Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Nomber]

Tämä! Ikinä ymmärtänyt kun ihmiset laskeskelee että tehtiimpä hyvät voitot kun arvo noussut ainakin sata prosenttia. Sitten vaihdetaan isompaan/kalliimpaan eikä ymmärretä että myös sen arvo noussut sen saman suunnilleen. Tarkoittaa vaan isompaa välirahaa eli enemmän maksettavaa tuosta uudesta kämpästä. Tuossa tilanteessa paras olisi että hinnat rommais täysin ennen vaihtoa. Mitä enemmän sen parempi. Toki jos on jos vaihtamassa halvempaan niin arvonnoususta hyötyy.

Kyllä tuo suuri arvonnousu antaa kuitenkin vaihtoehtoja. Jos on ostanut helsingistä asunnon ja asuu siinä 40 vuotta ja arvo on moninkertaistunut, niin siinä eläkeiän kynnyksellä voi sitten pohtia että myykö asunnon ja elelee siitä saaduilla rahoilla mukavasti eläkeikänsä vaikka thaimaassa, tai ostaako jostain syrjempää (kun ei tarvitse käydä töissäkään) niillä rahoilla talon halvalla ja käyttää loput vaikka matkusteluun. Jos siis toinen vaihtoehto on ollut ostaa asunto jostain muuttotappio paikasta ja siitä ei saa myydessä mitään. Huonoimmassa tapauksessa on rakennuttanut kalliin omakotitalon johonkin jolla ei ole enää mitään arvoa sen 40v päästä kun samalla hinnalla ostettu asunto kaupungin keskustassa on kymmenkertaistanut arvonsa.

Ainakin itse olen sitä mieltä että asunnon arvonnoususta hyötyy erittäin paljon vaikka siinä vain itse asuukin.

 

[Honzo]

Kyllä tuo suuri arvonnousu antaa kuitenkin vaihtoehtoja. Jos on ostanut helsingistä asunnon ja asuu siinä 40 vuotta ja arvo on moninkertaistunut, niin siinä eläkeiän kynnyksellä voi sitten pohtia että myykö asunnon ja elelee siitä saaduilla rahoilla mukavasti eläkeikänsä vaikka thaimaassa, tai ostaako jostain syrjempää (kun ei tarvitse käydä töissäkään) niillä rahoilla talon halvalla ja käyttää loput vaikka matkusteluun. Jos siis toinen vaihtoehto on ollut ostaa asunto jostain muuttotappio paikasta ja siitä ei saa myydessä mitään. Huonoimmassa tapauksessa on rakennuttanut kalliin omakotitalon johonkin jolla ei ole enää mitään arvoa sen 40v päästä kun samalla hinnalla ostettu asunto kaupungin keskustassa on kymmenkertaistanut arvonsa.

Ainakin itse olen sitä mieltä että asunnon arvonnoususta hyötyy erittäin paljon vaikka siinä vain itse asuukin.

Tai niinkuin anoppi teki (kun ohjeistin...) Osti erotessaan kämpän itselleen pk-seudulta n.90te. Myi eläkkeelle jäädessä reilu 10v jälkeen 150te. Muutti uuteen asumisoikeusasuntoon (30te + kk vuokra joku 700e). Osti kämppään huonekaluja yms. Sisusti mieleisekseen, uusi auto ja loppurahat (joku 80te) sijoitti rahastoon (seligson Phoenix). 8v nauttinut nyt eläkkeestä ja rahoista. Rahaa on tietääkseni edelleen luokkaa 50te jäljellä. Riittänee mukavaan elämään eläkkeen tukena loppuelämäksi...

 

[OD.]

Näinpä. Aina voi vaikkapa eläkepäivillä myydä asunnon ja muuttaa vuokralle. Siis siinä tapauksessa, että asunnolla on mitään arvoa.

 

[vrds]

Tuo arvonnousu on ollut tietenkin kannattavaa tähän päivään asti ja varmaan jatkossakin tietyillä maantieteellisillä aluella. Silti, asuntojen hinnat alkavat olla paikoin hyvin korkealla ihmisten tulotasoihin nähden, lisäksi huomioon ottaen muu velkaantuminen. Nyt on ilmassa sellaisia elementtejä joita aiemmin ei ole ollut, ainakaan yhtä aikaa; korot alhaalla, hinnat katossa, paikoin asuntojen arvot romahtaneet arvottomiksi, muu kuin asunto velkaantuminen lisääntynyt ja lisäksi huoltosuhde kääntymässä huonoon suuntaan, syntyvyys laskussa jne. Oma ymmärrys ei riitä ennustamaan miten käy, mutta jotenkin on sellainen tuntuma, että ei tämä voi enää vuosikymmentä kantaa. Ei kai kukaan tosissaan usko että hinnat nousevat loputtomasti. Se on kuitenkin varmaa on että jossain vaiheessa ne tulevat kovaa alas, mutta sen ajankohdan ennustaminen on sitten hyvin vaikeaa.

Jossainhan se pitää asua tietenkin, mutta on eri asia asua yksin kuin perheenä, jossa lapsia; asunnon kokoa ei voi silloin rajoittaa ihan tappiin ja lisäksi sijainnilla on paljon isompi merkitys (koska kukaan ei halua lapsia sinne pahimmalle alueelle päiväkotiin tai kouluun, päiväkoti- ja koulumatkat, työmatkat, jne. pitää olla lyhyemmät että arjen saa sujumaan). Ihan yhtä kannattavaa voi olla asua esim. asumisoikeusasunnossa tai ostaa jostain syrjempää halvalla se asunto nyt ja säästää sekä sijoittaa se säästynyt rahat asumiskuluissa. Harvassa taitaa olla ne asunnot, joihin ei tarvitse tehdä mitään kunnossapitotöitä sen 20-25 laina-ajan aikana. Ts. asumiskulut eivät ole pitkällä laina-ajalla pelkkä ostohinta ja hoitovastike, mikä monelta (=tavallinen kansalainen jolle prosenttilaskukin on vaikeaa) saattaa unohtua tänä päivänä. Lisäksi maksetaan kuitenkin hoitovastiketta tai maksetaan korjaukset omasta lompakosta. Itse laskin, että tällä hetkellä olisi kaikkein kannattavinta/halvinta asua asumisoikeusasunnossa, jos kaipaa vaikka isoa rivaria suth OK-alueelta. Eri asia sitten jos ei pysty säästämään sitä säästynyttä rahaa, koska ei ole ns. pakko.

 

[OD.]

Hinnat kyllä nousevat loputtomasti nykymuotoisessa taloudessa, siitä pitää huolen inflaatio. Se, että nousevatko ne nopeammin kuin ihmisten maksukyky ja johtaako lama, yhtiölainakikkailu, pikavippailu, jne. tilanteeseen jossa suuri määrä ihmisiä ei yhtäkkiä pysty maksamaan lainojaan jää nähtäväksi. Itse en tähän usko, koska lainat ovat nykyään hyvin joustavia, omaa valuuttaa ei enää voi devalvoida, lainoja ei oteta valuuttalainoina, pankki ei voi myydä asuntoasi pilkkahinnalla, ym. ym. 90-luvun lamassa laukesi nämä ja useampi muu riskitekijä yhtä aikaa. Laskukausia tai pidempiä jaksoja joissa hinnat pysyvät paikallaan varmasti tulee, mutta 90-luvun 50% pois hinnoista vaatisi jo sotatilaa vastaavan tapahtuman.

 

[vrds]

Hinnat kyllä nousevat loputtomasti nykymuotoisessa taloudessa, siitä pitää huolen inflaatio. Se, että nousevatko ne nopeammin kuin ihmisten maksukyky ja johtaako lama, yhtiölainakikkailu, pikavippailu, jne. tilanteeseen jossa suuri määrä ihmisiä ei yhtäkkiä pysty maksamaan lainojaan jää nähtäväksi. Itse en tähän usko, koska lainat ovat nykyään hyvin joustavia, omaa valuuttaa ei enää voi devalvoida, lainoja ei oteta valuuttalainoina, pankki ei voi myydä asuntoasi pilkkahinnalla, ym. ym. 90-luvun lamassa laukesi nämä ja useampi muu riskitekijä yhtä aikaa. Laskukausia tai pidempiä jaksoja joissa hinnat pysyvät paikallaan varmasti tulee, mutta 90-luvun 50% pois hinnoista vaatisi jo sotatilaa vastaavan tapahtuman.

Miksi olettaa että hinnat nousevat tai pysyvät paikallaan loputtomasti, mutta eivät koskaan voi laskea? Moni asia elvyttämisen kannalta on tällä hetkellä sitä paitsi huonompi, kuin 90-luvun laman aikana. Se on ketjureaktio sitten jos lama iskee. Lainat ei muuten sitten enää ole kovin joustavia, jos pankki vaikka kaatuu. Suomen taloudellinen tulevaisuus on mielestäni todella huolestuttava tällä hetkellä. Raha ei tule seinästä myöskään valtiolle. Itse en pidä oman asunnon ostoa huonona ajatuksena, mutta tiedostan ettei se ole ensisijaisesti sijoitus, vaan pakollinen kulu jonka arvonalenemaan olen varautunut.

 

[zepi]

Miksi olettaa että hinnat nousevat tai pysyvät paikallaan loputtomasti, mutta eivät koskaan voi laskea? Moni asia elvyttämisen kannalta on tällä hetkellä sitä paitsi huonompi, kuin 90-luvun laman aikana. Se on ketjureaktio sitten jos lama iskee. Lainat ei muuten sitten enää ole kovin joustavia, jos pankki vaikka kaatuu. Suomen taloudellinen tulevaisuus on mielestäni todella huolestuttava tällä hetkellä. Raha ei tule seinästä myöskään valtiolle. Itse en pidä oman asunnon ostoa huonona ajatuksena, mutta tiedostan ettei se ole ensisijaisesti sijoitus, vaan pakollinen kulu jonka arvonalenemaan olen varautunut.

Asuntojen hintatrendi on ollut laskeva parin kasvukeskuksen ulkopuolella jo pidempään, eikä siitä mitään maailmanloppua ole seurannut.

Suomen julkisen taloudellinen tulevaisuus on tosiaan huolestuttava, mutta en kyllä usko, että se alkaa kovin herkästi pudottaa kaivopuiston asuntojen arvoja. Yksityisellä sektorilla on kuitenkin töissä paljon väkeä firmoissa, joille on täysin yhdentekevää miten valtiontaloudella menee. Vaikka puolet kansasta kurjistuisi, niin keskeisimpien kämppien omistuksesta käytäisiin silti kilpailua.

Ja ei-keskeisten kämppien hinnat eivät ole nousseet aikoihin, vaan pikemminkin laskeneet.

 

[OD.]

Voihan sitä olettaa, että talous sellaisenaan kun sen tunnemme katoaa ja tilalle tulee jotain muuta. Siihen asti inflaatio laukkaa hitaammin tai nopeammin. Ikuisen kasvun tie kyllä päättyy jossain vaiheessa ja sitten on isommat voimat liikkeessä.

Suomen talouden tilanne on huolestuttava, mutta minkäs teet. Muutat omavaraiseen bunkkeriin keskelle korpea? 2008 oli aika paska tilanne ja heti perään 2012. Niistä selvittiin ja nyt odotellaan seuraavaa notkahdusta. Jokaisella sukupolvella on omat finanssikriisinsä ja toistaiseksi jokaisesta on selvitty. Jossain vaiheessa pakka leviää lopullisesti, mutta toivottavasti ei minun elinaikanani.

Edit: tarkennan etten usko hintojen romahdukseen Helsinki/Espoo/Vantaa/Kauniainen, Tampere ja Turku akselilla. Muualla kyllä rytisee.

 

[vrds]

Asuntojen hintatrendi on ollut laskeva parin kasvukeskuksen ulkopuolella jo pidempään, eikä siitä mitään maailmanloppua ole seurannut.

Suomen julkisen taloudellinen tulevaisuus on tosiaan huolestuttava, mutta en kyllä usko, että se alkaa kovin herkästi pudottaa kaivopuiston asuntojen arvoja. Yksityisellä sektorilla on kuitenkin töissä paljon väkeä firmoissa, joille on täysin yhdentekevää miten valtiontaloudella menee. Vaikka puolet kansasta kurjistuisi, niin keskeisimpien kämppien omistuksesta käytäisiin silti kilpailua.

Ja ei-keskeisten kämppien hinnat eivät ole nousseet aikoihin, vaan pikemminkin laskeneet.

Helsingin kantakaupungin asuntoja on aika rajallinen määrä ja ne ketkä niitä suurimmaksi osaksi omistavat, eivät ole ongelmissa ensimmäisinä jos talous alkaa pahasti sakkaamaan. Itse en halua olla yltiöoptimistinen maassa, mistä aina löytyy höynäytettäviä kaiken maailman vedätyksiin, enkä nyt tarkoita asuntolainaa. Itse uskon että talousjärjestelmä pysyy pystyssä, mutta jossain vaiheessa pöytää taas putsataan välissä vähän reilummin. Ajankohtaa kun ei tiedä, niin asunnon osto on itselläkin edelleen kiikarissa. Tarjonta vaan ei ole osunut kohdilleen. Oma arvaus on että kerran vielä pienempi notkahdus ennen kuin puuta ravistellaan reilummalla kädellä.

 

[zepi]

Suomessa ei edes ole ollut talouskasvua 10 vuoteen. 2008 bkt oli nykyistä korkeampi (dollareissa mitattuna ainakin).

Eikä silti ole maailma loppunut.

 

[vrds]

Suomessa ei edes ole ollut talouskasvua 10 vuoteen. 2008 bkt oli nykyistä korkeampi (dollareissa mitattuna ainakin).

Eikä silti ole maailma loppunut.

Ei ole ei, mutta itse en nyt juuri tuosta syystä ole liian optimistinen että sama meno jatkuu loputtomiin.

 

[zepi]

Ei ole ei, mutta itse en nyt juuri tuosta syystä ole liian optimistinen että sama meno jatkuu loputtomiin.

Itse taas olen - jos bkt kasvu ei ole ollut kymmeneen vuoteen keskeisesti sijaitsevan maan arvonousun edellytys, niin miksi tilanne muuttuisi yhtäkkiä? (nimim. 00180 alueelta sijoitusasunto).

Näihin pöndekämppiin en koskisi pitkällä tikullakaan:
Suomen asuntomarkkinoiden kahtiajako vaati ison uhrin: ”Monia on johdettu harhaan”

 

[vemkki]

Maailmalta virtaa sijoitusrahaa Suomeenkin. Kunhan tulee lama, niin kyllä sitten kyykkäävät kaikkien asuntojen hinnat myös hyvillä paikoilla. Eri asia, että minkä verran. Matala korkotaso aiheuttaa sitä, että ei ole pakko myydä asuntoa, joten ei todennäköisesti tule samanlaista kyykkäystä kuin 90-luvun alussa.

 

[Taneli-]

Hinnat kyllä nousevat loputtomasti nykymuotoisessa taloudessa, siitä pitää huolen inflaatio. Se, että nousevatko ne nopeammin kuin ihmisten maksukyky ja johtaako lama, yhtiölainakikkailu, pikavippailu, jne. tilanteeseen jossa suuri määrä ihmisiä ei yhtäkkiä pysty maksamaan lainojaan jää nähtäväksi. Itse en tähän usko, koska lainat ovat nykyään hyvin joustavia, omaa valuuttaa ei enää voi devalvoida, lainoja ei oteta valuuttalainoina, pankki ei voi myydä asuntoasi pilkkahinnalla, ym. ym. 90-luvun lamassa laukesi nämä ja useampi muu riskitekijä yhtä aikaa. Laskukausia tai pidempiä jaksoja joissa hinnat pysyvät paikallaan varmasti tulee, mutta 90-luvun 50% pois hinnoista vaatisi jo sotatilaa vastaavan tapahtuman.

No tuota, lukemalla esim. tämän artikkelin näkee että tilanne ei olekaan ihan noin ruusuinen vaan hinnat ovat laskeneet jopa kymmeniä prosentteja ja arvio on että joka toisen suomalaisen kodin arvo laskee ja noin 10v päästä niitä saa jo "ilmaiseksi".

Karmea käänne asuntomarkkinoilla: Joka toisen suomalaisen kodin arvo laskee - ”Kymmenen vuoden päästä niitä jaetaan ilmaiseksi”

"
Kolme muutosta
Taustalla vaikuttaa kolme muutosta, jotka alkoivat vuonna 2009. Silloin iski finanssikriisi, työikäisen väestön määrä kääntyi laskuun ja kaupungistumiskehitys voimistui. Vuoteen 2009 asti asunnon ostaja saattoi luottaa siihen, että asuntojen arvo tulee aina nousemaan.

Ensihavainnot muutoksesta nousivat arjesta. Asunnosta ei enää saanut omiaan pois.

Mutta muutos näkyy muutenkin kuin ikävinä yllätyksinä myyntihetkellä. Taloyhtiöt eivät enää automaattisesti saa lainaa esimerkiksi putkiremontteja varten. Brotheruksen peukkusäännön mukaan taloyhtiön putkiremontti vaatii, että asuntojen hinta on yli 1 500 euroa neliöltä.

– 1 500 euron neliöhinnan alle tarvitaan erikoisjärjestelyitä, kuten korkeampia omavastuuosuuksia tai lyhyempiä laina-aikoja, jotta taloyhtiö voi saada lainan.

Näkymä tällaisten asuntojen arvon kehitykseen tulevaisuudessa on hyvin synkkä.

–Kymmenen vuoden päästä niitä jaetaan pois kuin golf-osakkeita, ilmaiseksi. Voi tulla taloyhtiöitä, joissa maksuvelvoitteet ovat suurempia kuin asuntojen arvo. Näin tulee varmasti joissain taloyhtiöissä käymään, kysymys on siitä, kuinka laajasti.
"

Spoileri

Asuntosijoittaja Maria Friström paljastaa parhaat ja huonoimmat sijoituksensa.
Sanotaan se heti tähän alkuun: koti on ennen kaikkea asumista varten, eikä sitä sen takia kannata arvioida samoilla kriteereillä kuin muita sijoituksia. Rakas koti on rakas koti, vaikka sen arvo laskisikin.

Mutta mietitään vähän silti. Asuntomarkkinoiden kahtiajakautumisesta on puhuttu viime vuosina kiihtyvään tahtiin. Voittajia ovat Helsingin, Tampereen ja Turun seudut. Niihin muutetaan opiskelemaan, tekemään töitä ja olemaan lähempänä lapsia, lapsenlapsia ja palveluita.

Häviäjiä ovat melkein kaikki muut.

Äänekkäimmin asuntojen arvon laskusta viime vuosina on puhunut asuntoluototukseen erikoistunut Suomen Hypoteekkiyhdistys. IL Raha pyysi Hypon pääekonomistia Juhana Brotherusta laskemaan, kuinka suurta määrää suomalaisia asuntojen arvon lasku koskee.

Tulos on hurja ja kurja.

Kunnissa, joissa asuntojen hinnat laskevat on yhteensä noin 1,3 miljoonaa asuntoa. Kun koko Suomessa on noin kolme miljoonaa asuntoa, se tarkoittaa, että lähes joka toisen asunnon arvo laskee.

Pudotukset ovat pahimmilla alueilla syviä. Usein mainitaan Kotka, Kouvola ja Kajaani, joista on kadonnut paljon teollisuuden työpaikkoja.

– Hinnat ovat voineet pudota muutamassa vuodessa kymmeniä prosenttia, kauppamäärät ovat puolittuneet, Brotherus kuvaa.

Kartalta tarkasteltuna melkein koko Suomi on punaisella.

– Suomen historiassa ei näy vastaavia ajanjaksoja, joissa asuntojen hinnat markoissa tai euroissa menisivät alas useita vuosia peräkkäin. Laskuja on tähän asti ollut vain poikkeuksellisissa kriisiolosuhteissa, kuten 90-luvun lamassa, Brotherus sanoo.

Kolme muutosta
Taustalla vaikuttaa kolme muutosta, jotka alkoivat vuonna 2009. Silloin iski finanssikriisi, työikäisen väestön määrä kääntyi laskuun ja kaupungistumiskehitys voimistui. Vuoteen 2009 asti asunnon ostaja saattoi luottaa siihen, että asuntojen arvo tulee aina nousemaan.

Ensihavainnot muutoksesta nousivat arjesta. Asunnosta ei enää saanut omiaan pois.

Mutta muutos näkyy muutenkin kuin ikävinä yllätyksinä myyntihetkellä. Taloyhtiöt eivät enää automaattisesti saa lainaa esimerkiksi putkiremontteja varten. Brotheruksen peukkusäännön mukaan taloyhtiön putkiremontti vaatii, että asuntojen hinta on yli 1 500 euroa neliöltä.

– 1 500 euron neliöhinnan alle tarvitaan erikoisjärjestelyitä, kuten korkeampia omavastuuosuuksia tai lyhyempiä laina-aikoja, jotta taloyhtiö voi saada lainan.

Näkymä tällaisten asuntojen arvon kehitykseen tulevaisuudessa on hyvin synkkä.

–Kymmenen vuoden päästä niitä jaetaan pois kuin golf-osakkeita, ilmaiseksi. Voi tulla taloyhtiöitä, joissa maksuvelvoitteet ovat suurempia kuin asuntojen arvo. Näin tulee varmasti joissain taloyhtiöissä käymään, kysymys on siitä, kuinka laajasti.

Muutos näkyy myös omakotitalojen lainoituksessa. Paikoin Suomea uusi omakotitalo on kuin uusi auto, joka ajetaan ulos autokaupasta. Sen arvo alkaa laskea heti, kun rakentaminen päättyy ja asuminen alkaa.

–Sijainnin merkitys asunnon arvossa on korostunut. Mikä on itselle rakennetun asunnon arvo, jos tontille ei ole kysyntää?

Vanhoissa asunnoissa pankki voi myöntää lainaa aiemman 60 prosentin sijaan vain 50 prosenttiin myyntihinnasta. Se tarkoittaa, että yhä isompi summa on kaivettava omista taskuista ja hyväksyttävä, että niitä rahoja ei koskaan enää näe.

Hypon ekonomisti Juhana Brotherus muistuttaa, että asunnon sijainnin merkitys on entisestään korostunut. KIMMO HAAPALA/KL
Muutoksia kaupunkien sisälläkin
Brotherus arvioi, että Suomessa on herätty näihin muutoksiin hitaasti. Digitalisaatiosta odotettiin turhaan pelastajaa.

– Uskottiin ja toivottiin, että laiturin nokasta tehdään etätöitä. Näin ei ole käynyt. Ihmisten halu asua maaseutumaisesti ei ole lisääntynyt.

Toisaalta kahtiajakokaan ei kerro koko totuutta asuntojen hinnoista. Brotherus kuvailee markkinoita pirstaloituneiksi. Ääripäiden välissä on entisiä kasvukaupunkeja, kuten Lahti, Joensuu, Seinäjoki ja Rovaniemi, joiden tilanne häilyy.

Vaihtelua on jopa kaupunkien sisällä. Espoossa Länsimetro on nostanut asuntojen arvoja siellä, minne metrolle pääsee. Toisin paikoin bussiyhteyksien huononeminen on laskenut niitä. Kotkassakin, jossa hintatrendi on voimakkaasti alaspäin, arvokkaimpien asuntojen hinnat ovat nousseet.

Asunnon vaihtamista miettivän kannattaa Brotheruksen mukaan soveltaa nostokurki-indeksiä. Jos niitä näkyy, asunnoille on kysyntää ja hinnat nousevat. Niiden puuttuminen kielii siitä, että kehitys menee toiseen suuntaan.

– Tällöin kannattaa olla varovainen, etteivät perheen kaikki rahat mene yhteen asuntoon. Kannattaa jopa harkita vuokraamista, Brotherus sanoo.

Brotheruksen vinkit asunnonostajalle
1. Kun miettii asunnon ostamisesta, tärkeintä on asunnon käyttöarvo, eli se miten se toimii omassa arjessa. Päätös kannattaa tehdä sen pohjalta.

2. Asunto on kuitenkin keskeinen osa suomalaisten varallisuutta, joten ei sen arvon kehitystäkään voi sivuuttaa. Jos on ostamassa asuntoa pieneltä paikkakunnalta, tai jos paikkakunta nojaa vain yhteen työnantajaan, riskit ovat suuremmat. Esimerkiksi Uudessakaupungissa asuntojen hinnat ovat nousseet, mutta käännös voi olla raju, jos Valmet Automotiven autotehdas alkaa piiputtaa.

3. Pidä haaveet realistisena. Mieti ensin, mihin on varaa, ja ala katsella asuntoja vasta sitten. Perinteiset opit nousevat arvoon: ei ylimitoitettuja lainoja, ei ylimitoitettuja riskejä, ei ylimitoitettuja haaveita.

4. Isoimmissa kaupungeissa, joissa hinnat nousevat, ei ole merkkejä hintojen kääntymisestä laskuun. Ei kannata lykätä asunnon ostamisesta ajatellen, että nousu pysähtyy. Tukholmassa, Lontoossa, Pariisissa asuntojen hinnat ovat vielä korkeampia.

5. Asunnon ei tulisi olla missään kotitalouden ainoa varallisuuserä. Elämässä tulee yllätyksiä, jotka vaativat rahaa. Jos oma asunto on ainoa omaisuus, sen voi pahimmassa tapauksessa joutua myymään.

 

[munse]

arvio on että joka toisen suomalaisen kodin arvo laskee ja noin 10v päästä niitä saa jo "ilmaiseksi"

Käynnissä oleva asuntovarallisuuden uusjako on luonut kieltämättä nurinkurisen tilanteen, missä moni asunnon ostaja joutuu antamaan enemmän painoarvoa muiden mieltymyksille kuin omalleen, mikäli haluaa välttää tekemästä suurta tappiota.

 

[zepi]

Käynnissä oleva asuntovarallisuuden uusjako on luonut kieltämättä nurinkuriseen tilanteen, missä moni asunnon ostaja joutuu antamaan enemmän painoarvoa muiden mieltymyksille kuin omalleen, mikäli haluaa välttää tekemästä suurta tappiota.

Tämä on tosiaan vähän hassua: jos ostat asioita mitä itse haluat, joudut maksamaan joskus kallistakin hintaa. Jos ostat mitä muut haluavat, niin ostoksesi arvo nousee ja saat asua paikoin ilmaiseksi.

 

[vrds]

Lisäksi tuo tilanne on johtanut omalla kohdalla siihen, että sopivaa kohdetta ei löydy millään kun uudiskohteessa tai vanhassa asunnossa on omaan makuun aina järkyttäviä sisäpintoja ja pohja. Jälkimmäistä ei korjata edes remonttitaidoilla. Sitten vielä se tietty sijainti, eli se tärkein tekijä, niin ei ole tarvinnut vielä nimiä laittaa paperiin. Tai sanotaanko näin, että itse en olisi valmis maksamaan extraa niistä mauttomista pintaremonteista, mutta minkäs teet. Sijainnin vaikutuksen tietenkin ymmärtää ja hyväksyy helpommin.

 

[muronsyöjä]

Tämä on tosiaan vähän hassua: jos ostat asioita mitä itse haluat, joudut maksamaan joskus kallistakin hintaa. Jos ostat mitä muut haluavat, niin ostoksesi arvo nousee ja saat asua paikoin ilmaiseksi.

Nyt on kyllä selviä merkkejä että kipupisteellä ollaan siellä kasvukeskuksissa myös, kuten tuossa aiemmin joku totesi. Mm. pari isompaa rakennusalan konkurssia jo, pari kiikun kaakun ja tarjontaa erittäin paljon tietyin paikoin.

 

[zepi]

Nyt on kyllä selviä merkkejä että kipupisteellä ollaan siellä kasvukeskuksissa myös, kuten tuossa aiemmin joku totesi. Mm. pari isompaa rakennusalan konkurssia jo, pari kiikun kaakun ja tarjontaa erittäin paljon tietyin paikoin.

Lähteitä joiden mukaan tarjontaa on paikoin erittäinkin paljon? Muistelisin syksyltä pikemminkin juttuja, että rakennusliikkeiden myymättömien uudiskohteiden listat ovat pikemminkin supistuneet kevääseen verrattuna. En tosin seuraa niin tarkasti, että uskaltaisin vannoa.

Kevättalvella maaliskuussa oli juttua, että myymättömien varastot kasvoivat, mutta sen jälkeen oli jo käänteistä juttua, että varastot ovat supistuneet.

 

[muronsyöjä]

Lähteitä joiden mukaan tarjontaa on paikoin erittäinkin paljon? Muistelisin syksyltä pikemminkin juttuja, että rakennusliikkeiden myymättömien uudiskohteiden listat ovat pikemminkin supistuneet kevääseen verrattuna. En tosin seuraa niin tarkasti, että uskaltaisin vannoa.

Kevättalvella maaliskuussa oli juttua, että myymättömien varastot kasvoivat, mutta sen jälkeen oli jo käänteistä juttua, että varastot ovat supistuneet.

Just esim. Jyväskylässä toista tuhatta vuokra-asuntoa vapaana tuossa yhdessä palvelussa. Historiallinen ennätystaso siis.

Vuokra-asunnot - Asuntohaku - Vuokraovi.com

Edit. myös Tampereella yli tuhat vapaata vuokra-asuntoa.

 

[zepi]

Ajattelin, että täällä puhutaan ostamisesta kuitenkin ensisijaisesti.

Tuhat vapaata asuntoa yli 140 tuhannen asukkaan kaupungissa ei kuulosta paljolta. Vastaa n. 99% täyttöastetta...

 

[muronsyöjä]

Ajattelin, että täällä puhutaan ostamisesta kuitenkin ensisijaisesti.

Tuhat vapaata asuntoa yli 140 tuhannen asukkaan kaupungissa ei kuulosta paljolta. Vastaa n. 99% täyttöastetta...

Tarkoitan juurikin trendiä eli se on ollut jyrkästi ylös näissä. En ole huomannut, että hinnat olisivat romahtaneet tms. mutta siis merkkejä siitä että ollaan kipupisteessä on. Määrät ovat kasvussa pks-seudullakin mutta Jyväskylä tosiaan pomppaa esiin.

 

[vrds]

Itse olen Keski-Suomessa ja pk-seudulla huomannut että osassa uudiskohteita on vedetty asuntoja myynnistä tai kaikkia tyhjiä ei ole samaan aikaan myynnissä. Sitten niiden hintoja on tiputettu ja tulleet uudestaan myyntiin myöhemmin. Nämä ovat siis kohteita jotka eivät ole mennet kaupaksi rakennusaikana, eivätkä myöskään valmistumisen jälkeen. Jyväskylä on muutenkin nykyään sellainen pienois-Espoo, että auto tai kaksi on pakko olla. Sitten jumitetaan jossain kauppakeskus Sepässä (tulee mieleen kun Jumbo avautui aikoinaan Vantaalle), keskusta kuollut ja asuntojen hinnat on paikoin pk-seudun tasolla.

 

[jefreitteri]

Tuhat vapaata asuntoa yli 140 tuhannen asukkaan kaupungissa ei kuulosta paljolta.

Kaikki on suhteellista.

Jyväskylän kaupunkiin tilastojen mukaan:
"Asuntokuntia 72 876.
Vuokra-asunnoissa asuvien asuntokuntien osuus 43,8 %."

Viime vuonna Jyväskylään valmistui vähän reilut 2000 asuntoa. Minun korvaani tuhat tyhjää asuntoa kuulostaa melko paljolta.

 

[muronsyöjä]

Kaikki on suhteellista.

Jyväskylän kaupunkiin tilastojen mukaan:
"Asuntokuntia 72 876.
Vuokra-asunnoissa asuvien asuntokuntien osuus 43,8 %."

Viime vuonna Jyväskylään valmistui vähän reilut 2000 asuntoa. Minun korvaani tuhat tyhjää asuntoa kuulostaa melko paljolta.

Kyllä, se on siis noin koko vuoden vuokra-asuntotuotanto, jos puolet menee omistusasunnoiksi.

 

[OD.]

No tuota, lukemalla esim. tämän artikkelin näkee että tilanne ei olekaan ihan noin ruusuinen vaan hinnat ovat laskeneet jopa kymmeniä prosentteja ja arvio on että joka toisen suomalaisen kodin arvo laskee ja noin 10v päästä niitä saa jo "ilmaiseksi".
[/spoiler]

Tarkensin seuraavassa viestissä, että puhun vain Helsingin seudun, Tampereen ja Turun tilanteesta. Muut paikkakunnat ovat rakennemuutoksen uhreja.

 

[zepi]

Jyväskylän kaupunkiin tilastojen mukaan:
"Asuntokuntia 72 876.
Vuokra-asunnoissa asuvien asuntokuntien osuus 43,8 %."

Viime vuonna Jyväskylään valmistui vähän reilut 2000 asuntoa. Minun korvaani tuhat tyhjää asuntoa kuulostaa melko paljolta.

Jos pitäisi veikata, niin jyväskylän n. 1100 asukasta per vuosi väestönkasvu + opiskelijoiden asumistuen muutos aiheutti ainakin hetkellisesti (vuoden/parin aika kun markkina tasaantuu uuteen tasapainoasemaan) selkeästi lisääntyneen kysynnän vuokra-asuntoihin ja vastaavasti markkina myös pyrkii vastaamaan siihen.

 

[jefreitteri]

Juu. Melko voimakas rakennusbuumi oli hetken aikaa. Toivon mukaan homma tasaantuu fiksusti.

 

[OD.]

Onko kellään kokemusta asuntolainan ottamisesta tilanteessa, jossa vanhasta asunnosta on tehty kaupat, mutta raha vaihtaa omistajaa vasta kuukausien päästä ja uudesta pitäisi tehdä kaupat heti? Uuteen lainaan ei ole laittaa omaa rahaa "euroakaan" ennen kuin saadaan fyffet vanhasta.

Kyllä, kysyn pankista, mutta olisi kiva kuulla kokemuksia mikäli jollain on ollut vastava tilanne.

 

[pokkus]

Onko kellään kokemusta asuntolainan ottamisesta tilanteessa, jossa vanhasta asunnosta on tehty kaupat, mutta raha vaihtaa omistajaa vasta kuukausien päästä ja uudesta pitäisi tehdä kaupat heti? Uuteen lainaan ei ole laittaa omaa rahaa "euroakaan" ennen kuin saadaan fyffet vanhasta.

Kyllä, kysyn pankista, mutta olisi kiva kuulla kokemuksia mikäli jollain on ollut vastava tilanne.

Sovitut kaupat voi ihan hyvin vielä peruuntua eli sen mukaan kannattaa miettiä miten itsellä riittää maksukyky tuollaisessa tilanteessa.

 

[OD.]

Ne voi peruuntua, jos kyseessä on ehdollinen tarjous joka kirjataan kauppakirjaan. Käsittääkseni kun tehdään "ehdottomat" kaupat, niin vastapuoli on kauppasumman velkaa kävi miten kävi. Rahan siirtymispäivällä ei ole niin suurta merkitystä. Toki on riski, että ostaja ei hoida osuuttaan ja joutuu lähtemään käräjille, mutta pidän sitä tässä tapauksessa aika pienenä.

 

[vrds]

Ne voi peruuntua, jos kyseessä on ehdollinen tarjous joka kirjataan kauppakirjaan. Käsittääkseni kun tehdään "ehdottomat" kaupat, niin vastapuoli on kauppasumman velkaa kävi miten kävi. Rahan siirtymispäivällä ei ole niin suurta merkitystä. Toki on riski, että ostaja ei hoida osuuttaan ja joutuu lähtemään käräjille, mutta pidän sitä tässä tapauksessa aika pienenä.

Kaupan voi aina perua (jos rahat ja asunto eivät vielä ole vaihtaneet omistajaa), mutta myyjä voi silloin vaatia korvausta. Yleensä 10K€ tai max 4% kauppahinnasta ja lisäksi kuluja mitä kaupan purku on aiheuttanut. Lisäksi jos ostajalle selviää jotain oleellista kohteesta tai on ollut virheellinen tieto yms. ei korvausta välttämättä voi edes vaatia/saada. Kaupat on vasta sitten tehty kun raha ja asunto vaihtaa omistajaa. Kaupan purku on sitten jo eri asia.

 

[OD.]

Tietääkseni käsiraha maksettaessa kauppa tehdään myöhemmin. Nyt tehdään kauppa, jonka perumiseen sovelletaan asuntokaupan purkua, joka ei ole ihan kevyt menettely. Siinä pitäisi olla pimittänyt tietoa, jne.

Edit: Voin olla näissä väärässä ja hyvä kun tulee keskustelua. Kaupat ovat vasta puheen asteella ja vaihtoehtoja niiden toteuttamiseen on monia, tämä yllä mainittu nyt ekana framilla.

 

[vrds]

Jos asuntoa ei ole luovutettu ostajalle, niin silloin kyseessä on kaupan peruuttaminen.

 

[kjns]

vanhasta asunnosta on tehty kaupat, mutta raha vaihtaa omistajaa vasta kuukausien päästä ja uudesta pitäisi tehdä kaupat heti?

Onko siis kauppakirjat jo allekirjoitettu mutta jostain ihme syystä annoitte ostajalle kuukausitolkulla maksuaikaa? Yleensähän kauppahinta maksetaan (hyvästä syystä) kaupantekotilaisuudessa.

Jos kauppakirjat on allekirjoitettu niin silloinhan ostaja on velvollinen kauppasumman maksamaan, mutta jos siihen on pitänyt kuukausia antaa maksuaikaa niin paljonko sulla on takeita ettei homma takkua enemmänkin? Sulla varmaan vanha laina pyörii normaalisti niin pitkään kunnes sen saat myyjältä tulevilla rahoilla maksettua, joten pankki varmaan laskee sen uutta lainaa myöntäessä edelleen maksettavaksi lainaksi niin kauan kunnes se oikeasti on maksettu pois, joka voi tarkoittaa sitä ettei uutta lainaa heru ennen kuin vanha on maksettu.

 

[OD.]

Mitään ei ole vielä paperilla. Välittäjä tekee kauppakirjat, mutta häntäkään ei olla vielä kuultu. Tällä hetkellä vaihtoehdot ovat ehdollinen kauppa, jossa ehtona vanhan myynti tai sitten ehdoton kauppa pitkällä myyntiajalla. Mieluummin ottaisin tuon ehdottoman ja pitkän myyntiajan.

 

[pelittäjä]

Mitään ei ole vielä paperilla. Välittäjä tekee kauppakirjat, mutta häntäkään ei olla vielä kuultu. Tällä hetkellä vaihtoehdot ovat ehdollinen kauppa, jossa ehtona vanhan myynti tai sitten ehdoton kauppa pitkällä myyntiajalla. Mieluummin ottaisin tuon ehdottoman ja pitkän myyntiajan.

Eikö myyjän kannalta olisi parempi tehdä ehdollinen kauppa siten että voit ottaa vastaan myös muita tarjouksia.

Ehdoton kauppa voisi tuntua hyvältä mutta entä jos ostaja ei saakaan myytyä omaansa ja kaupat jäävät kesken tuon takia kun ostaja tuskin saa kahta lainaa päällekkäin pankista. Lähdetkö riitelemään ostajan kanssa asiasta ja pitkität asiaa entisestään?

 

[vrds]

Eikö olisi järkevintä tehdä ehdollinen ostotarjous että vanhan asunnon myynnin kauppa ei peruunnu. Uuden myyjä saattaa helpommin suostua tuollaiseen ehtoon jos sitova ostotarjous on tehty vs. että vanha menee kaupaksi, ehkä, joskus. Tai varautua siihen että kaupat kusee. Jos sopimus-sakko on sama kummasakin kaupassa, niin lopputuloshan on +-0. Mutta jos on varaa olla kahden asunnon loukussa, niin ongelmaahan ei ole. Mutta mikä on syynä että ostaja tarvitsee noin pitkän maksuajan? Omaan korvaan pessimistinä kuulostaa heti ongelmalta.

 

[OD.]

Ostajat ovat puolituttuja eikä nappaa julkinen myyntiin sitten yhtään kahden pienen ipanan kanssa. Siivotessa menee aina pari päivää kun yrittää näiden jälkiä paikkailla.

Tarkennan nyt vielä, että uudesta ei ole vielä hajua, mutta markkinatilanne on sellainen että hyvän tullessa myyntiin täytyy olla valmis latomaan paalua tiskiin. Myyjän ei yleensä tarvitse hyväksyä ehdollisia tarjouksia kun ostajia tunkee ovista ja ikkunoista. Perheasunnot niillä paikoilla mistä niitä etsimme menevät järjestään ensimmäisillä näytöillä tai tiskin alta. Sen takia harkitsemme kahden päällekkäisen lainan ottamista.

Jos eivät saa myytyä, eivätkä saa lainaa kahteen asuntolainaan, niin oletan että a. laskevat hintaa tai b. laittavat sen vuokralle c. jättävät maksamatta d. maksavat jonkun sanktion tai e. jotain muuta. Meidän talous kestää päällekkäiset lainat vaikka ilman lyhennysvapaita. Kysymysmerkki on saadaanko kahta lainaa kun suurin osa käteisestä on kiinni nykyisessä asunnossa ja siitä alunperin kysynkin.

 

[vrds]

Ei kaksi lainaa ole pankille ongelma jos on vain maksukykyä ja lisävakuus uuteen asuntoon. Vanhan asunnon voi myös ristiinpantata uuden asunnon lisävakuudeksi (olettaen että vakuusarvoa on riittävästi). Tuossa tapauksessa pankkki haluaa molemmat lainat itselleen. Itsellä ei myöskään ole nopeasti/kannattavasti irroitettavaa pääomaa, mutta pankki olisi myöntänyt 400k€ lainan uuteen asuntoon ilman "säästöjä", vaikka ei haluttu edes myydä nykyistä taloa pois. Tosin varainsiirtovero ja lainannostokulu olisi tietenkin pitänyt maksaa käteisellä. Vakuudeksi vanha asunto olisi tietenkin mennyt.

 

[OD.]

Näyttää olevan vakuusarvoa n. 30 kiloa, kun laskee asuntolainaa vasten. Muistin kuitenkin juuri, että otin vakuudellisen kulutusluoton autoa varten, joten ei tuosta jää kuin 16k. Ei sillä kuuhun mennä kun tuleva asunto maksaa n. 400k. Suurin osa käteisestä on sijoituksissa, joita en aio realisoida joten tästä voi tulla hieman haastavaa. Salkun vakuusarvokin on aika huono, joten ei niitä viitti laittaa kaniin.

Täytyy toivoa että ostajat saavat kämppänsä nopeasti kaupaksi, niin ei tarvitse alkaa kikkailemaan.

 

[Juppiiis]

Ei kaksi lainaa ole pankille ongelma jos on vain maksukykyä ja lisävakuus uuteen asuntoon. Vanhan asunnon voi myös ristiinpantata uuden asunnon lisävakuudeksi (olettaen että vakuusarvoa on riittävästi). Tuossa tapauksessa pankkki haluaa molemmat lainat itselleen. Itsellä ei myöskään ole nopeasti/kannattavasti irroitettavaa pääomaa, mutta pankki olisi myöntänyt 400k€ lainan uuteen asuntoon ilman "säästöjä", vaikka ei haluttu edes myydä nykyistä taloa pois. Tosin varainsiirtovero ja lainannostokulu olisi tietenkin pitänyt maksaa käteisellä. Vakuudeksi vanha asunto olisi tietenkin mennyt.

Mulla on nyt vastaava tilanne. Kaksi asuntolainaa. Vanha kämppä ollut myynnissä pari viikkoa. Vanha ja uusi kämppä yhdessä takaavat lainat.

 

[Zero90]

Onko nykyään jokin mininivaatimus olemassa omarahoitukseen sijoituskämppää varten? Riittääkö 10%?

Kiikarissa muutama asunto jossa pyynti 109 000...

Ostettavaa asuntoa vastaan saa lainaa 70% kauppahinnasta, eli se 30% täytty olla ihan käteistä tai muuta vakuutta esim omistusasunto vakuudeksi tms.
Joistain pankeista ilmeisesti voi saada 75% kauppahinnasta, mutta tätä ei ainakaan itselleni ole mistään ikinä tarjottu.

 

[minapamina]

Käytännössähän kyse on tarvittavien vakuuksien määrästä, sekä lainan maksimimäärästä. Vaikka saisit lainaa enemmän, esim. ensiasuntoon käsirahaksi voi riittää 5%, tarvitset silti vakuudet puuttuvalle 25%:lle. Ensiasunnossa nuo vaaditut summat jne on paljon kohtuullisemmat. Toki vakuusvajeesta voit selvitä hyvillä neuvottelutaidoilla, tai ostamalla pankin lisätakauksen.

 

[Stargate2017]

Huokaus. Onpas hankalaa. Pankista ensin jotenkin sanoivat että hei odotetaan että olet saanut 6 kuukauden palkan nykyisestä työpaikasta tilillesi.

No minä vastasin ärsyntyneesti että silloin tällöin vaihdan työpaikkaa ja voin olla joku kuukausi työtön, mutta aina löydän työtä enemminkin tai myöhemmin.

Sovin sitten pankin kanssa että hei selvä tehdään kompromissi 3 kuukauden palkka pitää ensin tulla tillille.

Minusta on huhaata. Ajat on menneet jolloin säilyttäisin työpaikan edes 2 vuotta. Jos ei muuta niin itse lopetan työsuhteen.

Toisaalta minun tapauksessa kun on ennestään reilusti sijoitusasuntovelkaa niin hieman ymmärrettävää tiukkaa linjaa.

Osuuspankki taas koettaa ostaa minuta vaihtamaan pankki heihin, mutta mieluiten taidan pysyä samassa Danske Banken paikassa.

Hieman ärsyttää kun ne maksaa palkat jälkikäteen, mutta kun tammikuu 2020 palkka on maksettu tililleni on kulunut ne 3 kuukautta palkkaa.

Aloitin työt jo lokakuussa 2019, mutta kun se ei ollut kuun alusta niin käytännössä se tammikuu 2020 palkka pitää tulla tilille.

 

[Norppis]

Ostettiin vuosi sitten avovaimon kanssa asunto niin, että hän omistaa asunnosta 60% ja minä 40%. Nyt näin vuoden jälkeen minulla olisi tilaisuus ostaa häneltä 10% takaisin, jotta molemmat omistaisi 50% asunnosta. Olen ymmärtänyt, että asunnon myymisestä pitää maksaa veroa, mikäli asuntoa ei ole omistanut vähintään kaksi vuotta. Onko teikäläisillä tietoa, päteekö sama sääntö tämän 10% osuuden myymisen kanssa? Mikäli pätee, niin pitänee odotella vielä vuoden verran lisää.

 

[muronsyöjä]

Ostettiin vuosi sitten avovaimon kanssa asunto niin, että hän omistaa asunnosta 60% ja minä 40%. Nyt näin vuoden jälkeen minulla olisi tilaisuus ostaa häneltä 10% takaisin, jotta molemmat omistaisi 50% asunnosta. Olen ymmärtänyt, että asunnon myymisestä pitää maksaa veroa, mikäli asuntoa ei ole omistanut vähintään kaksi vuotta. Onko teikäläisillä tietoa, päteekö sama sääntö tämän 10% osuuden myymisen kanssa? Mikäli pätee, niin pitänee odotella vielä vuoden verran lisää.

Ihan turhaa touhua säätää jotain 10% osuutta.

 

[valexi]

@Norppis napsahtaa muuten ensiasunnonostajan etu sitten tuossa käyttöön, että kannattaa miettiä tarkkaan...

 

[Zigh]

Ostettiin vuosi sitten avovaimon kanssa asunto niin, että hän omistaa asunnosta 60% ja minä 40%. Nyt näin vuoden jälkeen minulla olisi tilaisuus ostaa häneltä 10% takaisin, jotta molemmat omistaisi 50% asunnosta. Olen ymmärtänyt, että asunnon myymisestä pitää maksaa veroa, mikäli asuntoa ei ole omistanut vähintään kaksi vuotta. Onko teikäläisillä tietoa, päteekö sama sääntö tämän 10% osuuden myymisen kanssa? Mikäli pätee, niin pitänee odotella vielä vuoden verran lisää.

Myyntivoitosta joutuu maksamaan veroja. Luulisi, että tässä ei sellaista synny.

Varainsiirtoveroa pitää maksaa joka tapauksessa, joten en näe minäkään tuossa veivaamisessa mitään järkeä.

 

[Norppis]

Ihan turhaa touhua säätää jotain 10% osuutta.

Kieltämättä kuulostaa turhalta säätämiseltä, mutta tässä on taustalla meidän palkkatulojen ero: Hänellä on melkoisesti pienempi palkkatulo, ja hänellä
on tuosta 10% osuudesta lainaa lyhyellä laina-ajalla (halusi mahdollisemman lyhyen). Ostamalla tuon 10% pois häneltä hänelle jää kuukausittain enemmän rahaa, mutta mun taloudellinen tilanteeni pysyisi edelleen siedettävänä. Helpottaisi siis häntä vaikuttamatta omiin tuloihin mitenkään merkittävästi.

Tuon lisäksi voin käsittääkseni hakea maksamani varainsiirtoverot takaisin, koska 50% ehto ensiasunnonomistuksesta täyttyisi 10% ostamisen jälkeen. Eli mikäli ymmärrän oikein vero.fi:n sivuilla olevan tekstin, niin saan varainsiirtoverot takaisin niistä hetkistä, kun maksoin 40% osuudesta sekä nyt mahdollisesti 10% ostamisesta:

Ensiasunto

Jos teet myöhemmin kaupat, joiden jälkeen omistat ensiasunnosta vähintään puolet, voit hakea maksamaasi varainsiirtoveroa takaisin.

Ja tämä asunto on siis ensiasuntoni