bonarina myös se, että neliöt (90,5) ovat yhdessä tasossa toisin kuin rivareissa.

 

[null0]

Tuli ostettua vaimon kanssa 80-luvun paritalo neliö 90,5m^2 Espoosta. Danskesta ja Nordeasta tarjottiin molemmista lopulta 0,38 marginaalia ilman nostokuluja 340 keur kämpälle.

Miten iso laina? Eikö sekin vaikuta marginaaliin?

 

[Gripen01]

Tosiaan lainattava määrä oli reilut 300k (10% omarahoitusosuudella, ASP tiliä käytimme 50/50 eli molemmilta ensiasunnon ostoetu pois).

 

[hypodermic]

Kumman koron ajattelette olevan pitkässä juoksussa halvempi nyt nollakoron aikana: 6kk Euribor vai 12kk Euribor? Ajatellaan sama marginaali molempiin. Käsittääkseni 6kk ollut ainakin aikaisemmin halvempi pitkässä juoksussa.

Ja paljonkohan marginaalia pitäisi hilata 12kk euriborissa alemmas, jotta päästäisiin samoihin kuluihin kuin 6kk. Laina aika olisi molemmissa sama 25v. Olisiko esim 12kk euribor + 0.35% marginaali "yhtä hyvä" kuin 6kk euribor + 0.4% marginaali?

Hieman tätä samaa yhtälöä miettinyt, tosin omalla kohdallani kyseessä on reilu 5v vanha laina jossa negatiivinen euribor siis pienentää marginaalia. Lainassa on 0,80% marginaali, eli euriborin vähennyksen jälkeen korko on tällä hetkellä 0,46%. OP ei tuosta lähtenyt marginaalia enää tiputtamaan (pudottivat marginaalia viimeksi 2018 kun otin yhteyttä), perustellen että bonusten arvo on sen 0,25%. Kertyyhän bonusta useampi satanen vuodessa, joskin siitä reilu kolmasosa menee pelkkiin palvelumaksuihin (esim. lainoista kuukausittain).

Aika hyvä tarjous pitäisi uuteen lainaan saada että vaihto kannattaisi, etenkin kun en ainakaan itse usko korkojen lähivuosina nousevan mitenkään räjähysmäisesti. Nykyään lainaehdoissa kun negatiivinen euribor ei enää syökkään marginaalia pienemmäksi, ja taitaapi olla niin että lainoihin lyödään aina 12kk euribor. Ehkä joku 0,4% voisi olla ok vaihtaa, riippuen vähän "toimitusmaksusta" ja muista kuluista.

 

[iltanen]

Mitenkä ASP-tilin korot jatkuvat tästä eteenpäin? ASP-tili avattu vuonna 2014 eli talletuskorkoa ja lisäkorkoa ei ilmeisesti enää tältä vuodelta saa? Asunnon hankkiminen tuleekin sopivasti ajakohtaiseksi tänä vuonna.
ASP-tili – parempi korko ja lainaehdot

 

[Rantakemisti]

Mitenkä ASP-tilin korot jatkuvat tästä eteenpäin? ASP-tili avattu vuonna 2014 eli talletuskorkoa ja lisäkorkoa ei ilmeisesti enää tältä vuodelta saa? Asunnon hankkiminen tuleekin sopivasti ajakohtaiseksi tänä vuonna.
ASP-tili – parempi korko ja lainaehdot

Talletuskorko mielestäni maksetaan kaikilta vuosilta, mutta lisäkorko vain viideltä vuodelta. Kannattaa vielä soittaa ja varmistaa valtiokonttorista. ASP-säästäminen ja ASP-laina - Valtiokonttori

 

[valurauta]

Onko porukat harrastaneet pitkän koron asuntolainoja viime aikoina?
Yllättävän pientä eroa 12-kk Euribor-lainaan verrattuna tuntuisi olevan tarjolla 10-v lainaan (ero alle 0.5%). Varjopuolena sitten se, että joustavuus on nolla.

 

[Reisga]

Vuokraturva ennustaa että kymmen vuoden sisällä suurin osa asunnoista Suomessa ovat käytännössä arvottomia. Ainoastaan pk-seutu, Turku ja Tampere poikkeuksia.

Karu arvio: Asuntojen arvo säilyy tällä vuosikymmenellä vain harvoilla alueilla – moni menettää käytännössä koko omaisuutensa

Vuosikymmenen loppuun mennessä vain Suomen suurimmissa kaupungeissa asunnoilla voi tienata, ennustaa Vuokraturva.

www.iltalehti.fi

 

[iltanen]

Vuokraturva ennustaa että kymmen vuoden sisällä suurin osa asunnoista Suomessa ovat käytännössä arvottomia. Ainoastaan pk-seutu, Turku ja Tampere poikkeuksia.

Karu arvio: Asuntojen arvo säilyy tällä vuosikymmenellä vain harvoilla alueilla – moni menettää käytännössä koko omaisuutensa

Vuosikymmenen loppuun mennessä vain Suomen suurimmissa kaupungeissa asunnoilla voi tienata, ennustaa Vuokraturva.

www.iltalehti.fi

Vastaavia uutisia tuntuu tulevan jatkuvalla syötöllä ja puhutaan hintojen romahtamisesta ja asuntojen arvojen tippumisesta nollaan. Nyt jopa keskisuurissa kaupungeissa.

Eipä kaupungin nimellä tai koolla ole suuresti väliä, vaan enemmänkin alueella, jossa asunto/talo on. Ei ihmiset muuta Helsinkiin pakoon arvottomia taloja ja käy samalla töissä Jyväskylässä. Sijanti, sijainti, sijainti sekä mikro- että makroalueella. Omassa kaupungissa pyydetään keskenään vastaavista taloista samoja hintoja eri alueilta, mutta talot kas kummaa liikkuu toiselta alueelta liukkaammin. Ehkä se ajatus on siellä "huonommalla" alueella, että sama hinta pitäisi saada kuin toiseltakin alueelta, koska omasta mielestä naapurusto on hyvä.

Ehkä asuntoa ostaessa kannattaa miettiä, miksi 5/10 vuoden päästä joku haluaisi sen ostaa. Suurin osa menee varmasti kaupaksi, kunhan hinta on säädetty oikeaksi. Tämä kannattaa jo siinä ostovaiheessa tiedostaa.

Asunnon kunto tietenkin vaikuttaa kiinnostuneiden määrään. Jos 70-luvun talossa on elinikänä vaihdettu vain verhot ja tapetit, ei kukaan remppahaluton halua sitä ostaa. Kerrostaloilla pitkäaikaissuunnitelmien suunnittelu ja noudattaminen, pitävät varmasti myyntihintoja kohtuullisena ja muut ihmiset haluavat sinne muuttaa. Vastaavasti pientalojen jatkuva remontointi ja puskurin kerääminen pitää talon kunnossa. Kaikkea ei tarvi vaihtaa vasta rikki mennessään. Näitä talojahan kaikki ovat nähneet, kun varttuneemman polven asukkaat ostavat talon viimeiseksi kodikseen ja jättävät kaikki muut paitsi välttämättömät remontit tekemättä

 

[miloytyn]

Vuokraturva ennustaa että kymmen vuoden sisällä suurin osa asunnoista Suomessa ovat käytännössä arvottomia. Ainoastaan pk-seutu, Turku ja Tampere poikkeuksia.

Karu arvio: Asuntojen arvo säilyy tällä vuosikymmenellä vain harvoilla alueilla – moni menettää käytännössä koko omaisuutensa

Vuosikymmenen loppuun mennessä vain Suomen suurimmissa kaupungeissa asunnoilla voi tienata, ennustaa Vuokraturva.

www.iltalehti.fi

Onhan toi väite nyt naurettava, esim Oulussa ja Jyväskylässä väestön määrä (0,9% ja 0,8%) kasvaa nopeammin kuin Helsingissä (0,7%).

 

[vemkki]

Onhan toi väite nyt naurettava, esim Oulussa ja Jyväskylässä väestön määrä (0,9% ja 0,8%) kasvaa nopeammin kuin Helsingissä (0,7%).

Pääkaupunkiseudulla Vantaa ja Espoo kasvavat prosentuaalisesti paljon nopeammin kuin Helsinki. Helsingissä väestönkasvua rajoittaa kaavoitetun tonttimaan puute.
Jyväskylän kasvun odotetaan hyytyvän tulevaisuudessa.

Jyväskylän väkiluku kasvaa vielä vuosikymmenen ajan

Jyväskylän seudun väkiluku nousee lähelle 200 000:ta ennen kuin kasvu alkaa hiipua.

yle.fi

 

[Taneli-]

Vuokraturva ennustaa että kymmen vuoden sisällä suurin osa asunnoista Suomessa ovat käytännössä arvottomia. Ainoastaan pk-seutu, Turku ja Tampere poikkeuksia.

Karu arvio: Asuntojen arvo säilyy tällä vuosikymmenellä vain harvoilla alueilla – moni menettää käytännössä koko omaisuutensa

Vuosikymmenen loppuun mennessä vain Suomen suurimmissa kaupungeissa asunnoilla voi tienata, ennustaa Vuokraturva.

www.iltalehti.fi

Tuo on lähinnä raflaava otsikko. Totta että "Vain suomen suurimmissa kaupungeissa asunnoilla voi tienata" = ostan tänään kämpän ja odotan 2v, sitten myyn voitolla niin että voin väittää tienaavani siitä (eli tuotto on edes muutamia tonneja voittoja per /kk eli sanotaan nyt vaikka 50k enempi myyntihinta kuin osto).

Mutta se että 10v päästä missä tahansa muualla paitsi Helsinki, Turku ja Tampere (sekä ympäröivät alueet) voisit mennä ja heittää tyhjän limsapullon asunnon pantiksi = asunto olisi täysin arvoton ja voisit muuttaa koska tahansa mihin tahansa asuntoon koska niissä ei olisi asukkaita / he olisivat niin epätoivoisia että antaisivat kämpän ilmaiseksi koska verot ja asumiskulut on aika kaukaa haettua fiktiota.

Olen aika 100% varma että vuonna 2030 Suomesta löytyy vielä muutakin kuin nuo 3 mainittua kaupunkia jossa on elämää vielä. Mikäli näin on on erittäin todennäköistä että myös asuntoja on vielä. Mikäli näin on eikä hallitusmuoto muutu totaalisesti joku ne myös omistaa ja ne jotain maksavat käyttää / saada omistukseen.

 

[Tach]

Tuo on lähinnä raflaava otsikko. Totta että "Vain suomen suurimmissa kaupungeissa asunnoilla voi tienata" = ostan tänään kämpän ja odotan 2v, sitten myyn voitolla niin että voin väittää tienaavani siitä (eli tuotto on edes muutamia tonneja voittoja per /kk eli sanotaan nyt vaikka 50k enempi myyntihinta kuin osto).

Mutta se että 10v päästä missä tahansa muualla paitsi Helsinki, Turku ja Tampere (sekä ympäröivät alueet) voisit mennä ja heittää tyhjän limsapullon asunnon pantiksi = asunto olisi täysin arvoton ja voisit muuttaa koska tahansa mihin tahansa asuntoon koska niissä ei olisi asukkaita / he olisivat niin epätoivoisia että antaisivat kämpän ilmaiseksi koska verot ja asumiskulut on aika kaukaa haettua fiktiota.

Olen aika 100% varma että vuonna 2030 Suomesta löytyy vielä muutakin kuin nuo 3 mainittua kaupunkia jossa on elämää vielä. Mikäli näin on on erittäin todennäköistä että myös asuntoja on vielä. Mikäli näin on eikä hallitusmuoto muutu totaalisesti joku ne myös omistaa ja ne jotain maksavat käyttää / saada omistukseen.

Tämä, en jaksa uskoa, että muissa yliopistokaupungeissa asunnot muuttuu arvottomiksi niin kauan kun asukkaita vaan riittää.

Lisäksi ainakin täällä Jyväskylässä on huomattavissa jo nyt iso hintaero "slummien" ja "normaalien" asuinalueiden välillä. Ennustaisin ennemmin, että noissa betonilähiöissä hinnat laskee ja muualla pysyy samana/nousee hieman.

Noh, kunhan oman kämpän arvo ei laske yli 4% vuodessa (eli sen mitä asuntolaina lyhenee) niin kaikki on hyvin

 

[munse]

Vuokraturva ennustaa että kymmen vuoden sisällä suurin osa asunnoista Suomessa ovat käytännössä arvottomia. Ainoastaan pk-seutu, Turku ja Tampere poikkeuksia.

Karu arvio: Asuntojen arvo säilyy tällä vuosikymmenellä vain harvoilla alueilla – moni menettää käytännössä koko omaisuutensa

Vuosikymmenen loppuun mennessä vain Suomen suurimmissa kaupungeissa asunnoilla voi tienata, ennustaa Vuokraturva.

www.iltalehti.fi

En asu noilla kolmella alueella, mutta samapa minulle, vaikka ennustus pitäisikin paikkansa.

Kasvukeskusten kasvavat asuinkustannukset nostavat palkkoja myös syrjemmällä, ainakin korkeakoulutettujen kohdalla. Ja kun asuinkustannukset ovat syrjemmällä reilusti pienemmät, niin likvidi omaisuus karttuu mukavasti. Olen omalla kohdallani huomannut tämän varsin hyvin, kun omakotitalon laina maksaa kuukaudessa tamperelaisen opiskelijayksiön vuokran verran.

Etätyön takia työttömyyttäkään ei tarvitse sen enempää pelätä kuin kasvukeskuksissakaan, ainakaan näin insinöörin silmin.

 

[mustajoki]

Uusien ja vanhojen asuntojen hintaero on jo valtava, tässä tosin näkynee se ettei monessa pienemmässä kaupungissa ole 90-luvun laman jälkeen juuri taidettu rakentaa kerrostaloja - niinpä se vanha asuntokanta on pahimmassa remontti-iässä

 

[Reisga]

Hallitus selvittää onko asuntojen hintojen romahdukselle mitään tehtävissä.

Suomalaisten asuntojen arvot romahtavat isossa osassa maata – Ministeri Katri Kulmuni: Laitan liikkeelle selvityksen

Valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni kertoo, että hallitus selvittää keinoja sille, miten suomalaisten asuntojen hintojen eriytymiseen voitaisiin vaikuttaa.

www.iltalehti.fi

 

[Kansanparantaja]

Miksi asunnon arvon muka pitää hamaan tappiin asti nousta? Oma luukku ostettu täältä muuttotappiopaikkakunnalla. Ei tämä ole mikään sijoitus. Pakko sitä on jossain asua.

Minusta asunto on pitkän ajan kulutushyödyke, jonka arvo vaihetelee ja todennäköisesti laskee. Kehä kolmosen sisäpuoli on sitten asia erikseen.

 

[Mikkos]

Miksi asunnon arvon muka pitää hamaan tappiin asti nousta? Oma luukku ostettu täältä muuttotappiopaikkakunnalla. Ei tämä ole mikään sijoitus. Pakko sitä on jossain asua.

Minusta asunto on pitkän ajan kulutushyödyke, jonka arvo vaihetelee ja todennäköisesti laskee. Kehä kolmosen sisäpuoli on sitten asia erikseen.

Sama täällä. Talo on ostettu asumiseen enkä mä silloin halua miettiä mikä sen jälleenmyyntiarvo on.

 

[Jote]

Asunto on kuluva tuote ja sen tehtävä on menettää arvoaan. Ei minkään muun teollisen tuotteen kuvitella nostavan arvoaan valmistumisen jälkeen. Pääkaupunkiseudulla tontit voivat nostaa arvoaan, kun maa-ala lähenee loppuaan.

 

[Oravamedian käpy]

Lasketaanko asunnon yhteydessä oleva takapiha n. 200m2 osaksi huoneistoa? Taloyhtiön sääntöjen näkökulmasta pähkäilen asiaa.

 

[Persojet]

Lasketaanko asunnon yhteydessä oleva takapiha n. 200m2 osaksi huoneistoa? Taloyhtiön sääntöjen näkökulmasta pähkäilen asiaa.

Yleensä ei vaan siihen liitetään hallintaoikeus, mikäli kuuluu selkeästi jollekin osakekannalle.

 

[muronsyöjä]

Asunto on kuluva tuote ja sen tehtävä on menettää arvoaan. Ei minkään muun teollisen tuotteen kuvitella nostavan arvoaan valmistumisen jälkeen. Pääkaupunkiseudulla tontit voivat nostaa arvoaan, kun maa-ala lähenee loppuaan.

Itse en usko edes pääkaupunkiseudun vedon riittävän. Ehkä raati onkin kutsuttu koolle juuri siksi, että ensi merkit ovat juuri nyt ilmassa? Kiinteistörahastoja ja rakennusyhtiöitä haettu konkkaan lyhyellä aikavälillä monta, SRV ilmoitti juuri ettei pysty maksamaan hybridilainansa korkoa ja tilastokeskus ilmoitti ettei vanhojen asuntojen kauppahintatilastoja toistaiseksi julkaista.

 

[Jote]

Itse en usko edes pääkaupunkiseudun vedon riittävän. Ehkä raati onkin kutsuttu koolle juuri siksi, että ensi merkit ovat juuri nyt ilmassa? Kiinteistörahastoja ja rakennusyhtiöitä haettu konkkaan lyhyellä aikavälillä monta, SRV ilmoitti juuri ettei pysty maksamaan hybridilainansa korkoa ja tilastokeskus ilmoitti ettei vanhojen asuntojen kauppahintatilastoja toistaiseksi julkaista.

Pidän huolestuttavana vuokratonttien määrän ja hinnan kasvua. Viimeaikoina on ilmestynyt tontteja, joissa ei ole lunastusmahdollisuutta ja vuokraa toki voidaan kasvattaa indeksiä enemmän. Rakentaminen on riskialtista, mutta maapläntin vuokraaminen ei ja arvonnousua haetaan siinäkin. Se vaan on pois rakennuksen arvonnoususta ja toivottavasti se ymmärrettäisiin asuntojen arvojen muodostumisessa.

 

[munse]

Nyt ei ole dataa tueksi, mutta mutulla sanoisin, että Suomessa asumiskustannusten ja (netto)palkan suhde on melko epäsuhtainen, kun verrataan pk-seutua muuhun Suomeen.

Jos vaikka Jenkeissä muutat työn perässä jostain Keskilännestä kalliiseen mutta korkeapalkkaiseen Piilaaksoon, niin hyvin todennäköisesti se on taloudellisessa mielessä kannattava liike. Mutta muutapa työn perässä Kuopiosta Helsinkiin, niin veikkaan, että palkka ei hirveästi nouse.

 

[munse]

Delete

 

[Ponsu]

Onko kukaan ottanut ASP-lainaa (tai ihan normi asuntolainaa) uudiskohteessa pelkästään myyntihinnalle? Esimerkkinä: asunto x maksaa 240000€, jonka myyntihinta 90000€ ja velaton tuo 240000€.

Miten pankki suhtautuu? Paukut ei taida toistaiseksi yksin tienaavana riittää tuohon koko lainaan, niin siksi kyselen. 180-200k€ varmaan saisin vielä.

 

[Oravamedian käpy]

Onko kukaan ottanut ASP-lainaa (tai ihan normi asuntolainaa) uudiskohteessa pelkästään myyntihinnalle? Esimerkkinä: asunto x maksaa 240000€, jonka myyntihinta 90000€ ja velaton tuo 240000€.

Miten pankki suhtautuu? Paukut ei taida toistaiseksi yksin tienaavana riittää tuohon koko lainaan, niin siksi kyselen. 180-200k€ varmaan saisin vielä.

ASP-laina tuskin tulee kyseeseen, koska pankki vaatii asiakasta tällöin rahoittamaan myös taloyhtiön velkaosuuden.

 

[mustajoki]

Onko kukaan ottanut ASP-lainaa (tai ihan normi asuntolainaa) uudiskohteessa pelkästään myyntihinnalle? Esimerkkinä: asunto x maksaa 240000€, jonka myyntihinta 90000€ ja velaton tuo 240000€.

Miten pankki suhtautuu? Paukut ei taida toistaiseksi yksin tienaavana riittää tuohon koko lainaan, niin siksi kyselen. 180-200k€ varmaan saisin vielä.

Ei oikein positiivisesti suhtaudu ajatukseen ainakaan normi asuntolainan kyseessä ollessa, muistivat muistuttaa että se asunnon 70-75% vakuusarvo lasketaan velattomasta hinnasta, ei myyntihinnasta, joten kovin suurta lainaa ei tuohon päälle saa ilman lisävakuuksia.

Voi olla että pankkien välillä on tässä edelleen eroja. Omaa rahaa pitää kuitenkin olla ensiasunnon ostossakin se 5% (oliko se 10% ASP-lainoille) asunnon velattomasta hinnasta. Jos siis olen ymmärtänyt oikein.

 

[Ponsu]

ASP:llä uudisasuntoon, miten hoituu yhtiölaina?

ASP-rahoitusta voi käyttää uudisasunnon ostamiseen. Yhtiölainaan ASP-rahaa saa kuitenkin vain siihen osaan, joka maksetaan heti pois, ei rahoitusvastikkeisiin.

www.taloustaito.fi

Kyllä tuo näyttäisi ASPillakin onnistuvan. Ja velatonta hintaa käytetään laskiessa vaan, jos se maksetaan pois.

Onko tuossa siis mahdollinen porsaanreikä päästä isompaan lainaan kiinni? Tapahtuuko tuota paljonkin? Näen tässä potentiaalisia uhkia.

 

[mustajoki]

Pidän huolestuttavana vuokratonttien määrän ja hinnan kasvua. Viimeaikoina on ilmestynyt tontteja, joissa ei ole lunastusmahdollisuutta ja vuokraa toki voidaan kasvattaa indeksiä enemmän. Rakentaminen on riskialtista, mutta maapläntin vuokraaminen ei ja arvonnousua haetaan siinäkin. Se vaan on pois rakennuksen arvonnoususta ja toivottavasti se ymmärrettäisiin asuntojen arvojen muodostumisessa.

Helsingin suuret, eli vihreät ja kokoomus, tuntuvat pitävän opinkappaleenaan mahdollisimman kalliiden asuntojen rakentamista, ja vielä ehdottomasti niin, että tonttivuokrat ja tonttien rakennusoikeudet pitää hinnoitella kivuliaan korkeiksi. Muu politiikka olisi vastikkeettoman hyödyn jakamista asunnonostajille tai gryndereille.

Kokoomusvihreän perikuva Soininvaara kehtaa sitten vielä vaatia, että työssäkäyviä köyhiä on tuettava tulonsiirroilla. Jotenkin tragikoomista, että kun entinen keskiluokka on saatu imettyä kuiviin "markkinamekanismilla", halutaan heti valtion tukia heidän auttamisekseen (köh).

On siinä tietysti tietty järki. Jos ja kun kuntien valtionosuusjärjestelmä kierrättää rahoja pois Helsingistä, suhteessa sitä enemmän mitä paremmalla tolalla Helsingin talous on, niin saahan niitä rahoja hieman takaisin sellaisella politiikalla, joka varmistaa että mahdollisimman suuri osuus asujaimistosta saa valtiolta (esmes Kelalta) tulonsiirtoja...

 

[Bigmoneyoregano]

Onko kukaan ottanut ASP-lainaa (tai ihan normi asuntolainaa) uudiskohteessa pelkästään myyntihinnalle? Esimerkkinä: asunto x maksaa 240000€, jonka myyntihinta 90000€ ja velaton tuo 240000€.

Miten pankki suhtautuu? Paukut ei taida toistaiseksi yksin tienaavana riittää tuohon koko lainaan, niin siksi kyselen. 180-200k€ varmaan saisin vielä.

Kaveri osti uudiskohteen niin että maksoi vain myyntihinnan asp-lainalla (oli toki säästänyt vaadittavan omarahoitusosuuden) ja jätti taloyhtiölainan maksamatta. Ajatuksena taisi olla laittaa asunto vuokralle aikaisintaan kahden vuoden jälkeen jolloin rahoitusvastikkeen voisi vähentää verotuksessa (ellei hallitus muuta lakia sen osalta).

 

[Ponsu]

Kaveri osti uudiskohteen niin että maksoi vain myyntihinnan asp-lainalla (oli toki säästänyt vaadittavan omarahoitusosuuden) ja jätti taloyhtiölainan maksamatta. Ajatuksena taisi olla laittaa asunto vuokralle kahden vuoden jälkeen jolloin rahoitusvastikkeen voisi vähentää verotuksessa (ellei hallitus muuta lakia sen osalta).

ASP-lainoitettua kohdetta ei tosin saa vuokrata kuin korkeintaan kahdeksi vuodeksi. Voi sen tosin muuttaa normaaliksi lainaksi.
Hyvä tietää, että tuo onnistuu. Lisää mahdollisuuksia.